Sotaan osallistuneista Euroopan maiden pääkaupungeista Moskova ja Lontaa olivat sellaisia, joita vihollinen ei saanut vallattua.
Lontoota ei edes yrittänyt.
Moskovan valtaamisyritys taas pysähtyi Puna-armeijan lujaan vastarintaan.
Se vasta Lapin polttajia harmitti ja harmittaa heidän palvojiaan palstalla vieläkin. Muutkin porvarit itkevät raivosta lukiessaan tätä ihan vain sen vuoksi, että kaikki viestissä kerrottu on täysin totta eikä sitä voi kumota.
Lontoota ei edes yrittänyt.
Moskovan valtaamisyritys taas pysähtyi Puna-armeijan lujaan vastarintaan.
Se vasta Lapin polttajia harmitti ja harmittaa heidän palvojiaan palstalla vieläkin. Muutkin porvarit itkevät raivosta lukiessaan tätä ihan vain sen vuoksi, että kaikki viestissä kerrottu on täysin totta eikä sitä voi kumota.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Muutkin porvarit itkevät raivosta lukiessaan tätä ihan vain sen vuoksi, että kaikki viestissä kerrottu on täysin totta eikä sitä voi kumota."
Kerrohan stallari, milloin Helsinki v allattiin viime sotien aikana?
Yritys oli kova jo 1939.
Kyllä stallareita itkettää tätä lukiesaan. Aina jäävät valeista kiinni.
Milloin Helsinki vallattiin? Onko Dugin ja Putin jo satuilleet siitäkin.
Moskova ja Lontoo olivat ainoat sotaa käyneen Euroopan pääkaupungit, joiden kaduilla ei astellut aseistetun vihollisen saapas.
Helsingin läpi marssi voittoisa Puna-Armeija syksyllä 1944.
Mihinkä se marssi.
Puna-armeija ei ollut sodassa Suomea vastaan syksyllä 1944. Viihdytyskiertueita ei lasketa.
Voidaan katsoa että sotatila Suomen ja Neuvostoliiton välillä kesti aina vuoteen 1947, jolloin se virallisesti ja lopullisesti päätettiin Pariisin rauhansopimuksessa. Syksyllä 1944 solmittu välirauhahan oli nimestään huolimatta vain aseleposopimus.
Porkkalaa miehittämään. Tuleeko tämä yllätyksenä kaltaisellesi kiljunatsille?
Sota päättyi aselepoon 4./5.9.1944. Aselepo päättyi välirauhaan 19.9.1944. Sen jälkeen Suomi ja NL eivät olleet sodassa keskenään.
19.9. 1944 solmitun aselevon päättänyt rauhansopimus solmittiin 1947 Pariisissa, kuten sopimustekstikin kertoo.
>Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1947.
Rauhansopimus Suomen kanssa.
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,
ja Suomi toiselta puolen;
katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta;
ottaen kuitenkin huomioon, että Suomi 4 päivänä syyskuuta 1944 täysin keskeytti sotatoimet Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa vastaan, irtautui sodasta Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, katkaisi suhteensa Saksaan ja sen satelliitteihin ja että se, solmittuaan 19 päivänä syyskuuta 1944 aselevon Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitusten kanssa, jotka toimivat Suomen kanssa sodassa olevien Yhdistyneiden Kansakuntien puolesta, on lojaalisti täyttänyt välirauhansopimuksen ehdot;
ja ottaen huomioon, että Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat sekä Suomi ovat halukkaita solmimaan keskenään rauhansopimuksen, joka oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti ratkaisee ne kysymykset, jotka edellämainittujen tapahtumien seurauksena vielä ovat jääneet avoimiksi, ja joka muodostaa perustan ystävällisille suhteille niiden välillä tehden siten mahdolliseksi Liittoutuneille ja Liittyneille Valloille tukea Suomen anomusta päästä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja niinikään liittyä jokaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien turvin solmittuun yleissopimukseen;
ovat tämän vuoksi päättäneet julistaa sotatilan lakanneeksi ja tässä tarkoituksessa tehdä tämän rauhansopimuksen sekä ovat tämän mukaisesti nimittäneet allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, jotka, esitettyään, oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä: <
Suomi ei ollut 19.9.44 jälkeen sodassa N-liittoa vastaan. Eikä 27.4.45 jälkeen sodassa Saksaa vastaan, vaikka sota päätettiin muodollisesti vasta 1954.
Kuitenkin Suomi ja NL katsoivat tarpeelliseksi todeta Pariisissa 1947 että "ovat tämän vuoksi päättäneet julistaa sotatilan lakanneeksi ja tässä tarkoituksessa tehdä tämän rauhansopimuksen ".
Porkkalan tukikohtaa ei rakennettu vuonna 1944. Se on kuitenkin hienoa miten jaksat ihailla aasialaisten harrastamaa kiristystä. Moskovahan on pyöreine kupoleineen melko aasialaisen näköinen kaupunki.
Sotatila ja sota ovat eri asioita. Edellinen voidaan julistaa, vaikka ei olisi sotaa yhdenkään valtion kanssa, Nykyään lainsäädäntö käyttää sotatilalain sijaan termejä valmiuslaki ja puolustustilalaki, joista jälkimmäinen antaa viranomaisille sodan aikana käytettävät valtuudet.
Suomen hallitus katsoi 1954 myös tarpeelliseksi julistaa sotatilan lakanneen Suomen ja Saksan väliltä, vaikka käytännössä oltiin käyty kauppaa, tehty töitä, opiskeltu ja urheiltu yhdessä jo vuosikaudet.
Samanlaista bysanttilaista sanoilla leikkimistä kuin liittoutumattomuus sotilaallisiin konsultaatioihin velvoittaneen YYA-sopimuksen aikana. Yhtään lakausta ei enää ammuttu Puna-Armeijan ja Suomen armeijan välillä syyskuun 1944 jälkeen.
"Sotatila ja sota ovat eri asioita. Edellinen voidaan julistaa, vaikka ei olisi sotaa yhdenkään valtion kanssa,"
Sotket sanat sota ja sotatoimi.
Sotatila voi vallita, vaikka valtioiden välillä ei olisi sotatoimia. Sodassa ne valtiot silti ovat ja siitä päästään pois tekemällä rauha. Suomi ja NL tekivät aselevon 1944, jonka jälkeen maiden välillä vallitsi sotatila vaikka sotatoimia ei käytykään, kunnes se päättyi Pariisissa 1947 solmittuun rauhaan.
Sotatila ei siis välttämättä tarkoita, että maa olisi sodassa. Lopultakin taisit ymmärtää. Se voi päättyä muutenkin kuin rauhansopimukseen, kuten esimerkiksi Suomen yksipuoliseen julistukseen 1954 tai N-liiton ja Japanin välisen sotatilan päättäneeseen sopimukseen, joka siis ei ollut rauhansopimus.
Ketale varmasti on käynyt Moskovassa :)
Välillä käy mielikuvitusmatkoillaan maailman ymnpärikin, mikäli vain ehtii. Melkein kaikki aika menee täällä kirjoittaessa historiaa uusiksi :)
"Sotaan osallistuneista Euroopan maiden pääkaupungeista Moskova ja Lontaa olivat sellaisia, joita vihollinen ei saanut vallattua.
Lontoota ei edes yrittänyt.
Moskovan valtaamisyritys taas pysähtyi Puna-armeijan lujaan vastarintaan."
Jospa Tiltu sitten kerrot, että koska sodassa vallattiin Helsinki tai Washington USA:ssa? Tokio jäi valtaamatta sotatoimilla. Kiina osallistui myös sotaan eikä Pekingiä vallattu!
Englannin puolella oli alusmaat, kuten Intia, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, E-Afrikka jne. Koska ne vallattiin?
Taisi Tiltun mopo taas karata lepikkoon?
Hotelli Torni oli piukkanaan valvontakomissiolaisia vuosikaudet. Ei ne täällä ihan milleen viihdytyskiertueelle kutsuttuna olleet.
”Hotelli Torni oli piukkanaan valvontakomissiolaisia vuosikaudet. Ei ne täällä ihan milleen viihdytyskiertueelle kutsuttuna olleet.”
Entä sitten? Tornissa asui vain neukkuja, sillä britit majoittautuivat muualle. Neukkuhuoneisiin jouduttiin sitten tekemään täysremontti jälkeenpäin kun musikka ei ollut tottunut kalustettuihin huoneisiin!
Moskova on tosiaan hieno vanha kaupunki mutta kyllä Pietari on silti kauniimpi, eikä sitäkään
ole pystytty valloittamaan sodissa, eiks niin? Pjotr tiesi mitä teki kun kaupunkinsa perusti.
Sitäkään? Moskovan ovat valloittaneet ainakin mongolit, Krimin tataarit ja Napoleon. Venäjän sekasorron aikana sen katuja ovat hallinneet sekä puolalaiset että ruotsalaiset. Ja mitä Pietariin tulee, niin Lenin siirsi pääkaupungin Moskovaan, kun totesi olevansa kyvytön puolustamaan Pietaria.
Ruotsin armeijan, pääasiassa suomalaisista koostuneet joukot miehittivät Moskovan Jaakko De la Gardien johdolla vuonna 1610.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakob_De_la_Gardie
Ei tarvinnut miehittää, vain vähän valvoa kun Suomi miehitti itse itseään niin tehokkaasti että lähetti pilvin pimein väkeään nliittoon vangiksi vaikkei edes käsketty ja järjestipä oikein näpsän sotarikosoikeudenkäynninkin.
”Ei tarvinnut miehittää, vain vähän valvoa kun Suomi miehitti itse itseään niin tehokkaasti että lähetti pilvin pimein väkeään nliittoon vangiksi vaikkei edes käsketty ja järjestipä oikein näpsän sotarikosoikeudenkäynninkin.”
Sanoilla leikkimistä? Myös Neuvostoliitto miehitti vuonna 1945 itse itseään, jos ilmaisusta pidät!
Suomi ei lähettänyt ”pilvin pimein” omaa väkeään neukkulaan!
Kommunistinen sisäministeri toimitti 1944 ilman oikeuden tai hallituksen päätöstä 20 Suomen kansalaista Neuvostoliittoon. Hän jäi teosta kiinni, tuomittiin ja erotettiin virasta!
Sotarikostuomioistuin oli neukkujen vaatima farssi, jossa osa isänmaanystäviä sai vankilatuomion.
Aika on tasannut puntit! Suomalaiset tuomitut ovat tänä päivänä arvostettuja sijaiskärsijöitä!
Huonommin kävi todellisten sotasyyllisten. Stalin kupsahti yksinäisenä 1953 keskelle omaa kusilammikkoaan! Molotov joutui epäsuosioon, päätyi suurlähettilääksi Mongoliaan! Pitkäikäisenä hän ehti nähdä aatteensa ja valtionsa hiipumisen, mutta välttyi näkemästä sen romahdusta 1991!
" ... ja järjestipä oikein näpsän sotarikosoikeudenkäynninkin."
Ei ollut mikään sotarikosoikeudenkäynti vaan sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Suomessa ei ilmeisesti NL:n mukaan ollut sotarikollisia.
Suomalaisten mielestä ei myöskään sotasyyllisiä.
Ja sitä oikeudenkäyntiä säikähtivät kommaritkin. Kysehän oli valtion ohjaamasta näytösoikeudenkäynnistä. Suomi oli Antikaisen oikeudenkäynnin perusteella harvoja maita joissa sai ennen vuotta 1945 reilun oikeudenkäynnin. Wuolijoen ämmä ja Nuorteva välttyivät molemkat teloitukselta. Virolainen ämmä Murrikin vaati Tannerille teloitusta 1945. Venäjällähän tänäkin päivånä Putin päättää tärkeimmistä jutuista suoraan. Jos Jari Aarnio olisi Åutinin koulukaveri ja Pietarin poliisin toimihenkilö, niin hän johtaisi nyt FSB:ta.
Nooh, menihän sinne junalasteittain Suomen riveissä taistelleita virolaisia, inkeriläisiä perheitä ja sodan aikana Suomeen houkuteltuja itäkarjalaisiakin.
Eihän tuo vielä mitään! Suomi palautti junilla 1944 N-Liittoon yli 40.000 venäläistä sodassa saatua sotavankia ja neukku ohjasi heidät rajan ylityksen jälkeen pettureina pitkilletuomioille Siperian gulageihin!
Euroopan maiden... joopa joo. Ryssän unelmissa Moskova on kolmas Rooma.