he eivät paranna huoltosuhdetta.
Professori Matti Vireniltä hyvä kirjoitus:
Uuden Suomen toimittaja Ossi Kurki-Suonio esitteli 18.9. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan näkemyksiä maahanmuutosta. Palolan mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluita.
Retoriikka sikseen, taas kerran törmää väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa turvaamaan huoltosuhdetta. Sivuutetaan tässä nyt (ei-triviaali) kysymys siitä, onko olemassa jokin välttämätön huoltosuhteen arvo ja toisaalta onko olemassa jokin hyvinvointipalveluiden (julkisten menojen) taso, jota ilman emme millään tule toimeen. Sen sijaan on aiheellista kysyä, miten on ylipäätään mahdollista parantaa huoltosuhdetta, jos maahanmuuttajien huoltosuhde on olennaisesti alhaisempi kuin kantaväestöllä. Ohessa on muutama kuvan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, joista ilmenee, että maahanmuuttajien huoltosuhde (jota kuvaa työllisten osuus koko väestöstä) on ollut koko 2000 luvun huonompi kuin kantaväestöllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on samoin ollut olennaisesti alhaisempi, maahanmuuttajien yrittäjyys (yrittäjien osuus väestöstä) on sekin ollut alhaisempi ja maahanmuuttajien heterogeenisuus on valtava, mistä syystä puhuminen ylipäätään vain maahanmuuttajien tarpeesta on tyhmää. Joka tapauksessa on selvää, että keskimäärin maahanmuuttajat eivät ole parantaneet huoltosuhdetta. Toki tulos heijastaa koko maahanmuuton historiaa, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että luvut olennaisesti parantuisivat lähiaikoina, koska pakolaisina (”pakolaismaista”) maahan tulleiden työllisyysasteet ja –osuudet ovat katastrofaalisen alhaisia. Toki on niin, että esimerkiksi uzbekit tilapäisesti parantavat työllisyyslukuja, mutta sekin on vain tilapäistä, koska vanhenevat Uzbekistanista tulleet laattamiehetkin. Siirtolaisuus on samanlainen ongelmien ratkaisu kuin velan otto, nyt menee hyvin mutta ongelmat jäävät tulevien sukupolvien murheeksi.
On vielä muistettava, että huoltosuhde on perimmiltään taloudellinen eikä demografinen ongelma. Jos ”työllistetty” tekee tunnin viikossa töitä tai tekee töitä valtion subventoimilla palkoilla (vert. Ruotsin malli), ei se ole mikään ratkaisu huoltosuhdeongelmiin. Eivät sairaalat ja hoitokodit pyöri tilastoilla vaan euroilla. Mikään ratkaisu ei ole sekään, että maahanmuuttajat työllistyvät töihin joiden palkkataso on niin sanotusti minimipalkkatasoa.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara
Professori Matti Vireniltä hyvä kirjoitus:
Uuden Suomen toimittaja Ossi Kurki-Suonio esitteli 18.9. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan näkemyksiä maahanmuutosta. Palolan mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluita.
Retoriikka sikseen, taas kerran törmää väitteeseen, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa turvaamaan huoltosuhdetta. Sivuutetaan tässä nyt (ei-triviaali) kysymys siitä, onko olemassa jokin välttämätön huoltosuhteen arvo ja toisaalta onko olemassa jokin hyvinvointipalveluiden (julkisten menojen) taso, jota ilman emme millään tule toimeen. Sen sijaan on aiheellista kysyä, miten on ylipäätään mahdollista parantaa huoltosuhdetta, jos maahanmuuttajien huoltosuhde on olennaisesti alhaisempi kuin kantaväestöllä. Ohessa on muutama kuvan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, joista ilmenee, että maahanmuuttajien huoltosuhde (jota kuvaa työllisten osuus koko väestöstä) on ollut koko 2000 luvun huonompi kuin kantaväestöllä, maahanmuuttajien työllisyysaste on samoin ollut olennaisesti alhaisempi, maahanmuuttajien yrittäjyys (yrittäjien osuus väestöstä) on sekin ollut alhaisempi ja maahanmuuttajien heterogeenisuus on valtava, mistä syystä puhuminen ylipäätään vain maahanmuuttajien tarpeesta on tyhmää. Joka tapauksessa on selvää, että keskimäärin maahanmuuttajat eivät ole parantaneet huoltosuhdetta. Toki tulos heijastaa koko maahanmuuton historiaa, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että luvut olennaisesti parantuisivat lähiaikoina, koska pakolaisina (”pakolaismaista”) maahan tulleiden työllisyysasteet ja –osuudet ovat katastrofaalisen alhaisia. Toki on niin, että esimerkiksi uzbekit tilapäisesti parantavat työllisyyslukuja, mutta sekin on vain tilapäistä, koska vanhenevat Uzbekistanista tulleet laattamiehetkin. Siirtolaisuus on samanlainen ongelmien ratkaisu kuin velan otto, nyt menee hyvin mutta ongelmat jäävät tulevien sukupolvien murheeksi.
On vielä muistettava, että huoltosuhde on perimmiltään taloudellinen eikä demografinen ongelma. Jos ”työllistetty” tekee tunnin viikossa töitä tai tekee töitä valtion subventoimilla palkoilla (vert. Ruotsin malli), ei se ole mikään ratkaisu huoltosuhdeongelmiin. Eivät sairaalat ja hoitokodit pyöri tilastoilla vaan euroilla. Mikään ratkaisu ei ole sekään, että maahanmuuttajat työllistyvät töihin joiden palkkataso on niin sanotusti minimipalkkatasoa.
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258404-taas-se-impivaara
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomi tarvitsee töitä suomalaisille, eikä lisää työttömiä eikä rikollisia ulkomailta!
Niin, mutta mamut ja matut tarvitsevat Suomen sosiaali- ja terveyspalveluita. Myös asunnot on heti pakko saada.
Eipä niin tietenniin Suomi tarvitsisi yhtäkään haittamaahanmuuttajaa, mutta maahanmuuttobisnesmiehet ja -naiset tarvitsevat. Kojo pääkaupungin rakennusbuumi ja esimerkiksi Espoon väestönkasvu tarvitsee! Keilles muuten uudet asunnot annettaisiin? Omille ei voida antaa, koska valtio ei maksa siitä, mutta uusista mamuista ja matuista maksaa!