Millainen on hetki; jolloin lopettaa välittämästä.
Lopettaa yrittämästä ja antaa vain periksi, antaa vain olla.
Ei ole mitään mieltä enää edes, uskoa Jumalaan.
Pelko hiipii, entä jos putoan.
Ehkä niin kävi jo vuosia sitten.
Lopettaa yrittämästä ja antaa vain periksi, antaa vain olla.
Ei ole mitään mieltä enää edes, uskoa Jumalaan.
Pelko hiipii, entä jos putoan.
Ehkä niin kävi jo vuosia sitten.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Se oli vain yksi aamu, kaikkien aamujen joukossa.
Heräsin suuren morkkikseen, näin kaiken oikeassa valossa.
Jos Jumala olisi, kait hän jotenkin näyttäisi itsensä,
hyvällä tavalla ja antaisi toivoa.
Pysyvää, vakaata, kestävää toivoa.
Joku sanoi, että Jumala vain seuraa tapahtumia puuttumatta ihmisen valintoihin,
mitä sellaisella Jumalalla tekee? Joka on hiljaa silloin, kun on vaikeaa.
Se hiljaa oleminen on meidän kasvuksemme, olen senkin jo oppinut, ja Sana sanoo siitä kun Herra on hiljaa, eli koettelee meitä seuraavaa:
Sef. 3:16 Sinä päivänä sanotaan Jerusalemille: "Älä pelkää, Siion, älkööt kätesi hervotko.
17 Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta,
!!!
hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee."
!!!
18 Jotka murehtivat, kaukana juhlakokouksista, ne minä kokoan: nehän ovat sinusta, niitä häväistys kuormana painaa.
19 Katso, siihen aikaan minä teen tekoni kaikille sinun nöyryyttäjillesi. Minä pelastan ontuvat ja kokoan karkoitetut ja teen heidät ylistetyiksi ja mainehikkaiksi jokaisessa maassa, jossa he olivat häpeänalaisina.
20 Siihen aikaan minä tuon teidät takaisin-siihen aikaan, jona minä teidät kokoan. Sillä minä teen teidät mainehikkaiksi ja ylistetyiksi kaikissa maan kansoissa, kun minä käännän teidän kohtalonne teidän silmäinne nähden; sanoo Herra.
Kullostaa Jumalan riisumiselta, siis tuo mitä kirjoitat.
Siis kun Herra tyhjentää uskovaa eli lastaan, niin Hän vie OMIEN voimien loppumiseen, siitä Raamattu puhuu seuraavaa:
Room. 4:18 Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut
Siis Herra riisuu jopa meidän oman toivomme ja toivomisemme ja oman "uskomme", joka on siis vain omaa uskotteluamme vain, eikä Jumalan luomaa ja aikaansaamaa todellista Uskoa.
Siis toivokin katoaa jo, kun Herra riisuu meitä rakkaita lapsiaan.
Otan toisen esimerkin siitä, että kuinka pitkälle ja syvälle pitää mennä ja on mennyt Jumalan valitsema Jumalan palvelija joka on loppuun asti riisuttu lihastaan eli omista voimistaan ja kyvyistään ja uskostaan ja toivostaan:
10 Niin mene nyt, minä lähetän sinut faraon tykö, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä."
11 Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?"
13 Mooses sanoi Jumalalle: "Katso, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: 'Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne', ja kun he kysyvät minulta: 'Mikä hänen nimensä on?' niin mitä minä heille vastaan?"
14 Jumala vastasi Moosekselle: "Minä olen se, joka minä olen". Ja hän sanoi vielä: "Sano israelilaisille näin: 'Minä olen' lähetti minut teidän luoksenne".
15 Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.
1 Mooses vastasi ja sanoi: "Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua, vaan sanovat: 'Ei Herra ole sinulle ilmestynyt'".
13 Mutta hän sanoi: "Oi Herra, lähetä kuka muu tahansa!"
Siis "mikä minä olen mihinkään" !
"Mikä on Sinun eli Jumalan nimi ? "
"Eivät kuule, eivät kuuntele minua !"
"Lähetä kuka muu tahansa !"
Ja näin siis puhui Jumalan valitsema Mooses kun Herra oli hänet riisunut tyhjiin, ja tuossa kohtaa siis vasta Mooses oli valmis palvelemaan palvelutehtävässään, eli täysin riisuttuna ja tyhjänä !
Tähän siis pitää tulla, eli olla lopulta ITSESSÄÄN kurja ja köyhä ja alaston ja viheliäinen, ja silloin on Herra saanut vasta riisumisensa valmiiksi, ja vasta silloin Hän siis kutsuu lopulta tehtävään, johon Hän on siis ennalta valmistanut ja sitten varustaa siihen, kun uskova on ihan köyhä ja tyhjä.
Ilm. 3:17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
Mutta niin kauan siis, kun uskova jollain tapaa luottaa itse itseensä tavalla tai toisella, on Herralla vielä työtä tehtävänä, siis ensin riisutaan ja vasta kun on ihan alasti, voi Herra vasta pukea.
Ymmärsitkö mistä voi olla kohdallasi kyse ?
Ja monet uskon sankarit on ensin siirretty "maailman" joukkoon kasvamaan ja kypsymään, ihan erillään veljistään ja sisaristaan, ja siellä "vankeudessa" ja ahdistuksissa ja niiden kautta ja avulla vain on mahdollista uskova riisua kaikesta omavoimaisuudesta.
Joosef (uskon) veljiensä myymänä vankina ja orjana Egyptissä(kuva maailmasta)
Mooses siis Egyptissä(maaailmassa) ja sitten karkoitettuna kansansa joukosta lammaspaimenena pitkään...
Nämä ovat siis ns. "kuvia" uuden liiton uskovien samankaltaisista kohtaloista, joissa me kasvamme Uskonkasvuamme ja joissa olosuhteissa Herra siis kasvattaa ja pyhittää ja riisuu meitä.
Eli käymme kovia Teitä valmistuaksemme, sillä kuten Herrastamme sanotaan:
Hepr. 2:18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.
1. Piet. 4:1 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli-sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä-
Eli kärsimyksien ja riisumisen kautta vain me valmistumme lopulta.
Eli riisuminen on rankkaa ja Tiemme on rankka, jotta vihdoin kykenisimme palvelemaan tarvitsevia ja kykenisimme omasta kokemuksestamme olemaan armollisia ja kannustavia heikkoja uskon veljiämme ja sisariamme kohtaan.
Mutta kaiken sen se vaatii, jotta Herra saa meidät valmiiksi vihdoin palvelukseen.
Itse olen äärimmillään vain yrittänyt roikkua Herrassa ja Hänen helmassaan kiinni, tämä Sana oli heikoimmassa kohdassa lohtuni:
Ps. 91:14 "Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15 Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16 Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."
Eli kuten tämäkin seuraava Sana sanoo, "vähän" aikaa kärsittyänne:
1. Piet. 5:10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.
Hän on meidät siis valmistava ja sitten tukeva ja vahvistava ja lujittava lopulta !
Minulle tulee mieleen Jobin kirja. Siinä Jobin ystävät antoivat Jobille neuvojaan. Yksikään uskovien neuvo, ei ole tuonut tulosta, vuosien mittaan, niistä ei ole hyötyä, jokainen katsoo maailmaa linssiensä lävitse. TARVITAAN AITOA IHMETTÄ, ei höpinöitä. Jumala tietää mitä tehdä, on velvollinen osoittamaan olemassaolonsa. Ja sen ihmeen pitää olla sellainen, missä vuoretkin siirtyisivät ja kivetkin huutaisivat. Ja kerrankin positiivisia asioita, ei aina niitä kivirakeita, koulutuksineen ja riisumisineen.... vain siten voin uskoa,, minulla on lupa asettaa ehtoja, Jumala ON VELKAA, sen verran, vuosista jotka menetin uskolle.
ok tänään siirrän esinettä pöydälläsi, kiveä. jonka luulet olevan mahdotonta. sitten tajuat kun se siirtyy..
Jos sinulla on aikaisemmin ollut vähän kyseenalaista tekstiä, en tiiä,
mutta nyt tuli lohdutuksen sanaa monille ahdistetuille, allekirjoittanut
mukaan lukien. Kiitos ja siunausta. Herra käytti nyt sinua.
Jep, mutta... kun asia on niin, että tällä kertaa käykin tavanomaisesta poikkeavasti, että en itke ja tihrusta, vaan tällä kertaa minä määrään säännöt ja vain Jumala voi tietää ajatukseni ja toiveeni. siksi fyysisen kiven siirtäminen ei tuottaisi tulosta, vaikka näkisin sen. mielivaltaisten kurittajan koulutukset loppuu tähän, sillä minullakin on oikeus elämään.
Jobin "ystävät" 3kpl olivat siis uskonveljiä, jotka antoivat huonoja neuvoja, eli vain kampittivat ja potkivat maassa makaavaa.
He siis syyttelivät Jobia kaikesta, sen sijaan että olisivat pyrkineet kantamaan ja auttamaan.
Tuota samaa kohtelua olen itsekin saanut kokea.
Mistä sait tuon luvan vaatia, ja mistä tulee velka ?
Aika rajua tekstiä on nyt, ikävä kyllä. :(
Mutta ymmärrän kyllä tuskastumisesi, olenhan itsekin ollut tuossa kohtaa.
Muistui Jobin omat sanat mieleen tuosta sinun purkauksestasi, Job myös kiukutteli ja vaati Jumalaa tilille, mutta Jobiakin Jumala sitten aikanansa siunasi monin verroin !
14 Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?
15 Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.
16 Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,
17 hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
18 joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.
19 Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'
20 Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
22 Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
23 Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.
6 Tietäkää siis, että Jumala on tehnyt minulle vääryyttä ja on kietonut minut verkkoonsa.
7 Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!' enkä saa vastausta; huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta.
8 Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni.
9 Hän on riisunut minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni.
10 Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.
11 Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua vihollisenansa.
12 Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdessä ja tekivät tiensä minua vastaan ja leiriytyivät minun majani ympärille.
13 Veljeni hän on minusta loitontanut; tuttavani ovat minusta aivan vieraantuneet.
14 Läheiseni ovat minusta luopuneet, ja uskottuni ovat unhottaneet minut.
15 Ne, jotka talossani majailevat, ja palvelijattareni pitävät minua muukalaisena, minä olen tullut vieraaksi heidän silmissään.
16 Minä kutsun palvelijaani, eikä hän vastaa; minun suuni täytyy nöyrästi rukoilla häntä.
17 Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni, hajuni on äitini pojista ilkeä.
18 Poikasetkin halveksivat minua; kun nousen, niin he puhuvat minusta pilkkojaan.
19 Kaikki seuratoverini inhoavat minua, ja ne, joita minä rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.
20 Luuni ovat tarttuneet nahkaani, ihooni, eikä minusta ole enää kuin ikenet jäljellä.
21 Armahtakaa minua, armahtakaa, te, minun ystäväni, sillä Jumalan käsi on minuun koskenut.
22 Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala, ettekä saa kylläänne minun lihastani ?
Älä luovu uskostasi, vaan riipu yhä vaan tiukemmin Herrassa:
Hepr. 3:12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta,
Ps. 91:14 "Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15 Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16 Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."
Ei, nyt ollaan kohdassa, "kaikki tai ei mitään", et ole siinä kohdassa käynyt, etkä tiedä kuinka pohjassa se sijaitsee. En enää ota vastaan Jumalan lyöntejä, välinpitämättömyyttä. Siksi on saneltava säännöt, on saneltava säännöt vielä kun on elämää, jos annan tällä tavoin jatkua, en todellakaan jaksa. Missä on hyvä Jumala? jos Hän on tullut meidät menettämään toivomme ja elämämme? En halua sellaisen Jumalan kanssa olla tekemisissä. Haluan osakseni Jeesuksen avulla mainostetun rakastavan ja välittävän rakkauden.
Ei ole hyvä arvioida toista ja toisen käymää Tietä, kun ei siitä mitään tiedä.
Minä en vähätellyt millään tavalla sinun kärsimyksiäsi, mikä tarve sinulla oli väheksyä minun kokemuksiani ?
Sen verran tiedoksesi, että olen Jobin tavoin jopa useita kertoja anonut Herralta, että Hän ottaisi henkeni ja päästäisi minut yli voimien kävästä epätoivosta ja kivusta ja kärsimyksistä ja ahdistuksesta.
Siis useita eri kertoja.
Eli olen halunnut oikeasti jo kuolla, sillä se näytti ainoalta ulospääsytieltä niissä kohdin.
Ymmärrän siis todella hyvin Jobin tuntoja, kun hänkin syvässä ahdistuksessaan pyysi Herraa ottamaan hänekin henkensä.
20 Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,
21 jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,
22 jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan-
23 miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?
24 Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
25 Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
26 Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."
8 Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
10 Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
11 Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?
12 Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?
13 Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?
Nämä ovat siis tuttuja tuntoja oman Tieni varrelta, en näillä kehuskele mitenkään, kuten jotkut tekevät, vaan kerron vain sinulle sen käytännön tasolla, kuinka syvällä olen useita kertoja oikeasti ollut, ja silti on Herra tavalla tai toisella auttanut yhä eteenpäin ja jaksamaan.
Näitä kärsimyksiä ja ahdistuksia ei kaiken kaikkiaan voi edes verrata, sillä Herra antaa meille kullekin vain sen verran mitä kukin kestää, toinen kestää enemmän jostain syystä toinen vähemmän, mutta kukin viedään siis äärirajoilleen ja vain sen kautta toteutuu riisuminen ja kasvu ja kiinnittyminen syvemmin ja kiinteämmin Herraan.
1. Kor. 10:13 Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.
Olen itse ymmärtänyt asian niin, että ne joilla on tietty tehtävä tulevaisuudessa Herralta, ne käyvät kovemman koulun ja Tien, osa meistä taas pääsee paljon helpommalla.
Kukaan meistä ei itse valitse Tietään ja sen Tien rankkuutta, se on kokonaan Isän kädessä ja Hänen tiedossaan vain, miksi toinen käy syvemmällä ja toinen taas ei !
Mutta älä siis vertaile äläkä arvoi muita ilman parempaa tietoa, viisas ottaa itse selvää, ja arvioi vasta sitten toista vierellä kulkijaa.
Siunausta sinulle, Herra sinua kaikessa auttakoon ja johdattakoon.
Silloin kun luovutin, olin lähempänä Jumalaa. Tosin masennusta minulla ei ole ollut. Fysiikka meni romuksi ja elämäntilanne hyvin vaikeaksi. Luovutin itseni Jumalalle. Koska en muuta jaksanut, osannut. Päätin, että Jumala kanna sinä, minä en jaksa.Rukoilin että vaikka miten kävisi, pidä minusta kiinni loppuun asti.
Vuosien varrella olen saanut toivoa. En tiedä paranenko, mutta olen saanut täyden varmuuden niin Jumalasta,Jeesuksesta kuin taivaasta.
Ymmärrän,että Jumala toimii ajallaan ja tavallaan, parhaimmalla tavalla.
Silti nyt tässä pyydän rakas Isä, että annat tämän aloituksen tekijälle toivon ja varmuuden. Olet antanut,näyttänyt sen minulle ja tiedän, kuinka paljon helpompaa on olla nyt kun sain kokea huolenpitoasi ja johdatustasi. Anna Isä voimaa aloittajalle.Katkaise Jeesuksen Kristuksen nimessä kahleet.Jeesuksen nimessä on voima, ei meissä. Jeesuksen nimessä kahleet poikki. Sanasi on Pyhän Hengen miekka, jolla kukistamme vastustajamme.Sinun nimesi edessä Jeesus on jokaisen polvistuttava.Jeesuksen Kristuksen nimessä epäilykset pois. Kiitos että autat. Herra sinun työsi alkaa, kun muiden loppuu. Paha väisty Jeesuksen nimessä.
Jumala ei hylkää. Tiedät,Jumala ei hylkää. Älä käännä selkääsi. Pelastus on voitto. Kuolema on elämä. Hän kantaa. Hän ohjaa. Lepää hänen käsivarsillaan. Kuule kaanaanmaan ääntä. Aika ei ole vielä, mutta aika on, kun minä tulen. Siihen asti minä kannan sinua. Luota minuun. Minä lähetän sinulle toivon ja lohduttajan minä olen avaava silmäsi näkemään totuuden. Minä olen tie totuus ja elämä. Minulla on tiedossa kipusi. Sinä et ole yksin. Kivun kautta tulet näkemän ja kokemam yjteyden minuun mutta koittaa aika kiitoksen. Iloitsemme yhdessä. En ole hylännyt sinua. Sinum tiesi vaikeudet ovat tiedossani, ongelmasi. Kaunis lapseni ...shama kriihmaaa. Hamar sahmar JesusHamar siimarYlistety olkoon Herra taivaassa. Shiimar Hamar..kannan sinua. Läjetän lohdutuksen
Kiitos kauniista sanoistasi ja rukouksestasi, niillä ei ikävä kyllä ole tehoa, mutta arvostan ajatusta lähimmäisyydestä. :)
Toinen ihminen voi sanoa, että tietää toisen kivut, mutta ei tiedä todella, kukaan ei tiedä.
En tiedä kipuasi. En tiedä elämäntilannettssi.Jumala tietää. Jumala on Henki, hän on kaikkialla. Hän tietää kaiken. Tuosta tehosta en osaa sanoa, se ei ole vallassani, eikä mimusta rippuvainen.
Tässä ei ole kyse minun uskoni syvyydestä, eikä sinun uskosi määrästä.
Tässä on kyse Jumalan voimasta, rakkauden voimasta .
Ei ne tehot nouse, siimareita tai sahrameita laittamalla. Se oli totuus, en jaksa valehdella ja hymyillä nätisti jos ajattelen toisin.
Minä tulen näyttämään sinulle. Minä en ole jätänyt sinua yksin. Minä tiedän kipusi. Tulet näkemään niin ettet epäile. Hamachee. Tulet tumtemaan minut kipusi kautta. Minä liitän sinut minuun. Oksastan ja me tulemme iloitsemaan yhdessä totuuden kanssa. Et ole yksin. Olen vierelläsi koko ajan.
Kahleet Jeesuksen Kristusen nimessä irti.
Menet liian pitkälle. Turhauttaa.
Olisin voinut jättää sahramit pois. Kirjoitin kuminkin kun ne nousivat huulilleni. Ei ollut tehosteeksi tarkoitettu. Voit pitää nitä vain välimerkkeinä vaikkapa. En kirjottanut kaikkia sahrameita.Tai jos kännän ne sinulle, ne kuuluivat oikeasti näin: lapseni minä rakastan sinua , minä en hylkää sinua jne Älä pelkää!!
Ei niitä voi itse kääntää, ei se todista sahrameiden tarkoittavan edes mitään. Olen törmännyt monenmoisiin omien puheiden kääntäjiin, turhuutta on ne olleet, turhuutta tähtien alla.
Totta. Älä kiinnitä huomiotasi niihin liikaa. Ne eivät ole oleellisinta. Tulet näkemään mikä on . Keskity oleelliseen. Ihmeidenhakuisuus on eksytystä, olet siinä oikeassa.
Ne vain turhauttavat.
Kun kiinnittää huomionsa oleelliseen, Jeesuksen sovitustyöhön, huomaa jotain tapahtuvan. Kun kiinnittää itsensä Jeesukseen. Usko ainoastaan.
Huh huh sinun touhujasi "Samaatietä" !
Olen samaa mieltä MIllan kanssa, että pahasti meni yli touhusi.
Tuo on juuri tuota äärikarismaattista tyhjää vouhotusta, eli juuri sitä eksytystä.
Olet tuon tavan ja tyylin omaksunut piireistä joissa pyörit, ja todellakaan tuo hebreankielisten sanojen käyttö ei auta yhtään mitään, vaan pikemmin päinvastoin, se on vain turhaa esitystä ja sananhelinää, joten lopeta tuollainen ihmeessä !
Matt. 6:7 Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan.
Eli juuri tätä turhaa touhua on tuo touhusi tuossa edellä.
Sitten tuo "profetoimisesi", sekin on sitä samaa esitystä, kuka vaan voi ladella noita samoja vaikka määrättömästi, mutta eivät ne Jumalalta ole, vaan sinun omaa sielullista tuotosta vain.
Hes. 13:6 Mitä he ovat nähneet, on petosta, ja heidän ennustelunsa on valhetta, kun he sanovat: 'Näin sanoo Herra', vaikka Herra ei ole heitä lähettänyt; ja he muka odottavat, että hän toteuttaisi heidän sanansa.
Säälittää todella tuo touhuilusi, mutta se siis on ominaista juuri äärikarismaattisille, eli eksyneille, jotka ovat eksyneet torontolaisuuteen ja sen kaltaisiin eksytyksiin, sama meno ja meininki.
Korjaan vähän kirjoitustasi. En ole kulkenut missään seurakunnissa. Tuttuni joiden kanssa olen tekemisissä ,eivät käytä ns. kielilläpuhumista. En omista edes tv.tä. En katso sieltälään saarnoj, kokouksia tms.
Korjaan myös kun kirjoitit hepreankielisistä sanoista, etten osaa sanaakaan hepreaa, joten kirjoittamani sanat , rukoillessani käyttämäni sanat ovat mitä lie.
Profetoimisestani. Sekin kuulostaa vieraalle, jos ajattelel itseäni. Tuskin sentään profetoin.
En ole helluntailainen.
Ymmrrän huollestuneisuutesi ja myös säälintunteesi kuin myös suuttumuksesi.
Kiitos huolenpidostasi. Muistaisitko myös minuakin rukouksissasi?
Älä nyt viitsi.
Mitä tämä on ?
" Aika ei ole vielä, mutta aika on, kun minä tulen. Siihen asti minä kannan sinua. Luota minuun. Minä lähetän sinulle toivon ja lohduttajan minä olen avaava silmäsi näkemään totuuden. Minä olen tie totuus ja elämä. Minulla on tiedossa kipusi. Sinä et ole yksin. Kivun kautta tulet näkemän ja kokemam yjteyden minuun mutta koittaa aika kiitoksen. Iloitsemme yhdessä. En ole hylännyt sinua. Sinum tiesi vaikeudet ovat tiedossani, ongelmasi. Kaunis lapseni ...shama kriihmaaa. Hamar sahmar JesusHamar siimarYlistety olkoon Herra taivaassa. Shiimar Hamar..kannan sinua. Läjetän lohdutuksen "
Se on selvää profetoimis yritystä ainakin, sillä sinä puhut siinä Jumalan suulla ikäänkuin !
Sitten tuo Yeshua (ישוע, with vowel pointing יֵשׁוּעַ – yēšūă‘ in Hebrew
Sinä siis kirjoitit: "JesusHamar siimar"
Eli yritit tätä:Yeshua HaMashiach, eli suomeksi siis Jeesus/Pelastaja Messias !
Tämä on siis hebreaa, jota varmasti olet kuullut tai olet täällä tai muualla lukenut eli, olet sitten missä ja kenen kanssa sitten olet kokoontunut tai keitä uskovia olet tavannut !
Joten, mitä ihmettä oikein yrität selitellä ???
En tiedä. En tiedä selittäväni mitään. Ehken ymmärrä.
Muistaisitko myös minua rukouksissasi. Tunnen itseni niin hirvittävän syntiseksi ja vajavaiseksi.
Olen melkolailla vuodepotilaana.
Kiusaukset ovat välillä hirvittävät.
Oma raadollisuus, heikous usein uuvuttaa.
Yritän kiinittää katseeni yksin ristiin mutta liha on niin lähellä.
Olen saanut paljon vahvistusta, iloa, rauhaa ja lohdutusta Jumalalta, mutta oma kärsimättömyys ja tyytymättömyys nostaa useinkin päätään etenkin vaikeina päivinä.
En halua toimia vastoin raamattua tai omalla käytökselläni olla harhaanjohtamassa ketään.
Suurin toiveeni on että mahdollisimman moni ottaisi Jeesuksen vastaan.
Olen huono kirjoittamaan ja puhumaankin hengellisistä asioista.
En tiennyt, ajatellut profetoivani. En nyt ihan oikeasti osaa ottaa siihen enempää kantaa. Tai sen yritykseen. Oli miten oli.
Mainitsemasihepreankieliset sanat ovat minulle outoja.
Muutoinkinvomaan heikon kielipään.
Mutta kiitos ojennuksestasi. Minä mietin kirjoittamaasi . On hyvä että kirjoitit torontolaisuudesta. En tiedä mitä se on, mutta voin etsiä netistä ja katsoinkin jo jotain.
Kaiken kaikkiaan minulla kuitenkin nyt kiitollinen mieli kirjoituksistasi.
Varmasti se on minulle ja muille opiksi sekä varoitukseksi
Kiitos
Se, että ei välitä enää muista voi olla merkki monesta asiasta. Mäkään en enää välitä kenestäkään. Se alko pari vuotta sitten kun tuli miehen vaihdevuodet eli testosteronitaso laski. Nyt on estrogeenia kai suhteesssa enemmän kuin ennen. Toinen seikka voi olla, että vähän valvoin kuukauden putkeen ja aloin rakastua yöhön ja kathatris voimaan kun ennen hallitsevana oli libido.
Fysiologiset muutokset sekä arkkienkelin vaihtuminen Gabrieliin vaikuttavat. Toki myös ympäristön yleinen muuttuminen Jahve eli Jehova-Jire eli Koston Jumala alaisuuteen entisen Kristuksen ja Jehovan alaisuudesta. Tää on elämäni parasta aikaa kun ei tartte välittää muista.
Tietenkin tiedän syvällä sisimmässäni, ettei Jumala vastaa... kaikki oljenkorret on sitten otettu käyttöön, taisin hävitä haluatko miljonääriksi pelin, eikö uskovat sano, että usko Jeesukseen, on lottovoittoakin parempi. Jumala ei pidä, selkä seinää vasten jutuista, vaan haluaa hallita kaikkea, mutta kun ei hallitse, ei muuta maailmaa, ei ihmisten elämiä... blaseboon, olisi helppo turvautua, mutta se ei anna pysyvää onnea.
En loppu viimein pyydä paljoa, en taivaita, en kuuta, vain elämää, jossa on valoa. Hän ei pysty siihen.
minä vain pyydän että olisit hiljaa, niinkuin naisen kuuluu olla. minä kyllä tiedän missä me menemme, minuakin vit-tu-ttaa tilanne. katuisit jos luovuttaisit näin lähellä muutosta joka on varmasti tuleva, yhtä varmasti kuin se että huomenna ei auronko nouse jos jumala ei sitä tahdo.
Ensin menin kipsiin ja en osannut mitään vastata viestiisi, aivan kuin joku painaisi nappia, ja lopettaisin toimimasta, aivot eivät osaisi toimia... nukuin yön yli, yhteys sivulle ei toiminut, sitten päivä meni muissa jutuissa, en kerennyt katsoa näitä asioita... mietin siinä, tämmöinenkö se siirrettävä kivi on? Aloin miettimään, ettei se ole oikein, että joku sanoo, milloin on lupa puhua. En edes luultavasti tunne sinua ja pyydät olemaan hiljaa, ok, pyyntö... jos kauniisti pyydetään, ehkä tekisin sen, jos joku niin kovasti kärsii kaikesta mitä olen ja mitä sanon... olen niin joutunut tekemäänkin, en pyynnöstä vaan koska seurani oli selkeästi jotain, mitä ei toivottu... mutta se ei ole pyyntö, jossa naisen tulee olla hiljaa tai joku toinen sanoo tietävänsä missä menen.
Olen väsynyt ja minulle sanotaan, ole hiljaa, koska naisen kuuluu olla hiljaa.
Tuli mieleeni Paavali tuossa, joka käski naisten olemaan hiljaa kotonaan ja kysymään mieheltään, jos jotain kysyttävää on... mutta sinähän et ole mieheni vaan joku... vaan.
En vertaa tällä itseäni lapseen millään tavalla, mutta annan ajattelemisen aihetta.
En tiedä onko sinulla lapsia.
Silloin kun lapsi huutaa täyttä kurkkua ja makaa maassa "itkupotkuraivareissaan", tai miksi niitä kutsutaankin, ei auta sanoa "ole hiljaa" eikä edes pyytämällä kauniisti sellainen auta.
Arvaa mikä usein tepsii parhaiten? Se kun ottaa syliin.
Ihminen kaipaa välittämistä ja sen osoitusta toisiltaan. Varsinkin kun elämässä kaikki tuntuu toivottomalta, on mukava huomata silloin, olen välitetty ja rakastettu. Sitä viestissäsi ei tullut esiin.
Tänään soi hyvä biisi radiosta, Mikko Kuustonen; Abrakadabra. ;) heh. hassuja nämä. No, liikkusiko se kivi?
Aloittajalta kysyisin. Oletko kokokeillut ja kokenut aivan yksinkertaisinta terapiaa. Keskustella mieltä painavista asioista toisen ihmisen kanssa.
Keskustelu asioista toisen kanssa on kyllä ihmeellinen asia, jolla on positiivinen vaikutus. Monasti juuri mieleen liittyvä ongelmainen ihminen helposti ohjaantuu yksinäisyyteen ja täydelliseen pimeyteen ja epätodellisuuteen.
Niin, erityiesti tänä teknologian aikakautena soisinn ihmisten enemmän olevan fyysisesti tekemisissä toisen ihmisen kanssa. Ihminen tänä aikana helposti ja tietämättään erkaantuu toisista ihmisistä syvälle yksinäisyyteen.
Sillan rakentamisesta on kysymys.
" Minulle tulee mieleen Jobin kirja. Siinä Jobin ystävät antoivat Jobille neuvojaan. Yksikään uskovien neuvo, ei ole tuonut tulosta, vuosien mittaan, niistä ei ole hyötyä, jokainen katsoo maailmaa linssiensä lävitse. TARVITAAN AITOA IHMETTÄ, ei höpinöitä. Jumala tietää mitä tehdä, on velvollinen osoittamaan olemassaolonsa. "
Ehkä tuonkin kaiken keskellä voi ikäänkuin kuulla Jumalan äänen vaikka ei sitä todellisuudessa kuulisikaan. Ehkä Jumalan tahto onkin se että sä pysähtyisit etsimään häntä ja alkaisit kuuntelemaan hänen ääntään etkä eläisi ja juoksisi vaan ihmisten neuvojen mukaan. Mikä sitten on " aito ihme "? Mä varmaan sanoisin suureksi ihmeeksi sitä että ihminen löytää Jumalan / kääntyy ja tekee parannuksen. Jos sä vaan odotat sitä että Jumala osoittaa sulle olemassa olonsa ulkoisten ihmeiden / merkkien avulla ni mä luulen että sun odottaminen käy turhaksi. Vaikka sä näkisitkin ulkoisia ihmeitä niin miten sä voisit saada varmuuden siitä että Jumala on niiden ihmeiden takana?
" Ja kerrankin positiivisia asioita, ei aina niitä kivirakeita, koulutuksineen ja riisumisineen.... vain siten voin uskoa,, minulla on lupa asettaa ehtoja, Jumala ON VELKAA, sen verran, vuosista jotka menetin uskolle. "
Jos mä haluun laittaa puhtaat vaatteet päälle niin silloin mun täytyy riisuutua. Ehkä kyse on siitä ettet sä kykene ottamaan vastaan sitä hyvää mitä Jumala sulle tahtoo antaa ellet sä luovuta ja luovu vanhasta / entisestä.
" minulla on lupa asettaa ehtoja, Jumala ON VELKAA, sen verran, vuosista jotka menetin uskolle. "
Noin mäki oon ajatellut. Mä luulen että sä vihottelet Jumalalle ja että sun sydämen asenne ei oo sellanen ku Jumala tahtois sen olevan. Täytyy ottaa sekin huomioon että meidän ihmisten asettamat ehdot saattaa olla Jumalan tiellä ( saattavat estää Jumalaa toimimasta ), tuskin Jumala tulee väkisin sun elämään, eiköhän hän odota sitä että sä annat hänelle luvan. Mä uskallan väittää että meidän ihmisten ongelma on nimenomaan siinä että mä halutaan pitää kiinni sellasista asioista joista Jumala tahtois meidän luopuvan.
Sun kannattaa ottaa sekin huomioon että Jumala tietää sua paremmin sen mikä on sulle parhaaks. Mä voin ihan mun omien kokemusten perusteella sanoo että se on monesti niin että siloin ku mä koen haluavani päälleni kuumaa vettä niin silloin Jumala haluaakin kaataa mun päälle kylmää vettä. Sellasessa tilanteessa ihminen saattaa aluksi vihastua mutta sitten myöhemmin sitä tajuaa että se oli vaan omaksi parhaaksi.
Sehän oli ihan ok viesti, siinä oli pyrkimystä ymmärrykseen.
Eikä aiemmat viestini vaikuttaneet ainakaan mitään selkeää ennakkoasetelmaa tai ennakkoluuloa, aiheuttaen. Hyvä.
en tiedä osaanko olla vihainen Jumalalle, kun en tiedä onko Hän olemassa, silloin on vaikea vihoitella.
Oletko nyt täysin rehellinen itsellesi?
Mitä tarkoitat?