Nato jäsenyys tärkeä rauhanneuvotteluissa

Suomen vastarinta ja torjuntavoitot riistivät Stalinilta sen edun jota hän eniten kaipasi: nopean menestyksen.

Suomen auttaminen nousi vahvasti esille niin Britanniassa ja Ranskassa kuin Ruotsissakin heti talvisodan syttyessä.

Hälyttävin oli tieto kenraali Weygandin matkasta Syyriaan ja suunnitelmista tehdä ilmahyökkäyksiä Bakua, Batumia ja Tuapsea vastaan.

Nyt oli piru merrassa. Kyllä venäläiset tiesivät, miten vaikeaa liittoutuneiden oli auttaa suoraan Suomea

Mutta Kaukasus oli eri asia, sieltä saatiin yli 90 prosenttia Neuvostoliiton raakaöljystä ja vielä isompi osa bensiinistä. Jos Baku joutuisi pois pelistä ilmapommitusten seurauksena, miehityksestä puhumattakaan, se olisi kohtalokas isku Neuvostoliiton sotaponnistuksille

Jos Stalinilla olisi ollut enemmän aikaa, tuskin hän olisi niellyt ylpeyttään ja ryhtynyt asioimaan sellaisen hallituksen kanssa, jonka oli julistanut olemattomaksi, mutta joka olikin kieltäytynyt häipymästä ja tärvellyt puna-armeijan mainetta. Mutta nyt oli kiire. Moskova ilmoitti 29. tammikuuta 1940 Ruotsin hallitukselle, ettei periaatteessa ollut estettä tehdä rauhaa Helsingin hallituksen kanssa.

Vasta 14. maaliskuuta NKVD sai Pariisista ensi kertaa tarkkaa tietoa lännen apuhankkeen vakavista vaikeuksista.

Mutta kun tämä tieto ehti kiertoteitään pitkin Moskovaan saakka, rauha oli jo päivän vanha.

Talvisodan jälkeen Stalin tajusi itsekin että hänen olisi pitänyt pysyä paremmin selvillä länsivaltojen välisistä eroista.

" Stalin moitti etenkin sitä, että ilmahyökkäys Bakuun oli esitetty hänelle varmana tietona.

https://www.verkkouutiset.fi/natsi-saksa-saneli-pohjoismaille-hyvin-erilaiset-olosuhteet-49209/

Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.

helmikuussa 1940 Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Basis_Nord

Natsi-Saksalla oli Basis Nord niminen laivastotukikohta Murmanskin lähellä josta huhtikuussa 1940 osallistuttiin Norjan valtaukseen.


http://www.lausti.com/articles/ajantasa/viro.html

Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatšeslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.

"Liettua ja muut Baltian kansat, ”Suomi mukaan luettuna”, tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen. "

Suomi siis pelkäsi sitä täysin aiheellisesti Neuvostoliittoa ja tukeutui siksi Saksaan eikä Suomea sovjetisoitu.

Venäjä ei virallisesti ole tätä myöntänyt.

Venäläinen historiantutkija V M Holodkovski kyllä myönsi jo vuonna 1981

Talvisodassa Suomi oli juuri sortumassa, kun Hitler käski Stalinin lopettaa sota, ettei Suomea miehitetä, silloin Saksa ei voi hyökätä Venäjälle Suomen kautta. Se suunnitelma oli niin pitkällä. Paasikivi:" Hitler pelasti Suomen".

Molotov ei siis marraskuussa 1940 puhunut yhtään mitään että Hitler muka olisi käskenyt lopettaa talvisodan Suomea vastaan.

Päinvastoin hän kiittelee Saksan puolueetonta asennetta sodan aikana.

Venäjän täytyisi virallisesti omaksu V M Holodkovskin kanta. Sen jälkeen oltaisiin yksimielisiä ajasta 1939-1944

http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=203&author=6

Neuvostoliitto painosti Suomea 1940 - 41 hyvin uhkaavasti. Helsingissä ei tunnettu Stalinin uutta hyökkäyssuunnitelmaa, jonka toteuttamiseen hän yritti saada marraskuussa 1940 Hitlerin luvan, mutta hallitus saattoi päätellä, mistä oli kysymys. Koska Suomen puolustuskyky tiedettiin heikoksi, tarvittiin sotilaallista tukea joltakin suurvallalta. Ranska oli kuitenkin menettänyt itsenäisyytensä ja Englanti oli eristettynä. Yhdysvallat oli kovin kaukana ja haluton sekaantumaan Euroopan asioihin.

Oli siis vain yksi mahdollisuus, ja kun Hitler alkoi kesästä 1940 lähtien tukea Suomea, aluksi hyvin varovasti, apu otettiin vastaan. Valtaosa suomalaisista ei hyväksynyt Hitlerin ideologiaa eikä hänen väkivaltaisuuttaan, mutta hallituksen politiikalle ei ollut vaihtoehtoa. Kun etevä venäläinen historiantutkija V. M. Holodkovski totesi tämän 1981, hänet erotettiin Neuvostoliiton tiedeakatemiasta, mutta 1989 hän ilmaisi saman käsityksen jälleen expressis verbis.

En pelkää niinkään mahdollista sotaa Venäjää vastaan vaan sitä miten voimme pärjätä yksin rauhanneuvotteluissa Venäjän kanssa.

Voi käydä kuin talvisodan rauhanteossa. Alueita joita ei ole aseilla vallattu liitetään Venäjään. Uhkaamalla sodan jatkamisella.

Tarvitsemme suuren länsimaan tueksemme ja kaikki suuret länsimaat on nykyään Natossa.

Talvisota ja sitä seurannut sota-aika aina vuoden 1944 lopulle asti, oli Suomelle ja suomalaisillekova koulu.
Opimme, että itänaapuriin ei kannata liikaa luottaa. (Esim. Moskovassa 23.08.1939 neuvoteltu Molotov & Ribbentrop sopimus ja Talvisodan aloittanut 30.11.1939 venäläisten hyökkäys.)

Meidän olisi pitänyt myös oppia, että jokaista sotaa tai kriisiä seuraa rauha ja rauhan neuvotteluissa on viisasta olla liittoutuneen eikä yksin. ( pelinappulana )

Ilman liittoutuneita venäläiset eivät olisi päässeet edes Berliiniin, jossa he raiskasivat yli 400 000 naista.
Naisten takia venäläisillä oli tarve hyökätä Berliiniin.

"Pienen ei ole hyvä olla yksin" sanoi Sauli Niinistö kun häneltä kysyttiin kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen vuoden 2006 presidentinvaalikampanjansa aikana.

Vuonna 2016 Niinistö sanoi Dagens Nyheter lehden haastattelussa: Emme voi luopua mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. Se olisi vakava virhe, sillä kyseessä on turvallisuuspoliittinen väline ja Venäjä tietää, että meillä on se käytössämme, Niinistö sanoi