Ensin ja myöhemmin pelottaneet elokuvat

Ensimmäinen kokemus elokuvan ahdistavuudesta/pelottavuudesta on Syvä joki jonka loppukohtaus on jättänyt muistoja. Se kun se käsi nousee siinä lopussa joesta pintaan. Ja tietenkin "sikakohtaus". Wiik, wiik!

Toinen on suomalainen jännitysleffa Uppotukki (1984) jonka koin silloin ekaluokkalaisena ahdistavana. Se on jäänyt mieleen hyvin.

Alaikäisenä tuli nähtyä myös Texas chainsaw massacre, joka saatiin vhs-kopiona joltain kaverin tutun tutulta. Se oli ahdistava ja pelottavakin. Myös Halloween joka niin ikään oli joku vhs-kopio jossa japanin kieliset tekstitykset. Nämä molemmat oli tietenkin leikkaamattomia ja siksi ne oli nähtävä. Mielenkiintoista kyllä, Texas chainsaw massacren ikäraja oli tuolloin K-21.

Peter Jacksonin Dead alive ja sen rankempi, pidennetty versio Braindead, sekä Bad taste koska näistä puhuttiin silloin paljon. Re-animator ja se että nämä sai välikäsien kautta leikkaamattomina versioina kuten Raimin Evil dead, Hellbound (Helleraiser II). Tämä oli loistavaa vhs-aikaa ja nämä leffat on silloin oikeasti pelottanut mutta kuitenkin ne oli pakko nähdä. Hellraisereita sai metsästää leikkamattomina pitkään. The Thing (1982) lukeutuu myös näihin mitkä piti nähdä leikkaamattomana. Tästähän The Thingistä liikkui muutama versio joista oli poistettu kaikki goreimmat kohtaukset. Hellraiser III:sta oli myös vaikea saada leikkaamattomana ja kun sen jostain sai hommattua japanilaisilla teksteillä ja huonolla kuvalla, kun leffa oli kopion kopion kopion kopio niin että hädin tuskin värit olivat säilyneet.

Formanin Rosemary´s baby oli ensi näkemältä ahdistava.

Kauhuelokva genrenä ja oikeassa merkityksessään kuoli -90 luvulla. Oikeastaan yllämainitut leffat on kauhuelokuvien helmiä ja klassikoita. Enää ei osata (koko 2000-luku) tehdä todellista kauhua, vaan se on jotain sekavaa ja päämäärätöntä joissa elokuvan tekijät kilpailevat siitä kuka saa tehtyä järkyttävimmän ja sairaimman leffan. Mitä sairaampi, sen "kauhumpi"? Metsään menee. Minun mielestä kauhun tarkoitus ei ole järkyttää ylettämillä suolenpätkillä ja verellä.

Ennen oli jännitystä jo sekin että jonkun kauhuleffan sai nähtyä leikkaamattomana ja niitä sai oikein metsästää. Vielä vhs-aikaan kun kaikki mahdolliset leffat leikattiin puhumattakaan kauhuelokuvista. Ei niin kuin nykyään. Tavallaan tuota tuon ajan videolakia on paikoin ikävä. Ei ollut väliä oliko leffa kuinka mones kopio, pääasia oli kunhan sen näki.

Jos ne suolenpätkät ei kauhistuta niin minulle mieleen muistuu Texasin Moottorisahamurhaaja-leffat, Hills Have Eyes-leffat ja The House Of Wax. Osasta muistaakseni jatko-osiakin tehty.

Vähän vanhemmista kauhuleffoista tulee mieleen Perjantai 13. päivä ja Evil Death.