Miten usein "mediaanisuomalainen" käy kirkossa ennenkuin täyttää 18? ("Keskiarvosuomalainen" käy jonkin verran, keskiarvoa nostaa pieni aktiivijoukko.)
Tavallisessa sunnuntajumalanpalveluksessa käydään tyypillisesti nolla kertaa. Häät siirtyvät maistraatteihin, mutta tulisiko niistä yhä 3 käyntiä? Ristiäiset pidetään usein kotona, ja nimiäisetkin yleistyvät, mutta lasketaan nyt 2 niistäkin; pienessä piirissähän ne yleensä pidetään. Hautajaiset ovat kirkon suosituin tuote - 4 käyntiä?
Saan pohdiskelussa sellaisen ajatuksen, että rippikoulu ja peruskoulu ovat kaikkein tärkeimpiä syitä. Koulusta jos mennään joka vuosi, se tekee 9 käyntiä eli saman mitä nuo rituaalit yhteensä. Se on aika vahva tuki kuntien puolelta kirkolle. Ja sitten tosiaan rippikoulu.
Tavallisessa sunnuntajumalanpalveluksessa käydään tyypillisesti nolla kertaa. Häät siirtyvät maistraatteihin, mutta tulisiko niistä yhä 3 käyntiä? Ristiäiset pidetään usein kotona, ja nimiäisetkin yleistyvät, mutta lasketaan nyt 2 niistäkin; pienessä piirissähän ne yleensä pidetään. Hautajaiset ovat kirkon suosituin tuote - 4 käyntiä?
Saan pohdiskelussa sellaisen ajatuksen, että rippikoulu ja peruskoulu ovat kaikkein tärkeimpiä syitä. Koulusta jos mennään joka vuosi, se tekee 9 käyntiä eli saman mitä nuo rituaalit yhteensä. Se on aika vahva tuki kuntien puolelta kirkolle. Ja sitten tosiaan rippikoulu.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kuulostaa uskottavalta arviolta. Rituaalit painottuu juuri tuonne hautajaisten suuntaan kirkoon kuuluvien ikärakenteen vuoksi.
Jos tarkoitit avauksessa tosiaan käyntejä ennen kuin täyttää 18, niin varmaankin piti olla pl. koulupäivän osana järjestetyt tilaisuudet. Tavan vuoksi kirkkoon (vielä) kuuluva keskiarvokoululainenkin käynee koulun järjestämissä jumalanpalveluksissa peruskoulun aikana useammin kuin muuten koko elämänsä aikana.
Ikäjakauma, ja lisäksi käsittääkseni on ihan kulttuurientutkimuksen fakta että tavoista hautaukseen liittyvät ovat hitaimmin muuttuvia.
Kouluista mennään tyypillisesti 2-3 kertaa lukuvuodessa (joissain myös ehkä 1, joissain 4). Tekee noin 25 kertaa peruskoulun aikana ja ehkä 6 kertaa lukion aikana. Ammattioppilaitoksissakin saattaa olla jumalanpalveluksia, vaikka uskonto ei olekaan oppiaineena.
Ei kai sentään 2-3 kertaa. Vuonna 2016 oli noin 835 tuhatta käyntiä yhteensä, peruskoululaisia noin 530 tuhatta., mikä tekee 1-2 kertaa vuotta kohti. Mutta 14 käyntiä tuostakin saadaan keskimäärin peruskouluaikaan.
Toki tässä varmaankin on eroja maan eri puolilla, tuohan on keskiarvo. Mediaani ei silti välttämättä poikkea tässä kovin paljon normaalista.
Oppilaitosjumalanpalveluskäynteihin varmaan lasketaan myös lukion ja ammattikoulujen käynnit. Vaikka ne ovat nykyään jo harvenemaan päin. Tämä huomioiden veikkaisin yhden kerran per vuosi olevan aikalailla todellinen luku.
Oppilaitosjumalanpalveluksessa käynnit on lähtenyt selvään laskuun. Kirkko lopetti tämän tilaston antamisen julkisuuteen, koska oppilaitosten kristilliset taikamessut on siirtymässä vauhdilla historiaan. Ehkä pudotus vuonna 2017 oli niin raju, että nähtiin paremmaksi siivota tämä tunnusluku kokonaan pois kirkon tilastoista.
2012: 970 241
2013: 930 649
2014: 891 048
2015: 876 768
2016: 834 911
2017: ??? ???
Kun kysyy koululta jos toiseltakin, ohjelmassa on 2-3 jumalanpalvelusta. Tilastot ovat tilastoja, mutta mikrotodellisuus eli reaalimaailma yleensä jotain muuta. Onko lukema ollut niin suuri, että kirkko on kaunisanut sitä alaspäin, jotta ei herättäisi huomiota?
Suhtaudun kovin epäillen tällaiseen kyselyyn lähipiiristä. Sellainen otos vääristyy aina.
En usko kirkon tässä valehtelevan. Tuossa pitäisi huomioida myös ikäluokkien koko. Lisäksi onko maalla ollut tapana käydä useammin kuin kaupungissa? Ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin, joka saattaa myös muuttaa lukuja.
Lukiot ja ammattikoulut ovat tosiaan asia erikseen.
Lisäksi pitää huomioida ettei yksi tai kaksi käyntikertaa jumalanpalveluksessa tarkoita 100 prosenttisesti yhtä tai kahta käyntikertaa, vaan luku laimenee pienemmäksi, koska läheskään kaikki oppilaat eivät mene jumalanpalvelukseen.
Eikö+liene+vielä+pieni+vähemmistö+ne+koulut,+joissa+ei+ainakin+95+%+käy?+Isoissa+kaupungeissa+tilanne+on+kai+muuttunut.
Laskevaa kehitystä jatkossa kiihdyttää porukan jakautuminen kahteen ryhmään. On koululle suuri rasite organisoida ja järjestää kaksi erillistä ohjelmaa. Tämä on omiaan minimoimaan käynnit jumalanpalveluksissa.
Toisekseen kun julamalanpalvelukseen minijöiden määrä laskaa riittävän alas rupeaa sinne menijät leimaantumaan muiden oppilaiden silmissä oudoiksi hörhöiksi. Tällöin koulut tulevat lähes poikkeuksetta lopettamaan jumalanpalveluksiin menemiset.
Kolmanneksi ei pitäisi alkuunkaan kuulua koulun pedagokiseen toimintamalliin karsinoida ja jakaa oppilaita eri ryhmiin. Minkä ainoa johtopäätös on olla järjestämättä ollekaan jumalanpalveluksia.
Oma veikkaus on ettei jumalanpalveluksissa 5 vuoden säteellä enää käydä enää ollenkaan.
Miten usein mediaanisuomalainen on kiinnostunut edes vapaa-ajattelijat kerhosta?
Kaikki eivät tiedä vapaa-ajattelijain tavoitteista ja toiminnasta. Osalla on vääriä kuulopuheita, joita kirkonmiehetkin levittävät.
Harvoin tietysti. Voit laittaa tässä va-liiton sijaan minkä tahansa aatteellisen yhdistyksen, eikä lauseen totuusarvo muutu.
Miten tämä liittyy asiaan?
Hauskaa muistuttaa meediaanin ja keskiarvon erosta.