Lieksan kylän vanhimmista tiloista 1700-luvun loppupuolella kylä- ja pitäjäkarttojen mukaan sijaitsi kolme tilaa Iljanniemessä:
- tila n:o 22 Iljanniemi, omistaja Erik Lackman (Iljanniemen kärjessä)
- tila n:o 14 Timoska, omistaja Pekka Pakarinen (Saavanlammen rannalla)
- tila n:o 20 Rouvala, omistaja Jaakko Rusanen (Lieksanjoen rannalla).
Lieksanjoen alajuoksulle päin olivat tila n:o 27 Bamberila, tila n:o 53 Isoheikkilä.
Lieksanjoen toisella puolella olivat tila n:o 24 Kataikkola, tila n:o 25 Hyttilä ja tila n:o 77 Moisio.
Tila n:o 34 Dimitra, omistaja Oleksi Riikonen sijaitsi Timitranniemen kärjessä.
Tila n:o 78 Sarkala, omistaja Juhana Juhananpoika Riikonen sijaitsi Lieksan kylän keskellä. Monitoimitalo Sarkala sai nimen tästä tilasta nimikilpailun perusteella.
Vanhoja tiloja Lieksan kylän alueella olivat lisäksi tila n:o 41 Hovila, tila n:o 79 Lustila, tila n:o 8 Karjala, tilan n:o 9 Niemelä, tila n:o 10 Saarela ja tila n:o 11 Sormula. Neljä viimeistä sijaitsivat Lamminkylässä ja osa niistä sijaitsee siellä edelleenkin.
Lähteet: Pielisjärven ja Juuan historia 1811-1864, Pielisjärven historia III
Tiedot ovat yli 200 vuotta vanhoja ja kaikkien löydettävissä historiakirjoista, joten ne eivät mitenkään suojattuja eivätkä S24:n sääntöjen vastaisia.
Wanha lieksalainen, Lieksan kylän vanhimpia taloja
50
3158
Vastaukset
Sarkkilan Hovin historiasta löytyykö Wanhan arkistoista mitään? Sikäli jos tämä aloitus saa jäädä.
Tiedot ovat kirjoissa hyvin hajallaan, mutta yhdistelemällä jotakin löytyy. Tilan n:o 31 Sarkkila oli ostanut Simon Stenius vuonna 1795 yhdessä tilan n:o 4 Valtola kanssa. Myöhemmin tilat siirtyivät hänen pojalleen Isak Steniukselle.
Tilan historia on varmaankin mielenkiintoinen ja saatan palata aiheeseen myöhemmin.
En jaksa ymmärtää, mikä taho vihaa ja poistattaa Lieksan historiatietojen kirjoituksia. Mikä niissä lienee joistakin niin vastenmielistä? Ja miksi ylläpito ne sitten poistaa?wanha_lieksalainen kirjoitti:
Tiedot ovat kirjoissa hyvin hajallaan, mutta yhdistelemällä jotakin löytyy. Tilan n:o 31 Sarkkila oli ostanut Simon Stenius vuonna 1795 yhdessä tilan n:o 4 Valtola kanssa. Myöhemmin tilat siirtyivät hänen pojalleen Isak Steniukselle.
Tilan historia on varmaankin mielenkiintoinen ja saatan palata aiheeseen myöhemmin.
En jaksa ymmärtää, mikä taho vihaa ja poistattaa Lieksan historiatietojen kirjoituksia. Mikä niissä lienee joistakin niin vastenmielistä? Ja miksi ylläpito ne sitten poistaa?Arvostan vaivannäköäsi. Minä pidän historiantiedoista varsinkin kun koskevat omaa paikkakuntaa. Poistattajat ovat typeriä poistojensa kanssa. Poiston sallijat tai toteuttajat ovat aivan samaa luokkaa. Helppo on vastuuhenkilöiden tietysti syyttää robottia, kuten yleensä ihmissuku on oppinut syyttämään omista virheistään tietokonetta;)
Katuvankka kirjoitti:
Arvostan vaivannäköäsi. Minä pidän historiantiedoista varsinkin kun koskevat omaa paikkakuntaa. Poistattajat ovat typeriä poistojensa kanssa. Poiston sallijat tai toteuttajat ovat aivan samaa luokkaa. Helppo on vastuuhenkilöiden tietysti syyttää robottia, kuten yleensä ihmissuku on oppinut syyttämään omista virheistään tietokonetta;)
Mielestäni robotti (jos sellainen todella on olemassa) voi ehdottaa valvojalle kirjoituksen poistoa. Valvojan pitää tarkistaa lukemalla poistoon ehdotettu kirjoitus ja tehdä asiallinen päätös sääntöjä noudattaen.
Aivan käsittämätöntä poistopolitikkaa.
Yksi valehtelija intoilija valittaa asiakirjoituksista ja ylläpito tekee niin kuin häirikkö vaatii.
Ei ihme jos tänne ei huvita kirjoitella, ja ymmärrän hyvin tuohtumuksesi.
Minuakin riipoo tuollainen peli.
Nykyään kirjoittelen aivan muualla paljon enemmän kuin täällä, ja sinne ei häirikkö älyä, osaa, eikä voi tulla.Sinulla on hyviä kirjoja, minulla ei ole noita.
Omistan kylläkin vanhat luettelot ja maakirjat, mutta ne ovat todella hidasta ja raskasta luettavaa.
Sen verran tutkin niitä, että totesin tuon historiankirjoittajan käyttäneen kyseisiä dokumentteja. liekö omia, vai ehkä tutki niitä arkistossa.
Minulle ne ovat joskus jääneet omiksi (siis kopiot).
Kirjastossani lojuvat, ei niitä jaksa lukea ellei ole aivan erikoista mielenkiintoa.
Hyvä ne on olla olemassa, kun täällä joskus joku inttäjä esittää huuhaa teorioita, niin voi tarkistaa.
Nyt tarkistin kun tuo "tuhatkasvo" esitti outoja "tietojaan", ja näin heti ne höpöksi.
Saa nähdä kuinka kauan aloituksesis viipyy, tai kenen kommentteja alkaa kadota.- kauhian.hämmästynyt
Kysymys kuuluu kuka todella olet sillä ei nuo dokut ole joka miehen kirjastossa? Hämmästytät kerta kerralta enemmän. Oletko sama kuin Wanha tai joku muu tietäjä?
- Onnea.vaan
Sama se on koko kaupungin pahin mahdollinen sotkuja.
- vanahaa.on.on
Kyllä kaiken vanahimmat on siellä Kuakilan, Sorsalan ja Suavanniemen puolella. Lähemmäs jo 400 vuotta ovat. Toinen vanhojen talojen kokoelma on Surpeenvuaralla.
- riikoin
Millään niistä alueista ei ole asuttu yliopisto 100 vuotta tiedän varmasti.
- Sippo.Siponpoika
riikoin kirjoitti:
Millään niistä alueista ei ole asuttu yliopisto 100 vuotta tiedän varmasti.
Kyllä on asuttu niistä jollain alueista korkeakoulu 136 vuotta tiedän varmasti ammattikoulu ja kansakoulu sekä kiertokoulu.
Mitä vanhoja tiloja on Surpeella olut?
1500- ja 1600-luvuilla Lieksan alueen asutus levisi sellaisille paikoilla, joissa oli tarjolla pelto-, niitty- ja kaskimaita. Myös vesistön läheisyys kuten Pielinen saarineen ja Lieksanjoki houkuttelivat asukkaita. Kalastus oli tärkeä elinkeino tuolloinkin. Ensimmäiset kylät 1500-luvun alkupuolella alueella olivat Viensuu ja Lieksa. Alkujaan Viensuu oli historiakirjojen mukaan Lieksaa suurempi.
Surpeenvaara lienee hyvin paljon myöhäisempää Lieksan seudun asuinaluetta, koska vaarojen päälle ei ensimmäiseksi hakeuduttu juuri elinkeinojen harjoittamisen takia. Yhtään tilaa en vanhoista asiakirjoista Surpeenvaaralta löytänyt.
Tie Lieksasta Nurmekseen valmistui vuoden 1860 tienoilla ja se kulki Viensuun, Kylänlahden, Varpasen ja Sulkaisen kautta. Tosin Halijoen silta valmistui vasta vuonna 1873, johon saakka käytettiin lossia. Koska tien teossa vältettiin mäkiä ja ne kierrettiin, todennäköisesti tie Surpeenvaaran yli valmistui vasta 1900-luvun puolella ehkä rautatien teon yhteydessä ja asutusta tien ja radan varrelle pääsi syntymään.wanha_lieksalainen kirjoitti:
1500- ja 1600-luvuilla Lieksan alueen asutus levisi sellaisille paikoilla, joissa oli tarjolla pelto-, niitty- ja kaskimaita. Myös vesistön läheisyys kuten Pielinen saarineen ja Lieksanjoki houkuttelivat asukkaita. Kalastus oli tärkeä elinkeino tuolloinkin. Ensimmäiset kylät 1500-luvun alkupuolella alueella olivat Viensuu ja Lieksa. Alkujaan Viensuu oli historiakirjojen mukaan Lieksaa suurempi.
Surpeenvaara lienee hyvin paljon myöhäisempää Lieksan seudun asuinaluetta, koska vaarojen päälle ei ensimmäiseksi hakeuduttu juuri elinkeinojen harjoittamisen takia. Yhtään tilaa en vanhoista asiakirjoista Surpeenvaaralta löytänyt.
Tie Lieksasta Nurmekseen valmistui vuoden 1860 tienoilla ja se kulki Viensuun, Kylänlahden, Varpasen ja Sulkaisen kautta. Tosin Halijoen silta valmistui vasta vuonna 1873, johon saakka käytettiin lossia. Koska tien teossa vältettiin mäkiä ja ne kierrettiin, todennäköisesti tie Surpeenvaaran yli valmistui vasta 1900-luvun puolella ehkä rautatien teon yhteydessä ja asutusta tien ja radan varrelle pääsi syntymään.En löytänyt minäkään tästä linkin kartasta Surpeenvaaralta tiloja.
Tämän aloituksen siivittämänä innostuin etsimään, josko netistä löytyisi vanhoja karttoja; ja löytyihän niitä. Kuten aloituksessakin noita tiloja Wanhan toimesta oli jo mainittu, löysin samoja tiloja kartalta. Vuodelta 1887 on tämä seuraava digiversio.
”Kihlakunnankartat ovat käyttökiellossa hauraan kuntonsa ja suuren kokonsa vuoksi. Originaalien sijasta on käytettävä Digitaaliarkistossa olevia sähköisiä versioita.”
Aivan. Osa kartoista on kulunut näkymättömiin, juuri noiden taitoskohtien kohdalta.
Tutkin tuota rotestin Surpeenvaaran kohtaa, mutta en siitä kyllä montaa tilaa löytänyt. Kartta on siitä niin kulunut Kylänlahteen (Kylänlaks)asti ettei kaikkea löydy. Viensuukin on siinä Viensuu by, kuten useimmat kylät on nimetty by loppuisiksi. Liekkö vielä silloinkin Ruotsin vallan ajalla ollut vaikutusta asiaan.
Näitä on mukava vaikka amatöörimäisesti tutkiskella. Kiitos vaan jälleen hyvästä aloituksesta.
Tässä linkki tuohon tutkimaani karttaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1897Katuvankka kirjoitti:
En löytänyt minäkään tästä linkin kartasta Surpeenvaaralta tiloja.
Tämän aloituksen siivittämänä innostuin etsimään, josko netistä löytyisi vanhoja karttoja; ja löytyihän niitä. Kuten aloituksessakin noita tiloja Wanhan toimesta oli jo mainittu, löysin samoja tiloja kartalta. Vuodelta 1887 on tämä seuraava digiversio.
”Kihlakunnankartat ovat käyttökiellossa hauraan kuntonsa ja suuren kokonsa vuoksi. Originaalien sijasta on käytettävä Digitaaliarkistossa olevia sähköisiä versioita.”
Aivan. Osa kartoista on kulunut näkymättömiin, juuri noiden taitoskohtien kohdalta.
Tutkin tuota rotestin Surpeenvaaran kohtaa, mutta en siitä kyllä montaa tilaa löytänyt. Kartta on siitä niin kulunut Kylänlahteen (Kylänlaks)asti ettei kaikkea löydy. Viensuukin on siinä Viensuu by, kuten useimmat kylät on nimetty by loppuisiksi. Liekkö vielä silloinkin Ruotsin vallan ajalla ollut vaikutusta asiaan.
Näitä on mukava vaikka amatöörimäisesti tutkiskella. Kiitos vaan jälleen hyvästä aloituksesta.
Tässä linkki tuohon tutkimaani karttaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1897Pikku korjaus. Viensuu on kartassa tarkemmin katsoen Wedensuu by.
- pakarilanlampi.on
Katuvankka kirjoitti:
En löytänyt minäkään tästä linkin kartasta Surpeenvaaralta tiloja.
Tämän aloituksen siivittämänä innostuin etsimään, josko netistä löytyisi vanhoja karttoja; ja löytyihän niitä. Kuten aloituksessakin noita tiloja Wanhan toimesta oli jo mainittu, löysin samoja tiloja kartalta. Vuodelta 1887 on tämä seuraava digiversio.
”Kihlakunnankartat ovat käyttökiellossa hauraan kuntonsa ja suuren kokonsa vuoksi. Originaalien sijasta on käytettävä Digitaaliarkistossa olevia sähköisiä versioita.”
Aivan. Osa kartoista on kulunut näkymättömiin, juuri noiden taitoskohtien kohdalta.
Tutkin tuota rotestin Surpeenvaaran kohtaa, mutta en siitä kyllä montaa tilaa löytänyt. Kartta on siitä niin kulunut Kylänlahteen (Kylänlaks)asti ettei kaikkea löydy. Viensuukin on siinä Viensuu by, kuten useimmat kylät on nimetty by loppuisiksi. Liekkö vielä silloinkin Ruotsin vallan ajalla ollut vaikutusta asiaan.
Näitä on mukava vaikka amatöörimäisesti tutkiskella. Kiitos vaan jälleen hyvästä aloituksesta.
Tässä linkki tuohon tutkimaani karttaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1897Siinnä näkyy olevan tuo kiistelty lampi nimellä Pakarilanlampi.
- minulla.jo.ikänäköä
pakarilanlampi.on kirjoitti:
Siinnä näkyy olevan tuo kiistelty lampi nimellä Pakarilanlampi.
Vai, onko tarkemmin katsoen Pakarinlampi? Piti panna kyllä lukulasit päähän. Eipä tuolla enää suurta väliä kumpi.
Nuo ”tiedän varmasti” inttäjät ja vapaan kasvatuksen älykännykkäsukupolvi pitäisi saada heitettyä jollakin aikakoneella tällaiseksi hellekesäksi 1800 luvulle heinätöihin ja sähköttömään aikakauteen, oikeita töitä tekemään. Lehmiä lypsämään, vesakkoa raivaamaan, suota ojittamaan käsilapiolla ja kokeilemaan mitä oli elo ja työ siihen aikaan. Tulisi heille sitten jonkinmoinen käsitys ilmastointilaitteiden ja pöytätuulettimien ja muiden nykyhelpotusten arvostamiseen ja ymmärtäisivät hiukan paremmin kontrastin siihen, miten heillä on nykyisin helppoa.
- realistiWolf.Wolf
Juu ja kyllä. Vaikka ei nyt ihan topiciin liity. Aikoinaan, aivan muutama vuosikymmen sitten sanottiin, että armeija marssii vatsallaan. Nykyisin tuokin käsite on muuttumassa päinvastaiseksi. Näinä aikoina sanan varsinaisessa merkityksessään, taitaa marssia vatsallaan. Itse juoksin cooperin testissä aikoinaan Kontiorannassa 3200 m.
Tässä eka hetkessä löytämäni kirjoitus ko. asiasta.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/varusmiesten-juoksukunto-tippui-pohjalukemiin-synkka-ennuste-vuodelle-2030/718238/
Ja uudempaa tulosta tässä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706092200195579_u0.shtml
Surpeenvaaralla survottiin kengät jalkaan kun käveltiin avojaloin kirkkoon joskus aikojen alussa. Siitäpä nimi, tämän kertoi Airi Pajamo kansakoulussa.
Tavallista oli vielä 1900-luvun alkupuolellakin, että kirkkovaatteet ja -kengät puettiin päälle vasta kirkon läheisyydessä. Kirkkovaatteita säilytettiin niin sanotussa kirkkoarkussa, joka oli mukana hevosen rattaissa tai reessä. Kirkkovaatteita pidettiin vain kirkossa. Sunnuntaita varten oli pyhävaatteet ja arkipäivinä käytettiin arkivaatteita kotioloíssa. Työvaatteet olivat töiden mukaan: navettatyöt, heinätyöt, matsätyöt jne.
- pienipellavapää
Äitini jäämistöstä sain Pielisjärven Historia I ja Pielisjärven pitäjän historia 1721-1810 II. Löytyy mm. hauskoja ja mielenkiintoisia juttuja Brahean kaupungin perustamisesta ja elämästä siellä.
Minulla on mainitsemiesi teosten lisäksi Pielisjärven historia III, joka käsittää Pielisjärven ja Juuan historiaa ajanjaksolta 1811-1864 ja Pielisjärven historia IV 1865-1920. Jälkimmäisten painokset ovat vuodelta 1991. Olen pyrkinyt hankkimaan itselleni kaikki mahdolliset Pielisjärveä ja Lieksaa sekä näiden alueiden teollisuuttä käsittelevät teokset. Esimerkiksi Pankakoskesta ja Pankakosken tehtaasta on kirjoitettu useita kirjoja parinsadan vuoden ajalta. Myös Onni Koposen ja Asko Saarelaisen tuotantoa löytyy kirjastostani.
- hissanmaikk
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Minulla on mainitsemiesi teosten lisäksi Pielisjärven historia III, joka käsittää Pielisjärven ja Juuan historiaa ajanjaksolta 1811-1864 ja Pielisjärven historia IV 1865-1920. Jälkimmäisten painokset ovat vuodelta 1991. Olen pyrkinyt hankkimaan itselleni kaikki mahdolliset Pielisjärveä ja Lieksaa sekä näiden alueiden teollisuuttä käsittelevät teokset. Esimerkiksi Pankakoskesta ja Pankakosken tehtaasta on kirjoitettu useita kirjoja parinsadan vuoden ajalta. Myös Onni Koposen ja Asko Saarelaisen tuotantoa löytyy kirjastostani.
Älä ole ääikkjä levvveiiklle jirkpllssaas on niiiitä miiiilkaki onķoss suulkkka taämennlefvä niiytalliiu Trafik manmerttheimi kinnittjakkirjjjjja
hissanmaikk kirjoitti:
Älä ole ääikkjä levvveiiklle jirkpllssaas on niiiitä miiiilkaki onķoss suulkkka taämennlefvä niiytalliiu Trafik manmerttheimi kinnittjakkirjjjjja
En leveile kirjoillani ja uskon niitä olevan sinullakin kuten kirjoitat. Minulla ei ole minkäälaista Mannerheimin kunniakirjaa tammenelehvien kanssa eikä ilman. Olen toki elänyt Mannerheiminkin aikana, mutta saavutukseni eivät ole kunnianosoituksiin yltäneet.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
En leveile kirjoillani ja uskon niitä olevan sinullakin kuten kirjoitat. Minulla ei ole minkäälaista Mannerheimin kunniakirjaa tammenelehvien kanssa eikä ilman. Olen toki elänyt Mannerheiminkin aikana, mutta saavutukseni eivät ole kunnianosoituksiin yltäneet.
Nyt loi hissanmaikk harvinaisen helpohkoa ”uusmurretta”. Aivan samoin sinä tulkitsin tuon maikan tekstin. Selkosuomeksi kääntäisin mainitun näin:
”Älä sinä äijä leveile kirjastosi kera. On niitä kirjoja ja tammenlehvätunnuksilla mitaleja minullakin, onkos sinulla mitalia Mannerheimin kunniakirjan kera? ”
Eikös täällä aiemmin ole jo kehuskeltu noilla merkeillä ja mitaleilla;)
Sitä vain pohdiskelen, että kaikki hissanmaikkan tekstin ovat aivan palstakelpoisia ja sääntöjen sallimia. Ei se minua haittaa, pikemmin huvittaa. Harvemmin hänen kirjoituksiaan täältä poistuu.
Ja jos minulla olisi wanhan kaltainen kirjasto, niin totta kai se olisi jo jonkun asteinen kertomisen aihe. Hän ei pihtaa tietoaan, vaan jakaa sitä auvoisin mielin ja ystävällisesti meille kaikille. Sillehän voi kohteliaasti nostaa vain hattua.
- pienipellavapää
Minun Pielisjärven pitäjän historia on vuoden 1939 painos. Äitini on kirjoittanut kansileteen "Tiedot kyseenalaisia. Toinen kirjani 1954 painos.
Samojen vuosien painokset ovat minullakin. Ensimmäisen on koonnut Saimi Hirvonen ja toisen ovat koonneet Kilpeläinen, Hintikka ja Saloheimo.
Pikaisella haulla ajattelin täydentää omaakin kirjastoani noilla, mutta taitaa nyt toistaiseksi jäädä harkintaan.
Nuo ovat sen verran arvokkaita kirjoja, että pitäkää huolta niistä. Eräs toinen kappale oli jo myyty samalla hinnalla. Tämä on vielä ostettavissa. Kuka ehtii, hän ehtii;)
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=2111059- turparustinki
Mielekiintone muuten toi vakan likittämä karta.
Mikä toi tila tuolla Poronlammen ja Mäkön välissä, joka on Puställi, vai onko käräpäset pakoneet paprikartan ene digiikaa? Siitäkö on nimi otetu nykyhotelile?
Yhe kealaanko ne tolasii kartoja rustas kastetavalla mustekynälä, ku ei iha panitulta vikuta?
Yhelä ekaluokalla jouvun jus tolasta kaunoo selasela musekynälä kirjtelemaan, ja het jäin kohta jai luokalleni- ikävä.tapaus
En yhtään ihmettele tuota luokalle jäämistäsi. Koulunkäyntisi näyttää jääneen pahasti kesken. Taisi tyssätä heti alkuunsa.
- muamo
Meillä syntymäkodissani oli l vanhanajan kartta oikein rullalla oleva. Siihen oli kauniilla entisajan käsialalla kirjoitettu mm. Wiensuu, Wiegijärvi ja paljon muuta.. Mutta tämä kartta meni tulipalon mukana taivaan tuuliiin kymmenisen vuotta sitten..Mitä me tästä opimme, kaikki vähänkin arvokkaampi pitäisi säilyttää tulenkestävässä kassakaapissa...
- Kurapuro
Tervehdys ensin kamuttajalle,hengissä ollaan en ole käynyt sivuilla tietyistä syistä varmaan arvaat miksi,tuosta Rouvalan tilasta Wanhalle lieksalaiselle,tilan omistaa tällä hetkellä Martti Riikosen perikunta,muuten edelleenkin asuttu tila,Martin ukki osti tilan suutari Sutiselta hänellä oli rahavaikeuksija vuosi lukua en tiedä tarkkaan,mutta joskus 1800 luvulla ,tämä on fakta juttu ,kysyin Martin siskolta kun näin tämän mielen kiintoisen asian.Jatketaan näitä vanhoja juttuja vaan mitä tulee mieleen,jos ne sallitaan kaikille lämmintä kesän jatkoa.
Kiitoksia Kurapuro asiallisesta ja arvokkaasta lisäyksestä Rouvalan tilan suhteen.
Terve taas pitkästä aikaa Kurapuro.
Arvaan kyllä miksi et ole käynyt, mutta mukava kun nyt pääsit.
Tiedän sinulla olevan paljon todellista tietoa vanhasta Pielisjärvestä ja Lieksasta.
Pysy mukana näissä vanhoissakin jutuissa, vaikka sinulla on todellista tieto nykyisistäkin.
- Kurapuro
Olen yrittänyt lähettää viestiä kyseiseen juttuun miksi ei mene läpl
Arvostan Teitä. Läpimeneminen voi johtua eri syistä. Yksi kaukaa haettu on, nyt on sähköä ilmassa. Juuassa kaksi veljestä menehtyi todennäköisesti salamaniskuun. Elämä on joskus arvaamatonta. Siksi jokainen elomme hetki tulisi käyttää kunkin, haluamallaan tavalla. Aika outoa monin tavoin oivaltaa, mutta uskon osan teistä ymmärtävän tarkoitukseni.
Olen konkreettisesti joutunut toteamaan, että moni aloitukseni on poistettu palstalta hyvin nopeasti. Ne ovat käsitelleet Lieksa-Pielisjärven historiallisia asioita. Jonkin kerran olen kopioinut kirjoitukseni ja laittanut sen poistojen jälkeen useaan kertaan uudelleen.
Tällainen käsittämätön toiminta karsii kirjoittajat. En jaksa ymmärtää mitä sääntöjen vastaisuutta historiallisiin asioihin liittyy. Mikä taho kirjoitukset poistattaa?
Vaikka kirjoituksiani poistetaan, en silti lähde kirjoittelemaan huuhaajuttuja maahanmuutosta tai politiikasta toisten ihmisten mollaamisineen. Sellaiset aloitukset näyttävät kuitenkin säilyvän palstalla sitkeästi asiattomuuksineen ja huhuineen.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Olen konkreettisesti joutunut toteamaan, että moni aloitukseni on poistettu palstalta hyvin nopeasti. Ne ovat käsitelleet Lieksa-Pielisjärven historiallisia asioita. Jonkin kerran olen kopioinut kirjoitukseni ja laittanut sen poistojen jälkeen useaan kertaan uudelleen.
Tällainen käsittämätön toiminta karsii kirjoittajat. En jaksa ymmärtää mitä sääntöjen vastaisuutta historiallisiin asioihin liittyy. Mikä taho kirjoitukset poistattaa?
Vaikka kirjoituksiani poistetaan, en silti lähde kirjoittelemaan huuhaajuttuja maahanmuutosta tai politiikasta toisten ihmisten mollaamisineen. Sellaiset aloitukset näyttävät kuitenkin säilyvän palstalla sitkeästi asiattomuuksineen ja huhuineen.Kommentointisi sisällön kanssa kaikkine vivahteineen olen täysin samaa mieltä. En itse ole ollut tällä palstalla likikään niin korrekti kuin sinä. Olen kuitenkin kokenut ja tuntenut, joskus syystäkin, samaa. Myönnän, että poistetut aloitukseni ovat olleet enemmän harmaalla alueella sinun kirjoituksiisi verrattuna.
Kamuttaja on toinen, lisäksesi, joka saa osakseen turhia poistoja. Joku saa pelata väärin, ja se on väärin.
Kysymykseesi, mikä taho kirjoitukset poistattaa, ei minulta puutteellisen tietotaitoni kera löydy pitävää, ei pätevää vastausta. Et ole edes mielestäni ilmaissut tällä palstalla poliittista kantaasi, minkä erheen minä aikoinaan tein.
Sitä suuremmalla syyllä on syytä arvioida sitä menettelytapaa ja toimintamallia, millä poistot toteutuvat. Ei yksin robottia ja tietokoneteknologiaa voi syyttää. Kaiken takana on kuitenkin i h m i n e n.
Älkää luovuttako. Jos pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Vanha sanonta, tietty, mutta tulipa vaan mieleeni. Minä pidän toistaiseksi sormeni ja käteni. Erimieliset ajatuksenikin pidän mahdollisen mahdottoman kohteliaasti sisälläni;) Että silleen.
Konkluusio, eli lopputulevana päätelmänä pidän moderaattorin toimintaa ala-arvoisena. Siinä ei ole perustuslaillista, eikä muutakaan päätä, ei häntää.
Seuraava kappalevalintani on hieman luonnettani murtava. Erimielisyydet ovat vain vapinassa;) Juicen sanoista kuitenkin olen aina pitänyt, ja ilmeisesti tulen edelleen tykkäämään. Mielestäni hän on antanut meille kaikille, monipuolista ajattelemisen aihetta.
https://www.youtube.com/watch?v=cHTDwLCA5GAEi mene minullakaan usein läpi tai sitten ei hyväksy kirjattuna kirjoitettua.
Joudun lähettämään toisen viestin perään, jossa kerron olevani edellisen lähettäjä.
- Kurapuro
Lauantai ehtoota vain kaikille,tuosta viestien poistosta sen verran,että joitakin närästää kun me hieman varttuneemmat muistellaan menneitä minusta on mukava kun entiset Lieksalaiset ja myös nykyiset kirjoittelevat palstalle asiallisia juttuja,minusta pitäisi poistaa ne jutut mitkä ei liity millään tapaan asiaan,sinne sotketaan mamut ja persreikä jutut ne pitäisi poistaa,mutta se siitä.Lopuksi minusta hyvä toteamus Nöyrä saa olla ,mutta ei tarvitse nöyristellä .
- muistelua
Mukava nähdä , että asiallinen kirjoittaja Kurapurokin on vielä mukana. Ainakin seuraa palstaa sillontällöin. Paikallishistoria ja vanhat tapahtumat kinnostavat varmaan muitakin lukijoita, kun minua. Vai?
muistelua kirjoitti:
Mukava nähdä , että asiallinen kirjoittaja Kurapurokin on vielä mukana. Ainakin seuraa palstaa sillontällöin. Paikallishistoria ja vanhat tapahtumat kinnostavat varmaan muitakin lukijoita, kun minua. Vai?
Kyllä kiinnostaa!
Kyllä Kurapuro saisi useamminkin "näyttäytyä"!
Koska tiedän Kurapuron, niin voin sanoa, että hänellä on paljon tietoa vanhoista asioista.
- hissanmaikk
Ķkkuuillyä mmolnöäöäokuuutttssappuùfrobn tyikedföään dssevoooin kkaaanmmuuyttafa
- utelias.soutelija
Riikosia asuu lammen rannalla ja omistaa melkein kaiken mutta missä ne Pakariset asuu kuka tietää. Onko se Saavanniemen kärjessä heidän talo ja missä se Rättiniemi on?
En tiedä missä siellä nykyään mikäkin suku asuu, mutta Rättiniemi on Saavanniemen lammen puoleisessa reunassa oleva pieni niemi.
Rättiniemessä oli joskus pieni mökki, jossa vietti osan elämästään eräs Lieksan legendoista.
- Partsikalla.käynyt
Aikoinaan kun Jokikatu rakennettiin, ja joen rannalle se omakotitalorivistö, niin muistan ainakin yhden Torstin, joka muistini mukaan saattoi olla Pakarisia, taisi olla poliisi miehiä. Ja eläinlääkärin. En nyt ihan varma ole, mutta taisi olla Mäkinen. Tuliko hänen tyttärestään opettaja? Säynätkari on kanssa jotenkin jäänyt Partalanmäen suunnalta mieleen, en tiedä, mutta nämä ovat vain muistoja siellä soudellessani.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4512239Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2272005Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1891572- 1091541
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit31311- 521303
Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!1501281Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt501177- 661068
Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s991044