Jos siis on kuten Saksan valtion rahoittaman Saksan II maailmansodan sotahistorian tutkimuksen perusteella jota myös Glasgowin yliopiston professori Dr. Phillips Payson O'Brien on käyttänyt tutkimusaineistossaan , Saksa käytti 55-58% varustelustaan ilmasotaan, keskimäärin 12% merisotaan ja vain 30-33% maasotaan, niin mikä on ollut itärintaman painoarvo lopultakin Saksan sotatuotannossa?
Laskelmaa voidaan tarkastella ensinnäkin suurempien menoerien eli ilma- ja merisodan kalustokulutuksesta ja missä se menetettiin ja minne sitä oli siten lähetettävä tilalle. Merisodan materiaalitappioista noin 90% tapahtui sodassa länsivaltoja vastaan. Lentokonetappioista (taistelutappiot) 75-76% länsivaltoja vastaan . Ilmatorjuntatykistöstä 12-15% sijaitsi itärintamalla mutta sen ammuskulutuksesta keskimäärin noin 35%. Oletettavasti myös ilmavoimien käyttämästä ammusmäärästä myös suurempi osuus kuin 25% on kulutettu itärintamalla (pommikoneet). Osuus lienee siis 35%.
Armeijan materiaali muodosti siis 30-33% sotatuotannosta ja siitä noin 70% on kulutettu idässä (panssaritappioista 35% länsivaltoja vastaan mutta toisaalta ammuskulutus ja muut aseet on ollut yli 70% suuntautuneita idän kulutukseen). Niinpä laskelmassa päädytään seuraavaan tulokseen itärintaman osalta:
- lentokoneet (43%) x 25% =10.75%
- muu ilmasota (aseet, ammukset) (15%) x 35% = 5.25%
-----------------------------------------------------------------------
Itärintaman ilmasota yhteensä : 16%
Merisota: (12%) x 10% = 1.2%
Maasota: 30% x 70% = 21%
-------------------------------------------------
Itärintama yhteensä sotatuotannosta: 37%
Mikäli maasodan osuus nostettaisiin 33% olisi itärintaman osuus silloin noin 39%. Johtopäätökseksi tulee ettei Saksa ole käyttänyt sotatuotannostaan kuin alle 40% itärintaman sotaan.
O'Brien on myös esittänyt arvion että mikäli kaikki suunnittelukustannukset mitä käytettiin V-2 aseisiin (strateginen ilmasota länsivaltoja vastaan), suihkuhävittäjiin ( länsivaltojen strategista ilmasotaa varten) sekä betoniseen suojarakentamiseen (varautuminen länsivaltojen strategiseen ilmasotaan) sekä uuden polven sukellusveneiden kehittelyyn (merisota länsivaltoja vastaan) on maasodan osuus pudonnut jopa selvästi alle 30%:n. Ei ole siis mitään edellytyksiä väittää että itärintama olisi ollut se mikä vei valtaosan Saksan sotatuotannosta.
Laskelmaa voidaan tarkastella ensinnäkin suurempien menoerien eli ilma- ja merisodan kalustokulutuksesta ja missä se menetettiin ja minne sitä oli siten lähetettävä tilalle. Merisodan materiaalitappioista noin 90% tapahtui sodassa länsivaltoja vastaan. Lentokonetappioista (taistelutappiot) 75-76% länsivaltoja vastaan . Ilmatorjuntatykistöstä 12-15% sijaitsi itärintamalla mutta sen ammuskulutuksesta keskimäärin noin 35%. Oletettavasti myös ilmavoimien käyttämästä ammusmäärästä myös suurempi osuus kuin 25% on kulutettu itärintamalla (pommikoneet). Osuus lienee siis 35%.
Armeijan materiaali muodosti siis 30-33% sotatuotannosta ja siitä noin 70% on kulutettu idässä (panssaritappioista 35% länsivaltoja vastaan mutta toisaalta ammuskulutus ja muut aseet on ollut yli 70% suuntautuneita idän kulutukseen). Niinpä laskelmassa päädytään seuraavaan tulokseen itärintaman osalta:
- lentokoneet (43%) x 25% =10.75%
- muu ilmasota (aseet, ammukset) (15%) x 35% = 5.25%
-----------------------------------------------------------------------
Itärintaman ilmasota yhteensä : 16%
Merisota: (12%) x 10% = 1.2%
Maasota: 30% x 70% = 21%
-------------------------------------------------
Itärintama yhteensä sotatuotannosta: 37%
Mikäli maasodan osuus nostettaisiin 33% olisi itärintaman osuus silloin noin 39%. Johtopäätökseksi tulee ettei Saksa ole käyttänyt sotatuotannostaan kuin alle 40% itärintaman sotaan.
O'Brien on myös esittänyt arvion että mikäli kaikki suunnittelukustannukset mitä käytettiin V-2 aseisiin (strateginen ilmasota länsivaltoja vastaan), suihkuhävittäjiin ( länsivaltojen strategista ilmasotaa varten) sekä betoniseen suojarakentamiseen (varautuminen länsivaltojen strategiseen ilmasotaan) sekä uuden polven sukellusveneiden kehittelyyn (merisota länsivaltoja vastaan) on maasodan osuus pudonnut jopa selvästi alle 30%:n. Ei ole siis mitään edellytyksiä väittää että itärintama olisi ollut se mikä vei valtaosan Saksan sotatuotannosta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Stallarien+oikeiden+laskelmien+mukaan+itärintama+vei+Saksan+sotatuotannosta+noin+140+%+ja+aiheutti+Saksan+kaikista+tappioista+noin+200+%.
Ilmeisesti olisi ollut aihetta käyttää hieman suurempi osuus resursseista idässä, jotta menestys ei olisi jäänyt niin vaatimattomaksi. Vihollinen Berliinissä ei ollut kovin kehuttava lopputulos.
Jep samaa mieltä. Itärintamaan ei panostettu riittävästi koska Hitler ei koko sodan aikana ylimielisyydessään halunnut uskoa puna-armeijan vahvuuteen vaan halusi jatkuvasti uskoa sen olevan luuhistumaisillaan. Joten siinä mielessä nämä tutkimukset näin esitettynä antaa hämäävän kuvan itärintaman tärkeydestä saksalaisten kannalta.
Ei ollut mitään syytä panostaa sen enempää itärintamaan koska VVS:ltä puuttui kyky tuhota Saksan maavoimien liikkuvuus samalla tavoin kuin minkä tekivät RAF ja USAAF. Itärintama väitteistä huolimatta ei ollut se missä II maailmansota ratkaisiin vaan ratkaisu tapahtui merellä ja meren ja Euroopan mantereen päällä olevassa ilmakerroksessa. Siellä ratkaistiin kenen armeija myöhemmin menettää toimintavapautensa. Saksan johtajat tiesivät tasan tarkkaan keväällä 1945 miksi Saksa hävisi sodan: Luftwaffen epäonnistumisen takia. Ei Saksaa olisi pelastanut se että Luftwaffen ja ilmatorjunnan sijasta olisi valmistettu vain enemmän tykkejä, kranaatinheittimiä, tankkeja, konetuliaseita, ammuksia ja miinoja. Kun ilmaherruus menee on se armeijalle aina selkeä katastrofi.
Yksi syy esim. sukellusveneiden kehitykseen strategiseksi aseeksi tuhoamaan Atlantin saattueita oli siinä, että sakut eivät pystyneet valloittamaan Murmanskia maitse. Ja syy taas miksi eivät onnistuneet tässä operaatiossa oli joukkojen hajauttaminen 3:n eri hyökkäyssuuntaan yhden painopisteen sijasta , tällöin myöskin Luftwaffe hajautettiin eivätkä ne voineet tukea hyökkäyksiä riittävästi. Mitä olisi tapahtunut mikäli sakut olisivat hyökänneet 6. Dividioonalla Petsamosta Muurmanskiin ? Tod.näk olisivat vallanneet sen ja sikäli olisi yksi erittäin merkittävä Len Lease satama vähemmän. Lisäksi ei olisi tarvittu kallista sukellusveneasetta siinä laajuudessa tai ne olisi voitu hyödyntää muualla jne..
Tai, mitä olisi tapahtunut mikäli hyökkäys Kaukasukselle, Bakuun ja Kaspianmerelle olisi onnistunut ? Toinen merkittävä Lend Lease reitti, Persian käytävä, olisi tukittu. Lisäksi olisivat saaneet huomattavan buustin öljytuotantoon jne. Kun länsiliittoutuneet lopulta liittyivät sotaan, oli jo tapahtunut paljon, mitkä vaikeutti sakujen sotaa jo muutenkin. Joten Luftwaffen häviö länsitintamalla v.-44 ei ratkaissut sotaa.
Jossain toisessa osiossa oli esitetty vertailu siitä miten keskittyminen lentokonetuotantoon korreloi paremmin voitokasta sotaa kuin keskittyminen maasotaan. Neuvostoliitto oli suurvalloista ainoa joka käytti armeijatuotantoon enemmän resursseja kuin lentokonetuotantoon. Tämä osin siksi että niin paljon tuotantotekijöitä tuli Amerikasta ja Britanniasta että NL pääsi noin 140 000 lentokoneen tuottamiseen mutta niiden taso ei ollut länsimaista luokkaa. Länsivallat puolestaan heikensivät Saksan lentokoneteollisuuten tuottavuutta ajamalla sen kellarikerroksiin ja hajasijoitukseen vuodesta 1943 lähtien. Vuonna 1944 Saksalla oli ehkä jopa enemmän työntekijöitä lentokonetuotannossa kuin USA:lla (2.3 miljoonaa vs. 2.1 miljoonaa) mutta silti USA tuotti sodan aikana noin 3 kertaa enemmän lentokoneita kuin Saksa ja satoja kertoja enemmän nelimoottorisia koneita. Vertailukelpoisin volyymein USA:n tuotanto saattoi olla 4 kertaa Saksaa suurempi.
On melkoisen varmaa että tällä strategisella ilmasodalla USA ja Britannia estivät ainakin 25 000 lentokoneen tuotannon vuosina 1943-45. Pelkästään syksyllä 1943 estettiin n. 6 000 lentokoneen tuotanto. Vuonna 1944 määrä tuplaantui ja tuottavuuden heikentyminen esti vielä useiden tuhansien koneiden valmistumisen.
Maksimissaan+panssarivaunu/rynnäkkötykki/pst-vaunujen+tuotanto+otti+Saksan+sotateollisuudesta+syksyllä+1944+n.+8%.+Mutta+ennen+loppuvuotta+1942+tuo+osuus+oli+alle+4%+ja+vuonna+1943+noin+7%.+Kaikkiaan+noin+50+000+taistelupanssarin+ja+telatykin+valmistus+muodosti+sota-aikana+keskimäärin+6.5-7%:n+osuuden+Saksan+sotatuotannosta+kun+pelkästään+lentokoneisiin+käytettiin+noin+6+kertaa+enemmän+valmistusresursseja.+Lentokoneiden+jälkeen+suurin+valmistusmomentti+oli+ammustuotanto+ja+yhdessä+ruudin+kanssa+muodosti+n.+26-27%+sotatuotannosta.+Mutta+siitäkin+lähes+40%+ei+mennyt+Saksan+armeijalle.+Aseiden+valmistus+muodosti+noin+9%+josta+noin+54%+meni+armeijalle.+Laivaston+alukset,+niiden+aseet+ja+ammukset+muodostivat+keskimäärin+noin+12%+sotatuotannosta+mutta+sodan+alkupuolella+osuus+oli+vielä+hyvinkin+15%+tai+jopa+enemmän.+Ja+joka+kuvittelee+että+moottoriajoneuvot+olisivat+olleet+jättimäinen+osuus+Saksan+sotatuotannosta+heille+tiedoksi+että+tuo+osuus+liikkui+2-3%+välillä.+Esim.+tuotannon+sodan++ajan+huippukohdassa+heinäkuussa+1944+moottoriajoneuvot+muodostivat+vain+2.4%+sotatuotannosta+(läheskään+kaikki+ajoneuvot+eivät+menneet+myöskään+armeijalle)+.+Panssaroidut+puolitelavaunut+olivat+oma+ryhmänsä+ja+ne+muodostivat+saman+kuukauden+tilastoissa+1.6%+sotatuotannosta.+Näitä+kaikkia+lukemia+voidaan+verrata+heinäkuun+1944+tietoon+jonka+mukaan+pelkästään+lentokoneiden+valmistus+muodosti+kerrassaan+48.3%+Saksan+sotatuotannosta.+
Mitä tähän tuumaavat Venäjän edessä konttaavat ikistallarit?
Saksan+armeijasta+ei+miesvahvuuksien+perusteella+koskaan+ollut+itärintamalla+edes+50%:a.+Saksan+armeijaan+kuului+yli+6+miljoonaa+sotilasta+mutta+esim.+kesän+1943+jälkeen+vahvuus+ei+enää+noussut+3+miljoonaan+vaan+oli+etupäässä+2.4-2.6+miljoonaa.+Saksan+kaikkien+aselajien+palveluksessa+olleista+keskimäärin+9+miljoonasta+alle+1/3+palveli+itärintaman+joukoissa.+Aseita,+ammuksia,+materiaalia+on+kulunut+myös+muuallakin+kuin+itärintamalla,+etelässä+ja+lännessä.+Luftwaffella+ja+jopa+Kriegsmarinella+olivat+varattu+omat+kiintiöt+myös+ajoneuvoista+olihan+ne+prioriteettilistan+kärjessä+aina.
Eikös+tämä+Phillips+Payson+O'Brien+ole+esittänyt+sellaisen+arvion+että+USA:n+sotatuotannosta+joka+meni+sen+omille+sotajoukoille+jopa+reilusti+yli+40%+olisi+mennyt+sotaan+Japania+vastaan.+Tämä+johtui+siitä+että+Tyynellämerellä+USA:lla+oli+kaikkein+teknologisesti+kehittyneintä+materiaalia.+Joka+on+tutkinut+laivaston+alusten+vahvuuksia+ja+alusten+kustannusrakennetta+havaitsee+että+esim.+Mariaaneilla+jopa+ilman+huolto-+ja+tukialuksia+US+Navyn+alusten+hinta+ylitti+kerrassaan+3+miljardia+dollaria.+Saksan+sotakaluston+hinta+Kurskissa+vuotta+aiemmin+oli+tuskin+edes+1/10+siitä.
Olisiko kannattanut panostaa vähän enemmän ryssää vastaan? Sehän se Saksan lopussaan raiskasi...
Maa jolla ei ole (enää) ilmavoimia voi siltikin sotia menestyksellisesti mutta maa jolla ei ole maavoimia kukistuu hetkessä. Tässä tärkeä tieto avaajallekin, turhaa laskea aselajien prosentteja kun se ei johda mihinkään oikeaan tietoon.