Vuonna 2011 syntyneistä, eka luokalle menevistä 20,5 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia koko maassa (HS 6.8.).
Kuitenkin heidän vanhempiensa ikäluokista, 25-44 -vuotiasta 39 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia. Peruskoulussa olevista lapsista puolestaan vain noin 6 % on uskontokuntaan kuulumattomille tarkoitetussa elämänkatsomustiedon opetuksessa.
Mistä näin isot, omituiset erot kertovat?
Mielestäni ne kertovat yhtäältä uskonnollisesta painostuksesta, todellisesta tai kuvitellusta, jota koetaan päiväkoteihin ja kouluihin liittyen sekä toisaalta elämänkatsomustiedon syrjinnästä opetusjärjestelyissä.
Monet uskontokuntiin kuulumattomat perheet eivät "tule kaapista" koulussa peläten altistavansa lapsensa painostukseen, todelliseen tai kuviteltuun. Eikä kaikkien alakoulujen alaluokilla ole ET-opetusryhmää aloittavalle ekaluokkalaiselle.
Näin lapsi jää uskonnonopetukseen eikä pääse ET-opetukseen.
Kuitenkin yhteiskunta maallistuu, sekulaaristuu koko ajan. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa rehtoria ja opettajakuntaa ehkäisemään syrjintää myös uskontoon vai vakaumukseen liittyen. Tarvitaanko lasten vanhempien henkistä vapautusliikettä!? Tarvitaanko rohkaisua, keskinäistä tukea?
Toivottavasti alkavana lukuvuonna yhä useampi ekaluokkalainen pääsee ET-opetukseen. Siihen voi vielä viime hetken valinnoilla vaikuttaakin. Ja ET-opetukseen voivat nyt peruskoulun 2.-9. luokalla aloittavat.
Uskonnonvapaudessa ei ole kyse vain oppiaineista. Jos koulu vielä liittyy jumalanpalveluksia ja hartauksiansa lukuvuoden ohjelmaan, myös kirkkoon kuuluvilla lapsilla on oikeus niiden sijaan osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan.
Kuitenkin heidän vanhempiensa ikäluokista, 25-44 -vuotiasta 39 prosenttia on uskontokuntiin kuulumattomia. Peruskoulussa olevista lapsista puolestaan vain noin 6 % on uskontokuntaan kuulumattomille tarkoitetussa elämänkatsomustiedon opetuksessa.
Mistä näin isot, omituiset erot kertovat?
Mielestäni ne kertovat yhtäältä uskonnollisesta painostuksesta, todellisesta tai kuvitellusta, jota koetaan päiväkoteihin ja kouluihin liittyen sekä toisaalta elämänkatsomustiedon syrjinnästä opetusjärjestelyissä.
Monet uskontokuntiin kuulumattomat perheet eivät "tule kaapista" koulussa peläten altistavansa lapsensa painostukseen, todelliseen tai kuviteltuun. Eikä kaikkien alakoulujen alaluokilla ole ET-opetusryhmää aloittavalle ekaluokkalaiselle.
Näin lapsi jää uskonnonopetukseen eikä pääse ET-opetukseen.
Kuitenkin yhteiskunta maallistuu, sekulaaristuu koko ajan. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa rehtoria ja opettajakuntaa ehkäisemään syrjintää myös uskontoon vai vakaumukseen liittyen. Tarvitaanko lasten vanhempien henkistä vapautusliikettä!? Tarvitaanko rohkaisua, keskinäistä tukea?
Toivottavasti alkavana lukuvuonna yhä useampi ekaluokkalainen pääsee ET-opetukseen. Siihen voi vielä viime hetken valinnoilla vaikuttaakin. Ja ET-opetukseen voivat nyt peruskoulun 2.-9. luokalla aloittavat.
Uskonnonvapaudessa ei ole kyse vain oppiaineista. Jos koulu vielä liittyy jumalanpalveluksia ja hartauksiansa lukuvuoden ohjelmaan, myös kirkkoon kuuluvilla lapsilla on oikeus niiden sijaan osallistua ei-uskonnolliseen ohjelmaan.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Voi myös kysyä, jatkuuko paine lukioonkin.
Aika+harva+vaihtaa+uskontoa+ET:hen.+Sillä+katsomusaineella+mennään+jolla+aikanaan+aloitettiin.+Joten+järkevämpi+vertauskohta+olisi+oppilaiden+vanhempien+uskontokuntiin+kuulumattomuus+prosentti+silloin+kun+oppilaat+aloitti+peruskoulun.+Eli+pitää+laskea+vanhempien+uskontokuntiin+kuulumisen+keskiarvo+silloin+oppilaat+aloitti+peruskoulun.+Tämä+keskiarvo+on+noin+30+%+tasoa.
Näin on ollut, mutta kehityksen nopettamiseen vaihdoilla on suuret mahdolllisuudet. Peruskoulu kestää 9 vuotta, ja sinä aikana ehtii tapahtua paljon. Ollisi hyvä tapahtuakin nopeasti, sillä ET:n olemassaolo on "uhattuna", aine saatetaan lakkauttaa.
Mutuna veikkaisin, että iso ongelma on ettei ET:n sisältöä tunneta kunnolla, ja uskontoa pidetään jotenkin "turvallisena" ja yleissivistykseen kuuluvana. Aikoinaan ET:n opetus on ollut tasoltaan ja sisällöltään vähän mitä sattuu, ja ET-oppilaat on saaneet kärsiä myös kummallisista opetusajoista, ankeista uskonnollisten tilaisuuksien korvaavista ohjelmista yms, mikä varmaan edelleen vaikuttaa vanhempien asenteisiin ja valintoihin ainakin jollain tasolla.
ET-opetuksen sisältö pitäisi saada paremmin suuren yleisön tietoisuuteen, jotta se oikeasti ymmärretään järkevänä vaihtoehtona koululaisille. Harva nimittäin jaksaa lukea esimerkiksi opetussuunnitelmaa läpi ja vertailla uskonnon ja ET:n sisältöjä ja tavoitteita - mitä kyllä voisi suositella kaikille.
Kyllä, aine ei ole esillä riittävästi.
Tämä et-opetus.fi -projekti on käytännössä nuupahtanut: https://et-opetus.fi/
Pari-kolme uutta vapaaehtoista olisi hyvä piristysruiske myös "vanhoille" (vanhemmille).
Ehkä myös feto on keskittynyt vain oman ammatilisen työn kysymyksiin eikä oppiaineen yleiseen tunnuksitekoon. Opetushallituksella ei ole olla mahdollisuuksia kuin perusjuttuihin. Ja kunnat ovat nihkeitä...
Evlut+lahkon+jäsenyyden+romahtaminen+on+tapahtunut+varsin+nopealla+aikataululla.+Muut+kultuuriset+seurannaisvaikutukset,+kuten+ET:n+suosion+nousu,+tulee+pienellä+viiveellä+perässä.+En+näe+tässä+mitään+hälyyttävää.+Varsinkin+kun+ET:n+suosio+on+nyt+lähtenyt+varsin+mukavaan+tasaiseen+nousuun.
On lähtenyt nousuun kyllä, mutta ehtiikö se jäädä mahdollisen uuden, uskontopainotteisen katsomustieto-aineen alle? Toisin kuin muissa va-liikkeen tavoitteissa tuntuisi tässä olevan kilpajuoksu aikaa vastaan.
Jos katsomusaineiden opetusta muutetaan radikaalisti pitää siitä ennen muutosta käydä laaja kansalaiskeskustelu. Tälläisestä ei vielä ole ollut mitään merkkiä. Tälläinen kansalaiskeskustelu tulee tarjoamaan erinomaisen areenan nostaa uskonnottomien syrjinnän esille ja myöskin evlut lahkon epäoikeutetun ja jopa lainvaistaisen suosimisen. Nykyinen hallitus ei ainakaan mitään muutosta katsomusaineiden opiskeluun tee. Nähtäväksi jää onka aihe seuraavan hallituksen agendalla.
Nojaa. Jotkut muutokset tapahtuvat ison mölyn kanssa, toiset kaikessa hiljaisuudessa. Aina ei muutoksen koon ja älämölön määrän välillä ole kovin paljon korrelaatiota.
Lisäksi riippuu siitäkin, nouseeko asia esille kun samaan aikaan on vaikkapa olympialaiset tms. palstatilaa täyttävää.
Painostus jatkuu yhä armeijassa. Tukemisiin.
Sotilasvalan/sotilasvakuutuksen valinta?
Kyllä siinä on pitkään perinteeseen liittyvä "normi" valita sotilasvala, eli käytännön painostus valita se. Enemmistön mukana meneminen...
Varmaan vielä monen tekijän summa. Että menee niin kuin ennenkin, on isät tai isoisät... Tai niin kuin muutkin (ilmeisesti)... Myös se, miten armeija esittele asiaan. Esitelijänä on sotilasppappi... Uskonntoa ei pidetä asiassa tärkeänä. Mutta just siksi vooi kysyä, miksi valita uskonnolinen vaihtoehto, jos se ei ole tärkeää..
Haastatellaan alokkaita, joiden alokauskausi päätyy näinä aikoina sotilasvakuutukseen/sotilasvalalaan.
Arkailu on merkki pelosta.
En osta tätä argumenttia.
Kyllähän enemmistön mukana meneminen on ikäänkuin lähtökohtaisesti järkevää. Valinnassa on bias, ei riitä että ET on yhtä hyvä tai vain pikkuisen parempi vaihtoehto. Tätä voisi verrata vaikka vanhempiin, jotka syövät kasvispainotteisesti, mutta eivät välttämättä halua lapselleen koulussa kasvisruokaa.
Kyllä lapsen vanhemmat pelkäävät lapsensa puolesta monenlaisissa asioissa. Tunne ennen järkeä.
Tuo on kyllä totta. Mutta onko se *uskonnollista* painostusta? Minusta enemmänkin pelkoa massasta poikkeamisen vuoksi. Tulos voi olla sama, mutta mekanismi on aivan muu.
Psyykkinen mekanismi on universaali, mutta kohde tässä kohtaa uskonto/ET tai koulun tyrkyttämä uskonnollinen tilaisuus vai "vaihtoehto"...
No sitä minä tässä yritin sanoa, ettei tätä nyt ihan uskonnolliseksi painostukseksi voi laskea. En myöskään usko isonkaan osan rehtoreista olevan erityisen jumalisia; on vaan helpompaa kun kaikki menevät samalla vanhalla kaavalla, ja "ei kai se rukoilu ketään haittaa".
Vanhemmat ovat arkoja lastensa puolesta. Kyllä sitä voi sanoa myös pelkäämiseksi.
Juu, ilman muuta voi. Mutta haen tässä sitä, mikä on helppouden, yleisen joukosta erottumisen pelon, tavan jne. suhde uskontoon. Työhypoteesini on, että kovin harva opettajakaan enää pitää aivan erityisen tärkeänä saada lapsia kirkkoon.
Ihmisiä opettajatkin ovat, ja maallistuvat muun kansan mukana.
"Hyvä katsomusopetus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti uskontojen esittelyä, vaan se lähtee opiskelijoiden omasta ilmiö- ja elämismaailmasta. Valtaosa nuorille tärkeistä etiikkaan ja arvoihin liittyvistä kysymyksistä ei liity uskontoon. Ylipäätään uskonnot ovat vain pieni osa katsomusten kirjoa, eikä eettistä kasvatusta ja arvokeskustelua ole syytä lähtökohtaisesti ankkuroida uskontoihin."
Yhdet pelkäävät, toiset eivät.
Tilanne on muuttumassa, mutta muuttunut turhan hitaasti!? Miten lisätä vauhtia?!
Jotkut vanhemmat pohtivat tätä yölläkin. No, eivät ehkä just nyt.
Vaikka kirkkoon kuulumattoman lapsen voi vaihtaa koulun uskonnonopetuksesta elämänkatsomustiedon ryhmään, moni vanhempi saattaa arastella vaihdon tekemistä peläten uskonnollissävytteistä painostusta?
Kyllä, ja tämä saattaa korostua nyt vuodenvaihteessa, vaikka vaihdon (UE --> ET) voi pedagogisesti/didaktisesti/hallinnollisesti tehdä aivan hyvin syys- ja kevätlukukauden vaihteessa.
Vaihdosta ei siis tarvitse lykätä ensi kesään!
Alokkaat pelkäävät armeijassa valita sotilasvakuutus sotilasvalan sijaan!? Sosiaalinen paine.
Nyt tsemppiä tuleville/uusille alokkaille! Viime pävvät tsempata ja tukea,
Tässä miestä ja naista punnitaan. Sotilalla rohkeus jyrkästi sallittu.
Sitten tarvitaan sosiaalista painetta kavereilta, tyttö- ja poikaystäviltä, vanhemmiltaä ja isovanhemmilta. Sekulaaristi vaan, kylmän rauhallisesti. Ei tosiaan ole pakko jos ei taho.
Pelkureita.
Armeijassa kai sentään vielä opettaan tappamaan ja selviytymään.
On se kurjaa jos sosiaalinen paine tuhoaa suuren johtajan jo ennen kuin osaa kasata oman rynkkynsä :-)
Paremminkin saa pelätä uskonnotonta neutraalia painostusta.
"Kuitenkin+heidän+vanhempiensa+ikäluokista,+25-44+-vuotiasta+39+prosenttia+on+uskontokuntiin+kuulumattomia.+Peruskoulussa+olevista+lapsista+puolestaan+vain+noin+6+%+on+uskontokuntaan+kuulumattomille+tarkoitetussa+elämänkatsomustiedon+opetuksessa.
Rohkeus ja uskollus ei ole v ain on/off. Joko tai. Siksi rohkaisu voi olla perusteltua.
On kuitenkin vain joko sotilasvakuutus/sotilasvala. (Jos ei keskeytä.)
Kyllä pelätään. Vaikka maallistumiskehitys on edistynyt viime vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla, uskonnottomien perheiden lapset ja nuoret ovat valtaosassa maata selvänä vähemmistönä peruskoulussa ja lukiossa. Kun koulun yhä järjestävät uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, samaan aikaan mahdollisesti tarjolla oleviin vaihtoehtoisiin tilaisuuksiin osallistuu vain pieni vähemmistö oppilaista. Myös elämänkatsomustiedon oppilasmäärät koko maassa ovat noin 6-7 prosentin luokkaa. Tässä tilanteessa monilla oppilaalla syntyy toiseuden ja syrjinnän kokemuksia. Niitä pahentaa, jos uskonnollisille tilaisuuksille vaihtoehtoiset järjestelyt ja tiedotus eivät ole asianmukaisia tai jos elämänkatsomustiedon opetusjärjestelyt ovat puutteellisia. Lukuisien kanteluiden ja oikeudenvalvojien niihin antamien ratkaisujen mukaan puutteita niissä kummassakin on monin paikoin maata. Parhaimmillaankin oppilaiden jakaminen uskonnon tai katsomuksen perusteella voi aiheuttaa vähemmistöryhmässä toiseuden ja syrjinnän kokemuksia.
Toukokuu on paras erottamiskuu kouluikäiselle, koska silloin voi jo ennen kesälomia tehdä ilmoituksen oppilaan siirtymisesta ET-opetukseen heti syyslukukauden alussa elokuussa. Näin rehtori ehtii tilata kirjan ja laatia opilaslistat ryhmiin.
Armeijassa taas uusi erä alokkaita aloittaa heinäkuun alussa. Sotilasvakuutus/sotilasvala?
Kyllä alokkaiden puolelta tulee esiin monimutkaista sosiaalista painetta, jossa myös "perinteillä" pelataan sekä armeijan sisällä että ulkopuolella.
Asiaa voisi kysyä heinäkuun alussa palvelukseen astuvilta. Ja rohkaista valitsemaan sekulaari vaihtoehto. Uskonnoton vaihtoehto on jo perinteinen.
Armeijassa muodostuu omituinen sosiaalinen paine mennä enemmistön perässä perinteisellä tavalla,. vaikka faktuaalisesti sotilasvakuutus (ent. juhlallinen vakuutus) on myös perinteinen. Kun maalllistuminen ja ei-uskonnollisuus on lisääntynyt, kynnys valita perinteinen ei-uskonnollinen sotilasvakuutus uskonnollisen sotilasvalan sijaan lienee madaltunut. Isovanhenpie ja vanhempien ja kaverien rohkaisu!?
Kun kunnia ja omantunto riittää myös puolustusvoimain ylipäällikölle eli tasavallan presidentillä hänen astuessaan virkaansa, sen pitäisi kelvata myös mokkereille eikun siis alokaskauttaan päättäville uusille varusmiessotilaille.
Tietävätkö alokkaat tuota esimerkkiä?
Armeijan alokkaiden kohdalla monimutkainen kuvio
ET-opetuksessa on alakoulussa noin 8 prosenttia eli vain osa aineeseen oikeutetuista. Kertoo mielestäni myös painostuksesta. Oletetusta tai todellisemmasta.
Kyllä pelätään. Suomessa koetaan edelleen uskonnollista painostusta. Sekä todellista että oletettua. Joskus vanhemmat ovat ylöivarovaisia ja pelkäävät turhaan. Joskus aiheessta.
Kaikki ei ole hyvin uskonnottomien näkökulmasta, uskonnon ja katsomuksen vapauden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa esiintyy uskonnollista painostusta ja uskonnottomien perheiden lasten syrjintää.
Tämä liittyy toimintaan, lukuvuoden ohjelmaan liitettyyn uskonnolliseen ohjelmaan, kuten jumalanpalveluksiin ja haamuhartauksiin, paikoin jopa ruokarukoiluttamiseen. Se liittyy paikoin myös koulun yhteisten juhlien uskonnolliseen sisältöön. Ja se liittyy katsomusaineiden opetukseen, siinä esiintyvään elämänkatsomustiedon syrjintään.