Kysymyksessä narsistisuus

Raamatun mainitsema rakkauden kylmeneminen tarkoittaa, että uskovista tulee välinpitämättömiä. Kun rakkaus Jeesukseen on kylmenee, niin se voi tietenkin tuoda mukanaan kaikenlaisia lieveilmiöitä. Narsismiakin, jos siihen on taipumus.

Tai siis luin, että narsistiset luonteenpiirteet ovat lisääntyneet.
Erityisesti artikkelissa, jossa tutkimusta käsiteltiin, oli huolissaan lasten narsistien piirteiden lisääntymisestä.

Tuon pohjalta tein aloituksen.
Mutta sinä olet siis sitä mieltä, ette narsistiset luonteenpiirteet ole nousseet yhteiskunnallisesti arvostettumpaan asemaan kuin ennen?
Esim. Yksilön omien tavoitteiden jalustalle nostaminen kuten hedonismi yms....

Samaatietä kirjoitti:

Tai siis luin, että narsistiset luonteenpiirteet ovat lisääntyneet.
Erityisesti artikkelissa, jossa tutkimusta käsiteltiin, oli huolissaan lasten narsistien piirteiden lisääntymisestä.

Tuon pohjalta tein aloituksen.
Mutta sinä olet siis sitä mieltä, ette narsistiset luonteenpiirteet ole nousseet yhteiskunnallisesti arvostettumpaan asemaan kuin ennen?
Esim. Yksilön omien tavoitteiden jalustalle nostaminen kuten hedonismi yms....

Minä näen tuossa yhtäläisyyden uskoviinkin.
Uskovaiset ovat osa yhteiskuntaa, joten myös uskovaiset ovat vuorovaikutussuhteessa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kanssa.
Ajattelen, kun nykyäön tuloksellisuus on se jokin arvo, jolla mitataan yksilöä.
Pitäisi saada yhteiskunta löhtöisesti sellaisia tuloksia aikaan, jotka hyödyntävät vaikkapa markkinataloutta.
Rakkaus kylmenee...
Yksilölähtöisesti tuloksellisuus voisi tarkoittaa nykyään enenevässä määrin omaisuutta ja omaa mukavuutta, vaikkapa muiden kustannuksella.
Rakkaus kylmenee.
Perinteisien arvojen alasajo on ihan yhteiskunnallista.

Samaatietä kirjoitti:

Minä näen tuossa yhtäläisyyden uskoviinkin.
Uskovaiset ovat osa yhteiskuntaa, joten myös uskovaiset ovat vuorovaikutussuhteessa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kanssa.
Ajattelen, kun nykyäön tuloksellisuus on se jokin arvo, jolla mitataan yksilöä.
Pitäisi saada yhteiskunta löhtöisesti sellaisia tuloksia aikaan, jotka hyödyntävät vaikkapa markkinataloutta.
Rakkaus kylmenee...
Yksilölähtöisesti tuloksellisuus voisi tarkoittaa nykyään enenevässä määrin omaisuutta ja omaa mukavuutta, vaikkapa muiden kustannuksella.
Rakkaus kylmenee.
Perinteisien arvojen alasajo on ihan yhteiskunnallista.

>>Uskovaiset ovat osa yhteiskuntaa, joten myös uskovaiset ovat vuorovaikutussuhteessa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kanssa.
Ajattelen, kun nykyäön tuloksellisuus on se jokin arvo, jolla mitataan yksilöä.<<

Niin, uskova ihminen tietenkin elää yhteiskunnassa, mutta ei maailman arvoilla. Onhan oikein opetus, ettei tule mukautua maailman / yhteiskunnan arvoilla. Maailmassa on ura ja elintasokilpailua, mutta kenenkään ei ole pakko omata näitä arvoja.

Esim. itse en erikoisemmin seuraa kilpaurheilua,- mutta lähipäivinä olen innostunut ja seurannut parakilpaurheilu kisoja. Siis miten erilaisesti vammaiset ihmiset kilpailevat. Eikö tämä toisaalta ilmennä maassamme pehmeitä arvoja. Tai miten Leo-Pekka Tähti valittiin mistaakseni viimme vuonna vuoden urheilijaksi.

Niin, se on aina mistettava, miten maailma,- jumalattomat ihmiset elävät tavallaan ja arvoillaan eli näiden kauhistelu on turhaa.

>>Ajattelen, kun nykyäön tuloksellisuus on se jokin arvo, jolla mitataan yksilöä.
Pitäisi saada yhteiskunta löhtöisesti sellaisia tuloksia aikaan, jotka hyödyntävät vaikkapa markkinataloutta.<<

Niin, ajatellen yritystoimintaa,- sen kannattavuutta, niin eikö kannattavuus - voiton saaminen ole välttämätöntä ihmisen elinympäristön kohentamisessa. Omalla työpaikallani päivän puheenaihe. Luoda uusia työpaikkoja ja ihmisen hyvinvointia. Sekin on ihmeellinen asia,- ettei tänä päivänä saa yritykset työntekijöitä,- vaikka on mahtava työttömyys.

Samaatietä kirjoitti:

Minä näen tuossa yhtäläisyyden uskoviinkin.
Uskovaiset ovat osa yhteiskuntaa, joten myös uskovaiset ovat vuorovaikutussuhteessa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kanssa.
Ajattelen, kun nykyäön tuloksellisuus on se jokin arvo, jolla mitataan yksilöä.
Pitäisi saada yhteiskunta löhtöisesti sellaisia tuloksia aikaan, jotka hyödyntävät vaikkapa markkinataloutta.
Rakkaus kylmenee...
Yksilölähtöisesti tuloksellisuus voisi tarkoittaa nykyään enenevässä määrin omaisuutta ja omaa mukavuutta, vaikkapa muiden kustannuksella.
Rakkaus kylmenee.
Perinteisien arvojen alasajo on ihan yhteiskunnallista.

Jotkut ovat rahan perään ja toiset taas ei. Eiväthän kaikki menestyneet ihmisetkään ole materialisteja. Suurin osa heistä on vain kiinnostuneita työstään ja hyviä siinä. Ja silloin yleensä saa aikaan myös tulosta.:)

Ihmiset ovat aina arvottaneet toisiaan suoritusten perusteella. Minä erotan ihmisarvon suorituksista. Ja kohtelen kaikkia samalla tavoin olivat he missä asemassa tahansa. Samasta syystä en jännitä kenenkään kanssa.

Ei työelämässä narsistisia piirteitä arvosteta. Sehän tarkoittaisi, että arvostettaisiin itsekeskeisyyttä ja manipulointia. Myönnettäköön, että narsistit ovat taitavia esiintymään edukseen ja heitä päätyy joskus myös korkeisiin asemiin. Mutta ei kukaan tietoisesti narsistia palkkaa. Narsisti sotkee koko työyhteisön.

Olisivatko narsistiset piirteet lisääntyneet lapsilla siksi, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan? Kaikista ei ensinnäkään ole vanhemmiksi. Ja työ vie vanhemmista mehut.

markku.lievonen kirjoitti:

>>Uskovaiset ovat osa yhteiskuntaa, joten myös uskovaiset ovat vuorovaikutussuhteessa yhteiskunnassa vallalla olevien normien kanssa.
Ajattelen, kun nykyäön tuloksellisuus on se jokin arvo, jolla mitataan yksilöä.<<

Niin, uskova ihminen tietenkin elää yhteiskunnassa, mutta ei maailman arvoilla. Onhan oikein opetus, ettei tule mukautua maailman / yhteiskunnan arvoilla. Maailmassa on ura ja elintasokilpailua, mutta kenenkään ei ole pakko omata näitä arvoja.

Esim. itse en erikoisemmin seuraa kilpaurheilua,- mutta lähipäivinä olen innostunut ja seurannut parakilpaurheilu kisoja. Siis miten erilaisesti vammaiset ihmiset kilpailevat. Eikö tämä toisaalta ilmennä maassamme pehmeitä arvoja. Tai miten Leo-Pekka Tähti valittiin mistaakseni viimme vuonna vuoden urheilijaksi.

Niin, se on aina mistettava, miten maailma,- jumalattomat ihmiset elävät tavallaan ja arvoillaan eli näiden kauhistelu on turhaa.

>>Ajattelen, kun nykyäön tuloksellisuus on se jokin arvo, jolla mitataan yksilöä.
Pitäisi saada yhteiskunta löhtöisesti sellaisia tuloksia aikaan, jotka hyödyntävät vaikkapa markkinataloutta.<<

Niin, ajatellen yritystoimintaa,- sen kannattavuutta, niin eikö kannattavuus - voiton saaminen ole välttämätöntä ihmisen elinympäristön kohentamisessa. Omalla työpaikallani päivän puheenaihe. Luoda uusia työpaikkoja ja ihmisen hyvinvointia. Sekin on ihmeellinen asia,- ettei tänä päivänä saa yritykset työntekijöitä,- vaikka on mahtava työttömyys.

Ei maailman arvoilla, mutta jos rehellisesti mietyii, kuinkahan paljon yhteiskunnalliset normit ovat tunkeutumassa uskovaistenkin keskuuteen.
Siinä voi välillä tunteä olevansa melko yksinäisellä vartiopaikalla edustaessaan uskovaiselle sopivia arvoja?
Olet oikeassa kaikessa tuossa, mitä kirjoitat.
Katson nyt vain asioita eri näkökulmasta.
Olisi ihana saada tämä sanoma läpi jota ajattelen, pidän sitä tärkeänä, mutten näe kunnolla kirjoittaa...

Pienyrityksillä ei vältyämätyä ole varaa palkata työntekijöitä.
Nythän joku aika sitten kehysriihessä oli nostettu esille työttömien työllistäminen ilman ehtoja. Olikohan Sipilän ehdotus?

Silti mille arvoille tätä Suomea ollaan siirtämässä?
Tottakait raha on tervetullutta, yrityksien veromarkat, mitkä Suomeen maksetaan.

Nykyään moni kysyy, lisääkö hyvinvointi pahoivointia ja milsi?
Voisiko tuossa olla kyse rakkauden kylmenemisestä?

Samaatietä kirjoitti:

Ei maailman arvoilla, mutta jos rehellisesti mietyii, kuinkahan paljon yhteiskunnalliset normit ovat tunkeutumassa uskovaistenkin keskuuteen.
Siinä voi välillä tunteä olevansa melko yksinäisellä vartiopaikalla edustaessaan uskovaiselle sopivia arvoja?
Olet oikeassa kaikessa tuossa, mitä kirjoitat.
Katson nyt vain asioita eri näkökulmasta.
Olisi ihana saada tämä sanoma läpi jota ajattelen, pidän sitä tärkeänä, mutten näe kunnolla kirjoittaa...

Pienyrityksillä ei vältyämätyä ole varaa palkata työntekijöitä.
Nythän joku aika sitten kehysriihessä oli nostettu esille työttömien työllistäminen ilman ehtoja. Olikohan Sipilän ehdotus?

Silti mille arvoille tätä Suomea ollaan siirtämässä?
Tottakait raha on tervetullutta, yrityksien veromarkat, mitkä Suomeen maksetaan.

Nykyään moni kysyy, lisääkö hyvinvointi pahoivointia ja milsi?
Voisiko tuossa olla kyse rakkauden kylmenemisestä?

Olkoon...kirjoitan niin paljon kirjaimia väärin vaikka pinnistelen posket punaisina huoh....
Tällaisetvkeskustelut saa mun puolesta jäädä. Tuskaa saada sanottavnsa läpi...ja todella kornia jos oitää jotain törkeönä ja sitten joka toinen kirjain menee mersäön 😣

Kyllähähän se on nähtävissä, mihin tämä massaliikehdintä on liukumassa kuin varkain ja mihin se tähtää.
.

capiche kirjoitti:

Jotkut ovat rahan perään ja toiset taas ei. Eiväthän kaikki menestyneet ihmisetkään ole materialisteja. Suurin osa heistä on vain kiinnostuneita työstään ja hyviä siinä. Ja silloin yleensä saa aikaan myös tulosta.:)

Ihmiset ovat aina arvottaneet toisiaan suoritusten perusteella. Minä erotan ihmisarvon suorituksista. Ja kohtelen kaikkia samalla tavoin olivat he missä asemassa tahansa. Samasta syystä en jännitä kenenkään kanssa.

Ei työelämässä narsistisia piirteitä arvosteta. Sehän tarkoittaisi, että arvostettaisiin itsekeskeisyyttä ja manipulointia. Myönnettäköön, että narsistit ovat taitavia esiintymään edukseen ja heitä päätyy joskus myös korkeisiin asemiin. Mutta ei kukaan tietoisesti narsistia palkkaa. Narsisti sotkee koko työyhteisön.

Olisivatko narsistiset piirteet lisääntyneet lapsilla siksi, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan? Kaikista ei ensinnäkään ole vanhemmiksi. Ja työ vie vanhemmista mehut.

Rn tsrkoittanut sitä, että työelämässä nsrsistisuus olisi etu tai tavoiteltavaakaan taibettä sitä suosittaisiin..
Vaan vallalla olevat normit voitaisiinko sanoa puolustavat narsistisia piirteitä myös työelämäsdä.
Enkä tarkoita tuolla tervettä kilpailuakaan.

Onhan se nähtävissä joka yhteiskunnan osa- alueilla, miten ns. hyvillä ratkaisuilla peitetään sata ongelmaa..

No..jokatapauksrssa. mitään ei tapahdu ilman Jumalan sallimusta..
Ksikki menee juuri niinkiin pitääkin.
Päässia, että pysyy Jeesuksen kelkassa, kävi miten kävi.

Pahuus saa pukeutua valkeuden vaatteisiin, minkäpä minä sille voin...

Samaatietä kirjoitti:

Rn tsrkoittanut sitä, että työelämässä nsrsistisuus olisi etu tai tavoiteltavaakaan taibettä sitä suosittaisiin..
Vaan vallalla olevat normit voitaisiinko sanoa puolustavat narsistisia piirteitä myös työelämäsdä.
Enkä tarkoita tuolla tervettä kilpailuakaan.

Onhan se nähtävissä joka yhteiskunnan osa- alueilla, miten ns. hyvillä ratkaisuilla peitetään sata ongelmaa..

No..jokatapauksrssa. mitään ei tapahdu ilman Jumalan sallimusta..
Ksikki menee juuri niinkiin pitääkin.
Päässia, että pysyy Jeesuksen kelkassa, kävi miten kävi.

Pahuus saa pukeutua valkeuden vaatteisiin, minkäpä minä sille voin...

Koululaitos on myös yksi osa-alue, missä on hyvin nähtävissä tuo sama liikehdintä.

Samaatietä kirjoitti:

Rn tsrkoittanut sitä, että työelämässä nsrsistisuus olisi etu tai tavoiteltavaakaan taibettä sitä suosittaisiin..
Vaan vallalla olevat normit voitaisiinko sanoa puolustavat narsistisia piirteitä myös työelämäsdä.
Enkä tarkoita tuolla tervettä kilpailuakaan.

Onhan se nähtävissä joka yhteiskunnan osa- alueilla, miten ns. hyvillä ratkaisuilla peitetään sata ongelmaa..

No..jokatapauksrssa. mitään ei tapahdu ilman Jumalan sallimusta..
Ksikki menee juuri niinkiin pitääkin.
Päässia, että pysyy Jeesuksen kelkassa, kävi miten kävi.

Pahuus saa pukeutua valkeuden vaatteisiin, minkäpä minä sille voin...

Vallalla olevat normit vaihtelevat paljonkin riippuen tehtävistä. En esim. pidä narsistisena joissakin työtehtävissä tarvittavaa sosiaalista lahjakkuutta ja esiintymiskykyä. Ne ovat vain työvälineitä.

Eivät kai epäonnistuneet yhteiskunnalliset päätökset liity varsinaisesti narsismiin. Yhteiskunnallinen päätöksenteko on erittäin vaikeaa. Ja hyväkin tahto voi johtaa siihen, että tulee väliinputoajia. Kaikkia ongelmia ei pystytä koskaan ratkaisemaan, sillä valtion kassa ei ole pohjaton. Maailma tulee olemaan aina epätäydellinen.

Suurin yhteiskunnallinen murros tapahtui oikeastaan 60-luvulla, jolloin yhteiskunta muuttui nuorisokulttuurin myötä yksilöllisemmäksi. Joku voisi sanoa itsekkäämmäksi, mutta se on tulkintakysymys. Ei oman tiensä etsiminen välttämättä tarkoita itsekkyyttä. Sama nuorisohan ajoi myöhemmin 70-luvulla sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointivaltiota.

Capiche ja samaatietä kirjoittavat samasta aiheesta eri näkökulmista.

Samaatietä kirjoitti:

Ei maailman arvoilla, mutta jos rehellisesti mietyii, kuinkahan paljon yhteiskunnalliset normit ovat tunkeutumassa uskovaistenkin keskuuteen.
Siinä voi välillä tunteä olevansa melko yksinäisellä vartiopaikalla edustaessaan uskovaiselle sopivia arvoja?
Olet oikeassa kaikessa tuossa, mitä kirjoitat.
Katson nyt vain asioita eri näkökulmasta.
Olisi ihana saada tämä sanoma läpi jota ajattelen, pidän sitä tärkeänä, mutten näe kunnolla kirjoittaa...

Pienyrityksillä ei vältyämätyä ole varaa palkata työntekijöitä.
Nythän joku aika sitten kehysriihessä oli nostettu esille työttömien työllistäminen ilman ehtoja. Olikohan Sipilän ehdotus?

Silti mille arvoille tätä Suomea ollaan siirtämässä?
Tottakait raha on tervetullutta, yrityksien veromarkat, mitkä Suomeen maksetaan.

Nykyään moni kysyy, lisääkö hyvinvointi pahoivointia ja milsi?
Voisiko tuossa olla kyse rakkauden kylmenemisestä?

"Nykyään moni kysyy, lisääkö hyvinvointi pahoivointia ja milsi?
Voisiko tuossa olla kyse rakkauden kylmenemisestä?"

En usko, että hyvinvointi lisää itsessään pahoinvointia. Tunnetilat riippuvat ajatuksista. Ja jos päässä pyörii koko ajan negatiivinen nauha, niin ei voi hyvin, vaikka olisi pankissa miljoonia. Jos taas päässä pyörii myönteisempi nauha, niin voi hyvin, vaikka ulkoiset olosuhteet eivät olisi ihanteellisia.

Pahoinvointi johtuu myös lauman mukana kulkemisesta. Ei kuunnella omia tarpeita tai toimitaan esim. omien arvojen vastaisesti. Kaikki eivät ole kovin analyyttisiä, eikä silloin tule edes mietittyä omia tarpeitaan. Yhteiskunta antaa menestyksen mittarit ja niitä yritetään kopioida. Tyhjyyshän siitä seuraa.

Kristittykin voi voida pahoin, jos hän kulkee lauman mukana, eikä pysähdy kuuntelemaan mihin suuntaan Jumala haluaa häntä viedä. Tiedän kristittyjä, jotka yrittävät muokata itsensä muiden kristittyjen mallin mukaiseksi. Se on tuhoon tuomittu yritys. Jumala rakastaa meitä ihan omana itsenämme.

Huomaamettä kirjoitti:

Capiche ja samaatietä kirjoittavat samasta aiheesta eri näkökulmista.

Niin varmaan, sillä näkökulma syntyy omasta elämänkokemuksesta. Erilaiset näkökulma ovat vain hyvä asia. Ja arvostan kovasti samaatietä nikin näkökulmia.