Materialistinen näkemys vai uskonnollinen ideologia lähempänä todellisuutta?
Perusongelma.
Kaikki uskonnot esittävät olemisen perussyyksi aineettoman hengen luomaa maailmaa. Henkinen loi maailman, universumin ja kaiken materiaalisen sekä synnytti erikoistapahtumana kertaheitolla kaiken elollisen. Henkinen olisi ensisijainen, materia toissijainen jonkinlainen henkisen jatke.
Materialismin filosofia esittää aineellisen olevan ensisijaisen. Se on siinä laajuudessa ja muodossa missä onkin ja alituisessa liikemuodossa. Maapallolla materia muodosti yhä monimutkaisempia materiaalisia yhdisteitä ja sen seurauksena luonnonvalinta synnytti elollisen ja lopulta putkahti Tellukselle ajatteleva ihmislaji eli Homo Sapiens. Ihminen on elossapysymisen kannalta ehdottomasti riippuvainen ympäröivän luonnon ehdoista ja on osa sitä. Ajattelua eli henkistä ei voi olla itsenäisenä oliona. Henkinen on tietyn materiaolion ominaisuus.
Uskova palvoessaan jumalaansa palvoo käytännössä ajassa ja avaruudessa liikkuvaa materiaa.
Materia ei tarvitse palvomista. Ihmimen tarvitsee materian tiedostamista sekä sen ohessa laulua, tanssia ja kaikkea muuta henkistä.
Perusongelma.
Kaikki uskonnot esittävät olemisen perussyyksi aineettoman hengen luomaa maailmaa. Henkinen loi maailman, universumin ja kaiken materiaalisen sekä synnytti erikoistapahtumana kertaheitolla kaiken elollisen. Henkinen olisi ensisijainen, materia toissijainen jonkinlainen henkisen jatke.
Materialismin filosofia esittää aineellisen olevan ensisijaisen. Se on siinä laajuudessa ja muodossa missä onkin ja alituisessa liikemuodossa. Maapallolla materia muodosti yhä monimutkaisempia materiaalisia yhdisteitä ja sen seurauksena luonnonvalinta synnytti elollisen ja lopulta putkahti Tellukselle ajatteleva ihmislaji eli Homo Sapiens. Ihminen on elossapysymisen kannalta ehdottomasti riippuvainen ympäröivän luonnon ehdoista ja on osa sitä. Ajattelua eli henkistä ei voi olla itsenäisenä oliona. Henkinen on tietyn materiaolion ominaisuus.
Uskova palvoessaan jumalaansa palvoo käytännössä ajassa ja avaruudessa liikkuvaa materiaa.
Materia ei tarvitse palvomista. Ihmimen tarvitsee materian tiedostamista sekä sen ohessa laulua, tanssia ja kaikkea muuta henkistä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Koska jumalia ei ole, ei minkään uskon jumalia, niin ihmisen täytyy olla materiaalisen luonnon synnyttämä ja toimia sen ehdoilla. Vapaus on sen suhteen suhteellinen käsite. Voit olettaa lopettavasi syömisen - ajattelu ei pane kampoihin mutta vuorenvarmasti kuolet ennenpitkää ravinnon puutteeseen. Henkisyys ei auta tippaakaan.
"Koska jumalia ei ole, ei minkään uskon jumalia, niin ihmisen täytyy olla materiaalisen luonnon synnyttämä ja toimia sen ehdoilla. Vapaus on sen suhteen suhteellinen käsite. Voit olettaa lopettavasi syömisen - ajattelu ei pane kampoihin mutta vuorenvarmasti kuolet ennenpitkää ravinnon puutteeseen. Henkisyys ei auta tippaakaan. "
Materialismissa ei ole sellaisia käsitteitä kuin eläminen ja kuoleminen, koska materia on elotonta ainetta, jolla ei ole mitään tietoisuutta eikä elämää. Siksi materialisti, jos on rehellinen, ei voi edes puhua elämästä ja kuolemisesta, vapaudesta, syömisestä ja ajattelemisesta.
Tietysti materialistiksi itseään kutsuva ihminen käyttää näitä termejä, mutta silloin hän ei puhukaan siitä, mikä kuuluu materialismiin, vaan siitä, mikä kuuluu uskontoon. Näin he elää valheessa ja ristiriidassa oman maailmankatsomuksensa kanssa.
Materiasta koostuvilla aivoilla sinäkin niitä henkisiä ja hengellisiä ajattelet.
"Materiasta koostuvilla aivoilla sinäkin niitä henkisiä ja hengellisiä ajattelet"
Jumala on antanut ihmiselle elämän ja kyvyn ajatella aivoillaan. Eloton aine ei pysty tekemään yhtään mitään. Se on tiiliskiveen verrattava esine, joka ei pysty ottamaan kantaa mihinkään asiaan. Eikä sitä tiiliskiveäkään tai muuta materiaa olisi, ellei Jumala olisi sitä luonut.
Materiaaliset aivot mahdollistavat monilukuisine "virtapiireineen" ajattelun ts. henkiset toiminnot.
Minkäänlainen tieto ei aivoissa ole synnynäisesti. Siispä ihmiset tiedon puutteessa voivat ajatella puuta heinää.
Alhaisen ympäristön tiedostamisen asteella oli mahdollista ajatella luonnon esineissä olevan henkiä ja lopulta siirtää henkiolennot maailman ulkopuolelle maailmaa ohjaamaan - näin syntyi tiedon halusta ensimmäiset selitykset todellisuuden olemuksesta. Tiedon puutteessa analyysi meni valitettavasti"metsään".
Aivoissa ei siis ole ennalta annettua tietoa muuta kuin lajin käyttäytymisen ominaisuudet periytyvänä. Ympäristöä täytyy tutkia ennen kuin voi tehdä johtopäätöksiä. Uskonto ei tarvitse tutkimuksia. Kuka tahansa voi tekeytyä "profeetaksi" ja synnyttää päässään uuden uskonnon. Näinhän uskontojen historiallinen kehitys on tapahtunut.
"Aivoissa ei siis ole ennalta annettua tietoa muuta kuin lajin käyttäytymisen ominaisuudet periytyvänä. Ympäristöä täytyy tutkia ennen kuin voi tehdä johtopäätöksiä. Uskonto ei tarvitse tutkimuksia. Kuka tahansa voi tekeytyä "profeetaksi" ja synnyttää päässään uuden uskonnon. Näinhän uskontojen historiallinen kehitys on tapahtunut."
Koska aivoissa oleva tieto on Jumalan yliluonnollisen luomiseen ja ihmeen tulosta, ihminen ei voi omilla aivoillaan ratkaista kysymystä, kuinka ajattelu on yleensä mahdollista materiaa olevissa aivoissa. Ihminen ei voi laboratoriossa luoda itse itselleen tai jollekin toiselle aivoja, vaikka maailman kaikki maailman etevimmät ateistiset tiedemiehet yhdessä niin yrittäisivät.
Uskonnot ovat seurausta siitä, että ihminen on tietoinen Jumalan olemassaolosta ja haluaa päästä yhteyteen Hänen kanssaan eri tavoin saadakseen syntikysymyksen ratkaistuksi. Kristinusko on ainoa, jolla on ratkaisu tähän ihmisen pahimpaan ongelmaan. Materialismi tai ateismi ei ratkaise tätä ongelmaa, kuten ei mitään muutakaan ihmisen kannalta tärkeää asiaa. Ja eihän elottomalla aineella voi edes olla ongelmia.
"Uskonnot ovat seurausta siitä, että ihminen on tietoinen Jumalan olemassaolosta ja haluaa päästä yhteyteen Hänen kanssaan eri tavoin saadakseen syntikysymyksen ratkaistuksi. Kristinusko on ainoa, jolla on ratkaisu tähän ihmisen pahimpaan ongelmaan. Materialismi tai ateismi ei ratkaise tätä ongelmaa, kuten ei mitään muutakaan ihmisen kannalta tärkeää asiaa. Ja eihän elottomalla aineella voi edes olla ongelmia. "
Koko perisyntiusko on kristittyjen ihan omaa keksintöä. Se on aivan sama kuin jos kaivat itse reiän ohimoosi ja joudut sitten lopun ikääsi pitämään sormea siinä reiässä ettei aivot valu pihalle.
Eikä kristinusko ole todellakaan ainoa uskonto joka väittää olevansa oikeassa. Eikä sinulla mark parka ole mitään todellista keinoa todistaa että ne muut uskonnot olisivat väärässä. Tyhjän inttämisesi kun ei todisteesta kelpaa kenellekään.
Missä vaiheessa eloton aine muuttuu eläväksi? Silloin kun kasvin juuret imevät sen maasta? Vai vasta silloin kun vedät napaasi sen kasvin syönyttä tarjousjauhelihaa? Entä onko bakteereja kuhiseva sontasi jo elotonta ainetta mielestäsi kun se on poistunut ruumiistasi? Jos ei, niin milloin se on mielestäsi elotonta taas?
Ympäristön tiedostamisesta.
Uskovainen, tosiuskovainen, tuijottaa kaiket ajat raamatun teksteihin ja saattaa kokea niistä mielihyvääkin. Voihan olla onni ajatella, että kun uskon ja maksan jäsnemaksut niin elän uudelleen kuolemani jälkeen. Ohessa hän voi saada tartunnan tieteellisten tosiasioiden torjumiseen. Se puolestaan kaventaa uskovaisen henkistä elämää.
Uskova sulkee todellisuudessa maailman ja elämän monimutkaista kirjoa yksinkertaisten sitaattien alle. Yleensä normaali uskontokunnan jäsen, vaikka uskoisikin Jeesukseen tekemisiin niin omaksuu myös koululaitoksen kautta luonnon itsensä olemisen monenlaisen tapahtumaketjun. Tällainen uskova on elämässä ja henkisyydessä kiinni.
Ateistilla ei ole rajoitteita tiedon hankkimisessa. Aivot ovat avoinna uudelle mutta pyrkii säilyttämään myös todeksi todetun.
Ilman ihmisen luontaista uteliaisuutta tuotannollista ja tieteellistä kehitystä ei olisi ollut. Saman jankkaajat eivät luo uutta.
Onko uskova sitten huono ihminen? Ei suinkaan. Hän on ihminen toisten joukossa omine vanhentuneine mielipiteineen, hieman hassahtavan vanhanaikainen mutta usein normaali kuten muutkin. Uskova joutuu vastoin tahtoaan hänen sitä tiedostamatta elämään kuitenkin reaalisessa maailmassa sen todellisten ehtojen mukaisesti. Ei hänkään niin pöllö ole että panee kätensä nuotioon ja pyytää Jeesukselta ettei se polta hänen kättään.
Niin uskovat kuin uskonnottomat joutuvat elämään reaalisten ehtojen perustalta. Ateistin aivot ovat vapaat vastaanottamaan kaikkea uutta. Tosikristitty pyörii muinaisten sumeerilaisten luomiskertomuksen ympärillä, joka on esitetty raamatun kahdessa ensimmäisessä luvussa. Kanaanilaisten luomiskertomus on esitetty Davidin tarinassa hänen nimelleen omistetussa kiitosvirressä ja on erilainen edellisen suhteen.
"Ei hänkään niin pöllö ole että panee kätensä nuotioon ja pyytää Jeesukselta ettei se polta hänen kättään."
Oletko tuosta nyt aivan varma?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10688103/pastori-kuoli-uskontodistuksen-seremoniassa
"Ateistilla ei ole rajoitteita tiedon hankkimisessa. Aivot ovat avoinna uudelle mutta pyrkii säilyttämään myös todeksi todetun.
Ilman ihmisen luontaista uteliaisuutta tuotannollista ja tieteellistä kehitystä ei olisi ollut. Saman jankkaajat eivät luo uutta."
Ateismista käsin ei voida puhua mitään mistään tiedon hankkimisesta, koska jos ateismi pitäisi paikkansa, niin silloin ei olisi Jumalaa. Ei olisi ketään, joka olisi luonut maailmankaikkeuden, elämän, tietoisuuden ja kaiken mitä maailmassa on. Ei olisi yhtään mitään, ei tietoisuutta, tiedettä, eikä olemassaoloa.
Tottahan toki ateistit puhuvat näistä asioista, mutta silloin he eivät puhukaan siitä, mikä kuuluu ateismiin, vaan siitä, mikä kuuluu uskontoihin. Näin ateistit elävät koko ajan ristiriidassa ja valheessa oman maailmankatsomuksensa kanssa.
" Ateistin aivot ovat vapaat vastaanottamaan kaikkea uutta. Tosikristitty pyörii muinaisten sumeerilaisten luomiskertomuksen ympärillä, joka on esitetty raamatun kahdessa ensimmäisessä luvussa. Kanaanilaisten luomiskertomus on esitetty Davidin tarinassa hänen nimelleen omistetussa kiitosvirressä ja on erilainen edellisen suhteen. "
Jos ateismi pitäisi paikkansa, eikä Jumalaa olisi, niin silloin ei olisi olemassa maailmankaikkeutta eikä ateistiakaan.
Ateismista käsin, jos ateismi olisi totta, ei voitaisi ottaa mitään kantaa uskontoihin, Raamattuun eikä mihinkään muuhunkaan, koska ilman Jumalaa mitään ei olisi olemassa.
Voidakseen olla olemassa ja ajatella, ateisti tarvitsee ensimmäiseksi Jumalan, mutta silloin hän onkin tekemisessä jo uskonnon kanssa, jota hän ei hyväksy. Näin ateisti on törmäyskurssilla oman maailmankatsomuksensa kanssa.
”Kaikki uskonnot esittävät olemisen perussyyksi aineettoman hengen luomaa maailmaa.”
Eivät esitä, Sinun käsite ”kaikki uskonnot” on tosi suppea.
Uskonnoilla on mitä oudoimpia maailmakäsityksiä. Yhteistä noille on, että ne perustuvat myyttysiin tarinoihin eivätkä tutkittuun tietoon kuten materialistinen maailmankuva.
Huomaa, että materialistinen maailmankuvakin hyväksyy tietoisuuden olemassa olon. Tietoisuus eli henki ei vain kykene vaikuttamaan maailmaan muuten kuin fyysisen ruumiin kautta eikä tietoisuus kykene olemaan olemassa ilman aivoja, joka sen tuottaa, Tälläinen hengen eli tietoisuuden luonne vastaa havaintoja.
"Huomaa, että materialistinen maailmankuvakin hyväksyy tietoisuuden olemassa olon. Tietoisuus eli henki ei vain kykene vaikuttamaan maailmaan muuten kuin fyysisen ruumiin kautta eikä tietoisuus kykene olemaan olemassa ilman aivoja, joka sen tuottaa, Tälläinen hengen eli tietoisuuden luonne vastaa havaintoja. "
Jos materialisten maailmankuva hyväksyy tietoisuuden olemassaolon, niin silloin se ei ole mikään materialisten maailmankuva, vaan uskonnollinen näkemys. Mainitsemasi maailmankuva kääntää asiat väärinpäin. Materia ei synnytä aivoja eikä tietoisuutta, vaan Jumalan yliluonnollinen luomistyö. Ilman tietoisuutta oleva materia ei luo eikä synnytä yhtään mitään, koska sillä itsellään ei ole tietoisuutta, elämää eikä älyä luoda yhtään mitään.
”Jos materialisten maailmankuva hyväksyy tietoisuuden olemassaolon, niin silloin se ei ole mikään materialisten maailmankuva, vaan uskonnollinen näkemys.”
Älä höpötä. Tietoisuuden hyväksyminen ei ole uskonnollinen näkemys, koska jokainen meistä kokee sen.
Materialisti selittää tietoisuuden aivojen neuroverkossa tapahtuvan sähkökemiallisen prosessin tuotoksena eli emergenssinä. Ajatus, että kaikki rakentuu pohjimmiltaan realimaailman energioista/hiukkasista ei sulje pois, etteikö muutakin voisi syntyä emergenssinä.
Aivot ovat olemassa. Aivot ovat se elin, joka muokkaa niiden ulkopuolelta tulevaa informaatiota.
Mikään olio ei sellaisenaan siirry aivoihin. Tapahtuma, esine tms. esiintyy aivoissa mielteinä ja kuvina. Informaation perusteella aivot tekevät erilaisia päätöksiä niiden suhteen ja osa informaatiosta palaa takaisin luontoon työtoimintona, luonnon muokkaamisena. Aivoissa on myös tallennusosasto eli muisti. Joitakin asioita muistetaan läpi elämän, jotkut tapahtumat unohtuvat pois. Aivotoimintaa kutsutaan henkiseksi prosessiksi.
Henkinen on materian ominaisuus joten se ei ole materiaa. Henkiset toiminnot ovat siis aivojen ominaisuus, niiden kyky eritellä informaatiota ja tehdä siitä johtopäätöksiä tai tuntea mielihyvää, tuskaa tms..
Prosessi tapahtuu tiedostuksessa informaation kulkiessa aivoihin aistien välityksellä.
Ihminen kuten kaikki muukin elollinen rakentuu ympärillä olevasta materiasta: alkuaineista ja mistä koostuukin. Ajattelussa materia tavallaan ajattelee itseään.
Miksi uskotaan ihmiskunnan yläpuolella olevaan "tuomioistuimen" kaltaiseen taivasmaailmaan? Ensinnäkin opin kautta. Uskonto muuttuu opinkappaleeksi, säilyyperinteen voimalla vaikka tiede ei löydä "taivaista" todisteita. Toiseksi kaikissa uskonnoissa on jotain todellisesta maailmasta, käytöstapoja ja muuta. Kolmanneksi ehkä "pelastususkontojen" kohdalla hädänalainen saattaa saada lohtua siitä että joku ulkopuolinen joskus antaa hänelle paratiisin kaltaista hyvää tai ehkä auttaisi eläessäänkin. Tuiki normaaleja toiveita ja joista muokkautuu rituaalioppeja. Ihmisen itse ei tarvitsisi tehdä muuta kuin palvoa ja toive toteutuisi. Voisi kuvailla näin: Uskova istuu pölkyllä halkokasan vieressä ja rukoilee että Jeesus tai Allah pilkkoisi puut hänen puolestaan.
Tiedostusprosessi.
Ulkoisen maailman ilmiöt heijastuvat aistien välityksellä aivoihin. Aiemmin hankittu tieto siirtyy koulutuksen tai kirjojen lukemisen välityksellä perimätietona uudelle sukupolvelle. Jokaisen sukupolven ei tarvitse keksiä erikseen pyörää.
Ilmiö.
Ulkoisen maailman olio tai ilmiö ei tule sellaisenaan aivoihin. Ilmiöstä hahmottu aivoissa mielle ja joka voi tallentua sinne.
Objektiivisuus.
Tieto ei siis ole absoluuttista totuutta. Objektiivinen maailma heijastuu aivoihin ja luo subjektiivisen kuvan. Tieto on objektiivisesti totta. Luonnossa näkyy/haisee/tuntuu kaikenlaista ja aivot osaavat reagoida niihin.
Tieteen kojeiden avulla esillä olevasta kohteesta saadaan tarkempaa tietoa.
Oleminen ja tajunta.
Oleminen synnyttää tajuntaa. Materiaalinen maailma on olemassa tajunnasta riippumatta ja tajunta on materian ominaisuus (ts. henkiset toiminnot).
Ihminen osana luontoa sopeutuu sen olosuhteisiin ja tiedostusprosessi edistää sopeutumista. Sama suhde on muillakin eläimillä ja kasvikunnalla paitsi että niiden kohdalla ei voi puhua tajunnasta.
Kun sanotaan, että oleminen on ensisijainen ja se synnyttää tajunnan niin henkisiä toimintoja ei saa aliarvioida. Siksi koululaitos kaikkialla maailmassa siirtää perimätietoa edelleen ja uudet sukupolvet tuovat oman lisänsä. Juuri yhtäkään työkalua/konetta ei voida rakentaa ellei aivot kykenisi ratkaisemaan monimutkaisia prosesseja.
Olemisen ja henkisen ykseys on sitä että oleminen on ensisijainen. Ellei ihmistä ole silloin siinä ei ole henkisiä toimintojakaan.
Uskovat luulevat nauttivansa Herran, siis kristinuskon jumalan, luomasta maailmasta ja siten heidän maailmankuvansa supistuu ja luonnosta nauttiminen muuttuu teologiseksi höpötykseksi.
Materiaalinen maailma on saloineen satumaisen rikas ja paljon mielenkiintoisempi kuin uskovan liturginen jargon.
Voisimme kuvitella kuinka paljon köyhempi henkinen olemus olisi ilman tietoa todellisista luonnossa ilmenevistä lainalaisuuksista.
"Uskovat luulevat nauttivansa Herran, siis kristinuskon jumalan, luomasta maailmasta ja siten heidän maailmankuvansa supistuu ja luonnosta nauttiminen muuttuu teologiseksi höpötykseksi."
Suppea ja kutistunut maailmankuva on sillä, joka ei usko Jumalaa. Hän pystyy ajattelemaan vain sen, mitä aisteillaan havaitsee ja senkin vain sen ansiosta, että Jumala on antanut hänelle tämän kyvyn.
"Materiaalinen maailma on saloineen satumaisen rikas ja paljon mielenkiintoisempi kuin uskovan liturginen jargon."
Mitään materialistista maailmaa ei olisi olemassakaan, ellei Jumala olisi sitä luonut ja ylläpitäisi sitä luomiensa luonnonlakien kautta. Kaikki on seurausta Jumalan suuresta rakkaudesta ihmistä kohtaan.
"Voisimme kuvitella kuinka paljon köyhempi henkinen olemus olisi ilman tietoa todellisista luonnossa ilmenevistä lainalaisuuksista. "
Jos ateistien tai materialistinen maailmankuva pitäisi paikkansa, niin silloin meillä ei olisi mitään tietoa mistään luonnon lainalaisuuksista, koska mitään luontoa eikä maailmaa olisi edes olemassa eikä edes olemassaoloa tai elämää. Jumala on todella luonut meille ihanan maailman ja kaikkine rikkauksineen. Ilman älyä, järkeä ja tietoisuutta oleva eloton aine, johon materialistit ja ateistit perustavat ideologiansa, ei ole tätä saanut aikaan.
"Uskova palvoessaan jumalaansa palvoo käytännössä ajassa ja avaruudessa liikkuvaa materiaa.
Materia ei tarvitse palvomista. Ihmimen tarvitsee materian tiedostamista sekä sen ohessa laulua, tanssia ja kaikkea muuta henkistä."
Uskova ei palvo materiaa, vaan Jumalaa, joka on Henki.
Materialisti ei usko Jumalaan ja siksi hän palvoo materiaa jumalanaan. Hän uskoo, että ilman älyä, järkeä ja tietoisuutta oleva eloton aine on luonut hänet ja koko maailman olemattomilla aivoillaan.
Tämä on myös ateistien näkemys. Eli äly on sen mukaan kehittynyt älyttömyydestä. Eli sen mukaan älytön on älykkäämpi kuin älyllinen.
Mark5 todisti mainiosti, että että kaikkialla läsnä oleva liikkuva materia on jumala ja jota tosiuskovat palvovat.
Uskonjärjestöjen jäsenten valtaosa näkee universumin kehityksestä, ettei sen takana ole aineettomia henkiolentoja. Erilaiset materiaoliot on vuorovaiktuksessa toisiinsa ja muodostavat monenlaisia ilmiöitä.
Ihmisten toimet ravinnon hankkimiseksi, asuntojen rakentamiseksi, luonnon yleiseksi muokkaamiseksi tarvitsee tietoja materian ominaisuuksista. Todellista tietoa eikä sekaan voi asettaa uskomuksia tain mm. sillat romahtavat ja talot kaatuvat. Ihmisten henkisestä toiminnasta riippuu aineellisen tuotannon edellyttämä taso.
Tarvitaan siis tietoa ja tieto avartaa ihmisen henkisyyttä. Materiaalinen luonto synnyttää ihmisessä näkemään luonnon monimutkaisuuden ja avaa ajattelevalle oliolle sen kauneuden että kauheuden.
Kristillisen kreationismin viimeisin hullutus on se, että koska ihminen älyllisenä oliona muokkaa ympärillä olevaa luontoa ja tuottaa siitä tuotteita niin he uskovat niin tehtävän ja siinä tapauksessa he uskovat että heidätkin on tehnyt älyllinen olio.
Kysymys on tiedostusprosessista.
Ihminen tutkii ympäristöään, tekee havaintoja, huomaa kepin tai kiven auttavan ravinnon hankinnassa ja lopulta ihminen tekee monenlaisia tuotteita, jopa tarpeettomia olemassaolon säilymisen kannalta.
Ihminen tiedostaa ympäristöä, tekee havaintoja ja hyödyntää niitä elämisen ehtojen helpottamiseksi. Tiedostusprosessi kulkee luonnosta ihmisen aivoihin, perimätieto apuna, ja siirtyy takaisin luontoon työtoimintona tavaroiden tuottamiseksi ja ympäristön muovaamiseksi itselleen edulliseksi.
Luonnonvalinta synnytti maan olosuhteissa ihmisen kaltaisen luontoa tutkivan eläinlajin. Jossain muualla aurinkokunnissa voi olla myös tajunnan omaavia olentoja. Siellä olennon elinehdot muokkaavat olennolle mahdollisimman sopivan anatomian ja muut ominaisuudet.
Tiedostusprosessi kulkee samalla tavalla; Luonnosta ihmiseen ja ihmisestä takaisin luontoon.
Jos halutaan asia ilmaista agnostisesti niin maapallolla ainakin luonnonvalinta synnytti tällaisen kehitystrendin ja eläin- sekä kasvikunnan omasta takaa ilman ulkopuolisia jumalvaikuttajia.
Materian liikelait ovat universaaliset. Niinpä elämän kehittymisen täytyy muuallakin tapahtua luonnonvalinnan kautta vallitsevien olosuhteiden ehdoilla. Muuallakin alhaisen tietoisuuden tasolla voi syntyä uskomuksia olemisen perusteista henkiolentojen aikaansaamina kunnes korkean tiedostuksen aikana uskomuksiin ei voi enää luottaa. Teknologia vaatii tietoa uskomusten sijasta.
Ihmiskunta elää merkkipaalun aikaa. Uskonnot toimivat vielä jonkin aikaa tottumuksen voimalla mutta katoavat ihmisten mielistä ympäri maapalloa. Ateismi etenee niin Suomessa kuin maailmallakin kuin myös islaminuskoisissa maissa ja ihmisille avautuu monimutkainen luonto kaikessa kauneudessaaan ja karmeudessaan (?)
Materialistinen filosofia esittää olevaisen olemuksen kaikkein tarkimmin. Kysymyksessä on oikeastaan tiedostamisen ongelma.
Olemassa oleva materia kasaantui monimutkaisiksi yhdisteiksi ja ne synnyttivät itseään kopioivia olentoja, kasveja, eläimiä ja bakteereja. Luonnonvalinta kehitti yhdelle lajille korkeatasoisen biologisen osan tajunnan omaavan aivot.
Aivojen ja apulaitteiden avulla ihminen voi tutkia kaukaista menneisyyttä että myös arvioida vastisen kehityksen pääsuuntia.
Kaikkitietämätön ihminen tiedostaa aivojen ulkopuolista objektiivista maailmaa avaruuksineen ja muodostaa havannoista subjektiivisen kuvan. Tiedon määrä lisääntyy ja tarkentuu sukupolvelta toiselle.
Rajattomalle aika-avaruudelle aurinkokunnan ja maapallon olemassaolo on mitätön häivähdys ja josta tunnemme ajassa 13.8 mrd vuoden ajan historiaa ja voimme ennakoida universumin tiettyä kehityssuuntaa. Universumkin oliona on hetkellinen mutta materiaa ei voida synnyttää eikä se voi kadota.
Ihmiskunnalla on erittäin tärkeä tehtävä edessä.
Ihmislaji voi tuhota elinehtonsa ja siten kuoleutua lajina mikäli jatkamme luonnon tuhoamista tähän malliin. Mikään teknologia ei voi auttaa ellemme rajoita ja vihdoin lopeta luonnon saastumista.
Uskonnot voisivat viimeisenä tekonaan olla edistyksen mukana saarnaamassa luonnon puhtaana säilyttämisen puolesta sen sijaan että höpisevät iänikuisia houreellisia oppejaan.