Koko elämä maksetaan myös. Katsokaa maita joista suomeen haetaan opiskelemaan, kuka yllättyi?
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/korkeat-lukukausimaksut-kuitataan-apurahoilla---tama-ei-ole-toivottava-tilanne/MgwaB6Ux
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/korkeat-lukukausimaksut-kuitataan-apurahoilla---tama-ei-ole-toivottava-tilanne/MgwaB6Ux
Vastaukset 9
Vanhimmat
Juttu vain tilaajien luettavissa. Yleensäkin kyllästyttävät aloitukset, jossa on vain linkki johonkin lehteen tai muualle. Eikö aloittaja osaa kirjoittaa?
Sinullakin olisi mahdollisuus opiskella jos kykenisit, pelle!
Mjaa, minulla on hyväksytty gradu, jota ei ole todettu plagiaatiksi.
Kirjoitustaidoton on tämä aloittaja.
Itä-Suomen yliopiston rehtori: ”Nyt suurin osa korkeakouluista kattaa maksut stipendeillä. Tämä ei ole toivottava tilanne.”
Tuhansien eurojen suuruisten maksujen pelättiin ennen lakiuudistusta karkottavan kansainväliset opiskelijat, mutta toisin kävi.
”Mitään katastrofaalista pudotusta ei tapahtunut”, tiivistää Itä-Suomen yliopiston rehtori, yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja Jukka Mönkkönen.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot aloittelevat toista lukuvuotta, joka on maksullinen EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Vuonna 2017 ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä väheni viisi prosenttia vuodesta 2016. Syynä pidetään lukuvuosimaksujen käyttöönottoa. Korkeimmat, 18 000 euron, maksut ovat Helsingin yliopistolla.
Kauppalehden korkeakouluille tekemän kyselyn perusteella harva opiskelija kuitenkaan maksaa lukuvuosimaksuaan kokonaan.
Virallisia valtakunnallisia lukuja maksavien opiskelijoiden määrästä ja heidän tuomistaan tuloista saadaan syys–lokakuussa. Lukuvuosimaksujen seurantaryhmään kuuluvan Vaasan yliopiston opiskelun ja opetuksen palvelujen päällikkö Francesca Cucinotta arvioi, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisista opiskelijoista 40 prosenttia oli viime vuonna maksuvelvollisia.
”Korkeakoulun myöntämää apurahaa on saanut näistä 40 prosentista 63 prosenttia”, Cucinotta kertoo.
Käytännössä lukuvuosimaksua maksoi siis muutama sata opiskelijaa kaikista EU- ja Eta-maiden ulkopuolisista opiskelijoista.
Korkeakoulujen on lain mukaan tarjottava EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille apurahajärjestelmä. Ne saavat kuitenkin itse suunnitella, millä perusteilla ja kuinka paljon tukea antavat.
Viime vuonna esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto tarjosi sataprosenttisen apurahan 40 opiskelijalle 67:stä ja 26 opiskelijaa sai 80-prosenttista apurahaa. Vain yksi maksoi koko maksun itse. Lukuvuosimaksuista kertyi kassaan 71 600 euroa, kun ilman apurahoja summa olisi ollut 760 000 euroa. Alustavien ilmoittautumistietojen mukaan yksikään opiskelija ei alkavana lukuvuonna maksa lukuvuosimaksua kokonaan itse.
Rehtori Mönkkösen mukaan tavoite on, että lähivuosina merkittävästi suurempi osa maksaa koko maksun.
”Nyt suurin osa korkeakouluista kattaa maksut stipendeillä. Tämä ei ole toivottava tilanne.”
Miksi siis periä kallista maksua, jos se maksetaan takaisin?
”Koulutuksen kulut ovat 10 000–15 000 euroa vuodessa. Maksujen asettaminen halutulle tasolle on helpompaa alussa kuin niiden nostaminen myöhemmin.”
Keski-Pohjanmaalla toimivan Centria-ammattikorkeakoulun opetuksesta vastaava johtaja Hannele Teir pitää nykyistä apurahajärjestelmää ongelmallisena, jos se alkaa luoda kilpailua siitä, mikä korkeakoulu tarjoaa tuntuvimman apurahan. Osa korkeakouluista antaa apurahan lisäksi avustusta elinkustannuksiin.
”Jos korkeakoulu maksaa opiskelijalle kaiken tai vielä vähän enemmän takaisin, se on kilpailuvaltti”, Teir sanoo.
Cucinottan mukaan nykyistä apurahajärjestelmää voi selittää esimerkiksi se, että korkeakoulut olivat huolissaan maksujen karkottavan ulkomaalaisia opiskelijoita.
Teirin mukaan koko idea maksullisuudesta keikahtaa päälaelleen, jos opiskelijalle maksetaan enemmän kuin hän maksaa korkeakoululle.
Nykytilannetta ihmettelee myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola, joka toimii ammattikorkeakoulujen rehtoriverkoston Arenen puheenjohtajana.
”Jos uudistuksen idea oli muuttaa koulutukset maksullisiksi, niin on hieman erikoista, että stipendikäytännöt menevät eri suuntaan”, Varmola toteaa.
”Hyvästä opintomenestyksestä on toki hyvä palkita.”
Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajan Miika Tiaisen mukaan apujärjestelmä asettaa opiskelijat myös eriarvoiseen asemaan.
”On vaikea nähdä, että se olisi toimi- va nykylukujen valossa”, hän sanoo.
Laki velvoittaa
Elokuussa 2017 tutkintoon johtavasta koulutuksesta tuli maksullista EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille.
Tavoite oli laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa sekä lisätä koulutuksen laatua ja Suomen houkuttelevuutta.
Minimimaksu 1 500 euroa lukuvuodessa, ei maksimia.
Korkeakoulun on tarjottava apurahajärjestelmä
Lähde: Finlex
Suomessa on 30 000 ulkomaalaista opiskelijaa ja he maksavat suomalaisille n 270 milj euroa vuodessa
Höpö+höpö+ne+mitään+maksa.+KL:n+paperilehden+mukaan+48+%+opiskelupaikan+vastaanottaneista+tulee+Nigeriasta.+Top+kympissä+opiskelupaikan+vastaanottaneista+on+puolenkymmentä+muuta+kehitysmaata.+Millä+ne+aluasukkaat+mitään+maksavat?+Taksilla+näyttävät+liikkuvan+lyhyitäkin+matkoja+ja+osalla+on+tablettitietokoneet+puhelimena,+joita+tuijotetaan+kävellessä+herkeämättä.+Kyllä+fakta+on+niin+että+kehitysmaista+tuleville+suomi+maksaa+yli+100+%+kaiken+elämisen+ja+opiskelun.+Suomen+lahjarahaa+jää+lähetettäväksi+Western+unionin+kautta+savannille.
Miksi sinä juntti et itse opiskele?
Olin vuosia sitten Englannissa opiskelemassa ja maksoin kaiken itse, yli 40 000 euroa. Kerran tuli kiinalaisia opiskelijoita minulta kyselemään onko totta, että Suomessa voi opiskella tohtoriksikin, eikä maksa mitään ja oli pakko kertoa, ettei se ole vain ilmaista, vaan siitä voi saada täyden palkan, koska opinnot voi tehdä esimerkiksi yliopistolle palkattuna tutkimusapulaisena. He näyttivät minulle virallisen näköistä kiinalaista listaa Suomen suositelluista ilmaisista opinahjoista, joten ei ole lainkaan ihme, että Suomessa on niin paljon kiinalaisia opiskelijoita. Hekin kertoivat aikovansa jatkaa maisteriopintojaan tohtoriksi Suomessa. Omasta pitkästä kokemuksestani voin kertoa, että monet Suomessa tohtorintutkinnon suomalaisten rahoituksella suorittaneet eivät jää maahan, vaan poistuvat useimmiten Amerikkaan parempien ansioiden pariin. Niinpä he eivät viitsi opiskella kunnolla edes kieltä. Hyvä niin, sillä ne jotka jäävät, vievät ensin opiskelupaikat ja sitten vielä työpaikatkin suomalaisilta. Pahinta on valita ulkomaalaisia pitkäaikaisiin virkoihin, kuten professoreiksi, sillä professuuri voi olla tärkein motivaatio tehdä tutkimustyötä Suomessa parhaimmille suomalaistutkijoille.