Käytetyn auton reklamaation hoito

Jos myyjä lupautui korjaamaan, miksi kuluttajariitalautakunta oli edes kuvioissa?
No nyt lautakunnan mukaan myyjän ei tarvitse korjata vikoja, joten asia selvä.

Ei enää huonompaa ja tunnistettavampaa autojopparin aloitusta voisi olla. Meehän kirjoitustesi kera vaikka poimin puolukoita...

Ota opiksesi.
Jos jatkossa tarjotaan "ilmaista lounasta" heille kuulumattomien vikojen korjauksen muodossa käytetyn auton myyneen liikkeen taholta, tyydyppäs siihen.
Nyt et auliiseen kädenojennukseensa tyytynyt vaan katsoit oikeudeksesi edelleenkin valittaa. Siinä voi käydä juurikin näin; kuluttajaneuvonta toteaakin, ettei viat alkujaankaan kuulu myyjän vastuulle ja sinulle jää luu käteen. Hyvä opetus takuuta kun käytetyssä autossa ei ole.

Kuluttajaneuvonta ja kuluttajariitalautakunta ei ole kenenkään puolella vaan antaa suositukset Suomen lakeihin perustuen; ketään, ei siis myöskään kuluttajaa, suosimatta.

Kokemuksia on jokaisella ammatikseen autokauppaa harjoittavalla yrittäjällä myös reklamaatioista. Myös pienliikeyrittäjillä, näillä "jobbareiksikin" kehutuilla...

Henkilökohtaisesti, jos ja kun joskus väistämättäkin jokunen reklamaatio tulee, pyrin vastaamaan reklamaatioihin aina ja mahdollisimman nopeasti; 24h sisällä ainakin. Ostajalla on paha mieli, mitä sitä suotta pitkittämään... vielä tässä vaiheessa ainakaan, jos reklamaatio on asiallisesti esitetty. Vttuilijalle ei välttämättä nopea vastaus olekaan enää niin itsestäänselvyys...

Vastausta antaessani pohdin todella tarkkaan (omat rahat kun on kyseessä firmankin budjetissa) onko reklamaatiossa alkujaankaan älyä vai onko (taas) pelkkä ostokrapula joka siellä ostajaa näivertää. Sitäkin kun on nähty ja koettu, että "lähetä 500 hyvitystä niin korjailen ite" tapauksissa vikaa ei edes ole, vaan yritetään ainoastaan kaupanjälkeisiä rahanpalautuksia kalastella myyjäliikkeeltä. Uskomatonta ehkä, mutta niin valitettavan totta, eikä edes harvinaista...

Jos vika on ensinnäkin todellinen eikä pelkkä vähäpään keksintö viikonloppukaljojensa maksuun ja vika on sen laatuinen että siihen suoraselkäisenä, rehellisenä "jobbarina" olen osanottovelvollinen, neuvottelen täyspäisenä pysyvän asiakkaan kanssa korjausehdotuksen ja kulujen jakamisen.
Hulluksi heittäytyvän kanssa en edes keskustele. Minua kusettaja-mulkku-jobbariksi haukkuvan kanssa en myöskään jaksa jutella. Nämä vähäpäiset ohjaankin poikkeuksetta valituksineen, oli aihetta tai ei, valittamaan kuluttajaneuvontaan ja samalla pyydän ettei ole minuun missään yhteydessä muita teitä, kuin kuluttajaneuvojan kautta. Ei minun tarvitse vttuilua kuunnella, niinkuin ei kenenkään muunkaan ihmisen. Ei autokauppias ("jobbari") ole sen ihmeellisempi yrittäjä tai ihminen, kuin on K-Kauppias ja naapurin Vesa tahi vaimonsa Liisa. Vttuilua ei tarvitse kenenkään sietää.

Reklamaatiot kuuluu kaupankäyntiin. Reklamaation hoito asettautuu täysin itse reklamoijan käytöksen ja asiansa esittämisen tasolle.

Ostettiin viime talvena käytetty auto 6400 eurolla. Auto vuosimallia 2005, ajettu n. 170 000 km. Melkein heti tuli mittaristovika. Autoliikkeen luvalla vietiin korjattavaksi. Siitä pari kuukautta myöhemmin petti auton nokkaketju. Taas auto meidän lähellä olevalle kyseiseen merkkiin erikoistuneelle korjaamolle ( ei virallinen merkkikorjaamo ). Autoliike maksoi kaikki korjaukset ilman mitään taistelua asiasta. Kyseiseen automerkkiin en enää koske kun saan tämän myytyä, mutta myyjäliikettä suosin. Kantoivat vastuunsa poikkeuksellisen hienosti. Liike oli Astrum auto forssassa

"Ketä varten kuluttajariitalautakunta on olemassa? myyjää vai kuluttajaa?"

Kuluttajaneuvonta ja myös kuluttajariitalautakunta on olempia kaupan osapuolia varten, molemmilla osapuolilla kun on lainmukaisia oikeuksia, myös siis myyjällä.

Jos tulee erimielisyyttä esim. virheen korjaamisen kulujen jakamisesta, myös myyjä osapuoli on oikeutettu ohjeellista neuvoa kuluttajaneuvonnasta tiedustelemaan. Näin moni liike tekeekin, erityisesti jos/kun asiakas osapuolena on takuu-uskovainen kuluttaja.
Kuluttajalla on luutunut/virheellinen käsitys, että käytetyssäkin autossa kaiken pitää olla uudenveroisessa kunnossa. Jos ei ole, hänen mielestään liike maksaa ilman muuta kaiken korjailun. Näinhän ei todellisuudessa tietenkään ole ja autoliikkeet joutuvat omille oikeuksilleen tukea pyytämään kuluttajaneuvonnasta.
Tämä toki vain silloin, kun takuu-usko on juurtunut niin syvälle asiakkaan sisuksiin, että autoliikkeen asiallinenkaan kulujen jakamisehdotus ei kelpaa. Voi sitten käydä kuten aloituksessa; liike olisi jotain osaa ottanut, mutta kun ei kelvannut, riitalautakunta totesi nolla-korvauksen vikaan.