Joskus enenkin olen täällä kysynyt. Mietityttää tuo kaste.
Raamatussa on kirjoitettu Kristuksen verellä valkaistuista vaatteista
Onko siis näin, että kun ihmistä esim minua ei ole kastettu, niin syntejäni ei ole annettu anteeksi?
Raamatussa on kirjoitettu Kristuksen verellä valkaistuista vaatteista
Onko siis näin, että kun ihmistä esim minua ei ole kastettu, niin syntejäni ei ole annettu anteeksi?
Vastaukset 63
Vanhimmat
Siis kyse upotuskaseesta. Ja onko niin ettei kastamattomassa toimi Pyhähenki
Asia, jota harvoin huomioidaan. Kuinka paljon ihminen / katolilaisuus on tietoisesti muuttanut Raamatun ilmoituksia oppiinsa sopivaksi?
Jossain tilannekuvauksessa ei tarvitse olla kuin pieni virheellisyys /väärä opetus, niin lukija ohjataan täysin väärälle raiteelle. Luterilaisuus on erikoisesti kunnostautunut tällä alueella. Jos vesikaste poistettaisiin, niin mitä jäisi jäljelle?
Siksi monelle ihmiselle kastetodistus - paperinen onkin kullan arvoinen asia.
Niin, jokainen voi havainnoida, ettei vesikaste muuta ihmistä piiruakaan puoleen jos toiseenkaan eli kyseessä ei ole syntien peseminen kuin ainoastaan vertauskuvainnollisesti.
Taas ihminen,joka Hengellä kastetaan, niin muutos on näkyvä,- eikä siten vertauskuvainnollinen. Tuohon liittyen taas Hengellä kastamise merkitystä ei opeteta juuri lainkaan ja siten kuvitellaan vesikasteen korvaavan alueen.
Muutoinkin Raamatun ilmoitusten viisaus näkyy aina todellisuudessa / ihmisessä, jos se ei ole vertauskuvainnollista. Olipa alueet mitkä tahansa.
Nimimerkki "samaatietä" . Ehkäpä kannattaa tutustua raamatulliseen kasteopetukseen. Sitä löytyy tästä selvässä ja ymmärrettävässä muodossa:
http://www.Jeesus-on-Herra.com/kaste/
Näyttäisi tuon "Jeesus on Herra" porukan kasteopetuksen olevan vaillinainen.
Eiköhän sitä pitäisi lähteä kirjoituksista siitä, mistä se lähtee liikkeelle.
Asia on syvällinen. Pitää mennä Nooan aikaan, lukea sieltä se merkitysten olemassaolo.
Siellähän odotettiin Jumalanpuolelta, että ihmiset kääntyisivät pelastukseen sisälle.
Mutta, ei. Pahuus ja väkivalta vain lisääntyi, vaikka tuo Nooan saarna tavoitti ihmisten.
Se epäusko ja ihmisen hulluus. Je he hukkuivat. Jäivät pihalle, kun arkki suljettiin.
8- henkeä pelastui ja sekin oppi pitää ymmärtää, että miksi pelastui.
Miksi se arkki yleensä rakennettiin, siis oli usko liikkeellä ja oli usko tuomioon liikkeellä, eli se, että pahuus tulee saamaan lopun.
jne. Eli oppi ja opetus kasteessa on tavallaan läksy myös meidän tuomiostamme ja miten tuomio on vältettävissä.
Kun kastettava upotetaan veteen, se vertauskuvallisesti kertoo synnin tuomiosta.
Kastettava on saanut pelastusopillisen opin siitä, kuka hänet pelasaa - kuka on sijainen, miksi hän kärsi, mitä on synti, ts. laittomuus, mistä pitää tehdä parannus jne. jne.
Eli kun usko syntyy JumalanSanankautta ja pelastusmerkitys, sijaisen teko, siitä tulee arkki. Jeesus pelastaa.
Näin kastettava ottaa osaa Jumalansanan ilmoitukseen, että hän hukkuu ilman kääntymystä ja arkkiin nousua. Se vertauskuvana on hyvän omantunnon LIITTO- pelastajaan, saan nousta kastevedestä, en kuole, vaan Herra pelastaa.
Eli kasteenliiton, jossa hyvä omantuno on länsä, alkaa aivan alkujuurilta. Sana on kokonainen, Pelastus on Jumalantyö, se pelastus lähtee jo ennen luomista liikkeelle, kun Herra sanoi Sanan, minä pelastan ihmiskunnan.
Siis pelastus on tienjakaja siinä pahuudessa, mikä maailmassa vallitsee, ihmisen oman ja omien tekojen kautta. Kyse on mielenmuutoksesta, samanmieliseksi Herran kanssa.
ja samanmieliset voivat olla kasteenliitossa Herran kanssa pelastavassa arkissa.
KM-
Vasta uskovien upotuskasteessa saat hyvän omantunnon siitä, että sinun syntisin on pesty pois. Lapsena kastetut luterilaiset eivät ole saaneet syntejään anteeksi. Katolisen ja luterilaisen kasteen tarkoitus on johdattaa uskova harhaan, jottei hän pelastuisi.
"Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen." (Ap.t 2:38)
"Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan ja lähettäisi Jeesuksen, teille ennalta valitsemansa Voidellun." (Ap.t 3:19,20)
"Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.' " (Ap.t 22:16)
Helluntailaisten oppi siitä että Hengen kaste korvaisi vesikasteen on harhaoppia. Kun Corneliuksen perhe oli saanut Pyhän Hengen, niin Pietari käski heidän menemään upotuskasteelle. Jokaisen on joka tapauksessa mentävät upotuskasteelle.
"Silloin Pietari sanoi: "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen." (Ap.t 10:46-48)
Luultavasti aloitteen tekijä on tilanteessa, että ymmärtää kasteen olevan uskovalle, muttei ole selvennyt kuka voisi suorittaa kasteen. Seurakunnathan edellyttävät että kastettu uskoo niinkuin seurakuntakin ja liittyy siihen.
Ihmiset ovat luopuneet alkuperäisestä käytännöstä että kastettiin Kristukseen, eikä seurakuntaan! Nyt käytetään kastamista kiristyskeinona.
Jeesuksen aikaan kalastajat ja diakonit kastoivat. Paavalinkin taisi kastaa maallikko.
Kasteessa upotettiin hetkeksi veden alle, vertauskuvana siitä että vanha ihminen haudattiin ja uusi elämä alkoi. Tämä uusi elämä tulee Jeesukselta, joten kastajan arvonimellä ei ollut merkitystä.
Kaste on jatkoa juutalaisesta MIKVE-peseytymisestäö, joka suoritettiin montakin kertaa, kun haluttiin puhdistua.
Ellei ole kastajaa seurakunnasta, ota joku ystävä todistajaksesi ja suorita kaste itse tai ystäväsi kanssa, luvaten seurata Jeesusta. Toinen tapa lienee matkustaa Jordanille, missä kastetaan kyselemättä kirkon jäsenyyttä. Kaste on todistus siitä että haluat kulkea uskon tietä.
Filippus kastoi etiopialaisen hoviherran tien vierellä olevassa lammikossa!
Apt.8:36. Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"
38. Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.
Meidän pitäisi palata apostoliseen käytäntöön jossa kastettiin Kristukseen eikä seurakuntaan.
Kaikki kuuluivat sen kaupungin uskoviin, eikä ollut pikkumaisia raja-aitoja.
Ja tuohon väliin kuuluu se satanistisista Raamatuista poistettu jae Jeesuksen jumaluudesta: '37 And Philip said, If thou believest with all thine heart, thou mayest. And he answered and said, I believe that Jesus Christ is the Son of God.' (KJV)
Kun halusin uskoon tultuani kasteen, otin yhteyttä helluntai- ja babtistiseurakuntiin. Molempien vastaus oli minimaalisen töykeä, ja kuulosti kuin heille kaste oli vain jäsentenkeruukeino. Jeesusta ei mainittu sanallakaan. Otin sitten yhteyttä erääseen vapaaseen saarnaajaan ja kysyin, tiesikö hän alueellani ketään, joka voisi kastaa. Hän suostuikin tekemään sen itse. Todistajia ei ollut monta paikalla, mutta Jumala varmaan näki. Ehkä olisi ollut kokemuksena suurempi odottaa kesää ja järvikastetta, mutta tunsin, että asialla oli kiire.
Pyhän Hengen kasteesta olen epävarma. En tunne, että minussa olisi Pyhä Henki. Olen kuitenkin jollain tavalla muuttunut. Jos usko tulee vain Pyhän Hengen kautta, onko täyttyminen Pyhällä Hengellä erillinen kokemus, vai miten se menee? Mihin Raamatun lauseisiin viittaisitte?
On aika hämmentävää, kun mietin kaikkea kokemaani uskontaipaleellani. Tunnen olevani uskovainen armosta ja tunnen kiitollisuutta siittä. Jumala on johdattanut ja auttanut minua. Olen saanut tunyea rakkautta.
Minun on hyvin vaikea ajatella, etten kastamattomana olisi ollut Jeesuksen oma tai ettei hän hekensä kautta olisi ollutkaan minussa silloin, kun olen tuntenut Pyhänhengen täyteyttä.
Todella vaikeaa, melkein mahdoton ajatus kaikkien niiden kokemuksieni jälkeen ajatella, ettei Jeesus olisi ollutkan kanssani, koska minua ei ole kastettu.
Sinut on ilmeisesti kuitenkin lapsena kastettu ev-lut.kirkossa. Kyllä sinut kuule on silloin kastettu ja YKSI kastekerta riittää! Sanoivatpa kastekysymyksessä täysin hakoteillä olevat helluntailaiset mitä hyvänsä! Älä heistä välitä. Uudestikasteessa et saa mitään. Muutut ehkä lakihenkisemmäksi ja hurmahenkisemmäksi ja alat kuvitella olevasi muita parempi "oikea uskova."
Lapsena saatu kaste ei ole edes kaste, joten lapsikaste ei riitä eikä ole pätevä. Kyseessä on luterilaisen papin suorittama rituaali, joka ei ole Jeesuksen tarkoittama kaste. Ketään pientä lasta ei saa edes kastaa, jos hän ei tunnusta Jeesusta Kristusta Jumalan Pojaksi.
"Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika." Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet. " (Ap.t 8:36-38)
Ilman uskovien upotuskastetta, et voi olla varma syntien anteeksisaamisesta. Jeesus määräsi upotuskasteen jokaiselle uskoon tulleelle. Jeesuksen sanojen mukaan upotuskasteen ottaminen on Jumalan vanhurskaan tahdon tekemistä, joten syntien anteeksisaamisen ehtona on ottaa upotuskaste Matt 7:21.
"Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. " (Matt 3:13-15)
"Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen." (Ap.t 2:38)
"Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan ja lähettäisi Jeesuksen, teille ennalta valitsemansa Voidellun." (Ap.t 3:19,20)
"Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. 16 Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark 16:15,16)
Oli kastettu tai kastamatoin, uskon että sydämenusko, henkilökohtainen suhde Jumalaan on tärkein.
En pidä upotuskastetta haitallisenakaan, mutten näe sitä autuaaksi tekevänä..
Voisin ajatella, että henkilö joka on käynyt oikealla mielellä kasteella, ei tuomitse muita. Uskoisin että tällainen ihminen rakkauden hengessä haluaa johdattaa muutkin oikeisiin, raamatun mukaisiin ratkaisuihin elämässään.
Eikä halveksu kastamattomia.
Pienestä lapsesta. Katsotko kuitenkin niin että aivan pieni lapsi, vauva on synnitön, viaton?
Että jos vauva kuolee, hän menee aikanaan taivaaseen.
Tuosta aiheesta kesustelin vasta jehovantodistajan kanssa.
Hän uskoi niin että se on Jumalan valinta kuka vauvoista perii taivaan valtakunnan, kaikki vauvat eivät siis automaattisesti mene taivaaseen.
Luterilainen lapsikastettu ei pelastu. Kyse ei ole kastamattomien halveksumisesta, koska lapsikaste ei ole Jeesukseen tarkoittama kaste, ja koska Jeesus asetti kasteen pelastumisen ehdoksi. Luterilaisten on hylättävä kirkkonsa ja käännyttävä seuraamaan Jumalan Sanaa ja mentävä upotuskasteelle.
"Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark 16:15,16)
"Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen." (Ap.t 2:38)
"Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.' " (Ap.t 22:16)
Pieni lapsi kuollessaan pelastuu aina Jumalan luo, koska hän on viaton. Daavidin poika kuoli seitsemän päivän ikäisenä ja pelastui, vaikka ei ollut saanut edes ympärileikkausta ja oli saanut alkunsa aviorikoksesta. Pieni lapsi ei ole vastuussa muiden tekemistä synneistä ja on aina viaton. Mistä tiedämme, että Daavidin vastasyntynyt lapsi pelastui? Siitä että Daavid tiesi pääsevänsä poikansa luokse kuolemansa jälkeen.
"Miksi nyt enää paastoaisin, kun hän on kuollut? Voinko saada hänet takaisin elämään? Minä menen aikanaan hänen luokseen, mutta hän ei voi palata minun luokseni." (2 Sam 12:26)
En noin kirjoittanutkaan, että halventaisit. Tottakait kirjoitat niikuin oikeaksi koet. Mielestäni kirjoitat rakentavasti.
Tarkoitin, että ihminen joka on oikealla mielellä kastettu, ei halveksi muita. Kirjoitin yleisestitodeten asian. En tarkoittanut sinua.
Mielestäni kastettu ihminen, joka pitää kasteem merkitystä autuaaksi tekevänä kokee ilman muuta rakkautta myös kastamattomia kohtaan ja tahtoo saattaa heidätkin pelastukseen.
Se vasta olisi outoa, jos ei välittäisi miten muille käy. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys.
Ei suikaan ihmisen pidä olla välinpitämätön.
Onko kyse sitten vääränopin levittämisestä.
En tarkoita sinua, vaan yleisesti mietin.
Kun kuitenkin sanotaan että on vastuussa, jos eksyttää jonkun harhaan, mutta vaikenemisstakin sanotaan, että et sanonut miten asia oikeasti on joten on vastuussa ettei tuonut esille totuutta.
Ymmärrän että kasteenkannattaja haluaa tuoda esille totuutta. Sitä mikä hänestä on totuus.
Vakava asia tämä kastekysymyskin., kun kyseessä ihmisen iäisyys
Näin minäkin uskon.
Samaatietä, mitä tietä sinä oikeastaan kuljet?
Ristin tietä.
Jeesus sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen"
Hän ei sano"Jota ei kasteta, se tuomitaan kadotukseen". Kaste tai sen puuttuminen
ei ratkaise sinun ikuista kohtaloasi, vaan usko.
Ajattele ryöväriä ristillä: Tuliko joku häntä sinne kastamaan? Oliko kysymyksessä upotuskaste? Kuitenkin hän tulee olemaan pelastettujen joukossa.
Kasteita on ollut erilaisia. Juutalaisten MIKVE tarkoitti että piti mennä kokonaan veden alle ja samalla oli vieressä todistaja. Apostolit kastoivat samalla tavoin. Näitä kasteita tehtiin joskus useampiakin, kun halusi puhdistua. Naiset saattoivat tehdä niin joka kuukausi.
Efeson uskovaiset oli kastettu Johanneksen kasteella, mutta Paavali halusi kastaa heidät uudestaan Jeesuksen nimeen.
Opetuslapset itse olivat kastetut Johanneksen kasteella, niinkuinJeesus, joten sen kasteen olisi teologisesti pitänyt riittää myös Efesossa.
Kaste on siis ulkoinen merkki siitä että haluaa jättää entiset taakseen ja alkaa uuden vaiheen elämässään
Joten, ellet ole kastettu, tunnet varmasti olosi paremmaksi jos sinut kastetaan. Kuitenkin se on vain vahvistus sille että olet vastaanottanut Jeesuksen elämääsi.
Ei kaste ole mikään mystinen taikakeino, eikä Jumala ole väärämielinen. Sinut pelastaa sinun uskosi. Kaste on vain ulkoinen merkki siitä että haluat puhdistautua menneistä ja alkaa uuden elämän.
Joten, jos voit, mene kasteelle. Ellet tunne haluavasi liittyä mihinkään kirkkokuntaan, eikä kukaan halua sinua kastaa, pyydä uskova ystäväsi mukaan ja mene kasteelle lähimpään rantaan!
Uskon kasteesta aika lailla näin. Olen kuullut, lukenut raamatusta myös hyvästä omastatunnosta kasteen yhteydessä.
Höpö höpö. Jeesuksen sanat tarkoittavat sitä, että pitää sekä uskoa että ottaa upotuskaste. Jos joku ei usko, niin ei myöskään ota kastetta, koska ei usko Jeesuksen käskyä. Luterilainen kirkko tarjoaa lapsikastetta Jeesuksen tarkoittaman kasteen tilalle, jotta uskoon tullut eksyy pois pelastuksesta. Siis luterilaisen kasteen ottanut ei uskonut Jeesuksen käskyä ja sen takia joutuu kadotukseen. Upotuskaste on uskon teko, jota ilman ei ole syntien anteeksisaamista.
"Hän sanoi heille: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark 16:15,16)
"Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen." (Ap.t 2:38)
"Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.' " (Ap.t 22:16)
Jotkut nuoret uskovat kastoivat kerran toverinsa meidän kylpyammeessamme!
Katsoin kerran, kun Amerikkalaiset olivat sotilaana jossainpäin maailmaa, jossa ei kovin sitä vettä ylenmäärin ollut. He olivat siten kaivaneet hiekkaan altaan kokoisen montun ja peittäneet sen ressulla, sekä täyttäen ressun vedellä.
Siinä he tekivät upotouskasteen yhdelle sotilaistaan.
Näin tuo sotilas tuli kastetuksi uskon kautta Kristukseen.
Pienten lasten ei tarvitse tulla kasteelle, ennenkuin he oppivat erottamaan hyvä ja pahan ja tekemään tietoisen valintansa.
Jeesus sanoi että lastenkaltaisten on taivasten valtakunta, ja lasten enkelit näkevät aina Taivaallisen Isämme kasvot.
Onko vauvan kastaminen mielestäsi täysin tuomittava, syntiin verrattava teko? Tai pelkästään turhaa
Pieni lapsi tuskin tietää edes mitä synti on. Vielä vähemmän hän tietää siitä että meidän vanha ihmisemme kuolee ja haudataan Kristuksen kanssa.
Tietysti vauvat voi pestä jos he ovat likaisia, mutta synnistä voi pestä vasta sitten kun lapsi ymmärtää eron hyvän ja pahan välillä.
Vauvat eivät edes puhdistu parilla desilitralla vettä. Sitäpaitsi niillä ei edes vaatteet kastu, joten sellainen kastaminen on vain vanhempien rauhoittamiseksi ja muotomeno.
On syntiä ja myös tuomittavaa. Raamattu kieltää kastamasta ketään, joka ei pysty suullaan tunnustamaan, että uskoo Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan Poika. Suun tunnustuksen puute on este kastamiselle.
"Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika." Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet. " (Ap.t 8:36-38)
Pienten lasten kastaminen on eksytystä ja taikuuden syntiä.
Mitä taikuutta siihen liittyy?
Pappi tekee taikurien merkkejä. Lisäksi pappi on pukeutunut jonkilaiseen baal-jumalan asuun. Sakramentti eli salaisuus jo itsessään viittaa taikuuteen.
Luterilainen vauvakaste on pelkkä uskonnollinen kirkon rituaali. Mutta niin toimitaan tapakristillisyydessä jolla ei ole mitään tekemistä Jeesuksen sanan kanssa.
Henkilökohtaisesti pidän vauvan kastamista seurakunnan yhteyteen,kirkon jäseneksi ottamista. Samassa yhteydessä annetaan vauvalle nimi.
En pidä vauvan kastamista syntinä, mutta syntien anteeksi antamisella tai saamisella ei vauvakasteen kanssa ole mitään tekemistä.
Vauvan kastaminen on syntiä ja myös tuomittavaa. Raamattu kieltää kastamasta ketään, joka ei pysty omalla suullaan tunnustamaan, että uskoo Jeesuksen Kristuksen olevan Jumalan Poika. Suun tunnustuksen puute on este kastamiselle.
"Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika." Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet. " (Ap.t 8:36-38)
Tästä minun pitää lukea laajemmalti raamatusta ja keskustella muidenkin kanssa. Tämä kasteasia on sellainen, jota haluan pohtia, tutkia laajemmin saadakseni varmuuden.
Ainakin lapsi on viaton, joten hänen syntisyytensä ei voi olla este kastamiselle.
Edellä on siteerattu Raamattua kohdasta, jossa ilmoitetaan este kastamiselle, joka on uskon tunnustuksen puute. Jos kysyt neuvoa luterilaiselta papilta, niin saat kuulla kieroja tekosyitä, miksi Raamattua ei tarvitse noudattaa.
Et ole ollenkaan ymmärtänyt, mistä kasteessa on kyse. Se ei ole kirkkoon liittymiseen liittyvä rituaali. Se ei poista perisyntiä, mitä kukaan ei toiselta ihmiseltä peri, koska ihminen on vastuussa vain omista synneistä. Kaste on sitä varten, että uskoon tullut pestään synneistä puhtaaksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä, kun hän tunnustaa syntinsä. Pieni lapsi ei osaa katua syntejään, mitä sillä ei edes ole. Pieni lapsi ei osaa ilmaista uskoaan tai sen puutetta, joten lasta ei saa kastaa.
"Pietari vastasi: "Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. " (Ap.t 2:38)
"Katukaa siis syntejänne, jotta ne pyyhittäisiin pois, kääntykää, jotta Herra antaisi tulla virvoituksen ajan ja lähettäisi Jeesuksen, teille ennalta valitsemansa Voidellun." (Ap.t 3:19,20)
"Älä vitkastele. Huuda avuksi hänen nimeään, nouse ja anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois.' " (Ap.t 22:16)
Poikkean hieman aiheesta,- mutta en kauaksi. Liittyen ihmisen olemukseen. Epävarmuus ja varmuus / turvallisuus.
Tänä uskonnollisena aikana koko JUMALAN aivoittamasta ihmisen pelastamisesta on tullut ihmistä taakoittava ja erityisesti epävarmentava asia,- väärän opetuksen johdosta. Asia,- joka voidaan hyvin havainnoida ihmisestä. Ainoastaan Öllölän mummo on turvassa tältä asialta.
Niin, jos luet nettiä/kokouksia ja sen uskonnollista antia / opetuksia pelastumisesta, niin olisi suoranainen lottovoitto, jos joku voisi pelastua. On kasteita ja tapoja. Kerran pelastunutkaan ei pääse perille jne...ja repullinen muita alueita.
Niin, vertauskuvainnollisesti voisin kuvata tilannetta näin. Olet talvipakkasella vähissä pukineissa ajamassa autolla Hangosta Inariin ja polttoainetta tankissa on vain laskennallinen määrä,- joka laskennllisesti riittäisi. Huoltoasemia ei ole missään ja turvaa ei saatavilla.
No, matkalla tulee esteitä ja jumiudut hetkeksi paikalleen jne.... Polttoainemittarin neula laskee laskemistaa ja matka ei ole edes puolessa välissä. Teetkö matkaa iloiten ja ilman epävarmuutta. No, et taatusti. Pelkotilat valtaavat mielen ja ahdistuksen. Edessä odottaa jäätyminen / kuolema tai perille pääsy.
Aivan sama tilanne uskonnolllisella ihmisellä. On tasan kaksi vaihtoehtoa kuoleman jälkeen. Itse sinnitelty taivaspaikka / pelastuminen tai ikuisesti helvetin tulessa kärsiminen. Siis opetus pelastumiseen , niin liittyy paljon epävarmentavia tekijöitä. Koko pelastumisesta on tullut epävarmentava asia uskonnollisen ihmisen mieleen.
Vaikka,- alussa ei näin ollut. JUMALAHAN ilmoitti Jeesuksen kautta ihmisen turmeltuneen tilan ja aivooituksensa pelastaa ihminen tästä kuoleman ruumiiista ja jos JUMALAAN on uskomista / Raamatun ilmoitksiin, niin JUMALA toteuttaa kaiken sen,- mitä tahtoo.
Eli,- koko ihmisen pelastumiseen kuoleman ruumiista, niin ihmisellä itsellään ei ole osaa ei arpaa. Ainut osa on iloita ja omata kiitosmielisyys pelastajaa kohtaan. Siis elää arkeaan ja koko elämäänsä siten, miten on pelastunut ja miten kaikkivaltias JUMALA johtaakaan arkea. Vai väittääkö joku,- ettei JUMALALLA ole kykyä ohjata ymmärtämätöntä ihmistä jossain tärkeässä asiassa? Taas JUMALA ei lotkauta korvaansa asialle, jota ihminen vaan pitää tärkeänä.
Tarvittaessa tuon esille JUMALAN ilmoituksia, jotka ovat todisteena kollektiivisesta ihmisen pelastamisesta.
Erittäin valitettava todellisuus on,- ettei koko vauvakaste liity ihmisen pelastumiseen. Ihminen on keksinyt repullisen eri tapoja ja menetelmiä saavuttaakseen JUMALAN lapseuden, mutta tietenkään JUMALA ei niitä hyväksy,- koska eivät ole hänen aivoittamiaan.
Aivan kouluja käymättömän ihmisen on helppo ymmärtää tämä pelastuksen tie turmeltuneesta ihmisestä.
Ensiksikin ihmisen tulee ymmärtää ja havainnoida onko turmeltuneisuus hänessä itsessään totta,- vai puhuuko JUMALA palturia. Jos JUMALAN ilmoitkset tästä on totta, niin pelastumiseen liittyy tunnustaminen oma syntinen / turmeltuut tila ja uskoa Jeesuksen sovitustyö.
Lisäksi usko on niin henkilökohtainen asia kuin uniensa näkeminen. Ajatellen vauvan kastamista, niin tilanteessahan käsitellään ympärillä olevien ihmisten uskomuksia,- ei kohteen,- jota ollaan tekemässä JUMALAN lapseksi.
Niin, edes puoliso ei voi pelastaa toistaan,- vaikka elävät läheisessä suhteessa.
Siis vaauvakastetta olen pitänyt yksistään seurakuntaan ottamisena muotorituaalina, en pidä sitä sellaisena, että siinä annetaan tai pestää synnit pois.
Kirjoitan niin epäselvästi, että annoin väärän kuvan.
En tunne luterilaisia pappeja.
Heissäkin varmasti monenlaisia. En lähtisi yleistämään.
Kirkko instituuttina on maallistunut. Tuo ei silti estäisi minua käymästä kirkossa.Saarnoja on monenlaisia kuten saarnaajiakin.
Samoin on vapaissa suunnissa..
Ymmärsin mitä kirjoitit. Haluan vain laajemmalti tutkia kasteasiaa tuttujeni kanssa.
Uskoville kaste on jotenkin tärkeä toimitus rituaali, normaali ihminen ei sitä mieti ainoastaan lapsen kasteen yhteydessä siinäkin nimen antamisen muodossa.
Uskonnollisia toimituksia oli jo muinais uskonnoissa, palvominen on yritys olla jumalalle mieliksi, luuletteko että jumala odottaa sitä teiltä.
Mark.16:16 on hiukan väärin käännetty. Siinä ei puhuta mitään kadotus-nimisestä paikasta vaan että tulee tuomituksi. "joka ei usko, tuomitaan!" Sana jota käytetään on KATAKRINETAI, siis saa tuomion.
Kadotus-nimistä paikkaa ei Raamattu tunne! Sen sijaan se tuntee katoamisen.
Sana, joka ihmisistä puhuttaessa jostain syystä on käännettu sanalla kadotus, on muissa yhteyksissä oikein käännetty sanalla katoaminen tai vastaava.
Tässä luettelo niistä Uuden Testamentin jakeista, joissa sana kadotus (APOLEIA) esiintyy alkutekstissä. Katsokaahan kuinka kääntäjä muuttaa käännöstä tarvittaessa jotta se sopisi luterilaiseen käsitykseen piinapaikasta:
Matt.7:13 monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie KADOTUKSEEN (tuhoon, katoamiseen)
Matt.26:8 he sanoivat paheksuen: "Millaista HAASKAUSTA!"
Mark.14:4 millaista voiteen HAASKAUSTA
Joh.17:12 jonka täytyi joutua KADOTUKSEEN (alkutekstissä: TUHON POIKA)
Apt.8:20 KADOTUKSEEN joudut rahoinesi (tuhoon)
Room.9:22 vihan astioita, jotka on määrätty TUHOTTAVIKSI
Fil.1:28 heitä odottaa KADOTUS (tuho) mutta teitä pelastus
Fil.3:19 heidän loppunsa on KADOTUS (tuho)
2.Tess.2:3 laittomuus ihmishahmossa, KADOTUKSEN ihminen (vertaa jaetta 8: "jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemisensa kirkkaudella")
1.Tim.6:9 jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja PERIKATOON
Hebr.10:39 emme ole niitä, jotka luopuvat ja JOUTUVAT TUHOON
2.Piet.2:1 he salakuljettavat teidän keskuuteenne TUHOISIA harhaoppeja (alkuteksti: tuhon harhaoppeja)... Pian he kuitenkin saattavat itsensä TUHOON
2.Piet.2:3 heidän TUHONSA odottaa heitä
2.Piet.3:7 niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tulee tuomio ja jumalattomat TUHOTAAN (jumalattomien tuomion ja tuhon päivään)
2.Piet.3:16 haihattelevat ihmiset omaksi TUHOKSEEN vääristelevät niinkuin muitakin kirjoituksia
Ilm.17:8 lopulta se joutuu TUHON omaksi
Ilm.17:11 se joutuu TUHON omaksi
Miten ymmärrät vertauksen rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta?
Se oli vertaus, niinkuin kylväjä ja siemen. Eihän kukaan väittele siitä joutuiko osa jyvistä tielle todellisuudessa, vaan kaikki ymmärtävät että opetus oli tärkeämpi kuin yksityiskohdat.
Kirjoitetaan nyt Rikas mies ja lasarus niinkuin muut tekstit opettavat;
Oli rikas mies ja lasarus. Kumpikin kuolivat ja nukkuivat kuolon unta ylösnousemukseen asti. Lasarus oli ensimmäisessä ylösnousemuksessa ja pääsi taivaan iloon. Rikas mies heräsi vasta tuhat vuotta myöhemmin tuomiolle ja tuli lankesi taivaasta ja kulutti hänet. Sen pituinen se!
Voisiko tuollainen kertomus valottaa sitä kysymystä että pitääkö antaa lisätodisteita?
Ei juuri! Parempi esittää vertaus, jossa viimeinen tuomio ja nykyaika kohtaavat, ja jossa Aabraham on yhtä kovasydäminen kuin juutalaiset johtajat!
Juutalaiset sanoivat: Jos saamme kunnon merkin, silloin me uskomme! Jeesus selitti heille vertauksella etteivät he koskaan saa mitään merkkiä Aabrahamilta, eikä haudan toiselta puolelta, koska he eivät kuitenkaan silti uskoisi. Heille niinkuin muille piti riittää ne todisteet mitä löytyi silloisesta Raamatusta. He saattoivat lukea Aabrahamista, jota he kutsuivat isäkseen, mutta hänkään ei tulisi antamaan lisätodisteita. Mooses oli puhunut Profeetasta joka oli tuleva ja hän oli käskenyt uskomaan häneen (Jeesukseen) Juutalaiset eivät halunneet, vaan sanoivat: Anna meille merkki.
Muutoin, eräs mies nimeltä Daniel Ekechukwu, oli kuolleena kaksi päivää, ja sai tehtäväkseen palata maailmaan vastauksena rikkaan miehen rukoukseen vertauksessa. Kopiokaa nimi ja etsikää tietoja tai videoita tapahtumasta. Onhan mies käynyt Suomessakin kuolemansa jälkeen.
Vaikka toisaalta: "eivät he usko vaikka joku kuolleistakin heräisi..."
Mihin seurakuntaan tai kirkkoon kuulut?
Kuulun Kristuksen seurakuntaan, en mihinkään kirkkokuntaan. Jokainen Jeesukseen uskova on minun veljeni ja sisareni. Raamattu on minun ohjeeni.
Kirkon jumala on Luther. Luther teki sitä ja Luther teki tätä. Kirkolla ei ole enää mitään tekemistä Jumalan sanan kanssa. Se on paremminkin poliittinen instituutio
En osaa ottaa tuohon kantaa. Menen aivan sekaisin lukiessani viestejä.
Toinen sanoo toista, toinen toista. Täällä käy kauhia kuhina ja sekamelska.
Onneksi Jeesus pysyy. Onneksi hän ei muutu..
Hän nostaa, kantaa, vie perille.
Vain häneen turvaamalla selviämme, emme omin voimin. Emme väittelemällä raamatun asioista.
Vain yksi on meille tarpeen ja kaikki muu sen mukana annetaan.
Jeesus ohjaa ja neuvoo, kun kärsivällisesti odotan,odotamme. Tässäkin asiassa. Kiitos minun puolesta vastauksistanne
Ilomme on herrassa, lepo ja rauha.
Maailmassa on ahdistus ja sekamelska
Siunausta sinulle, koska olet rehellinen Jumalan lapsi.
Martti Luther yrtti sensuroida Raamattua. Luther ei ollut missään nimessä Jumalan mies. Hänen sola fide -harhaoppinsa ei kestänyt tekstiä Jumalan Sanalla, joten Luther ratkaisi asian niin, että hän vaati Raamatusta poistettavaksi mm. Jaakobin kirjettä ja Ilmestyskirjaa. Tämä todistaa Lutherin olleen eksyttäjä. Siitä huolimatta luterilaiset pappisopiskelijat pänttäävät päähänsä Lutherin kirjoituksia papin virkaa himoiten.
Lainaus Wikipediasta: "Uskonpuhdistuksen aikana jotkut teologit, erityisesti Martti Luther, väittivät, että kirje on liian puuttellinen ollakseen osa Uuden testamentin kaanonia. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kirje opettaa, ettei usko yksin ole tarpeeksi pelastukseen. Luther katsoi tämän olevan ristiriidassa hänen opettamansa sola fide (yksin uskosta) -periaatteen kanssa. Tämän pohjalta Luther kutsui Jaakobin kirjettä tunnetusti "olkiseksi epistolaksi", joka ei opeta evankeliumia selkeästi ja oikein. Nykyään useimmat kristilliset kirkot lukevat Jaakobin kirjeen Uuden testamentin kaanoniin kuuluvaksi."
En ole perehtynyt Lutheriin. En pysty ottamaan kantaa.
Papeista tiedän, etteivät kaikki ole uskovaisia.
Paras osa onkin, kun säilyttää uskon eli turvaa Herraan. Jeesus on tullut sydämeen asumaan.
Uskosta on ihminen vanhurskautettu, synnit on anteeksi annettu. Jumalan oman sanan eli lupauksen perusteella saa olla Jumalan lapsi. Jumalan lupaus pitää.
Se on jo siinä. Muuta ei tarvitse odottaa kun on jo tiellä.
Vanhurskautus on kokonainen ja täydellinen eikä siihen ole mitään lisättävää eikä lisäys ole mahdollistakaan.
Lisätoimenpiteet kaikki, kaikki, ovat jo pois uskosta.
Mutta Lutherista se verran, että Luther oopperasta tuttu Esa Ruuttusen tulkitsema Armo - laulu on kyllä hienoa kuultavaa!!
Luther ei sietänyt Raamatun opetusta, että ihminen ole ei vanhurskautettu yksin uskosta vaan myös teoista. Moni helluntailainen luulee olevansa vanhurskautettu uskonsa takia, mutta koska teot puuttuvat, niin he eivät ole vanhurskaita eikä Jeesuksen ystäviä. Ilman tekoja usko on kuollut.
" Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. " (Joh 15:13,14)
"Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella. Juuri tekojensa ansiosta portto Rahabkin osoittautui vanhurskaaksi, kun otti sanansaattajat luokseen ja auttoi heidät pois toista tietä. Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja." (Jaak 2-24-26)
"Ei Jumala hyväksy vanhurskaiksi niitä, jotka vain kuulevat lain sanoja, vaan vanhurskaiksi julistetaan ne, jotka myös noudattavat lakia." (Room 2:13)
Mielenkiintoinen alue onkin, mitä on ja tarkoitetaan uskonteoila. Siis teoilla, jotka kumpuavat uskosta Jeesukseen. Puolueettomana ihmisenä tulee kyllä sanoa, miten ainakin täällä päin tuntemissani helluntalaisissa / siis ihmisissä ilmenee myös teot.
No, ihan luonnollisesta syystä kun ajattelee asiaa / opetusta tarkemmin. Kun / jos ihmisessä muuttuu ajattelutapa = kokee mielenmuutoksen uudistuksineen, niin luonnollisesti tämä heijastuu tekoihin.
Juuri tuohon liittye,- Jeessus opetti puhdistamaan ensin maljan sisäpuolelta,- ei ulkoa. Jos ihminen ei koe todellista uudestisyntymistä,- niin koko uskonelämä on jäljitelmää ja näyttelemistä ja laissa kompuroimista.
Niin, tuosta laista. Jos Jeesukseen on uskominen, niin Jeesus typisti koko Raamatun yhden ainoan jakeen viisauteen ja opetukseen;
12. Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä TÄMÄ ON LAKI JA PROFEETAT.
Kyseessä on siis sydämentila / asenne ihmisiin.
Papit ovat kirkon työntekijöitä. He tekevät mitä työnantaja on määrännyt. Kirkolliskokous on kirkon korkein päättävin elin. Tämän poliittisilla listoilla valitun elimen päätöksiä noudatetaan kirkossa.
Koska pappi saa pätevyytensä opiskelemalla hänen ei välttämättä tarvitse olla uskova. Ateisti voi toimia pappina jos hän on hankkinut siihen opiskelemalla pätevyyden.
Samaatietä, olen samaa mieltä. Meidän on itse pidettävä huoli ketä uskomme.
Kaikki mitä kasteesta tarvitsee tietää löytyy tästä linkistä:
http://www.Jeesus-on-Herra.com/kaste/
Ongelma on siinä kun tavallinen suomalainen ei tiedä yhtään mitään Raamatun opista, ei edes lutteristaan, vaan kaikki riippuu kastetodistuksestaan, jonka arvo on heille paljon Jumalaa korkeammalla, ja siitä he pitävät kaikessa tietämättömyydessään kiinni kaksin käsin.
Arvelen että suurin osa lutetrin kirkon jäsenistä ei koskaan avaa Raamattuaan omista tarpeistaan lähtien.
Sanassa on kirjoitettu, että se mikä tapahtui israelilaisille oli esikuvallista.
Paavali kirjoittaa: ja saivat kaikki (israelilaiset) kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
Israelilaiset olivat pelastuneet karitsan veren suojissa tuhoojalta, esikoisten surmaajalta. Tämä on kuva uskoontulosta. Pilvi kuvaa Pyhää Henkeä ja meri kastetta. Punaisessa Meressä eli Kaislameressä oli vettä niin paljon, että Egyptin sotajoukot hukkuivat.
Egypti kuvaa synnin orjuutta ja epäjumalia.
Uskoontulon jälkeen Jeesuksen seuraaja mennessään kasteelle jättää taakseen vanhan elämän ja synnin orjuuden ja ja epäjumalat. Kasteen jälkeen Jeesuksen seuraaja vaeltaa kohti Luvattua Maata, kohti Jumalan lupauksia.
Sanon, että uskova joka ei ole käynyt kasteella, on melkoisen eksyksissä.
Pitää huomata että on miljoonia itseään uskovaksi kutsuvia. Mitä he uskovat, ketä he uskovat ja kuka on heidän totuus, se ratkaisee.
Tietotuusjaelämä, sinä et ole uskossa Jeesukseen, vaan sinulla oma, lahkosi oppi.
Olihan siellä paljon hyvää ja uuttakin oppia
muun muassa tämä mihin nimeen pitää kastaa
Siis tässä linkin jutussa
http://www.Jeesus-on-Herra.com/kaste/
Jeesus tuntee minut ja hän tietää mihin minä uskon. Teidän arveluilla ei silloin ole mitään merkitystä.
Haha...…..kaste on vain tapa liittyä seurakuntaan ja osoittaa olevansa yhtä hullu kuin muutkin seurakunnan jäsenet, sillä monet eivät fanaatikkoina välttämättä hyväksy sinua ihmisenä joukkoonsa. Mutta luopioille ja ei- uskoville kelpaat ihan sellaisenasi kuin olet. Samoin liberaaleille uskoville olet otollinen. Ihmiset kyselevät, eli siis lähinnä fanaatikot kyselevät, että onko sinut kastettu, muille asialla ei ole merkitystä sanan varsinaisessa mielessä, mitä tulee ihmisen hyväksymiseen. Jos haluat kuulua lahkoon nimeltään helluntaiseurakunta, niin mene ihmeessä kasteelle. Niin minutkin kastettiin kun halusin kuulua joukkoon ja äiti painosti, eikä olisi hyväksynyt minua muutoin lapsekseen enää nuorena. Satuolentojen hyväksyntää sinun ei tarvitse kysellä, ja ilmeistä on ettei Raamatun kirjoittajat voi sinua hyväksyä enää, koska ovat muinoin kuolleita henkilöitä, eikä muinaisajan ihmisiä tarvitse miellyttää vuosituhansia heidän kuolemansa jälkeen. Suomi24 keskustelupalstan ihmisille on myös saman tekevää kastetaanko joku vai ei, koska eivät sinua henkilökohtaisesti tunne. Tietysti saatat olla ulkonäöltäsi syrjintää kokeva kristitty, vaikka kävisitkin kasteella, sillä pärstäkertoimen perusteella kaveritkin vaalitaan. Syrjintää saatat kokea myös siksi, jos ilmenee, että olet hankala tyyppi, eli et osaa Small Talkata tai keskustella järkevästi syvällisiä.