Hurja paikka eläimille ja ihmisille varokaa

Tallinsivut: www.ratsukievari.ee

Jouduin vedätyksen kohteeksi ja jäin palkatta, työskentelin Eestissä tallilla useita kuukausia. Talli pyörii vapaaehtoisten nuorten ja eri oppilaitosten harjoittelijoiden voimin. Itse en tiennyt olevani palkaton työntekijä. Toivoisin erityisesti eri oppilaitosten ja hevostelevien nuorten vanhempien kiinnittävän huomiota ko. tallinpitäjän toimintaan.
Tarinan kertomiseen on useita syitä, olen vihainen ja turhautunut, mutta ennen kaikkea haluan ettei kukaan nuori joudu samanlaisen vedätyksen uhriksi kuin minä. Tiedän olleeni äärimmäisen tyhmä ja elämä antoi minulle kovan opetuksen ihmisten kaksinaamaisuudesta ja ahneudesta. Olin töissä Eestin Saarenmaalla, Lumandassa suomalaisen naisen pyörittämällä hevostallilla toukokuusta 2014 aina joulukuuhun 2015. Tein koko talven 2014-2015 töitä tallilla, sillä varauksella, että saisin Suomesta oman alani hommia, mutta töitä ei ollut.
Sovimme toukokuussa 2014, että saan hevosen kahden vuoden työstä palkaksi. Aloin maksamaan hevosen kuluja elokuusta 2014. Maksoin rehut ja kengityksen, sekä ostelin tietysti puuttuvia tarvekaluja hevoselleni, aina 2015 vuoden joulukuuhun.

Minulla oli ongelmia tallinpitäjän kanssa useampaan otteeseen hevostenhoidollisista kysymyksistä. Ehkä jotkin kylmäverirodut selviävät pelkällä vedellä ja heinällä ympärivuotisesti ulkona, mutta oma mielipiteeni on, että ruokinta ei ollut etenkään loppuajasta kohdallaan.
Oli myös mielenkiintoista, että ensimmäisenä talvena oli äärimmäisen tärkeää, että hevoset saivat laadukasta väkirehua, jota pomoni silloinen mies hankki tallille. Toisena kesänä ja talvena väkirehulla ei ollut enää väliä.
Ongelmat alkoivat kunnolla, kun lähdin Suomeen isäni ja työnhaun takia kesäksi 2015 toukokuussa. Olen virallisesti isäni omaishoitaja. Ennen lähtöä keväällä keskustelimme pomoni kanssa palkastani, en voinut nostaa palkkaa yli 350euroa, koska olin työttömänä työnhakijana, mutta mainitsin, että hevonen on minusta jo tienattu. Pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että pomo alkaa maksamaan minulle palkkaa siitä eteenpäin. Luojan kiitos toinen työntekijä oli todistamassa keskustelun, koska nyt pomoni kieltää, että koko keskustelua on käyty.
Seuraavaksi yhteyttä ottaa pomoni, joka haukkuu minut. Kertoo viestissään, että sairas isäni ei ole syy olla Suomessa, vaan minulla on jokin muu syy.
Tästäkin huolimatta palasin töihin Eestiin syyskuun alussa.

Syyskuun alussa minua odotti kaaos, hevoset olivat kesän jäljiltä sairaanloisen lihavia ja vapaalla heinällä. Alaikäisellä harjoittelijalla ei ollut hajuakaan väkirehuista/kivennäisistä ja mm. kipeä selkäistä ponia liikutettiin ratsain. Hevoseni, jonka kengitykset maksoin, oli kengitetty välipohjallisilla ilman lupaani ja huonokavioiselle hevoselle välipohjat eivät tee hyvää. Paikalla oli siis kaksi harjoittelijaa, toinen alaikäinen. Toinen harjoittelija oli suorittamassa loppunäyttöään ja moni asia meni mönkään, laitoin viestiä pomolleni hevosten kunnosta, tilanteesta ja siitä kuinka vastuuton pomoni on. Minulle ilmoitettiin, että voin lähteä ja lopuksi vielä toiset työntekijät lähetettiin hakemaan kassalipasta etten varasta rahoja. Ilmoitin, että en voi lähteä. Harjoittelijat eivät pärjää ilman minua. Jatkoin siis töitä syyskuun loppuun. Kun näin esimieheni hänen vihdoin kotiuduttuuan sain haukut niskaani. Minua lisäksi epäiltiin valehtelijaksi ja varkaaksi.

Päätin edelleen jäädä. Tein töitä joulukuulle 2015 pätkissä, kävin Suomessa hoitamassa isää ja Eestissä pyörittämässä tallia. Järkytyin, kun kuulin, että eläimet; hevosia on iso lauma ja koiria useita, jäivät välillä alaikäisen harjoittelijan vastuulle
Sain luojankiitoksia työpaikan Suomesta ja jossa aloitin joulun jälkeen. Vasta silloin silmäni aukesivat, vastuullinen hevostenpito on kaukana toiminnasta, johon törmäsin Eestissä.
Laitoin viestiä uudelle tytölle, että toivoisin hevostani ruokittavan asianmukaisesti ja että sillä ei hyppää asiakkaat.
Kysyin myös yhdessä viestissä autosta joka oli luvattu minulle ja toiselle työntekijälle omaksi sitä vastaan, että maksoimme useita satoja euroja talvella sen korjauksia. Auto oli luvattu uudelle työntekijälle ja me emme saa mitään oli vastaus.
Sitten pomoni laittoi minulle viestiä, että minun pitää maksaa edelleen kaikki hevoseni kulut, vaikka se on heillä asiakaskäytössä ja hän on loukkaantunut, kun kysyin meille luvatun auton perään. Kysyin myös toisen työntekijän palkkauksesta. Pomoni sanoi, että toinen työntekijä on saanut palkaksi lahjan minkä pomoni antoi työntekijän vastasyntyneelle vauvalle, kylpyläkäyntejä ja pisteen i:n päälle; oikeuden käyttää suihkua pomoni asunnossa. Pomoni oli tosin vesilaskujen tullessa vaatinut työntekijältä korvauksen suihkussa käynnistä. Loppujen lopuksi auto, josta minä en tosiaan saanut mitään oli käynyt korvaukseksi. Sama metno jatkui.....ja tämä paikka myy koiria Suomeen kennelnimellä Bistro's Mighty.