Wanha lieksalainen ja Tampereen kaupunkilegenda

Historian lehdillä kirjoitetaan ja Tampere ylpeilee sillä, että "Suomen ja koko Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo syttyi Tampereella, kun Finlaysonin tehtaan kutomosalissa sytytettiin 150 hehkulamppua 15.3.1882. Vain neljässä Euroopan kaupungissa oli sytytetty sähkövalo ennen Tamperetta: Pariisissa, Strasbourgissa, Milanossa ja Lontoossa".

Pitää paikkansa, että lamput sytytettiin, mutta Tampereella ei syttynyt ensimmäinen sähkövalo Suomessa.

http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1870-00/sahkovalo.htm

On aika kumota Tampereen ikivanha urbaanilegenda.
Pasilan konepajalla Helsingissä sytytettiin ensimmäinen sähkölamppu jo vuonna 1877 eli viisi vuotta ennen Tamperetta (lähde historiantutkija, projektipäällikkö Kimmo Antila).

Myös jo vuotta ennen Tampereen sähkövaloa koulupoika Gottfried Strömberg rakensi Suomen ensimmäisen dynamon ja sytytti sähkövalon vuonna 1881 Varkaudessa. Thomas Alva Edison oli keksinyt hehkulampun vain kaksi vuotta aikaisemmin (useat eri lähteet).

Mainittakoon, että Pankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa oli sähkövalaistus käytössä jo vuonna 1898, eli 120 vuotta sitten.

59

924

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 5vuottahomona

      Liekassa ei ole vielä työttömillä koskaan lamppu syttynyt eikä koskaan tule syttymäänkään. Näin on näreet.

      • Venäjän.Lieka

        Liekan asiat eivät kuulu lieksalaisille yhtään. Lieksassa asiat ovat kuitenkin paremmin kuin Liekassa.


    • Ensin paloivat päreet, sitten tulivat öljylamput. Sähkölamput seurasivat jonossa tästä. Näin ovat näreet.
      Hyvä aloitus. Minä synnyin sähköistettyyn kotiin viisikymmentäluvulla Savoakin lännempänä. En nyt tarkemmin kerro missä.


      Missä ajassa, ja muistaako kuka, milloin Lieksassa alkoivat palaa yleisemmin asuinhuoneissa sähkölamput. Kun minut pikkupoikana isäni työn perässä kyydittiin Lieksaan, korjaan, Pielisjärvelle, niin silloin jo oli siinä kodissani sähköt. Eikä kovin kauan tarvinnut odottaa kun jo oli Telefunken ja RinTin Tin. Aika oli 50-60-luvun taitekohta. Pinta-asennetut sähköjohdot olivat muistaakseni aivan eri materialista kuin nykyiset MMJ-johdot. Nyt tarkistamatta asiaa, en uskalla väittää, että olisi ollut vaippana jotain pehmeää metallia, onkohan kenelläkään pinta-asennettuna todella vanhoja johtoja, bakeliitti rasioita ja valokytkimiä. Jotenkin alkaa tuntua, että niillä olisi ainakin tunnearvoa.

      • Meillä oli kotona johdot pinta asennettuja.
        Sähkölanka roikkui pihalla niin matalalla, että talvella piti pitkänmiehen kumartua, ettei pää ota lankaan.


      • Olen tavannut vieläkin 40- 50-luvuilla asennettuja lyijyvaippajohtoja, jotka eivät kestä enää taivuttelua, koska eristeet ovat kuivuneet kivikoviksi. Minunkin kotona sellaiset kaapelit asennettiin huoneisiin 50-luvun alussa. Keskelle huonetta yksi valaisin, valokytin ovipieleen miehen korkeudelle ja yhdelle seinälle yksi pistorasia. Eipä ollut silloin paljoa sähkölaitteitakaan. Akkuradio vaihdettiin sähköradioon. Televisio tuli vasta 60-luvun alussa.


    • Mielenkiintoista tietoa.Käsittääkseni Lieksa/Pielisjärvi n myös ollut melkoinen edelläkävijä Suomessa.
      Missähän lie nykyinen Tampereedn Sähkölaitos, joskus oli siinnä Satakunnan sillan pielessä, sitten Hatanpäällä, minne lie nyt direktiivit karkoittaneet.

    • realistiWolf.Wolf

      MMikä vaan liittyi mitenkään sotateollisuuteen tai kaivostoimintaan, niin aina kävivät tekniikan ja rahoituksen edelläkävijänä. Taitaa sama päteä vieläkin. Ainakin jos Talvivaaraakin ajattelee rahoituksen suhteen? Mikä lie Terrafame nykyisin, ja olihan esim. Mätäsvaarassakin sähköt ennen Saarivaaraa?

    • Lieksan kylän sähköistyksestä ensimmäinen kipinä syntyi eräänä toukokuun valoisana iltana vuonna 1917. Näin kerrotaan Lieksan sähkölaitoksen 30-vuotiskertomuksessa. Lieksalainen liikemies ja kauppias Jussi Kärki oli yksi sähkölaitoshankkeen alullepanijoista ja perustajajäsenistä. Jo seuraavan vuoden helmikuussa oli laitoksen alustava kokous Sarkalassa, jossa päätettiin ryhtyä puuhaan valaistusyhtiön perustamiseksi. Hanketta vetämään valittiin toimikunta, johon kuuluivat teknikko Everd Dyberg, kaupanhoitaja Toivo Joutsen, piiriesimies Teodor Kinnarinen ja kelloseppä Onni Koski.
      Varsinainen Lieksan Sähkö Osakeyhtiön perustava kokous pidettiin syyskuussa 1918. Valtioneuvosto hyväksyi yhtiöjärjestyksen tammikuussa 1919.

      Lieksan Sähkö Oy päätti turvautua oman voimalaitoksen rakentamiseen vuokraamalla Hovilan isännältä tontin hautausmaan ja rautatien väliseltä alueelta Lieksanjoen rannalta. Rannalle rakennettiin voima-asema. Sähkölaitoksen rakennustyöt hoiti helsinkiläinen Suomen Koneliike Osakeyhtiö. Urakoitsija asensi voimalaitosrakennukseen 45 hevosvoimaisen höyrykoneen kattiloineen ja generaattoreineen.

      Jo kevättalvella vuonna 1919 sähköverkoston asennustöiden edistyessä alkoivat saada sähkövirtaa hehkulamppuihin. Kotien lamput olivat teholtaan 15 kynttilää. Yhdestä lampusta piti maksaa 25 markkaa kuukaudessa. Koska voimalaitoksen kalusto oli maailmansodan jälkeistä korviketasoa ja jännitteen vaihtelut suuria ”ettei nähnyt lukea, saatikka kirjoittaa”.

      Höyrykonevetoinen sähköntuotanto jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja ”varmempaa” sähkövirtaa hankittiin Pankakosken tehtaalta ”virranostosopimuksella” 1,40 mk/ kWh vuodesta 1929 alkaen.

      Kevätniemen sahalla oli myös omaa sähköntuotantoa, mutta Lieksan Sähkö Oy ei päässyt sopimukseen sahan kanssa sähkön ostosta Lieksan kirkonkylälle.

      Eli vastauksena Katuvankan kysymykseen, milloin Lieksan kirkonkylän joissakin kodeissa syttyivät ensimmäiset hehkulamput, tulee ensi keväänä kuluneeksi 100 vuotta. Se olisi tuolloin jotenkin hyvä muistaa!

      • Kiitos vastauksesta. Mahtavat ovat sinulla nuo arkistot ja tietomäärä. Sähkö tuntuu olevan jotenkin erikoisosaamistasi, olen sen huomannut aiemminkin. Voihan se olla harrastus, tai jotenkin sivuta ollutta, tai miksei nykyistäkin toimenkuvaan, ainakin kaiken ko. asiaan liittyvän suhteen mielenkiintopohjalta. Sähkö on minuakin kiinnostanut pikkupojasta asti, ja siksi osallistun näihin pohdiskeluihin tältä osin keskimääräistä aktiivisemmin. Sähkön hintapolitiikka on sitten se tekniikan ja muun ohessa ollut myös listoilla. Se on sellainen asia joka tulevassakin koskettaa meitä kaikkia yhä enemmän. Näin veikkaan.

        Lyijyksi arvelinkin muistikuvieni mukaan tuota pinta-asennusjohdon kuorta. Puhuin vain pehmeästä metallista, kun en ollut asiasta täysin vakuuttunut.


      • Katuvankka kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Mahtavat ovat sinulla nuo arkistot ja tietomäärä. Sähkö tuntuu olevan jotenkin erikoisosaamistasi, olen sen huomannut aiemminkin. Voihan se olla harrastus, tai jotenkin sivuta ollutta, tai miksei nykyistäkin toimenkuvaan, ainakin kaiken ko. asiaan liittyvän suhteen mielenkiintopohjalta. Sähkö on minuakin kiinnostanut pikkupojasta asti, ja siksi osallistun näihin pohdiskeluihin tältä osin keskimääräistä aktiivisemmin. Sähkön hintapolitiikka on sitten se tekniikan ja muun ohessa ollut myös listoilla. Se on sellainen asia joka tulevassakin koskettaa meitä kaikkia yhä enemmän. Näin veikkaan.

        Lyijyksi arvelinkin muistikuvieni mukaan tuota pinta-asennusjohdon kuorta. Puhuin vain pehmeästä metallista, kun en ollut asiasta täysin vakuuttunut.

        Joskus kirjoitin tällä palstalla, että korkeakouluopintoihini kuului myös sähkövoimatekniikka, mutta ei pääaineena. Oppikirjana oli Martti Paavolan Sähkötekniikan oppikirja, jonka olen säilyttänyt ja silloin tällöin olen sieltä tietoja tarkistanut. Kirjaa sanottiin Paavolan raamatuksi ja se on edelleenkin hyvä kirja sähkötekniikan perusasioiden oppimista varten. Kirjan ensimmäinen painos on painettu vuonna 1933 ja siitä on Wikipedian mukaan otettu 15. painos vuonna 1989. Minun kirjani painos on yhdeksäs 60-luvulta.

        Toisena oppikirjana käytin teosta Standard Handbook for Electrical Engineers, kahdeksas painos, jossa on paljon taulukoita ja kaavoja.


    • sähköinsinööri

      Lieksa sai sähköt vasta vähän ennen sotia se on niin.

      • selvää.tekstiä

        Hyvinkin ennen sotia! Et näköjään ymmärtänyt lukemaasi, vaikka insinööri oletkin tänään. Edellä kerrottiin, milloin ensimmäiset hehkulamput syttyivät Lieksan kirkonkylässä. Vastaus oli, että keväällä 1919. Pielisjärven puolella sähköttömiä talouksia oli vielä 1970-luvullakin. Olet lukenut nopeasti insinööriksi. Vastahan olit Napoleon ja sitä ennen maisteri.


    • tässä-mietittävää

      Tuo sinun juttusi on hesalaisten kaupunkilegenda. Jos olisi totta niin kai moni muukin siitä olisi kuullut. Voihan olla, että Pasilassa syttyi mutta sammui saman tien. Tai mikä lie ollut mutta ei toimiva sähkövalo.

      Tampereella otettiin pysyvään käyttöön eikä vain konstailtu yhden huonon lampun kanssa.

      Tuossa tietoa tarkemmin:
      http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1870-00/sahkovalo.htm

      Edison keksi toimivan lampun vasta 1879 ja se esiteltiin julkisesti vasta 1881 joten Pasilassa se ei voinut palaa ennen keksimistään jo 1877 !

      • utelias.hituvirta

        Oletko A. Korhosen sukulainen?


      • apteekkari
        utelias.hituvirta kirjoitti:

        Oletko A. Korhosen sukulainen?

        Sama inttäjä tuli mieleeni. Luultavasti on!


    • Amerikkalainen Thomas Alva Edison tutki ja kehitteli hehkulampun sovelluksia jo paljon ennen vuotta 1879. Eli hän oli kehitellyt saksalaisen Heinrich Goebel tekemää keksintöä jo paljon ennen vuotta 1879. Vuonna 1879 Edison toi markkinoille myyntiin ensimmäisen käyttökelpoisen ja teolliseen tuotantoon soveltuvan sähkölampun. Hän ei suinkaan keksinyt hehkulamppua vuonna 1879, vaan tuolloin se oli jo valmis markkinoitavaksi vuosien kehittelyn jälkeen. Edison ehti kuitenkin ensimmäisenä julkistamaan käytännön valaistustarpeisiin sopivan hehkulampun. Suuri yleisö sai ihastella Edisonin tekemäksi luulemaa keksintöä ensimmäisen kerran Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1881.

      Todellakin tietokirjat väittävät Edisonin keksineen hehkulampun vuonna 1879. Keksiminen tapahtui paljon aikaisemmin. Edison ei edes keksinyt oikeasti hehkulamppua, vaan keksinnön teki saksalainen Heinrich Goebel jo vuonna 1854.

      Vuonna 1854 saksalainen Heinrich Goebel yritti myydä uusinta keksintöään, hehkulamppua, Edisonille, joka tuohon aikaan oli toimelias liikemies. Koska Edison ei keksinyt hehkulampulle heti käyttöä, hän hylkäsi tarjouksen.

      Hieman myöhemmin Goebel kuoli, ja Edison osti patentin Goebelin köyhältä leskeltä. Edison siis hankki useat ”keksinnöistään” muilta - myös hehkulampun.

      Myös brittiläinen kemisti Joseph Wilson Swan oli keksinyt hehkulampun ennen Edisonia.

      Edison sai kyseenalaista kunniaa hehkulampun keksijänä. Hehkulamppuja paloi Euroopassa jo paljon ennen Edisonin "keksintöä" - jopa Suomessakin. Nykyään tuollaista keksijää nimitettäisiin huijariksi!

      • jotain.tiedän.sähköstä

      • pitäisi.olla.selvää
        jotain.tiedän.sähköstä kirjoitti:

        hesan kokeilu oli vain kokeilu mutta ei sähkövalo. kyllä Tampereella oli oikeasti ensimmäinen pysyvä sähkövalo. olet hieman sekoitellut asioita. tässä linkki josta asiaan tulee sähkövaloa.
        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/25/kun-sahko-tuli-suomeen

        Et ymmärtänyt aloituksen sisältöä. Siinähän kerrotiin, milloin ensimmäinen hehkulamppu sytytettiin. Ei siinä kerrottu mitään siitä, millainen lamppu oli tai paloiko se kuinka kauan. Joka tapauksessa hehkulamppuja sytyteltiin jo ennen Tamperetta monissa paikoissa Euroopassa ja jopa Suomessa. Tampereella sytytettiin jo teollisesti valmistetut 150 lamppua samaan aikaan. Se ei ollut enää mitään kokeilua.


    • Saatan olla väärässä, mutta muistellen hehkulampputehtaita... Niin, oliko Onkamon seutuvilla yksi lampputehdas? Kontiorannassa, silloin aikoinaan, juttelin yhden lamppuinsinöörin kanssa näistä asioista. Hän kertoi hehkulangan kestävyydestä jo silloin minulle. Volframista, ja siitä, kuinka se saadaan kestämään tietyt tuntiluvut. Noiden keskustelujen jälkeen, oli hieman huvittavaa todeta hehkulamppuhuijaus myöhemmässä elämässä. En tiedä, miten lienee?
      Se Suutarilan tehdas suljettiin vasta hiljattain. Mutta jos Onkamossa oli, se lienee ajat sitten suljettu?

      • Bartalanmäg

        Eikös Onkamossa< ollut joku metsäalan koulu en muista tarkkaan minkälainen, mutta tunsin siellä opiskelleita.


      • metsäopetusta
        Bartalanmäg kirjoitti:

        Eikös Onkamossa< ollut joku metsäalan koulu en muista tarkkaan minkälainen, mutta tunsin siellä opiskelleita.

        Olet oikeassa. Linkissä on lisätietoa kyseisestä koulutuksesta.

        http://www.onkamo.fi/onkamon_metsakoulu.htm


      • Kaatuva-ankka

        Minäkin muistelen jutelleeni Onkamossa tuosta hehkulamppuhuijausasiasta jo kolmisensataa vuotta sitten. Isoisoisoisoisoisoisoisäni asui näetsen Onkamossa. Mehän sen sitten paljastimmekin koko huijauksen.
        Sittemmin avasin Onkamoon turvetuotantoalueen yhdessä erään Mikon kanssa.


    • Kyllä se niin on, että jos vähänkin historiaa tutkii ja ymmärtää, huomaa, että Edison hamusi liikemiehenä itselleen muiden keksintöjä ja patentteja antaen ymmärtää, että ne on hän itse keksinyt. Hehkulampulla oli jo saksalainen patentti Edisonin ollessa vasta seitsemän vuotias. Edisonin hehkulamppu oli pahasti myöhässä eurooppalaisista lampuista.

      Wikipediasta lainattua: "Suurin osa Edisonin keksinnöistä ei ollut täysin omintakeisia vaan aikaisempien patenttien jatkokehitelmiä. Keksijöinäkin toimivat käytännössä Edisonin lukuisat alaiset. Edisonia arvosteltiin toistuvasti siitä, että hän ei myöntänyt muiden osuutta keksinnöissään."

      Todellinen liikemieshuijari!

    • Pöhinätä

      "Mainittakoon, että Pankakosken tehtaan tuotanto- ja konttoritiloissa oli sähkövalaistus käytössä jo vuonna 1898, eli 120 vuotta sitten."
      Noihin aikoihin syttyi siis ensimmäinen sähölamppu Lieksassa ja kohta sammuu viimeinen. Saapa nähdä ennättääkö sähkövalo palaa Lieksassa sataaviittäkymmentä vuotta.

      • tarkkuutta.viesteihin

        Lieksan kirkonkylässä ensimmäinen hehkulamppu syttyi 99 vuotta sitten vuonna 1919. Pielisjärven Pankakoskella lamput sytytettiin 120 vuotta sitten eli vuonna 1898.


      • Pöhi
        tarkkuutta.viesteihin kirjoitti:

        Lieksan kirkonkylässä ensimmäinen hehkulamppu syttyi 99 vuotta sitten vuonna 1919. Pielisjärven Pankakoskella lamput sytytettiin 120 vuotta sitten eli vuonna 1898.

        Sillä ole tässä konkurssissa paskankaan väliä syttyikö se kirkonkylässä vai koskella. Lopputulos on sama.


    • Sähkötekniikan keksijöistä suurin oli kuitenkin Nikola Tesla.

      • näinhän.se.on

        Tesla oli kouluja käynyt eurooppalaissyntyinen tiedemies ja keksijä kun taas Edison oli kouluja käymätön amerikkaleinen liikemies ja huijari.

        Tesla (tunnus T) on SI-järjestelmän magneettivuon tiheyden yksikkö. Yksi tesla on magneettivuon tiheys, joka muodostuu weberin magneettivuon kulkiessa neliömetrin pinta-alan läpi.


    • jotain.tiedän.sähköstä

      Wanha älä sure vaikka et tällä kertaa ollutkaan se joka tiesi vaan sinun yli hieman käveltiin minäkin tein sen. Anteeksi ilkeä teko mutta aisat pitää olla faktoja eikä sinne päin.

      • Olen samaa mieltä, että asioiden pitää olla totta ja totuus ei löydy Wikipediasta eikä Googlesta, vaan oikeista historiakirjoista, joita on kirjastoissa ja yliopistoissa. Eri mieltä saa olla, mutta tarpeeton inttäminen ei ole millään foorumilla asiallista. Absoluuttisiakin totuuksia on paljon riippuen siitä, miltä suunnalta asiaa tarkastelee. Asioita voidaan ymmärtää hyvin monella tavalla.


      • ÄläIntoile
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Olen samaa mieltä, että asioiden pitää olla totta ja totuus ei löydy Wikipediasta eikä Googlesta, vaan oikeista historiakirjoista, joita on kirjastoissa ja yliopistoissa. Eri mieltä saa olla, mutta tarpeeton inttäminen ei ole millään foorumilla asiallista. Absoluuttisiakin totuuksia on paljon riippuen siitä, miltä suunnalta asiaa tarkastelee. Asioita voidaan ymmärtää hyvin monella tavalla.

        "Googlesta, vaan oikeista historiakirjoista, joita on kirjastoissa ja yliopistoissa"
        ... ja meillä.


    • voltti.ville

      Mitä sanoo Kamuttaja kuka on oikeassa ratkaise riita.

    • Korhosakun

      Wanhaan taisi sattua pahemman kerran kun löytyi parempia tietäjiä. Heti alkoi wikipedia vertaus ja kuinka HÄN kirjastosta/yliopstosta käy oikeaa tietoa etsimässä. Muutaman kuukauden jälkeen samat asiat kertoo omana tietona. Nähty on ennenkin.

      • NäinOnKäynytNyt

        Pätemisen tarpeet näkyvät monenmuotoisina. Lopulta se menee naurettavuuksiin.


      • niinhän.se.on
        NäinOnKäynytNyt kirjoitti:

        Pätemisen tarpeet näkyvät monenmuotoisina. Lopulta se menee naurettavuuksiin.

        Korhosakun pätemisen tarve meni jo yli ymmärryksen.


    • Olen ymmärtänyt, että Wanhalla on hyvin suuri tietokirjasto kotonaan valtava tietomäärä pitkän elämän varrella hankittua tietoa monilta tieteen aluelta ja varsinkin historiasta. Mielestäni on aivan turha lähteä aliarvioimaan hänen tietojaan varsinkaan sellaisten joilla niitä ei ole juuri ollenkaan.

      Keskusteluissa pitää pysytä todistamaan väittämät tai asiat joko vääriksi tai oikeiksi ja kunnioittamaan keskusteluun osallistuvia muita henkilöitä. Toisten mollaaminen ei osoita kovinkaan suurta sivistyksen tasoa. Wanhan aloitukset ovat olleet tämän palstan mielenkiinnon herättäjiä ja hän on ollut aina kirjoituksissaa kohtelias toisia kirjoittajia kohtaan. Hän on myös pystynyt myöntämään virheensä. Sellainen on kova paikka monelle - jopa mahdoton, kuten on havaittu.

      Minäkin ole kouluja käynyt ja opiskellut, mutta tietoni eivät riitä Wanhan kanssa väittelyy. Mielelläni otan silloin tällöin osaa keskusteluun, jos luulen tietäväni jotakin. Tosin minulla on harvoin aikaa käydä tällä plastalla.

      • Kiitos-riittää-jo

        Ja taas. Itse olen itseäni kiittänyt ja aina on kiitosta riittänyt.


      • ole.onnellinen
        Kiitos-riittää-jo kirjoitti:

        Ja taas. Itse olen itseäni kiittänyt ja aina on kiitosta riittänyt.

        Hyvä että olet kiitoksia saanut! Se sinulle suotakoon. Harva nykyään ketään kiittelee. Ei Lieksan palstalla ainakaan. Enimmäkseen on loukkaamisia ja herjaamisia. Monet kirjoittajat ovat jo luovuttaneet ja jääneet pois palstan surkean tason takia. Pari aloitusta kymmenestä saattaa olla kelvollisia ja muut ala-arvoista puuta heinää höpötystä tai tarpeetonta vastaan vänkyttämistä.


      • pettääkö.muisti

        Nimimerkeistä puuttuvat ainakin Kurapuro, muistelua, Tanhio Takatalvi sekä pienipellavapää.


      • miksi.et.muistanut
        pettääkö.muisti kirjoitti:

        Nimimerkeistä puuttuvat ainakin Kurapuro, muistelua, Tanhio Takatalvi sekä pienipellavapää.

        Ja rotestimökinpoika puuttui myös.


      • Olet sinä aika vesseli.
        Unohdit Pääpumpunkin, sillä kai minä olen hänkin?


    • Minua pyydettiin ratkaisemaan riita kuka on oikeassa.
      Minulla onkin täydellinen tieto asiasta, joten loihen lausumaan suuren totuuden.

      Ensimmäinen hehkulamppu sytytettiin Pääkalloluolassa Piiroislouhella, vuosi oli 1618.
      Sama vuosi oli kolmikymmenvuotisen sodan alku.
      Virta saatiin tuohesta tehdystä ropelista joka hinkkasi katajaista generaattoria, ja virta johdettiin hopealankaa myöten Pääkalloluolaan.
      Hopea oli silloin halpaa, ja sitä saatiin Petrovaaralta.
      Hehkulankakin oli hopeasta sillä se ei tarvinnut mitään tyhjiötä.

      Nyt sitten tiedätte totuuden, millä ensimmäisten Kamuttajien kotiluola valaistiin, ja missä syttyi ensimmäinen hehkulamppu koko maailmassa.

      • Vanha.lieksalainen

        Tässä näkyy olevan niin suuri vale että rasvatirisee turvastasi olisit nyt vähän vähemmän valehdellu ei sulla näy olevan mitään rotia etkä ymmärräs hävetä mikä liet vanha linnanvenkula.eiköhän jo jokainen tajuu sinun olevan ihan seinähullu horeksija mee huomenna lääkäriin moninikki


      • Kamuttajalta saimme täsmällisen selonteon maailman ensimmäisen hehkulampun sytyttämisestä. Lamppu todellakin hehkui sähkövirran vaikutuksesta hopeajohtoista väriään, jollaista ei oltu vielä koskaan missään muualla nähty ennen vuotta 1618. Piiroislouhen Pääkalloluolan perimmäiseen valtavaan saliin virtasi toimittajia ympäri Euroopan valokuvaamaan tuota suurta ihmettä. Lukuista TV kamerat ympäröivät luolan vakituisen asukkaan ja uteliaat toimittajat kyselivät valon allonpituudesta, -levydestä ja -paksuudesta sekä valon intensiteetistä ja luumenista, lukseista puhumattakaan. Havin kynttilätehtaan valmistamat lukuisat kynttilät voitiin vihdoin puhaltaa sammuksiin.

        Keskusteluketjuun näkyy ilmestyneen nimimerkkivaras "Vanha.lieksalainen", jolta järjen valo alkaa olla sammumispisteessä. Lataamossa käynti varmaan auttaisi häntä pääsemään normaalien lajitovereiden joukkoon ja järjen valon taas loistamaan sekä muistamaan oman nimimerkkinsä.


      • Kamutttaja

        Pysy poissa pilkkaamasta minnnua ja häiivy sinne luolaasi kun et kerran mittään tiiedöä


      • Vanha.lieksalainen kirjoitti:

        Tässä näkyy olevan niin suuri vale että rasvatirisee turvastasi olisit nyt vähän vähemmän valehdellu ei sulla näy olevan mitään rotia etkä ymmärräs hävetä mikä liet vanha linnanvenkula.eiköhän jo jokainen tajuu sinun olevan ihan seinähullu horeksija mee huomenna lääkäriin moninikki

        Tuskin sinä kovin vanha olet, vikasi on muualla kuin iässä.


      • Kamutttaja kirjoitti:

        Pysy poissa pilkkaamasta minnnua ja häiivy sinne luolaasi kun et kerran mittään tiiedöä

        Etkös sinä pari viikkoa sitten yrittänyt kirjoittaa minun vanhalla nimimerkillä.
        Nyt sinä taas leikit minua, voi ressukkaa.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kamuttajalta saimme täsmällisen selonteon maailman ensimmäisen hehkulampun sytyttämisestä. Lamppu todellakin hehkui sähkövirran vaikutuksesta hopeajohtoista väriään, jollaista ei oltu vielä koskaan missään muualla nähty ennen vuotta 1618. Piiroislouhen Pääkalloluolan perimmäiseen valtavaan saliin virtasi toimittajia ympäri Euroopan valokuvaamaan tuota suurta ihmettä. Lukuista TV kamerat ympäröivät luolan vakituisen asukkaan ja uteliaat toimittajat kyselivät valon allonpituudesta, -levydestä ja -paksuudesta sekä valon intensiteetistä ja luumenista, lukseista puhumattakaan. Havin kynttilätehtaan valmistamat lukuisat kynttilät voitiin vihdoin puhaltaa sammuksiin.

        Keskusteluketjuun näkyy ilmestyneen nimimerkkivaras "Vanha.lieksalainen", jolta järjen valo alkaa olla sammumispisteessä. Lataamossa käynti varmaan auttaisi häntä pääsemään normaalien lajitovereiden joukkoon ja järjen valon taas loistamaan sekä muistamaan oman nimimerkkinsä.

        Ainoat haastattelut jotka silloin annoin oli Pravda ja Puskaradio.
        Nyt sitten kansa tietää totuuden.

        Tuo yksi vesseli vai onkohan vielä mukelo, yrittää esiintyä meinä, aika heikolla menestyksellä.


    • Tooosimielenkiintoista

      Ihmetytti aina, että nytkin pohjoinen on metsää, niin 100 vuotta sitten mitä se on ollut!!
      Ja sysimetsän keskellä kasvoi nykyaikainen tehdas!
      Huomion arvoinen seikka.

      • Hyvin monet suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat kehittyneet teollisuuden ehdoilla koskien partaille ja vesistöjen varrelle . Vapaina virtaavien koskien voima on luonut teollisuutta koskien rannoille. Monet nykyiset teollisuuskaupungit ovat kasvaneet kosken läheisyyteen teollisuuden ympärille. Esimerkkeinä vaikkapa Tampere ja Varkaus. Ensiksi koskivoimaa alettiin käyttää myllyissä jo 1500-luvulla ja myöhemmin tulivat mukaan sahat ja sähköä tuottavat voimalaitokset.

        Myllyjen kehittäminen ja sen myötä vesivoiman hyödyntäminen alkoi Suomessa siis jo keskiajalla. Parhaana myllykautena, 1700-luvun alkuaikoina, Suomessa oli vesimyllyjä yli 4000 kappaletta. Vesimylly tai -saha oli maaseudun arvokas voimavara, joka antoi alueille leimansa. Raaka-aine eli puu oli hyvin lähellä.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Hyvin monet suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat kehittyneet teollisuuden ehdoilla koskien partaille ja vesistöjen varrelle . Vapaina virtaavien koskien voima on luonut teollisuutta koskien rannoille. Monet nykyiset teollisuuskaupungit ovat kasvaneet kosken läheisyyteen teollisuuden ympärille. Esimerkkeinä vaikkapa Tampere ja Varkaus. Ensiksi koskivoimaa alettiin käyttää myllyissä jo 1500-luvulla ja myöhemmin tulivat mukaan sahat ja sähköä tuottavat voimalaitokset.

        Myllyjen kehittäminen ja sen myötä vesivoiman hyödyntäminen alkoi Suomessa siis jo keskiajalla. Parhaana myllykautena, 1700-luvun alkuaikoina, Suomessa oli vesimyllyjä yli 4000 kappaletta. Vesimylly tai -saha oli maaseudun arvokas voimavara, joka antoi alueille leimansa. Raaka-aine eli puu oli hyvin lähellä.

        Silloin vielä 1800- luvulla oli pieni mylly Jumalanjoessakin.
        Kun joki kuivui, niin mylly vietiin erään talon pihaa, mutta nyt se on jauhamassa enää muistojen viljaa.


      • missä.on
        kamuttaja kirjoitti:

        Silloin vielä 1800- luvulla oli pieni mylly Jumalanjoessakin.
        Kun joki kuivui, niin mylly vietiin erään talon pihaa, mutta nyt se on jauhamassa enää muistojen viljaa.

        Jumalanjoki ei löytynyt Lieksan kartalta missä se on.


      • vanha.mylläri
        missä.on kirjoitti:

        Jumalanjoki ei löytynyt Lieksan kartalta missä se on.

        Tietoa löytyy vuodelta 2015 Lieksan palstalta haulla Jumalanjoki.


      • joki.on

      • jo.on.tietoo

      • turha.ihmetellä
        jo.on.tietoo kirjoitti:

        No huh huh johan on paljon tietoa ja sitä ihmettelen mikä senkin joen on kuivannut.

        Mikähän lienee kuivattanut esimerkiksi Lieksan Varasjoen, jossa veneiltiin vielä 40- ja 50-luvuilla! Samalla tavalla on kuivanut myös Jumalanjoki. Nyt Varasjoessakin on vain uoma, mutta ei vettä. Ennen muinoin ollut Kirkkosaari ei ole enää saari.


      • laiskaa.touhua
        turha.ihmetellä kirjoitti:

        Mikähän lienee kuivattanut esimerkiksi Lieksan Varasjoen, jossa veneiltiin vielä 40- ja 50-luvuilla! Samalla tavalla on kuivanut myös Jumalanjoki. Nyt Varasjoessakin on vain uoma, mutta ei vettä. Ennen muinoin ollut Kirkkosaari ei ole enää saari.

        Myös kaupungin herrojen toimimattomuus on aiheuttanut kuivumisen.


      • syytit.meitä
        laiskaa.touhua kirjoitti:

        Myös kaupungin herrojen toimimattomuus on aiheuttanut kuivumisen.

        Millä tavalla me on se aiheutettu.


      • rikos.on.vanhentunut
        syytit.meitä kirjoitti:

        Millä tavalla me on se aiheutettu.

        Tuohon on helppo vastata. Varasjoki on tukittu rakentamalla kirkon parkkipaikka joen päälle. Kyllä silloin joen virtaus loppuu ja tyhjä uoma kasvaa vuosikymmenien aikana umpeen ja täyttyy kasvillisuusaineksesta. Varasjoki tuhottiin kaupungin herrojen myötävaikutuksella vuosina 1962 - 1964 kantatietä rakennettaessa. Joki olisi voitu säästää pitämällä uoma auki, niin kuin se on ollut satoja tai tuhansia vuosia. Uoman täyttämisessä on rikottu vesilakia.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      3946
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2439
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1587
    4. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1157
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      23
      1067
    6. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      894
    7. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      882
    8. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      73
      841
    9. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      100
      809
    10. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      800
    Aihe