Tiiäkkö paljo toi satuttaa? Onx sul mitää käsitystä milt must tuntuu? Oon ollu ikuisuuden yksin, mulla ei oo hyvii kavereita. sä oot ainoo jonka kanssa oon viettäny vapaa aikaani, hennan kanssa oon ollu tosi harvaseen kans. Mut sun kanssas useemmin. Miks sun täytyy olla tommonen, miks sun täytyy ain sanoo mulle häivy ja muutenkin olla niin, että en tiiä pidätkö mua täys ääliön vai ihan ok??? Miks sä et voi vaan kertoo et oonko sun mielest oikeest ääliö vai enkö? Nyt ehk oon, jonka takii se taitaa olla se poikkiviiva meiä ystävyydelle, ja samal taitaa multa kadota kaikki muutkin kaverit! Mä jään täysin yksin sit, sit mul ei oo enää yhtäkää ystävää. Sit oon ihan ihan yksin, vaan julisteet ystävinäni!
Sulle mia-noora
yksin.
9211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Et Hyvää hiihtolomaa sullekki.
Sä meet miran kaa sinne vitun kuhmoo, ja mulle ei taaskaa jää yhtää kaverii, oon taas hiihtoloman yksin. Ja taidat haukkuu mut miralle, jonka takii miraki alkaa pitää mua ääliön, mitäs mä sitten teen? Koulussakin saan tehä kaiken yksin, olla välkät yksin. Sit en tuu enää ollenkaa ruokalaa, mitä siel enää tekisin? Ku ei oo ketää kelle puhuu. Eikä tuu enää koskaan oleen, kaveriton oon mä, menneisyydessä, nyt ja ikuisesti.
Sulla on kavereit, mulla ei. Mulla ei oo kavereit koska mä en suostu näyttään sisintäni, mä oon vetäny yllenni valepuvun. Mä esitän, mä esitän nauravani, mä esitän olevani iloinen koulussa. Tosi tavallinen, hullu sekopää. En mä oo oikeest lähellekkää semmone, oikeesti oon syvällinen herkkä ja epävarma. Ja mä esitän olevani kaiken vasta kohta. Mä oon masentunu, oon ollu masentunu jo vitosest saakka. ny sä et usko mua, mun valepuku on niin piilottava. Mä oon ku rapu, mul on kova kuori, mut mä oon pehmee ja herkkä sisält. Mä oon kuin meri, pinnalta mukavan oloinen ja aurinkoinen, syvemmältä syvempi kuin uskotkaan, synkempi kuin uskotkaan.
Jos näyttäsin sisimpäni, jos puhuisin asioista jotka mua kiinnostaa, joihin ette usko, Mitä kävisikään? Varmaan jäisin yksin, kun tiedettäisiin kuinka herkkä oon, mua kiusattais, mua haukuttais, mä musertuisin lopullisesti. Miks luulet mun kirjottavan sellasii juttui joita oot lukenu, niit ihme painajais juttui? Miks luulet mun piirtävän surullisii ihmisii? Taide ilmaisee ihmisen sisintä. Kirjoittaminenkin on taidetta. Miks luulet mun pitävän niistä synkistä biiseistä? Mun sisällä asuu kaks ihmistä, se synkkä, ja toinen ihminen, joka on varsin samanlainen kuin se mitä esitän. Mut se synkkä on oikeest vieny musta voiton, koska mä oon niin yksin, koska kukaan ei pidä musta. Mut on aina jätetty yksin. Kaikki on ain hyljeksiny mua. Mä kuulostan kauheelt valittajalt tiiän. Mä muistan kun olin viel se pieni ilopilleri, se hävis hiljalleen, kun mua alettiin ekasta luokasta saakka hyljeksimään. Tiiän, tää kuulostaa iha nelos luokkalaisen pissiksen kirjotukselta, oih sitä oih tätä, Mut oikeest, Mun olo on ihan kamala. Miltä susta tuntus, jos olisit ollut ekasta luokasta saakka yksin? ja viimeset kolme vuotta, yksinäisempi kuin koskaan, tavannut n. 1 kaverin 3 kuukaudes? Mä yritin lopetta tä erakko touhun, mut taas oon erakko. Erakko siit saakka, kun aloin ihmetteleen pidätkö mua täys ääliön, kun et ikin halunnu lähtee mun kaa tiksiin tai minnekkään, mut silti etit hädissäs jotai joka lähtis. Mä tarjouduin, mut et halunnu mua mukaan. Mä muistan sen ajan, kun olin ilo pilleri. unelmii täynnä, rohkee, iloinen oikeasti. Mä vaan muutuin sisälläni synkäks. HErkkä oon ain ollu, vaikka en sitä ikin oo näyttänykkää, en oo antanu kyynelten vuotaa silloin, kun joku on voinut nähä. Mut silloin yks puutyö tunti mä itkin. sillo ku oli se et käytii kolme viikkoo puutyö tunneil. en enää muista mitä olit sillo mulle sanonu, en oo kovin muistelias. Mut mä itkin, vaik yritin nii kovin pidätellä, onneks kukaa ei nähny. Mä muistan kun täytin 12, itkin sinä päivän koulun vessas. Saatto olla niinkin et täytin 11. Mut mä itkin, itkin, itkin. Mä itkin, et kukaan ei toivottanut mulle onnee, meiju vaan yritti ärsyttää mua, ei kukaan muistanu, ei ketää kiinnostanu ku yritin sanoo. Mulla ei ollu ees kavereita, ei ketään joka olis mulle lahjan halunnu antaa. Arvaa oliko kivaa?!
Mä en edes viitsi kysyy ihmisiltä, tai harvoin viitsin, et voiko ne olla, haluuko ne viettää vapaa aikaansa mun kanssa, koska mä pelkään et ne sanoo, että mä olen niin ärsyttävä ääliö että ne ei halua tuhlata aikaansa mun kaa. Just vähän aikaa sit sain aika hyvin itsetuntooni kohotettuun, mut taas se särky...
Et sinä nyt ihan noin yksinäinen ole vaikka niin kirjoitatkin vai oletko?
Oon yks saamarin erakko, mul ei oo ollu muuta ku yks hyvä kaveri! ja siitäki tuli niin suosittu et sen aika ei enää riittäny mulle, sit olin taas yksin. Mia-noorallaki on kavereit iha riittämiin, ja sit sen pitää haukkuukki mua joskus, se on mun ainoo kaveri, mul on kyl hyvänpäivän tuttuja jonkin verran, mut ei mul oo hyvii kavereit, oon erakko. Yksin kaikki päivät kotonani, koulu on ainoo paikka jos kamujani tapaan. Nyt en taida enää sielläkää..
ku kirjotan "onx" ja tommosii, tiedän et teki pidätte mua ihan ääliön pissiksen.. Kun yleensä kirjotin mesessä ja muualla tuttujen kanssa puhekielellä, ne on kylläkin vaan kone kavereita lähes kaikki..
Onpas ikävä kaveri tuollainen?
Kannattaako sun välittää siitä, anna olla suosittu tai mitä vaan. Jatka sinä muiden kanssa "hengailua".
Aina on joku kenen luokse voi mennä vaikka välkällä. Sanot vaan et moi ja aloitat jonkun keskustelun vaikka viime viikon kokeesta et oli vaikee tai helppo tai jotain sellaista.
Tuollainen itsekäs kaveri kuten milla-noora saattaa jäädä lopulta yksin kun käytös on tuollainen, uskon ettet ole ainut vaan käyttäytyy muitakin kohtaan noin ja se huomaa virheensä vähintään siinä vaiheessa kun porukka alkaa sanomaan kovasti vastaan. Toivottavasti tulee pyytämään anteeksi sinulta jossain vaiheessa. Anna sen olla ja mennä vaikka kurjalta se tuntuukin.
Aloita vaikka jokin harrastus, jotain tanssia tai muuta mukavaa mikä vois olla kivaa. Harrastusten mukana yleensä tulee uusia kavereita, usko tai älä. Alussa voi vähän jännittää kun osallistuu ekoina kertoina, mutta kyllä se sit helpottaa.
Tsemppiä sulle yksin..