KAHVIPIRTTI 144 /2018

huomenta
tänään olis vapaapäivä
meinattiin mennä sieneen koko päiväksi oikein eväiden kanssa
mutta eilen tytär soitti että ei kai meillä mitään oo tänään
kun hänen pikkuinen toppuluokkalainen oli tullut kuumeeseen
elikkä koko päiväinen sienestys muuttui mummu ja vaari hommiksi
no päästään kyllä sit jo iltapäivällä metsään
tää on sitä aikaa että kaikka vapaat tulee vietettyä
tämän mun intohimon parissa
mikään ei voita sienien keräämistä metsässä
viileenä syyspäivänä
toimeliasta tiistaita kaikille :)

Huomenta uuteen pirttiin, jo ulkona tuoksui munkkirinkilät ja kahvi! Kaunniksi on Skillan taas loihtinut pirtin upeine väreineen.
Ollaanko saatu vilkas viivatiina kirjoittajien joukkoon? MIkäs sen hauskempaa, on tullut joskus seurattua viivatiinan pitkiä ketjuja 60 puolella.
Harmaa aamu on valjennut täällä Espoon rantamaisemissa, vehreänä tosin luonto vielä, ja kun säätiedottajat lupailevat yhä lämmintä säätä, en koe syksyä ihan vielä.

Tänään menee aamupäivä kauppa-asiomisissa, huomenna kun saa ruokavieraita, mutta muuten jatkuu elämä ennellaan.

Hauskaa tiistaipäivää pirtissä pistäytyjille!

Dala-joen alajuoksulla sataa ja taivas on harmaa. Metsään ei ole tänään asiaa ja muutkin ulkotyöt saavat odottaa. Poikkesin vain Tiinan vanavedessä toivottamaan hyvät huomenet.

Iltapäivää! Pirttikin on uusittu ja uusia kävijöitäkin näkyy tulleen, hyvä. Nyt vasta avasin läppärini.
On ollut muuta hötäkkää. Sitä näemmä sattumoisin kerääntyy, vaikka rauhallista luulisi olevan.

Eipä tässä mitään vakavaa. Terveyskeskuksessa ja labprassa käyntejä. Jotenkin ne kasaantuu.
Kaihileikkaukseen valmistelu yhtenä soviteltava joukkoon. Näitä ikäihmisten juttuja:)

Pilvisenä päivä pysyi. Se oli hyvä keli asioiden perässä ravata. Jotenkin on puhtini poissa.
Ajatukseni ei hevillä tekstiksi muokkaudu. Niinpä...hyvää jatkoa teille!

Syksy tulee ja ilmat kylmenee. Niin vaan tulivat pirtin "plikatkin" aittan vällyistä pirin lämpimään. Kesä on mennyt.

On se aurinko tänään näkynyt, enimmäkseen pilvessä ja satoikin oikein reippaasti välillä. Nyt kuitenkin poutaisempaa ja huomenna lupailevat kesäisen lämmintä.
Yhdistin taas apteekkireissun ja kaupassa käynnin, ne ovat samassa talossa, apteekki alakerrassa ja Supermarket yläkerrassa, kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kyllä noissa marketeissa käydessä huomaa miten kaikki hinnat ovat nousseet, Jos jotain tarjouksi on, ne jakautuu usealle päivälle, ei niissä jokapäivä kannata käydä, kun tuo menopuoli kasvaa niin on, tulopuoli ei lisäänny yhtään. Kannattaa ostaa kerralla enemmän ja syödä usein eilistä, täytyyhän sitä vaihteluakin olla, joten ostokset voi tehdä pidemmällä tähtäimellä ja hankkia useampaa laatua. Kyllä ne säilyy jääkaapissa tai pakasimessa.
Minullakin tuo terveyskeskusreissu edessä tiistaina, saan taas yhden piikin. Seuraava käynti Hyvinkään keskussairaalassa 19 päivä syyskuuta ja sitä ennen käytävä laprassa. Joten tuon teveydentilan tarkkailu tietysti on hyvä asia.

On välttämättä tultava nuuhkimaan uuden pitkin seinähirsien tuoksua. Hyvältä täällä tuoksuukin. Vetääkö ne viimeksi mehiläisvahan hirsien pinnalle?
Auringon kukat ja pihlajapuut ovat luona sen ovat luona sen, luettiin ennen koulukirjasta. Joku runo se oli.
Pirtin maitokaakao tuo joskus muistoja mieleen vuosikymmenien takaa. Niinpä niin; kela kun pyörii jo taaksepäin kuten eno vitsaili.

Käytin leiviskäni tänään alakanttiin. Se vähän mitä puuhasin, meni niin mäkeen ettei siitä lapsenlapsille, saati teille kertomista jää.

Ynnämuulla edessä laserleikkaus. Liekö tarkoitettu vitsiksi kun yks ikämies sanoi että ennen kaihi leikattiin partaveitsellä.
Näkisin vaikka lehden lukea ilman klasejakin, mutta uusiin, mukaviin klaseihin on jo niin tottunut. En tietenkään "otoksissa" voinut olla, mutta en osaa sanoa miten nopeasti leikkaus oli ohitte.

Huomenta kauniiseen keskiviikko aamuun, täällä ainakin niin aurinkoista, että on kuin keskellä kesää.
Viimeinen virallinen kesäkuukausi aivan loppunsa edessä ja syksy alkamassa, onhan usein syksy ollut hyvinkin kesäinen päivittäin, mutta yön pimeys ja ilman viilentyminen öisin, muistuttaa syksystä.
Tervetuloa vaan syksy värikkäine luonnon antimineen, mukavahan on lämpimässä kodissa syksyn säitä seurata.
Hieman haikeaksi se syksy mielen saa, mutta näin kuuluu ollakin, lepoa kaipaa ihminen mielelleen ja keholleen, kunnes taas talven mentyä elämä alkaa kiivaammin sykkiä.
Monet tapahtumat ja kokemukset ennen uuden kevään joutumista ja kaikesta tästä voimme nauttia, ihanaa meidän neljä vuoden aikaa, ei ehdi kyllästymään;)

Tervetuloa uudet kirjoittajat pirttiin, ketjussa lupsakasti sanailemme, kerromme kuulumisia, mitään ihmeellisyyksiä ei kuitenkaan, tätä elämän arkea, pienine ilon pilkkeineen.
Kinastelemaan emme halua ruveta, mielipiteet toki jokaisella, mutta tahallaan ei pahoiteta kenenkään mieltä.

Minä en ainakaan mehiläisvahan käsittelyä ole hirsiin tehnyt, on kai joku toinen sen asian hoitanut, kiva että Hurskainen tämänlaisen tuoksun koki;)
Alakanttiin sanot hommiesi menevän, hyväksy se ihan ilman huonoa omaa tuntoa, lupa on huilatakin.

Hintojen nousuja luvassa, näin on väläytelleet, no eipä tuo ihmetytä, onhan maanviljelyksellä ollut useampi kehno vuosi.
Voisi kuvitelle, että maksumiehinä olisi myös välikädet, ettei aina vaan kuluttajat.

Noin se oli ennen vanhaan, piiat aitoista sisätiloihin muuttivat ja kai myös tänä päivänä aitan unista nauttineet lämpimän kaipuutaan toteuttavat.

Tuo valmistautuminen kaihileikkaukseen on ynnämuulla edessä ja kyllä se pieniä vaatimuksia asettaa, eihän mitään raskasta saa nostella muutamaan hetkeen leikkauksen jälkeen.
Muistan ainakin omalla kohdallani, että sanoivat maitopurkkia painavampaa ei saa nostaa ja jos kotitöissä on jotakin sellaista hommaa tulossa, mikä voimia kaipaa, on ne ennakoitava.
Odotahan, kun leikkaus on ohi, maailma kirkastuu ja elämän into kasvaa.

Minun kurpitsa tuntemus pieni, kesäkurpitsaa ja sitä säilöttävää olen käyttänyt, tykkään kovasti molemmista ja muistaakseni olen kesäkurpitsaakin säilönyt.
Tietokoneeni on viitisen vuotta vanha ja suojaukset kunnossa, mutta en tiedä miksi tuo lähettäminen tökkii, no en laiskana ihmisenä sitäkään pohdi ja vikaa etsi, vaan tyydyn koneen tekemiseen.
Eihän nämä minun viestini niin valovoimaisia ole, että jos joskus jää väliin, ei maailma kaadu;)
Tuo sienestäminen olisi mukavaa hommaa, mutta jää sekin, kuten moni muukin metsässä liikkuminen.

Nyt on pituutta taas sen verran, että saattaa tuottaa vaikeuksia saada lähtemään.
Oikein lämmintä kivaa päivää kaikille, näistä elokuun viimeisistä nautinto talteen, muistoksi talven tuiskuihin;)

Lämmin ja lempeä aamu on ollut täälläkin Dalajoen alajuoksulla, lähes tyyntä ja aurinkokin paistaa nyt kun yön usvat ovat hälvenneet. Kävelin aamulla kasvimaan ympäri, ihailin halloweenkurpitsojani, käyriä ja viirullisia kurkkujani, myskikurpitsaani ja ihmettelin butternut-squashin myöhäistä kukintaa ja kun oli vain poikakukkia ja ei yhtään pörriäistä. No, kesä ei ole vielä aivan ohi; tämä kurpitsasortti on ns. talvikurpitsa ja tarvitsee pitkät, lämpimät ja kosteat syysillat, tyyppi USA:n etelävaltiot kehittyäkseen. Jospa meillä ei sitten ole tarjolla muuta kuin aikainen halla ja pölyttäjät jo talvilevolla kun tyttökukat ovat ehtineet avautua. Katsotaan jos yrittäisi vaikka pumpulitukulla pölyyttää kunhan näkisin edes yhden tyttökukan.
Tänän on tarkoitus mennä ennakkoäänestämään läheiselle Folkets Hus-äänestyspaikkaan. Nyt kun minulla on siihen oikeus ja mahdollisuus niin käytän sitä kaikissa vaaleissa (siis äänioikeuttani). En ole vielä päättänyt miten äänestän, mutta eiköhän se päätös kypsy kävellessämme äänestyspaikalle.
Kiitos tervetulotoivotuksesta blogin "omistajalle" eli kahvituvan emännälle. Pidän kovasti syksyn väreistä ja tuoksuista ja vesilintujen huudoista kunne lähtevät etelään ja lentävät kotimme yli. Kurkien huuto ja kurkiaurojen lento on nostalgista ja samalla ihastuttavaa seurata.

Hyvä keli oli kävellä, lämpötila soviva. Kävin labrarassa. Tulee siinä matkaa eistätakasin n. 3km.
Jonoakin oli, mutta ei hyvä häviä, vaikka jonottelinkin.

Täytyi käydä sydänfilmi kaihileikkausta varten - kaipa varmistavat, että kestää
ukko operaation. Sattui yhteensattuma: minulla oli varattu aika jo vuosi sitten
ns." vuosiseurantaan." Ja vähän muutakin tunkua samoihin aikoihin. Niitä setvittiin,
kuinka "jono muodostetaan." Yksitoikkoiseltahan elämä alkaa tuntumaan, kun
terveyden huoltoon alkaa mennä suurin osa ajastani. Kyllähän se sitä selkenee, kun
aikansa vatvoo.
Taidanpa nyt höllätä lojumisen puolelle. Onhan jo tullut puuhattuakin:))


.

Huomenta tällä kertaa pilviseen aamuun, lämmintä kuitenkin.
Eilen sain mattoni kuivaksi ja onpa mukava lattialle laittaa, kun se aika koittaa.
Suurempi siivoamiseni on myös käynnissä, puolet on kunnossa, kaksi koppeloa vielä puhdistuksen kohteena.
Aikaisissa olen siivouksieni kanssa, mutta nyt sellainen into iski.
Tuli mieleen, että muutamia vuosia sitten, tein samana päivänä koko homman, nyt menee viikko, mutta hyvä näinkin itse vielä laadun määrään;)
Tukiside polveen ja tikkaille meno helpottuu, kovasti ovat kieltäneet nousemasta, mutta itsepäinen kun olen, kipuan vaan, jos kohtaloni on pudota niin sitten on.

Ole toki hyvilläsi ynnämuu, kun hyvää huolta sinusta pidetään, kaikille ei onnistu tutkimuksiin pääsy yrittämälläkään, minä olen jo jättänyt yrittämisenkin.
Kai ne kerran vuodessa ottavat kokeen, tuon kilpirauhasen vuoksi.
Vuosia siitä kun minun kaihini leikattiin, en muista käyneeni sydänfilmissä, niin ne muuttuvat nuo toimenpiteetkin.

Uskaltautuu Hurskainen vielä korkeammalle kuin minä keikkumaan, voisi käydä huonostikin jos alas putoaisit.
Säästyhän siinä joku euro, kun itse jaksaa, vaikka ei minunkaan elämä kaatuisi, jos vaikka apua rahan kanssa ottaisin, mutta, mutta, kun se on tuo minä itse päällimmäisenä aatoksena.
Mattojakaan en koskaan ole pesettänyt, itse sen haluan tehdä.
Minulla on melko helppo homma, kun pesutuvan lattialle levitän ja pitkävartisella huiskin, huuhtelu hieman hankaloittaa hommia, mutta onnistunut on näihin päiviin asti.

Mukava kuulla kuulumisia maamme rajojen ulkopuolelta, enpä muista Norjasta kenenkään kirjoittaneenkaan, hyvä kun Hurskainen selvitti kyseisen paikan;)
Äänestäminen on mahdollisuus vaikuttaa, tosin pieniltä osin, mutta kuitenkin, sen olen minä myös aina tehnyt.
Yhden kerran olen saanut toistakymmentä kiloa painavan kurpitsan, oli se niin mahtavan kova, että kirveellä halkaistiin.
Monta purkkia siitä säilöön sai, nyt ei ole mahdollisuuksia kasvattaa mitään, multaa kukkaruukuissa, no onhan minulla tomaatit parvekkeella meinasin unohtaa ja niistä olen kivasti saanut suuhuni napsittua,

Nyt olisi ruvettava noihin hitaasti edistyviin hommiin, mutta onhan sanonta, hitaasti hyvä tulee
Näinpä yrittämään, rattoisaa päivän viettoa teille toisillekin, vaikka siivoten;)

Tämä päivä lähtee hitaasti käyntiin, ahdistavat unet vaivasivat aamunkoitteessa, suonenveto, joka hellitti tosin nopeasti (merisuolakristallit kielen alle nukkumaan mennessä eivät nyt jostain syystä taas tehoa eikä edes magnesium-poretabletti ja iso lasi vettä). Aamu on harmaa mutta ei kuitenkaan sada ja parvekkeen pöydällä on iso korillinen kanttarellejä jotka odottaa perkaamista. (Mies oli eilen metsässä taas sillä välillä kun minä nukuin päikkäreitä :) Tein eilen kanttarellirisottoa avorioriisistä ja toispäiväsistä kanttarelleista, parmesaania ja oman maan sipulia ja että tuli hyvää.
Puolelta päivältä tulee lähtö Uppsalaan reumalääkärille. Ei ole vaivoja, mutta on kulunut 6 kk. edellisestä. Elikkä rutiinitarkastus ja lääkkeiden kontrolli. (Verikokeet viime viikolta ovat valmiit ja maallikon silmään niistä näkyy vain poikkeavana alhainen hemoglobiini, olisikohan se syy ainaiseen väsymykseeni?)

Pilvinen päivä, mutta vasta illasta tipputeli vettä. Hyvä keli oli labrassa käydä, Vastahan eilen kävin, mutta tämänkertainen ei sopinut samalle päivälle. Joo...hyvähän se että "huolletaan", ei sitä pitäisi moittia. Se vain on ihmeellistä, kun kasaantuvat samaan
aikaan. Se johtuu siitäkin, kun on erilaisia toimijoita ja minulta löydetty erilaisia vaivoja.
Ukko on remontin tarpeessa ja tuskinpa hänestä priimaa tulee:)

En ole saanut aikaiseksi edes pientä sienireissua. Olisihan vielä muutama päivä aikaa käydä, kunnes tulee silmieni - tai yksi kerrallaan - operointi. Olisihan se mielekkääpää
tehdä loiva sopeutuminen ...joka kesähän olen marjastamassa ja sienestämässä
käynyt. Mistään suuresta saalistamisesta en nyt edes kuvittele.

Tänään olisi ollut täällä "politiikan tähtiä" esittelyssä . Harkinnassa oli, mutta
iltapäivänokoseni vei voiton. Saattoi kyllä olla oivallinen valintanikin. Terv. ynnämuu.

Ynnämuu lähti juuri Pirtistä ja ajattelin mennä tarkastamaan jäikö vielä teetä ja korppuja,
tietenkin hunajan kanssa nautittavaksi, ja ilokseni oli juustoakin.

Päivä on mennyt puutarhahommeleissa, marjapuskien leikkaamisessa. Mukavaa, kun koko ajan löytyy makoisia marjoja, jotka on jäänyt piiloon poiminta-aikana.

Porkkanaa ja perunaa on vielä maassa. Niitä katsellessa mietin, että tuskinpa enää ensikeväänä jaksan kasvimaata tehdä. Näin olen päättänyt kyllä useampana syksynä, mutta kevään tullen mieli ihmeesti muuttuu! Mieheni sanoikin, että sinä et malta sieltä pois olla, kun hän on koettanut estellä
noita työnhaluja, kun usein kipeänä on sitten paikat!
Mutta se kevät saa ihmeitä aikaan!

Mukavaa iltaa kaikille!

Niin se tämäkin päivä kohta pulkassa, aamupäivä kotona tuhraantui, eipä oikeastaan mitään tullut tehtyä, hyvä kun aamukahvit sai juotua. Oli mukava reissu tiedossa, puolenpäivän maissa lähdimme kotikylääni Perttulaan siellä kälyni oli laittanut oikein juhlapöydän. Sisään kun päästiin oli ruokapöytä valmiina, siinä meni tovi syödessä, oli siinä monenlaisia herkkuja, ihan tavallista ruokaa mutta hyvää ja monipuolista oli.
Olihan meillä paljon juteltavaakin. monta vuosikymmentä kulunut kun ensikeran tavattiin, useita ulkomaanmatkojakin yhdessä tehtiin, oli mukava muistella yhteisiä reissuja, yksi tuli mieleen kun menimme Lappeenrannasta kanavaa pitkin Viipuriin, se oli sellainen elämys matkana, sekä se kun kävimme pyöreessätornissa kahvilla ja taisi siinä konjakkiakin olla.
Ei ne pidot vielä loppuneet pihalla emäntä paistoi lättyjä pannussa hilloakin oli, tarjoili kahvia ja juteltavaa riitti.
Otin taas muutaman valokuvan sieltä pihamaalta, joka on se pihamaa jossa oli se syntymäkotinikin, kuvat laitoin facebook sivulleni, siinä taas se sama sauna jossa ensilöylyt olen ottanut. Ei ne muistot koskaan häviä mitä siellä syntymäkodissani on tapahtunut, meitä oli suuri perhe ja kaikki siellä tykkäsivät käydä, vaikka kaikki vanhemmat olivatkin muuttaneet omiin oloihinsa, siellä oli paikka jossa usein tavattiin.

aikaista perjantai huomenta
tänään lähtee viimeinen työpäivä nykyisessä työpaikassani
sen jälkeen meen tekemään uuden työsopimuksen
ja maanantaina alkaa työt lähempänä
no joo lähempänä ja lähempänä
nyt on työmatkaa kahdeksankyt kilsaa
ja maanantaista eteenpäin kolkytkaks kilsaa
sata kilsaa vähemmän tulee kilometrejä päivässä
ihan kivalta tuntuu kun ei mee mennen tullen enää tuntia autonratissa
eilen taas kävin sienestämässä
nyt mulla on kylmässä neljä puolentoista kilon suolasieni purkkia
valmiiksi silputtua ettei tartte muuta kun liottaa ja pistää pannulle
tai tehdä salaattia
no vielä on syksyä jäljellä ja sienestyskausi vasta aluillaan
meilläpäin järjestetään kahdet markkinat syksyllä
ja taas tänä syksynä pääsen niihin myymään tuotoksiani
hyvin menee erillaiset hillot suolasienet ja kuivakakut kaupaksi
mutta aika pienee ämpärillinen puhdistettuja ja silputtuja sieniä menee
kun sen loppuun asti jalostaa
ei siitä tuu kun noin kaksi puolentoista kilon purkkia

pirteetä perjantaita kaikille
nyt olis lähdettävä suihkuun ja auton rattiin.

Hyvää viimeistä työpäivää nykyisessä työssäsi Tiina ja onnea uudelle työllesi. Ajatko sitten työhön ja takaisin kotiin sen komean sillan yli joka rakennettiin joskus yhdeksänkymmentäluvulla Kärkkäisten lossin tilalle? Työmatkan lyhenemisen tulet huomaamaan säästyneessä ajassa ja bensarahoissa.
Yhtään hirvikärpästä en ole elämässäni tavannut ja koko ajatus kammottaa. Onneksi Lego tykkää käydä poimimassa kanttarellinsa yksinkin ja sitten yhdessä putsaamme. Suolasieniä en ole edes yrittänyt sen yhden kerran jälkeen kun suolasin ne huonosti ja niihin tuli hometta.

Onko kahvipirtin emäntä ja asiakkaat vaihtunut ? Jäikö skillan eläkkeelle ja tuliko ikäraja kuppilaan ?

Taas meni aamu pyöritystä katsellessa, kiusaksi voi jo katsoa.
Mielelläni voin jäädä eläkkeelle jos vaan joku paikan haluaa, ikärajoista en edes halua puhua, voimme kirjoitella sinne mihin milloinkin sopii, kuka nyt ikää siinä tarvitsee kysellä.

Älähän nuolaise ennen kuin tipahtaa, ei meistä nyt kukaan pirttiä joka käskystä jätä;)
Lähteekö,,,,,,,,,,,,,,,??????

Olen ollut pirtissä ehkä kymmenen vuotta, ei täällä kukaan toisia komentele, kaikki saa puhua omista tai toisten asioista, eikä siinä mitään muuta sääntöä ole, kuin ei loukkaa toisia kirjoituksellaan, erimieltä saa olla kunhan ilmoittaa, että se on minun mielipiteeni.
Tuo Skillanin lopputokaisu taitaa tarkoittaa sitä kun hän aamulla teki pitkän kirjoituksen eikä saanut lähtemään, vaan ropotin nappula pyöri ja pyöri eikä lakannut laisinkaan. Kyllähän täällä käy sellaisia jotka haluaisivat pirtin ovien sulkeutuvan tai jotta pysyttäisiin ikärajojen puitteissa, tässä nyt tämä aika pieni joukko joka tänne nykyään kirjoittelee on monetkin reilusti yli 80 kymmenen, niin minäkin. Jos se on ikärajasta kiinni olisimme varmaan siirtyneet 80 rakennettuun pirttiin. Kaikihan tämä on vapaaehtoista jokainen voi tulla ja mennä, olen varma näin tämä pyörii aikansa ja Skillan on tärkeä aloittaja, hän tämän on luonutkin.

Päivä ollut pilvinen, ihan hiljakkoin alkoi vasta aurinko näkymään ja ilmakin lämpenee. Tänään taas sellainen päivä jolloin en ulkona muualla ole käynyt, kuin parvekkeella. Huomenna uusi päivä ja aika monet asiat vaativat liikkeeele lähtöä, joten huomiseen.

Hyvä oli tänäänkin asioilla ja "asiamattomasti" tallustella, Ei hikistä, eikä kylmää.
Ilapäivällä kuunteilin ja katselin uutisia. Nyt näyttää siltä, että kesä- ja talviajalla
vekslailu loppuu. Turhaa onkin ollut kellojen kääntely.

Jaa... uusia kirjoittajia on Pirtiin tullut. Eihän siinä mitään, ainahan "sopu sijaa antaa:)"
Uusihan minäkin olen, Pirttiin kirjoittajista viimeisestä päästä mukaan tullut. Eihän tuossa ole tuntunut ongelmaa olevan. Hyvin olen joukkueeseen sopeutunut puolittain
"näkymättömänä" tohotan mukana. "Tähdeksi" en haluakaan ja erilaisia ihmisiä olen
paljon nähnyt ja yleensä heidän kanssan olen pärjännyt ja toimeen tullut. Siihen tapaan
on Kahvipirtissäkin jutusteltu. Henk. kohtaista "sorsimista" en ole huomannut.
Jos uudistumista tapahtuu pahtuu, ei sen väännettyä "hyökyaaltoa" tarvitse olla:))
No...tämä nyt on jorinoitani, mieluumin olan kohautuksella ohitettavia, kuin yrittää tulkita.

Nyt on käytävä tekemättömien töideni kimppuun ja lopetettava tämän sortin
vapaa-ajan vietto. Hyvää jatkoa kaikille muotoseikkoihin katsomatta! Terv.ynnämuu.

Läppärissäkö lie vika: lähetyksen jälkeen rivijako sekoilee. Kirjautuminen
tietysti häipyy heti kun painan Lähetä.

Leppoisia päiviä olen viettänyt, keskiviikon vieraskutsujen jälkeen. Ruokaakin jäi yli pariksi päiväksi, joten mukavaa ja helppoa oleilemista.
Tänään vaeltelin Isossa Omenassa pitkin ja poikin ihan huvikseni, ruokaostokset tietty viikonlopuksi, ja nyt on Karjalanpaisti jo tehty, ja jääkellarin lohi muhimassa keitetyssä suolavedessä. Huomenillalla saa jo viipaloitua ruispuikulalle, liekö herkumpaa löytyykään😊.
Ilalla klo 21 tulee ruotsalaisdekkari Kuolleet vaikenevat, filmattu Gotlannin saarella, jota pitänee katsoa.

Tuttuja maisemia jos vaikka näkisi. Vietin monta vuotta Roma Klosterissa ja Visbyssä aikanaan, vaikka Roma kloster oli siihen aikaan Gotlands Karlby nimeltään.

Iloista viikonloppua Pirtin kirjoittajille, niin isäntineen kuin emäntineenkin!

Missä ihmeen välissä olet Visbyssä asunut ? Ja minkä miehen kanssa ?

Iltapäivää, kokeilen onnistuuko nyt, aamulla oli hankalaa.

Kirjoitin kolme viestiä, kävin välillä kaupassakin ja hyrrä vaan pyöri.
Saattaa olla koneessani jotakin vikaa myös, kovin hitaaksi on käynyt.

Paloma.se.co selvitän vähän, kyllä täällä pirtissä voi kysyä. kohdentaa kenelle haluaa ja vastata voi ilman muuta.
Ynnämuu ja Late jo selvensikin pirtin toimintaa,sopuisia jutusteluja arjen elämästä, tekemisiä kodin ympärillä tapahtuvista ja joskus vähän kantaa otamme yhteiskunnan asioihin.

Kuten huomasit sini-sirkulle esitettiin kysymys ja kysyjä sai asiallisen vastauksen, näin on pyrkimys jatkossakin toimia.

Hurskainen voi olla totta nuo arvelusi , että joku haluaa häiritä pirtin ja minun elämää.

Jokainen voi arvelunsa esittää kaikesta, myös pirtin" emännästä", itse en sitä nimikettä ole laittanut, se on vuosien saatossa vaan tullut yleiseksi.

Toivon jatkossa kaikkien viihtyvän ja rohkeasti vaan mukaan epäilevien joukko, kyllä tervetulleeksi kaikki sovinnon haluiset toivotetaan.

Katsotaan miten nyt käy, nopea yritin olla, ettei pitkää viestiä tulisi;)

Terveisiä pohjoisesta, Jäämeren rannalta Nordkapista ja Pohjois-Norjan vuonoilta. 3000 kilometrin lenkki ja toista viikkoa asuntoautomatkalla kului tällä kertaa. Suomen puolella Kilpisjärven Saana , Teno, Utsjoki-Kevo, Tankavaaran kultamuseon alue, Kaunispää, Pyhätunturi sekä Kuusamon Kiutaköngäs. Siinä pääkohteet, helppoja lyhyitä vaellusreittejä patikoimme, mutta enimmäkseen erämaaluontoa valloitettiin kameralla. Mukava oli seurata myös puulajien vaihtumista ja loppumista tundralle tultaessa. Esimerkiksi tavallinen kuusi on melko eteläisen laji , pohjoisemmat kapeat kynttiläkuuset ovat ihan erilaisia.

Maaruska oli alkanut, varsinkin laajat aapasuot kirkkaine pikkulampineen hivelivät silmää, tundran varpukasveissakin oli kellanruskeaa ja punerrusta. Alta-vuonon lumihuippuiset vuoret, kalliosaaret ja sokkeloiset vesistöt tietenkin aina sykähdyttävät. Erityisen kaunis on mielestäni tie Kilpisjärveltä Skibotteniin. Monissa koskissa vettä riitti kuohuihin ja putousten pauhinaan , tunturipurojen kirkkaus ja laajat joet ihania näkyjä. Kalastusta ei maltettu kokeilla, löytyihän sitä matkan varrella valmiina ruokanakin. Norjan puolella näki lampaita autoteilläkin, valitsimme hyväkuntoisia ajoteitä, ja paljon on uusia tunneleita rakennettu. Aurausmerkit oli jo ásetettu paikoilleen, lumisade voi jo syyskuun alussa yllättää. Poroja näki eniten teillä ja tienvarsilla eteläisemmässä Lapissa, mutta ei niitten kanssa törmäyskurssille jouduttu nytkään. Syyskuun puolivälin paikkeilla yleensä ruska on parhaimmillaan, mutta ei uskalleta sinne asti mahdollisen lumisateen takia riskeerata. Sää oli nyt suosiollinen, mukavan lämmintä ja vain yhtenä päivänä sateli.

Kotona luumuista myöhäisimmän Viktorian hedelmiä pitää alkaa jalostaa ja siivota pois nurmelta. Tytär oli käynyt luumuja, omenia ja karhunvatukoita onneksi poimimassa. Mukavaa, että on vielä ensi viikoksikin tänne 18-19 astetta luvassa, ja kun on sadellutkin, pääsee sieniä katsastelemaan. Tatteja en tunnista enkä osaa laittaa, mutta kanttarelleja havittelen sekä suolattavia rouskuja . Kevytsuolaan rouskut pakasteeseen, ihan hyviä tulee, eikähän minulla kellaria olekaan.


Ostin tuliaisina lakkahilloa ja leipäjuustoa, jospa se maistuisi kahvin kanssa pirtissäkin.

Hulppea reissuhan tuo Ramoonan kertoma, ajan kanssa tehtynä. Tuli mieleeni oma retki
teltan kanssa "sinne päin" teltan kanssa. Siitä on aikaa n.30 vuotta. Reittini oli Ivalo-
Pohjoista rantaa Hammerfestiin. Paluu Lakselvista suoraan. Melkoiselta reissu tuntui,
siksi osia on muistissani vieläkin. Kesti silloin muutaman telttayön. Nyt ajeluni on tehty:
luovutinhan ajo-oikeuteni ja autoni pois.

Onpa Skillanilla ollut ongelmia viestien lähetyksen kanssa. Niin on kyllä ollut minullakin.
Eilen klo 19.03 viestistäni mainitsin 6 min. myöhemmin, rivijako oli lähetyksen aikana pahasti.
sekonut.
Tänä aamuna uutisten luvun yhteydessä vilkaisin myös Pirttiä. Yön aikana oli viestini
rivijako oijennut. Tekisi mieli sanoa, että täällä kummittee, mutta en usko niihinkään.

Tämä päivä meni "työpalvelussa". Vetelin pölyimuria ympäri huusholliani ja yhden ikkunan pesaisin. Siinähän sitä. Tänään on vielä saunaan kipuaminen, sehän on "katolla."
Lakkatarjouksen huomioin. Kyllähän se...eipä sitä muuta lakkasatoa ollutkaan:))

Syksy saa. Mut kyl määkin. Keitin huomiseksi valmiiksi perunoita. Amerikan pekonisiivut kypsennän lievällä lämmöllä etteivät men korpuksi kuin etellisellä kerralla.
Sateinen sää muutes sattui Finkampen sääksi. Mut näkyyhän nuo ottelut silti sujuvan. La.1.9 klo 20.30

Myöhäistä huomenta sunnuntai päivään, yrittelen taas viestiä, ihan kirjaantuneena, jospa paremmin onnistaisi lähetys.
Sateinen päivä ja harmaa, mieli kohtalaisen pirteä, vaikka näitä koneen kanssa temppuilua on ollut.
Vetäisin yhteyden seinästä ja jopa vähän nopeutui kone, saa nähdä sitten viestin lähettämisen aikoihin?

Hyvinhän se maaottelu miesten osalta meni, vaikka olikin kova pinnistys sen voiton kanssa, naisilla ei suoritukset voittoon vieneet, no seuraavan kerran sitten.
Minä nuo maaottelut tykkään katsoa, vaikka muuten urheilu ei paljon kiinnosta.
Hyvä ateria niistä pekonista ja perunoista tuleekin, sipulia runsaasti joukkoon.

Herkästi minä myös jonkun kummituksen koneella uskon viihtyvän, saisi kyllä mennä menojaan, muutenkin aikaa tässä istuen kuluu liian kanssa.
Olisi se melkoisen mukava kun edes se pölyimurin kuljettaja hommia auttaisi, mutta nyt olen kuitenkin paikat puhtaiksi saanut ja pinta siivousta sitten silloin tällöin.
Hyvä mummeli! Sauna se minunkin lauantai päivän kruunasi ja kipeät jäsenet lauhdutti.

Hurskaisen tietämys maailman historiasta tuntuu olevan runsas, kerro vaan niistä, valaistuu myös minun näkökulmani.
Norja on kallis maa, tyttären poika käy työssä Norjassa, mutta asuu Ruotsissa.
Tyhmänä kysyn, eikö tiivisteiden vaihto olisi ollut halvempi ja ehkä helpompi toimenpide, Hurskainen?

Olipa teillä ihan matka sinne pohjoiseen Ramoona, harmi että ruska vielä puuttui, mutta onhan siellä muuta nähtävää ja onhan maaruskakin nähtävyys etelämpänä asuville.
Nuo kuusten erilaisuus jäi minulle myös mieleen ja ne jyrkkien teiden pelottava ajo sinne Norjan kohteisiin.
Skibottenin ohi ajoimme mekin silloin kauan aikaa sitten ja kalan hajuiseen Norjaan , takaisin tultiin Kilpisjärven kautta, Saana tunturin lähellä teltassa yövyimme.
Kai siitä jo liki 50 vuotta on, paikat ja asiat muuttuneet;)
Herkkutatti on mitä ihanin sieni, pienenä jos sen maasta saa madottomana, eikun suoraan pannulle, vetää vertoja kanttarellille.
Sienistä vaan haaveilen, lehdessä luki juuri tänä aamuna, että sienet ovat nousemassa.

Nyt sitten se jännitys momentti, lähteekökuvan kanssa vaan pitääkö todistaa, että en ole ropotti, tai lähteekö ollenkaan?
Hyvää sunnutai päivää kaikille, jos pääsen tämän näkyviin saattamaan.
Näin siinä kävi.

Iltapäivää!
Näin se on nuhjuteltu iltaan tämäkin päiväni. Pistäydyin marketissakin, vaikka en yleensä
pyhäisin käy. Oli huolimattomuuttani jäänyt puutos ruokatarvikkeista. Tulihan sieltä
otettua vähemmän kiireellistäkin mukaan.

Yllättävän paljon oli kaupassa asiakkaita. Niille tiedoille, joissa kerrotaan pyhinä olevan
asiakkaita saman verran kuin arkenakin, näin todisteita. Näin kyllä oli tänään, miten
yleistä sitten lie.

Tänään pistäytyi vieraita. Ihan hyvä, vaikka yllättäin tuleekin. Ja onhan sitä eläkeläisellä
aikaakin. Siitä vain ei pääse mihinkään, että jo muutaman tunnin seuranpito alkaa ainakin
minua uuvuttaa. Nyt on sellainen nuutunut olotila. Täytyy vähän koisia:)
Hyvää jatkoa, kesäkelejä ennustavat vielä riittävän.

Harmaasta aamusta tulikin oikein mukava ja lämminkin päivä, nyt vieläkin yli kaksikymmentä astetta vaikka aurinko tekee jo laskua.
Ei minun tarvinnut mennä marketteihin, eikä oikein ruokaakaan tehdä, syötiin eilistä, niin niistä ostoksista jää ain tähteitä.
On kauppoja joista saa vain valmiiksipakattua tavaraa, toki on isommissa kaupoissa lihatiskit. Jos ostat tarjouskalan konaan se on ostettava, samoin valmiiksi pakattu kalakin.
Usein tulee käytyä isoimmissa saa varmemmin sen minkä haluaa.
Formula kisaa seurailin en maksukanavalta mutta kyllä se selviää muutenkin.
Tänään oli hyvä tuuri, yksi facebook kaveri oli paikanpäällä ja antoi tilanne selvityksen.tänne sivuilleni. Ei se Räikkönen voittanut, mutta hyvä kakkonen kuitenkin.
Ei minun tarvitse jännittää lähteekö kirjoitus, mutta jos kirjaudun silloin ei melkovarmasti lähde, paitsi ropotin kautta. Ropotti usein tekee sen, ettei kuvaarvituksia tarvi ratkoa, painat vain en ole ropotti niin se hyväksyy painalluksen.
Kaverilleni se tekee kyllä usein tepposet ja vie koko kirjoituksen, Meillä on molemmilla kone käytössä. Minulla yli kymmenen vuotias, se lakkasi toimimasta, siihen vaihdettiin uusi kovalevy,senjälkeen on toiminut aika hyvin.
Nuo lapinreissut on tehty useaankin kertaan, ensimmäinen reissu oli 1966 ja jatkui aina vähän reittejä muutellen 2000 luvullekkin. Niistä on emäntä kaikista pitänyt päiväkirjaa ja ne on tallessa.
Nyt nautitaan lämpöisestä syksyn alusta.

Iltaa pirtin poppoo, tulisin mielelläni osaksi porukkaanne. Tykkään kirjoitella arjestani ja lukea teidän arkeanne. Olen pelännyt kahvipirtin puolesta jos tänne seuraa minua ei toivottuja vieraita. Kunnioitan teitä, en halua, että teitä häiritään siksi en ole vielä oveenne kolkuttanut. Toivon, että pahimmat rähinät olisi jo ohi.

Huomenta viikonalkuun ja lempeän tuntuiseen syyskuun aamuun, sumua on ja se kuuluu syksyyn.
Näyttäisi siltä, että kaunis päivä olisi alkamassa, toistoa eiliselle, oli todella ihana päivä, kun pilvet häipyivät.
Oli todellinen lepopäivä, en edes puikoilla mitään aikaan saanut, hieman on kädet kipuilleeet, ehkä tuo viikon heiluminen siivouksen kanssa jotenkin vaikutti, mutta eiköhän tästä elolle selvitä;)

Kynnys on matala astua sisään,korpikirjailija, koskaan ei voi sanoa niistä seuraajista, mutta eihän se voi olla syy omaan poissa oloon.
Onhan pirtissä silloin tällöin ollut sellaisiakin, joille ei pirtti ole oikein mieleinen ja happamesti ovat suhtautuneet.
Omasta puolestani toivotan tervetulleeksi sinut ja kaikki toisetkin, joilla ei ilkeily ole mielessä ja kohta viisitoista vuotta olemme näitä viestejä lähetelleet ja eiköhän tästä vaan mennä eteenpäinkin.
Mahdolliset ilkeily viestit olemme jättäneet omaan arvoonsa.

On hienoa että päiväkirjaa olette pitäneet Late jaVenlastiina noista matkoistanne ja nyt sitten kun liikkuminen vaikeampaa, voitte samat reitit kulkea muistojen kera.
Minulla vain hataria muistoja menneistä, olisinpa minäkin laittanut jotain muistiin, siis paperille, tuo kiintolevy päällä pätkiä vaan ulos antaa;)

Ehkä tuo kaupan auki olo mahdollistaa työssä käyvien rauhallisen ostos rupeaman, illat ovat koin lyhyet, ainakin harkinta aikaa vähemmän..
Kyllä nykyisin on niin hyvät mahdollisuudet kotiin isotkin varastot ostaa, mutta kai on mukava rauhassa kaupan hyllyjä tutkia, työssä olevien ja voihan siellä tavata tuttuja.
Kyllä sitä niin tähän rytmiinsä on tottunut, että ei meinaa niitä poikkeuksia kestää, niin mukava kuin onkin, että vieraita käy.
Seurustelukin meille jo työstä käy ynnämuu;)

Kulutus yhteiskunnassa eletään Hurskainen, ennen korjattiin, parsittiin sukatkin, nyt reiän ilmaantuessa roskiin vaan
Väitetään ettei kannata mitään korjata, osat on niin hintaviksi laitettu ja korjaus maksaa enemmän kuin uuden osto ja sitten ihmetellään, kun jätekasat kasvaa, voi,voi tätä elämän menoa.
Onnea painon pudotukselle, kuusi kiloa on jo hyvä saavutus.

Kirjauduin taas, jospa se sotkisi tämän lähettämisen niin, että sitten kuitenkin pääsen lähettämään, niin teki eilen, kuvat tuli ja hyväksyi todisteen, että en ole potti. saapa taas nähdä, sydän tässä rasittuu ainaisesta jännittämisestä:
Iloista päivää!

Hyvä päivähän oli tänäänkin ulkona kävellä ja vetkutella aikansa kiirehtimättä. Muutaman
ikäkaverinkin tapasin ja jaariteltiin sitä maailman menostakin.

Toista se on vanhana eläkeläisenä. Tunnistan ainakin sen, että onhan sitä irronnut
elämänmenosta monin osin. Kyllä työ ja työmailla olo ja ne työkaveritkin loivat väriä ja
tapahtumiakin joista olemiseen sisältöäkin karttui. Muutakin kuin ylen tärkeä palkka.
Nythän olen jo aikapäiviä sitten ajatellut, että työssä käyvien asiat ei enää minulle kuulu.
Omasta mielestäni tiesin aikoinaan aika paljon työsuhteisiin liittyvistä asioista ja jakelinkin
tarvittaessa neuvoja. Olihan se velvollisuutenikin pitkiä aikoja työurallani. Niinpä nuorena eläkeläisenä vielä olin melko usein ristiriitatilanteista keskultaessa valmis esittämään
kantani. Kunnes sitten tein mokan, neuvoin väärin. En ollut enää "ajan tasalla." Oli tapahtunut
muutos sopimuksissa. Silloin päätin, että pysyn erossa asioista, jotka ei enää minulle kuulu.
Siihen vaikutti sekin, että nuorena minulla oli tapana "kyllästyä"kun vanhat ukot jaarittelivat
mielestäni olemattomia. Ja kokoukset venyivät. Niinpä tuntui siltä virheeni jälkeen, että
on ainani asettua vain myhäileväksi seurailijaksi:))

Näitä ajatuksia pullahti mieleeni, kun seurailin netistä pitkän jakson valtakunnan
poliittista tilannetta, puheenvuoroja ja keskustelupalstoja. Jos olisin nuori, toki jotenkin
mukaan menisin. Ehkä en tee mitään, olen vaan.

Se on ainakin varmaa, että huomenna on tarkoitukseni ja aikani mennä kaihileikkaukseen.
Hyvää auringonpaisteista (täällä) illan jatkoa! Terv. ynnämuu.

Rivijako vaan sekoilee. Samoin rekisteröinnin katoaminen. Täytyy "paneutua" asiaan.

Näin voi siirtää minkä tahansa aiheen jollekin S 24 palstalle.
. kirjoita hakuriville esim Käkivalssi. Riville tulee sekava määrä kirjoitusmerkkejä.
. paina CTRL näppäin pohjaan. Pidä näppäin pohjassa.
. paina myös C näppäin pohjaan.
. nyt Käkivalssi on tallentunut tiekkarin muistiin
. siirry jollekin palstalle. Kirjoita viestisi
. jos haluat että Käkivalssi soi, paina V näppäintä
. kun olet lähettänyt viestin, näet että hakurivin merkkirivi on muuttunut siniseksi, klikattavaksi.
. lyö välimerkki että linkki säilyy. https://www.youtube.com/watch?v=ay5LLVCzYn0
Pyysin naapurin nörtin kotiini opettamaan miten se tehdään.

Meinasin kirjautua, mutta nyt ilmoitti pahus sivua ei löytynyt. Siispä menen ropotin kautta.
Tänään oli sellainen hieno syyskuinen päivä, ei varmaan paremmaksi voi muuttua, paitsi jos tuo ruska värjää maisemat. Ajelimme taas tätä Nurmijärven maalaismaisemaa. Oli jo jonkinverran puissa syksyn merkkejä, mutta oikeastaan vielä puut olivat vihreitä, pelloilta oli ehkä suurin osa viljoista korjattu, mutta näkyi paljon viljapeltoja jotka olivat vielä jopa vihreitä.
Sellaisiakin näkyi ettei niistä taida saada satoa ollenkaan.
Kiva oli ajella ja katsella maisemia, tuo retki tuli tehtyä kun tuo ottopoikamme tuli puolenpäivän aikaan käymaan, oli taas opinnot alkaneet yliopistossa ja osa päivän ohjelmasta peruttu niin aikaa oli.
Muutama tunti täällä kotona keskusteltiin ja nautittiin kahvia, minä kävin välillä terveyskeskuksessa ottamassa yhden piikin. Tuo ajeleminen alkoi kun veimme miehen kotiin 15 km päähän senjälkeen kiertelimme ympäri Nurmijärveä. Mukavalta tuntui.
Muuten kotona ei ihmeellisempää ole tapahtunut, terkkarista tullessani kävin lähikaupassa ostamassa lisää pullaa ja jotain muutakin niin pärjäämme ainakin huomisen. Nyt vain odotellaan yöpuulle menemistä ja kauniita unia.

Huomenta, syksyltä näyttävään aamuun, sumu sen saa aikaan, mutta päiväksi varmaan taas kaunis ja lämmin päivä tulossa.
Eilen kertoivat, että sienimetsät yllättävät, jopa suurta sato mahdollinen, jos sää lämpimänä pysyy.

Ynnämuulle onnellista ja kirkkautta näköön tuovaa leikkausta, pian se tapahtuu, ja kipuakaan ei ole.
Varoen sitten muutamia päiviä ja elämä kirkkaalta näyttää.
Tämä nykyinen elämän kulku panee hymähtelemään, kaikki oli ennen paremmin ja jotain yhdessä aikaan saatiin.

Hurskainen vahvisti näkemykseni leikkauksesta, kahvit tarjosivat minulle myös.
Mikäs on "keikoilessa" kun lämmintä on ja terveyskin myöten antaa;)
Noita ohjeita kyllä löytyy vaikka miten, kun vaan muistaisi ajan kohdan tullen kaiken, kun joutuu aina uudelleen etsimään juuri kerrotun, alkaa tympiä ja laittaa koneen kiinni, näin minulle käy.

Kaiholla ajattelen kanttarelli ruokia, no torilla olisi niitäkin herkkuja, mutta 8 euroa litra ja puolukatkin 6 euroa, ei liioin houkuta ostamaan.
Uskon saavani sankollisen puolukoita 25 euron hintaan, näin on luvattu.

Kaunis kukkamaljakk oli Laten pöydällä, näin Fasessa.
Auton omistajilta nuo maisemien katselu onnistuu vähän kauempaakin ja mikä parsta tuttuja masemia on mukava ihastella.
Joku mukava muisto sieltä putkahtaa, mistä keskustelun aikaan saa.

Nyt yritän taas lähettämistä toivottavasti ei pyörimään ala, en jouda odottamaan, kampaajalle lähtö.
Hiukset kasvaneet, vaikka hitaasti sitä tekevät, on tarvetta siistiytyä.
Oikein mukavaa syksästä päivää, pihlajamarjat tässä vaiheessa väriä antavat ja komeita marjoja niissäkin on, voisi vaikka hilloa tehdä.
Käykää pirtissä.

Jassoo!

Päivä on päässyt livahtamaan puoliväliin. Mikäpä on livahtaessa, kun kukaan tai mikään ei vahdi säätä. Ensiksi on kuin pieni huone ja pilvinen päivä. Sitten on vuorossa niin aurinkoinen maisema, että nyt heitellään kruunaa ja klaavaa siitä, mikä jatkossa tapahtuu.
Toisaalta taitaa olla ihan sama sataako vai paistaako.
Sanotaan, että sateella tulee sieniä, ja sitten ne paistetaan, maistetaan ja hyväksi havaitaan. Luumukiisseli on jo valmistumassa, mutta kermavaahtoaine täytynee hakea tuosta lähikaupasta.
Sieniä ei valitettavasti ole, mutta alkuruokana maistuu mainiosti eilinen kala.

Eipä tässä enää muuta kuin lämpimät terveiset kaikille.

Sain selvitettyä lentomatkalaukkujen kuljetus ongelman. Olen tilannut lennot Kajaani - Helsinki - Kajaani ja Helsinki - Amsterdan - Helsinki.

Nyt kävi niin, että kummassakin lipussa lukee Fare Basis status. Mutta, huomasin, että ruumassa kulkevat matkalaukut eivät kuuluneetkaan Suomen puolella lippun hintaan.

Jälkikäteen maksoin myös ruumakuljetuksen Helsinki - Amsterdam - Helsinki, vaikka tarkastettuani huomasin, että matkaan kuului yksi laukku ruumassa up and down kuljetettavaksi.

On olemassa näitä seniorimatkalippuja ja ne ovat halpoja, että niihin vaaditaan erikseen matkalaukkujen kuljetusmaksu. Oppia ikä kaikki.

No, saan rahani takaisin ja voin kohdistaa matkalaukkujeni kuljetuksen Suomen puolella tapahtuviin lentoihin.

Tavallisestihan olen tilannut suorat lennot Kajaani -Amsterdam -Kajaani, jolloin Fare Basis statuksen omaaviin hintoihin kuuluu matkalaukkukuljetukset. Tein nyt poikkeuksen koska piipahdan Helsingissa mennen tullen.

Sitä kuvittelee hallitsevansa netin koukerot, mutta aina tulee jotain uutta eteen. Tästä viisaastuneena jatkan nettitilauksia ; )

Kaikki eivät luota nettikaupan luotettavuuteen. Uskovat menettävänsä rahat huijarien taskuun. Tämä koskee kai vaan käytettyjen esineiden kauppaa.
Moni on maksanut, mutta tuotetta ei ole edes aiottu lähettää. Olen tilannut netin kautta monenlaista kamaa, ei mitään ongelmia.

Verkkopankin erilaisia mahdollisuuksia on siirto omalle tilille. En päässyt kärryille alkuunkaan. City-paikkaan sitä on könyttävä että sellainen onnistuisi. Viimeinenkin pankki on häipynyt aikoja sitten.

S-pankin vihreällä kortilla kyllä voi nostaa rahaa ihan kaupan kassalta, edellyttäen että tilillä on rahaa. Siellä kannattaa pitää rahaa edes välttämättömiä yllätysmenoja varten.

Satoi varsin ravakasti useammankin kuuron verran. Ukkonenkin jyryytteli pitkin kivikkoisia pilvikankaita.

Poikani tilaavat elegroniikkavempaimia netistä. Esikoiseni tilasi minulle ns. Selfiejalustan, sellaisen mustekalamallisen, sain tilauksen kotiin parin viikon kuluttua tilauksesta. Laitteet tuli Kiinasta, välittäjä toimi Hollannissa. Paketissa oli kaksi erikokoista kännykkään soveltuvaa jalustaa. Tosi käteviä ja halpoja.

Itse en halua tilata tavaroita netistä, mutta matkojen tilaukset hoidan netin kautta. Miten muuten niitä enää voikaa hoitaa, eihän enää ole ns. kivijalkamatkatoimistoja ainakaan pienemmissä kaupungeissa saati maaseudulla.

Olin mökillä iltapäivän, keräsin pihapiiristä sankollisen mesisienen hattuja. Istuin penkillä ja napsin sienien hattuja koivun kannoista kuin marjoja ikään ; ) eli kun haluan syksyiseen sienimetsään ajan mökille.

Sateita ei ole vielä tänään tänne yltänyt.

Niin siinä on käynyt, ynnämuu ollut kaihi- leikkauksessa ei taida onnistua kirjoittelu samana päivänä, minulla leikattiin noin kolmevuotta sitten silmä kerrallaan kahden viikon välein. Kykkä siinä aina meni muutama päivä ettei kaikkea voinut tehdä, jotain hoitotippolakin piti silmiin laittaa. Näkö kyllä parani paljon ja on vieläkin oikein hyvä.
Tuosta nettiostoksista, minulla nuorin poika hoitaa nettiostokseni ja aina on onnistunut. Kotiinkin kuljettaneet ja postin kautta.
Pankkikorteisata senverran, meillä Osuuspankki lopettaa pankista nostettavat, mutta seinästä tietysti saa nostettua automaatista. lisäksi K kaupat antavat 250 sillä pankkikortilla.
S, kaupan jäsen korilla ei ole tiliä, mutta ostoksista kertyneet poonukset tuottaneet muutaman satasen, niilläkin voi maksa S kaupan ostoksia.
Tervetuloa Korpikirjailia vain pirttiin, nimimerkkisi on tuttu minulle, johonkin samaan palstaan olemme joskus aiemminkin kirjoittaneet. tuo nimimerkkini, on ollut Late Vaan, täällä nyt useimmiten melkeinlate.
Ilma ollut kohtuullinen aamulla sumuinen, mutta aurinkokin näkynyt.

Kiitos Late, johan sinut muistan olemme vaihdelleet mielipiteitämme jo kauan ; )

Huomenta keskelle viikkoa, sumuinen sää näin aamulla ja syksyinen kosteus, mutta värimaailma ei ole juurikaan muuttunut kasveissa.
Tarkkaan kun katson näkyy tuossa ikkunani edessä olevan koivun lehvistöstä keltaista väriä, äkkiä se väri muuttuu, kun muutama aste pakkasta tulee.
Sienistä on puhetta ollut kovasti, harmittaa kun en kykene, tai ei ole tilaisuutta sieni metsään mennä.
Herkkutatti ja kanttarelli, nam,nam, entisen mökkini takapihalla herkkutatit kävin heti aamulla hyvin pieninä keräämässä, ennätin ennen matoja;)

Ihmettelen tuota arkuutta mitä kerrotte uudet kirjoittajat, muistini mukaan aina on toivotettu tervetulleeksi uudet kirjoittajat, aina on hyväksytty kaikki ja jos vielä samalla nikillä on viestit lähetetty, on tutuiksi tultu.
Lämpimästi tervetuloa, korpikirjailija ja demeter1, eikä tarvitse pelätä "seuraajia", heidät sivuutamme huomiotta, uskon tämän onnistuvan.
Olen samaa mieltä tuosta puulla lämmittämisestä on siinä oma hehkunsa ja puuhaa riittää puiden hommaamisessa ja kantamisessa, se on sitä parasta kuntoilua demeter1.
Matkasuunnitelmasi on hyvällä tolalla, kun tilaukset on tehty korpikirjailija, lähtöpäivääsi en tiedä, mutta varmuudeksi hyvän matkan toivotukset tähän laitan.

En omista S-ketjun korttia, K-kaupan kylläkin, ei minun ostoista suuria kerry ostinpa mistä tahansa.
Tuo verkkotilauskin on vähäistä, tilaan yleensä tarjous lehdistä vaatetta ja niitä lehtiä minulle säännöllisesti tulee.
Hyvin on kaupan teko näin onnistunut.
Matkaliput tilaan netistä ja onnistuu hyvin ja siirrot oman tilin kanssa onnistuu, yleensä verkkopankki on hyvin pelannut.
Olen oppinut köyttämään jo älypuhelimenkin verkkopankkia, mutta paljon muuta olisi opittava sillä taholla, pääni ei vaan meinaa oppia opeteltua.

Tänään alkaa kerhot ja sinne laulaa lurittamaan on mentävä, into vaan ei ole vielä syttynyt, onkohan huolen aihe?
Viihdyn kovasti hyvin nykyään kotona, mikähän onkaan ennuste?
Mukavaa ja antoisaa päivää teille uudet ja vanhat kirjoittajat;)

Kävin kaihileikkauksessa. Kaikki sujui hyvin ja alkaa jo pilkottaa tulostakin, kuvat terävöityvät ja selkenevät. Toinen silmäni parin viikon kuluttua.
Kyllä SillaniN, Hurskaisen ja Laten kokemusperäiset tiedot olivat oikeita. Kiitos rohkaisevista
viesteistänne!
Yön ajan täytyy pitää suojaketta silmän päällä, etten unissani raavi ja tuhoa tulosta. Tänä
aamuna sain päiväksi alkaa ottaa "suojarohjon" pois. Hankala oli lukulaseja suojakopan
päälle virittää. Runsaasti on "tipottelua"määrätty" 8 kertaa/pv tippa kerrallaan. Bakreerien
ja tulehduksen ehkäisyyteenhän ne.
Tämä nyt on tällaista "itsekeskeisyyttäni", mutta tällaistahan se nyt on minulle
vielä jonkun aikaa. Hyvää jatkoa teille! terv. ynnämuu.

Huomenta, sumuisena jatkuu ja eilen sitten tuli vettäkin, pitäisi nyt seurata mihin sumu nousee tai laskee, jos ylös nousee sadetta melko varmasti jostain aikaa päivällä.
Syksy se on, vaikka luonto ei vieläkään värejään näytä, pihlajamarjojen varassa nyt ollaan ja nekin maahan ilmestyy, kun nälkäiset tilhiparvet temmeltää.

Oli mukava kuulla, että hyvin leikkaus meni, ainahan pieni vaara on olemassa joka leikkauksessa, vaikka melkoisen suuri prosentti näistä kaihi leikkauksista onnistuu.
Nyt ynnämuu maailman paljon kirkkaampana näet, voi olla että jotain sellaistakin, mitä ei ennen ole nähnytkään.

Kiitos vaan kiitoksista, mukava palaute aina tervetullut ja ynnämuu yksi pirtin kantava voima.

Kyllä se muisti alkaa tepposia tehdä näillä kymmenillä, mutta hyvä että miehesi sinut ainakin tuntee;)
Veri vetää hirvimetsälle, vaikka aistit ovatkin heikentyneet, mutta silmänä voi passi paikalla olla, kun näkö on hyvä.

Minä tarkoituksella kännykän otan yöpöydälle, eihän koskaan tiedä mitä sattuu, voi edes yrittää apua hälyyttää.
Minun oli lasit hommattava leikkauksen jälkeen, kun silmäni eri tavalla näkevät ja huomaa hyvin jos pidempään pois päästä ovat, alkaa häiriöitä elämään tulemaan.

Värit ja kirjaimet ja muukin näkyvä selvästi paranee kaihin poistuttua.


Nyt muutamaksi päiväksi taas poistun, katsotaan mitä aikaan saannoksia voin palattuani lueskella:)
Syksyistä päivää ja voikaa hyvin.

Iltaan on tämäkin aamu jo kallistunut. Fyysiset ponnistelut vievät voimani siten, että olen iltaisin väsynyt. Eilen menin ajoissa nukkumaan, olinhan touhuillut mökillä päiväsyömmen. Tänä aamuna olin laboratoriokokeissa. Nukuin hyvin, joten kokeisiin vaadittavat syömättömyyden ja juomattomuuden ehdot oli helppo toteuttaa.

Mutta, kun palasin kotiin sairaalasta kaaduin takaisin sänkyyn, olin rättiväsynyt. Nukuin puolelle päivin enkä olisi sittenkään jaksanut nousta. Vieläkin on veto poissa.

Syytä kuitenkin olisi juhlaan, odottelen nyt energiavirtojen heräämintä sillä juttelin kansanterveyshoitajan kanssa kokeiden tuloksista. Kaikki arvot hyvät, eli olen kokonaisvaltaisesti terve. Ultra-ja mammotutkimukset olivat jo elokuussa. Niidenkin mukaan minut terveeksi todettiin.

Uskon väsymykseni johtuvan psyyken pelon jännityksestä, jos jotain olisikin vinossa. Tämä lie luonnollista syövän sairastaneilla ja siitä selvinneillä. Pelko jää takaraivoon ei sitä muutoin ajattele, mutta vuosittaisten terveystarkastusten lähestyessä, niiden ja verikokeiden jälkeen ja kun kuulet, että olet terve psyyke laukeaa jännityksestä ja antaa autuaallisen väsymyksen tulla.

Tällä kertaa pirtissä hiljaiseloa. Haravaantennipuolen telkkaristakaan mitään erikoista ei nyt tule. Digital-kanavalla katselin kun jäät alkoivat lähteä Alaskassa.
Paikalliset sanovat tätä talven selän katkeamiseksi, näemmä. Mie katon että Heikinpäivänä se jo saattaa tapahtua.
Melko ja oikeastas hyvinkin kesäinen päivä meni enemmän tuhratessa. Hyväksyn kuitenkin kun ikäväsy alkaa painaa harteita ja suorittamista.
Nukuttuaan ja huilattuaan sitä aattelee, että sinnittelen vielä talven ylitte. Talon edellinen omistaja luopui alle 80v. ikäisenä.
Hänellä oli varaa ostaa upea kerrostaloasunto hyvältä paikalta. Jos kone tarpeeksi hyytyy, niin onhan se kivitaloasunto vuokrattunakin käypä ratkaisu.
Toivon poutaisten päivien vielä jatkuvan yli viikonvaihteen.

Kaikkea Hurskainen mietiskelee tulevaisuudenkin varalle. Miksipä ei niinkin?
Minulla on nyt veltonrötkylä olo. Ei pahemmin koske, eikä ole särkyjäkään.

Ihan hyvin on tilanne kehittynyt kaihileikkaukseni jälkeen. Tippoja vaan silmään
lähes yhtenään. Jätän nyt kirjoittamiseni vähiin. Ei väkisin vääntö kannata.
Parempaa päivää odotellessa vietän vaikka"sairaslomaa" tekosyyllä. Katsellaan. . .

Niinhän sitä on ehtinyt tottua, että Pirtin emäntä aamun avaa:)
No, hyvä kun löytyi avaaja tällekin päivälle, silti vaikka paljon on kertoman mukaan
muutakin puuhaa.

Minulla nyt ei ole töistä suurta kiusaa. Sienimetsää en lähde etsimään "sattuneesta"
syystä. Ei sovi ottaa riskiä, että risukossa ruhveltaessa pilaisi hyvän työn ja repisi
silmänsä.
Lungisti olen ottanut. On noita lukemattomia, lukemattomia kirjoja ajantappoon.
Tällleen se menee, hiukan hyötyliikuntaa kuntoilun tiliin. Heippa!

Eilen ostin melkein kaksikiloa painavan lohen, maksoi senttiä vailla 7€ kilo. Tänään sen fileerasin siitä tulo kaksi komiaa filettä, maustoin ne ja uuninipellillä paistoin, siinä tuli taas ainakin kahdenpäivän pääruoka. Paistettuna se säilyy paremmin, niin silloin voi välillä syödä jotain muutakin.
Kävi minulle köpölestikin kala oli jo valmiina ja pois uunista, laitoin perunat kiehumaan ja kun ne kiehui pudotin vähän lämpötilaa, ja menin sänkyyn selälleni, meni vähän överiksi, olin nukahtanut ja perunat melkein muusina, onneksi oli vettä jäljellä ei pohjaan palanut. Saihan niistä kuorenpalaset irki helposti kun olivat valmiiksi melkein irti. Vielä sitä näinkin vanhoilla päivillä oppii.
Tänään ollut sellainen vaihteleva säätila aluksi pilvinen aamu ja senjälkeen välillä paistanut ja useaan kertaan vaihtunut, mutta ei satanut, nyt 20 joten aika lämmintä ja aurinko paistaa taas.

Tänään ollut sellainen iskias tuossa oikeassa lonkassa, kävelykeppiä olen käyttänyt täällä sisällä, no tunnustan vein myös roskapussin ulos.
Eilen kävimme Bauhaussissa, se jossain tuollaa Vantaan sopukoissa, emme ennen siellä ole käynneetkään joten navikaattori oli apuna. Se jostainsyystä ei ihan perille vienyt vaan sanoi, että olemme perillä kun tulimme Tokmannin pihaan. Kyllä se oikea paikkakin löytyi, se oli muutaman sadanmetrin päässä.
Kyllä me sieltä lopuksi kotiinkin selvittiin ja ilman navikaattoria.
Nyt iltakahvin vuoro.

Lauantaitervehdys Korvesta.

Nukuin pitkään se tuo happihyppely rantamaisemissa nukuttaa kun sänkyyn pötkähtää.

Sain laitettua ruohonleikkurin ja moottorisahan talvilepoon. Leikattuani vielä kerran nurmikon, poistin bensat ja öljyt sekä pesasin leikkurin. Samoin tein moottorisahalle.

Puidenlehtiä oli jo runsaasti maassa ne silppoitui ruohikolle ajaessani ruohonleikkurilla. Jätän ne talven yli maahan en kerkeisikään niitä ennen lähtöäni haravoidakaan. Jääköön lannoitteeksi ruohikolle.

Mesisienet koivunkannoilla olivat jo vanhuuttaan tummuneet.

En ole koko kesänä juurikaan TV:tä avannut. Illalla avasin, mutta eipä tarvitse avata jatkossakaan jos ohjelmat ovat yliampuvaa kohellusta kuten kolmosen Posse.
Ykkösellä oli puolestaan nyyhkyohjelma, itkua ja musiikkia. No, olen pärjännyt ilman TV:tä eli ei ongelmia

Tänään ajattelin tehdä punaherukka-inkiväärihilloa.

Kyllä paisteiselta päivä näyttää, vaikka aurinkoa ei tasaisen harmaan pilviverhon takaa näykään. Ihan passelin lämmintäkin on. Päivä on kuin meikämuijan elämä. Eilinen on takana, ja hyvin siitä kotiin selvittiinkin, vaikka navigaattori oli kyllä ihan sekaisin. Ensin se ei suostunut osoittamaan kuin meidän kotiosoitteemme, mutta sitten se yritti tarjota jopa kahta reittiä, toisella olisi päässyt Turkuun ja toisella Vuosaareen sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Suututti niin, että sanoin navigaattorille kohteliaasti, että sillä on kaksi vaihtoehtoa: joko pitää mölyt mahassaan tai lentää ulos ikkunasta. Se vaikeni, mutta paluumatkalla sitä ei helpolla saanut uskomaan, että pärjäämme ilman sitä.
Maantieltä johtaan suora tie meidän kotiimme, mutta navigaattori meni lopullisesti sekaisin. Joka omakotitalon kohdalla se komenteli kääntymään vasemalle, kun talo oli oikealla puolella tietä ja oikealle, jos talo oli tien vasemmalla puolella.
Täytyy ruveta odottelemaan nurempaa aikamiespoikaamme visiitille. Hän on sellainen monitoimimies että osaa korjata navigaattorimmekin.
Omasta puolestani tein päätöksen hankkia ennen kartan ja kompassin ennen seuraavaa matkaa tuntemattomaan. Jos suinkin mahdollista autoilumme ei vielä lopu,
Tämä navigointimatkamme päättyy nyt tähän.
HYVÄÄ KESÄN JATKOA JA VOINTIA KAIKILLE!

Kirjoitin viestin. Kuva -arvoituksiin meni. Aikani arvuuttelin...sitten tuntui, että
onnistui. Niin ei ollut, katosi koko tekeleeni. Nyt en halua enää leikkiä). Sanon kuin nuori
sukupolvi aikoinaan:" Minä en ala!" Tippa pitää silmääni sujauttaa:)

No voi sentään Ynnämuu! Harmittaahan se, ihan kuin itselläni aamupäivällä, jaa taisi jo venähtää yli puolenpäivn, enkä saanut kuin roskapussit vietyä. Rästitöitä oli edessä, mutta en alkanut minäkään, painelin ulos mieluimmin kesäiseen luontoon.
No siellä talttui kiukkuni, ja muistin hyvän lihasopan kotona, jonka syönnin jälkeen sujui uunin puhdistus ja muut hommat kuin leikiten 😊 Nyt tuoksuukin jo huomisen ruoka, ja taidanpa maistaa pikkuisen vielä illallakin.

Vanhin tyttäreni on saarella poikansa ja ystävättärensä kanssa vielä ensi viikon, mutta sitten alkaakin lomat olla ohi tällä kertaa. Juuri soitti ja kertoi säätiedot ja Jampan kalan karanneen uistimesta.
Mukavaa illan ja kesän jatkoa kaikille Kahvipirtin ystäville!

Päivä ollut aika lämmin, ei ihan hellelukemiin, mutta melkein 23 astetta. Aurinko nytkin paistaa, mutta on siinä jokin huntu edessä, tuuli olematon, joten hepenissä taarkenee ja kyllä sen tästä ikkunastkäsin huomaakin.
Kävin tulla S:marketissa, ei siellä mitään erikoitarjouksia ollut, mutta yksi asia sielltä löytyy sellaista huulirasvaa jota käytän päivittäin, onhan niitä joka kaupassa, mutta tämä minun makuuni.
Muusia tein nyt oikeesti, eiliset perunat kiehui liian pitkään, nyt samanlaisista perunoista tuli oikein hyvää, vähän suolaa ja kunnon nokare voita sekaan. Kanakastike oli höysteenä.
Niin se eilinen seikkailu meni kuten kaverinikin kirjoitti, huviksemme välillä kuuntelimme mihin olisimme menneet, Kotiin kuitenkin tuttuja reittejä ajelimme.
Onhan ne päivitettävä välillä, aina tulee joitakin muutoksia eikä sitä tänäkesänä yhtään käyttettykään.
Tuttua hommaa ynnämuu tuo silmtippojen käyttäminen leikkauksen jälkeen, sama minulla toinen silmä kahdenviikon perästä joten tipottelu jatkuu.

Ei mennyt päivä hukkaan. Tienasin hiukan jatkamalla maalaamista huterilla turvavarusteilla puoleksi omistamani talon pellikattoa.
Kun alkuiltapäivästä könysin katolle, oli hiukan vapiseva olo jännityksestä. Kuten aina se häippäsee kun pääsee työssä alkuun.

Late taitaa olla melkoinen kokki. Ei haittaa vaikka Venlastiina harrastaisi muutakin. Minäkin ehdin opetella ruuanlaiton pitkän poikamieselämän aikana.
Kun vaimo lähti tuonpuoleiseen, en jäänyt ruuanlaiton takia tyhjän päälle. Siivous ei edelleenkään kiinnosta. Aivan välttämättömän kuitenkin teen.

Jäi eiliseltä punaherukka inkiväärihillo tekemättä.

Kesällä terassireissulla tutustuimme nelikymppiseen viehättävään paikalliseen pariskuntaan. He soittivat eilen ja pyysivät kylään. Siellä vierähti iltapäivä iltaan. Olimme istuneet iltaa aijemmin elokuussa mökkini laiturilla. On uskomatonta kuinka helppoa on ystävystyä itseään 30-vuotta nuorempiin ihmisiin, joiden kanssa käydyt keskustelut ovat hyvin samanlaisia, ikäeroa ei löydy kuin numeroissa.

Rouvan vanhemmat ovat sivunneet elämääni työnsä puolesta, mutta en muista heitä. Valokuvatkaan eivät auttaneet. Lieko niin, että kolmekymmentä vuotta sitten koti ja lapset olivat pääosissa työn vastapainona

Sunnuntaiaamu, mitä sitä tänään, no katsotaan.

Minulla otti eilen" pattiini" kun kirjoittamani viesti katosi. Aikatauluni oli täysi, uutta en
kunnolla ehtinyt väsätä. Näin kiire se on joskus eläkeläiselläkin: oli toimitettava sovittu asia
sitten saunavuoro. Tosin löylyttely oli kielletty, mutta kävin pesuhuoneessa. Se rajoitus
johtui kaihileikkauksestani.

No nyt se" jomotus" päästäni on ohi. Tuohon "korpikirjailijan" viestiin. Kyllä 70-80 vuotiaalla
usein hyvä tuntuma viisikymppisiinkin. Onhan jo perillisiäkin niissä ijissä. Ja heidän
kavereitaankin näkyvillä.
Työelämässä olin useimmiten suuressa joukossa. Ikähaitari 18 - 65 v. En kyllä muista
erikoista häiriötä iän takia ilmenneen. Toki vähäistä suunsoittoa saattoi olla:)

En tietysti ole itse kelvollinen arvioimaan sitä, mihin joukkoon vielä sopisin. Ikäryhmät
on kyllä melko ontuva haku. Ei se nyt niin kaavamaisesti ihmiselo mene. Olisin sen mukaan
seuraavassa, viimeisessä ryhmässä - kun ei vielä ole 90 ryhmää:)
Pysyttelen Kahvipirtissä, koska näen se tällä hetkellä sopivaksi. Lähes kymmenen vuotta
olen kirjoitellut tänne, pirttiin vähän vähemmän. Sammumaan päinhän koko kirjoitteluni
on menossa. Siihen voi olla muitakin syitä kuin ikäni. Kas, kun tuntuu joskus, että
paljon on tullut kerrotuksi ja toistojen teko - tahatonkin - häiritsee itseänikin.

Hyvää jatkoa! Melko kesäinen päivä oli vielä tänäänkin. Terv. ynnämuu

Tuohon rivien rikkoutumiseen näyttäisi tulevan apu kun reilusti lyhennän rivejä.
Täytyypä muistaa. Kirjautumisen putoaa, jos pitkään sorvaan vistiäni.
Tässäpä lyhyesti!

Tänään oli sellainen tuuletuksen päivä, petivaatteet parvekkeelle ja lakanat pesuun tyynyliinojen mukana. Ollutkin oikein hieno pyykkärin päivä, aurinkoa ja lämpöä piisannut, kohta saa petivaatteet takaisin sänkyyn ja laittaa puhtaat valkeat lakanat ja punaiset tyynyliinat.
Nyt syötiin sitä halpaa lohifilettä ja eilistä muusia, lisänä vähän sopivaa höystettä.
Tuo lohi nyt noista ulkoaltaista halpaa, kun ne taidetaan tyhjentää talveksi.
Minja käväisi poikansa kanssa, aamupäivällä olivat olleet mattopyykillä, ilmoittivat tulevansa kahville 10 minuutin kuluttua, jättivät matot valumaan pyykkipaikalle. Toi oikein hyvät kahvileivät tullessaan. Juttua piisaa, siinä reilu tunti kului kahvinjuonnin ja tarinoinnin lomassa.
Olisi meilläkin ollut yksi matto pestävä, mutta ei kunnan pesupaikka ole huomenna enään aukikaan, voi olla niin, että jää ensikesään.
No nyt ne petivaatteet kutsuvat, vielä mukava ilma joten tuuletus on toiminut.

Sitä se eläinrakkaus teettää, sano. No. On sellaiset laudasta ja rimoista tehdyt kattotikkaat. Ne mahtuvat konesaumakatoon saumaväleihin. Turvatikkaiksi tehdyt katolla työskentelyä varten.
Näin että seinälukki tuli aamupäivällä niiden tikkaiden alta. Sinua lukkiparka, miks tänne änkesit litistymään kun tikkaita siirten, sille menosin.
Se luuli että nappaan sen. Näin syksypuolella lukit ovat jo pitkäjalkaisia honteloita eläimiä. Mikäs siina auttoi kun kääntää ne tikkaat nurinpäin että heittäisin pitkäkoipisen alas ja turvaan. Mutta ei. Se mönki aina sinne alapuolelle.
En sitä enää löytänyt. Jätin sen kohtalon Klothon kontolle. Pakkanen ne kai hyydyttää. koska kesällä alkaa näkymään vain pieniä lukkeja.

Jostain näin varoituksen että sateita, runsaitakin olisi tuloillaan. Minkäs met niille. Paremmat vetenä kuin räntänä, sano. Odotellaan mitä taivas suo.

Nyt se on todistettu. Selän saa kippeeksi istumalla.

Tarkoitus oli kerätä kuva-aineistoa useammalta älylaitteelta yhdeksi albumiksi. No, tulihan se tehtyä. Sen jälkeen innostuin bloggaamaan. Blogin kirjoitus vie mukanaan ja päivähän siinä vierähti. Sainhan toki jotain siinä sivussakin tehtyä. Paistoin kilosen naudan sisäpaistin ja nyt on uunissa samankokoinen ulkopaistipala. Sain ne eilen uusilta ystäviltäni mukaan kotiin viemiseksi. Niillä pätjään muutaman päivän. Teen vielä kermaperunoita, tiedä vaikka kermaperseeksi muutun kun hyvien lihapatojen ja pottujen ääreen pääsin.

Hyvää tuli sisäpaistista, siivutin ja napostelin nälkääni.

Niin, vielä selästäni se todella kipeytyi istumalla. Olen kova liikkumaan, ei olisi minusta istuma hommiin. Yksi hyvä puoli siinä on kun johonkin hommaan ryhdyn, teen sen loppuun ja unohdan syömisen. En siis hevin liho.

Kauniin aamun huomenet, kotona jälleen.
Melkein voisi sanoa, että harmittavan turha reissu, omenasose mitä menin tekemään jäi, haaveeksi ja syy siihen oli, että joku ulkopuolinen päätti myös tehdä sosetta..
Menimme toivorikkaana maalle ja tirkistelimme puun latvaan mihin jäi isompia ja paremman näköisiä omenoita edelliseltä kerralta, nyt ei yhtään omenaa puussa, ei puun allakaan.
Ihmettelyä ja harmittelua, vielä toinenkin puu oli tyhjennetty omenista, mitkä ei vielä edes kypsiä, auton jäljet vain jäi kiitokseksi.
Koskaan ei näin ole käynyt, toivottavasti ei tuota hyvää mieltä niiden ottaminen.

Kivasti on pirtin ovi käynyt, kiitos siitä.

Korpikirjailija väsymistä ja selän kipeytymistä valitti, niin ne vaivat vaan lisääntyy, odotappa vaan joka päivä uusi yllätys kehosta, pienempi tai suurempi ja väsyminen tulee vaikka ei ihmeitä tekisikään.

Kristiina tuon loppumattoman urakkansa kanssa taistelee, usko vaan, ei se pyykkien narulla olo lopu, jos vaikka kuinka yrittäisit, mutta sitkeätä sorttia tunnut olevan;)
Mitäs sitten tekisitkään, jos tuo urakointi loppuisi.

Kysyn ynnämuulta, kirkastuiko maailma, antoiko jotain uutta tuo kaihi leikkaus?
Alkaa varmaan olla jo se oikea olotila saatu leikkauksen jäljiltä.

Hurskaisella riittää puuhaa ja vaarallisia tilanteita, kyllä se katolla hommien tekeminen pitäisi jättää nuoremmille, mutta niinkin se on, että itse tehty on parhainten tehty.
Tikkailla keikuin minäkin kyläreissulla, ja verhot ikkunoihin vaihtui ja ikkunatkin kirkastui ainakin vähän.

Late halpaa lohta ostit, kai altaat tyhjiksi ottavat ja hinta siksi halpenee, tulisi vaan tarjous tännekin.
Venlastiinan kanssa pienen seikkailun koitte, kun navigaattori reittiänne neuvoi.

Sini-sirkku oikein teit, kun hommat jätit ja ulos kiirehdit, pitkä talvi on aikaa tehdä rästitöitä, nyt on nautittava tästä ihanasta säästä.

Tänään alkaa käsityökerho, pullat pitää ruveta paistamaan.
Elämä taas tutuilla raiteilla, tästä jatketaan, mukavaa päivää.

Meillä on navigaattorissa naisen ääni, joka neuvoo lempeästi, mutta peräänantamattomasti valitsemallaan reitillä. Se etsii mukamas lyhimmän reitin, vaikka olisi miten sokkeloinen, välillä pätkä moottoritietä ja välillä kuraista peltotietä. Onhan siitä kojeesta parhaassa tapauksessa apuakin, mutta varsinkin päivittämättömänä se vaikuttaa joskus sekopäältä, meilläkin on monta kertaa uhattu tienposkeen heittää. Tuntemattomilla seuduilla on kartta ja tarkkasilmäinen valpas vaimo yhä tarpeen.

Tuttua tuo korpikirjailijan valokuvatiedostoihin uppoutuminen koko päiväksi, silloin ei näe eikä kuule mitään, unohtuu syöminenkin, flow-tilassa leijuu kuin pilvissä täysin keskittyneenä tekemiseensä. Saisipa joskus vaikka siivoamiseen samanlaisen intohimon ! Uskon, että pirtin taiteellisille sieluille tila on tuttu, eikös maalaus- ja kirjoituspuuhiin uppoa täydellisesti, musiikin kuuntelukin voi noin viedä mukanaan.

Voi Skillan, saisit meiltä ja muiltakin Etelä-Suomesta omenia vaikka kottikärrylasteittain, ja olen kuullut sukulaisilta paikoin Savossakin jättimäisistä omenasadoista. Aikaisemmat lajikkeet meillä on jo syöty ja jalostettu, eteenpäin paljon jaettu. Puna- ja keltakaneleita syödään ja jaetaan suoraan puusta, ovat nyt makeimmillaan. Vielä on myöhäiset lajikkeet, hienonmakuinen Åkerö ja joulunpunainen Lobo odottamassa valmistumista. Niitä kääritään papereihin viileään varastoon, säilyvät vuodenvaihteen yli. Raaoista saa kyllä hyviä hilloja, jos joku saa vielä niitä varastoihinsa mahtumaan. Tuoremehuasemilla puristuttaminen on kätevää, pastöroitua mehua voi pakata hanapakkauksiin. Omenapuissa on paljon työtä, kun pitää jatkuvasti leikata ja hoitaa kevätruiskutukset. Leikkaaminen , matalana ja ilmavana pitäminen auttaa puita pysymään terveinä, pelätty muumiotautikin pysyy poissa. Lohjalainen omenatarhuri opetti oikean leikkaamisen, ja kotiinkin tullaan tarvittaessa leikkaamaan ja ruiskuttamaan.


Viikonloppu oli lämmin, merivesi taas 18-20, uitiinkin. Dramaattista kylmenemistä ei ole vielä luvassa, luonnon väritkin lähes kesäiset. Syksyn tulon huomaa oikeastaan vain valoisan ajan lyhenemisestä, aamusumujakin on koettu. Syksyn merkki on myös , kun Skillan leipoo pullia kerhoonsa, minäkin pakkaan laukkuun keskiviikkoisin tanssikengät ja maanantaisin uikkarit.

Kauniita syysnäkymiä kaikille - jospa Ynnämuu korjatuin silmin saa uutta maalattavan aihetta syksyn väreistä.

Kokeeksi koitan muutaman rivin kirjautuneena naputella. lämmintä on täälläkin ja satoikin välillä. Halpa lohi tuli syötyä, mutta samaanhintaan vieläkin tarjoavat.
Navikaattorista, kyllä se menee sekaisin jos muutoksia tulee karttoihin, no meilläkin joskus keväällä päivitettiin, no ei sitä usein ole tarvinnut, nykyiset ajelut yleensä tulee tehtyä tuttuja teitä pitkin. Tuo reissu sinne Bauhaussiin oli ensimmäinen yritys, meni vähän pieleen lähelle kuitenkin.
Tässä tämä kokeilu.

"Kysyn ynnämuulta, kirkastuiko maailma, antoiko jotain uutta tuo kaihi leikkaus?" kysyy
SkillaN". Kyllä - osittain. Jo jonkin aikaa olen katsellut 10 - 20 vuotta vanhoja tekeleitäni,
jotka roikkuvat seinällä ja näyttävät "hämärtyneen." Värieni syyksi olen laittanut.
Nyt näyttää värit selvästi kirkastuneen. " Huonompi" silmäni on leikattu. Jo nyt se
on kääntynyt selvästi paremmmaksi silmäkseni.

Leikkaus olisi voitu tehdä molempiin silmiin samalla, mutta sen esti silmätipoilla
hoitamani silmänpaine. Ramoonan huomioon: olisihan syksyn värit hyvä kohde
harrastaa maalailua. Se on ollut aikanaan merkittävä harrastukseni eläkkeelle
päästyäni. Nyt en enää suuria rakentele sille harrastukselle. Tiedäppä häntä,
jos jotain pientä...velvoitetta ei ole ja suurin intoni on sammahtanut.

Tänään näin torilla vuoden ensimmäiset puolukat myynnissä 30€/5kg laatikko.
Eipä ollut "vetoperäkärryä" mukana. Mainoksssa näkyy,että Hesan keskuksessa
myyvät saman määrän vitosen halvemmalla. Rahaa se vitonenkin on- odottelen.

Syksyn merkiksi rumautti nyt vettä. Tässä se menee, puoliterveenä läsiessä.
Terv. ynnämuu.

SkillaN muistaa meittiä kaikkia mutta meikä-äijä posottaa omaa kapeaa polkuaan. Sukumme miesten sosiaalisuus on huterissa kantimissa. A hyvä se että ilman käsirysyä päivästä selviää.

Luin lehdestä että herkkutatteja on noussut tiettyihin maastoihin oikein reilun kaupalla.Jos lämpimät päivät jatkuisivat, voisi sitä käydä edes naapurille hakemassa kastikesienet.
Nyt pilvisinä iltoina hämärä levitteihe maisemaan aina vaan aikaisemmin. Hassu juttu, mutta Antarktiksella alkaa ensi viikonvaihteessa yötön yö.

Ruotsin vaalit kovasti esillä eri medioissakin. Sillä aiheella kai pian tulevat uutisetkin alkavat.
Katellaan.

Alustuksessa kirjoitettiin syksyn väreistä. Eilen kerroin päivittäneeni blogia. Tänään illalla innostuin muuttamaan blogin taustateemaa ja -värejä. Syksynpunaiseksi muuttui blogini. Aikoinaan tausta oli myös värikäs, mutta eräs lukija toivoi valkoista pohjaa kirjoituksilleni. Hänen mielestään tekstiä oli vaikea lukea, joten vaihdoin valkoiseksi.

Kertoessani eläkeläisen arjestani käytän paljon kuvia, mutta väliin mahtuu kirjoitusta.

Liitän linkin blogiini.

Olisi kiva saada palautetta onko teksti helposti luettavaa.
Blogini on avoin kaikille, mutta en ole sitä juurikaan tykötuonut.


https://korpimandi.blogspot.com/2018/09/kevat-ja-kesa-korvessa-2018.html

Myöhäisehtoota täältä meidän kylän meiltä, jonne ei mitään näy eikä kuulu.
Sitä samaa aamusta iltaan ja illasta aamuun. Jos jotakin yritän ahertaa, on kämppäkaveri-omaishoitaja-huushollerska-jne toppuuttelemassa. Joskus vuosikymmeniä sitten ajattelin, että olisi ihanaa, jos saisi kaikessa rauhassa laiskotella. Aika tyhmästi olin uneksinut, mutta eihän äidin toruja kuunnellessaan ymmärrä ajatella mitä tulevaisuudelta uskaltaa odottaa. Enhän vielä viidentoista vanhana osannut arvata, että se kiltinnäköinen poika, joka kokouksessa tuli ensi tapaamisella kysymään mitä kirjoittelin, joutuisi vanhemmalla iällä hoivailemaan minua eukonkrämppänään.
Olen kyllä ollut sitä mieltä, että suurin syyllinen tässä on Suomen Armeija, joka Santahaminassa koulutti kiltistä ja tunnollisesta nuorukaisesta lääkintäkorpraalin. Tätini mies oli kapiaisena Sandiksessa, ja jos hän vielä eläisi, antaisin hänelle aika ripityksen, vaikka hän olikin tosi mukava kuten kaikki äidinäitini vävyt - isäni mukaan luettuna. Huippumukavia olivat kaikki kaksi enoani: Heikki ja Reino.
Joskus, kun koko mummon perhe kokoontui yhteen. oli aina mahdottoman hauskaa, vaikka serkkupojat kiusasivatkin meitä tyttöjä. Meitä oli kolme ja helsinki-läispoikia neljä, jotka kaikki olivat muutaman vuoden meitä vanhempia. Reino-enon pojat olivat meitä nuorempia, ja pikkusiskoni oli erittäin tarkka siitä, että hän oli muutaman viikon enon vanhempaa poikaa vanhempi. Enon nuorempi poika oli meille tytöille kaikkein rakkain. Ja on edelleenkin. Hänellä oli ja on kultainen sydän. Myös isäni rakasti tätä Matti-poikaa ja Matti isääni.
Kun kymmenkunta vuotta sitten lähdimme poikiemme kanssa Nokialle, oli Matin ja meidän poikiemme ensi tapaaminen lämmin ja onnellinen asia. He ystävystyivät heti.
Se oli hyvä asia tädilleni, joka aina pelkäsi miten ihmiset suhtautuisivat kehityksessä jälkeenjääneeseen suurikokoiseen poikaan. Late ja minä emme osanneet tapaamista jännittää, sillä Matti oli ystävystynyt Laurinkin kanssa heti ensitapaamisella. Kumpikaan meistä ei pitänyt tarpeellisena selittää Matista mitään. Matti oli Matti ja äidin serkku, jonka kanssa oli kiva leikkiä!

Huomenet, nyt kovin syksyiseen harmaana alkavaan päivään, tuulikin melkoisen reippaasti puhaltelee.
Varmaan pääskyt nyt vihdoin alkavat muuttoa harkitsemaan, maalla käydessä lentelivät vielä iloisena.
Syksyn väritys alkaa vähän jo merkkejä antaa, saapa nähdä minkälaisen syksy päälleen pukee, näin helteisen kevän jälkeen.
Sieniä alkaa nousta, tyttäreni toi karvalaukkuja korillisen, puhtaita oli, mukava oli säilöä.

Olisipa noita herkullisia omenoita mitä Ramoona luettelit, täällä päin melkoisen matosia, mutta siivoamalla hilloa sai ja olisi vähän lisääkin tehty.
Vähän saman tapaiset on ajatukset maalaamisesta, ( jos sellaisesta voin edes puhua) kuin ynnämuulla, ei oikein inspiroi, no tämä aamuinen kirjoittelu kyllä sitoo,ehkä liian kanssa.

Muistelen aikoinaan, kun opettaja malauksen osilta sanoi, että tauluja pitää katsella seinillä ja ottaa ja korjata jos ei miellytä, saisin aika monta taulua uusiksi laittaa;)
Minulla tilauksessa sankollinen puolukkaa 25 euron hintaan, minkä kokoinen sankko on en tiedä, tällä viikolla pitäisi tulla.
Kunhan toinen silmäsi leikataan, maailma väreineen ilahdutttaa ynnämuu.

Nuo pelarkoonia vuosi vuodelta vaan parantuu, kun talven pimeässä ja kuivana saavat levätä, no kyllähän vanhuus niillekin joskus saapuu.

Etkö Hurskainen sieniä syö?
Herkkutatti pienenä on herkullinen sieni, pannulle vaan sipulin ja kerman kanssa, helppo ja nopea ruoka valmistuu.

Hieno on blogisi korpikirjailija ja upeat mökisi näkymät.
Taiteilija myös olet, se näkyy kaikesta siellä ympäristössä mitä olet aikaan saanut.
Rikasta elämää vietät ja varmaan myös nautit olostasi.

Mukavia muistoja Venlastiinalta, ne antavat viihdylettä, ehkä vähän haikeaakin mieltä.
Ihanaa kun on paljon sukulaisia ja välit hyvät, on mitä muistella ja yhteyksiä pitää.

Nyt taas laulut kutsuvat, kuinka kauan sitä harrastusta jaksaa pitää, kaikkeen alkaa pieni väsymys tulemaan, käsityökerhossa porukka vähissä, metsässä juoksevat puolukoiden perässä, jospa sitten jonkun ajan päästä muistavat harrastus ryhmänsä.
Aika aikaa kutakin ja siihen on valmistauduttava , että kaikki loppuu aikanaan, myös kirjoitus into.
Mielyttävää syksyistä päivää teille ystävät, siitä se ilma alkaa viilenemään ja vaatteita on lisää laitettava, että tarkenee.

Omenoista puheen ollen, niitä omppupuita minulla on useita täällä ympäristössä. On åkerötä, kanelia ym. Ne puut ovat jääneet alueen alkuperäisiltä asukkailta varmaan, kun kaupunki on laajentunut reunoiltaan. Käytiin tyttären kanssa lenkillä ja kerättiin pari muovikassillista omenoita.
Tein niistä pakastimeen muutaman rasiallisen omenasosetta talveksi. Aina jouluksi leivon omenakääretortun.
Sitten teimme ison määrän omenarenkaita kuivattavaksi. Kutistuvat pieneen kokoon ja säilyvät hyvin kuivana jääkaapin yläpuolen kaapissa, joka on lämmin.
Ensin levittelin ne kuivahtamaan pöydille ja kaappien päälle. Välillä laitoin uunipellille uuniin.
Eilen olivatkin jo aika hyvin kutistuneet, joten laitoin reunalliseen uunipannuun loppukuivatukseen. Pistin uunin 150.een ja menin tietsikan ääreen ja unohdin omenat autuaallisesti.
Tunnin kuluttua ne mieleen juolahtivat,,arvasin jo etukäteen lopputuloksen. Olivat omenarenkaat kyllä kuivuneet, mutta täysin mustia,,roskiin joutuivat. Ihme ettei uunista tullut hajua toiseen huoneeseen. Olishan noita omenoita, mutta kiitti mulle riitti tämä.

Olihan Katt leijalla harmi, kun olit vaivaa nähnyt! Minullakin jäi viimeksi silakkalaatikko vahtimatta ja ylihän se kiehui ja sotki uuninpohjan! Palohälytin huusi niin vimmatusti, enkä saanut sitä hiljenemään vaikka tuuletin ja huiskin pyyheliinan kanssa kuin tuulimylly!

Uuniin laitoin minäkin juuri sianlapaa, lanttua, porkkanaa sipulia ja paprikaa, ja paistopussiin tällä kertaa, etten taas sotke ja huudata hälytintä. Uuni onkin taas kuin uusi, mutta en pidä sen putsaamisesta ollenkaan!

Silakkarullat on jäähtymässä tilli ja etikka sokeriliemessä, siinä ne loppuviikon ruuat taitaa ollakin. Hernekeittoon saan loppupossusta vielä lihaa, joten ihan syysruokiin olen nyt siirtynyt näköjään.
Heippa ja Bon apetit sitten!

PS.
Ai, sentään kun unohdin. Piti vaan kertoa ihailevani Venlastiinan kerrontaa, se kun etenee niin vaivattoman hauskasti, että lukisi kuuntelisi enemmänkin!
Olen aina pitänyt runsaasta ja värikkäästä puhe ja kertomatyylistä. Minua ei haittaa rönsyilevä juonikaan, kun sen langat vaan tavoittaa loppua kohden.
( No laps.ystäväni puheensorina on niin nopeaa, etten tahdo ehtiä tajuta, kun jo alkaa naurattamaan, mutta jälkeenpäin usein vasta tajuan,---- jos tajuan!)

Sateista iltapäivää!
Aamupäivällä onnistui löytymään sateeton jakso. Täytyihän sitä marketissa käydä,
vaikka ei järin paljon asiaa ollutkaan. Vanhoja puolukkapakasteita oli vielä hyvin
tarjolla, 1kg/ 5,19 € pussitettuna. No, en ottanut, katumyyntiä ei ollut. Siksikin
täytyi kaupassa käydä, kun huomenna on vuosittainen terveystarkastus. Labrassa
kävin pariviikkoa aiemmin. Näin se vaan juoksuttaa yhtenään "monivammaista.))"

Jo vain Venlastiinan taidot kirjoittaa on huomattu, toki niin myös monen muun.
Vilkaisin myös korpikirjailijan linkkiä. Oikein hyvää kuvakerrontaa selkein sanoin
tekstitettynä. Ammattimaista tasoa lienee.

Eipä tässä kummempia, ilmoittautuminen tulikin. Hyvää jatkoa teille! ynnämuu.

Pikkulinnun kanssa jouduin kauan aikaani viettämään, kun se oli eksynyt tuonne ulkona olevaan pesutupaan, eikä sieltä tahtonut osata ulos, vaikka ovet aukaisin.
Istui lopuksi oven karmin päälle ja siinä aprikoi, menisikö, vaiei!
Juttelin sille, että koeta nyt vain mennä, siellä on hieno ilma, eikä sadakaan enää.
Viimein se uskaltautui ja lensi iloisena ulos!

On hieno blogi korpikirjailijalla ja tosi mukava lukea ja katsella kuvia.
Kerrontasi on mukavaa, hyvin soljuvaa, siinä on jotain kaunista! Kiitos!

Omenat ovat nyt parhaimmillaan, tosi makeita, tuo aurinko on niihin sitä makeutta saanut.
Olen hillonnut jo kerran, vielä yksi satsi lisää, sitten saa olla.
Toin Pirttiinkin oikein kauniita ja punaposkisia, var så god!

Heräilin päivänokosilta tiistaiarkipäivään näin että muutaman vesipisaran pilvi oli heittänyt talousrakennuksen katolle.
Muistin että päärakennuksen katolla on kolmet eripituiset puiset kattotikkaat maalauskauden jälkeen. Ne pitäisi sada alas rikkomatta niitä ja ehkä ikkunoitakin.

Noin että etelä-lounaan suunnalla näkyi sateenteilevä savenharma pilvivuori. Sain laskettua niitä 5.5 metrisiäkin räystäälle asti.Alkoi oikein ynnämuulaisittain ankara sateenrummuutus.
Oikein kaatamalla sitä tuli. Sain tikkaat alas ja räystään alle, mut kyllä se kasteli märäksi.

Sienille hyvä, mut vaatteet sisälle kuivumaan. Niin se sienikysymys. Kyllä. Herkkua ne ovat sellaiset suoraan pannulle laitettavat, voilla paistetut. Parhaimmillaan niiltä istuimilta.
Ehkä ensi viikonvaihteessa olisi aikaa kun saan ensin mehuasemalta mehut kellariin.
Monensataan litraan olisi mahdollisuus, mutta 100 litraa yritän. Sellaiset neljännestonnia omppoja siihen riittää. Nykyään saa mehut niihin hanapakkauksiin.

Aion leikata kevät talvella oikein roimasti omenapuita. Seuraava runsas sato voi olla vuosien päässä. Sateita on ainakin yksi tulossa kun saderintama vyöryy yli suomenmaan.
Pysytään kuivina. Päreet kastukoot!

Tässä iällä harvoin tulee liikaa mitään tehtyä, eikä se ole tarpeenkaan, minä teen snverran kuin tarvii ja joskus jotain jää tekemäti. Ainahan ne tekemättämät edestään löytää.
No tänään kaikki tuli tehtyä mitä tällepäivälle suunnittelin.
S:marketissakin kävin, se on tämänkylän suurin myymälä, sitten täällä on K: supermarket ja kaksi pienempää K: markettia. Onhan täällä ollut muitakin mutta ne on lopetettu.
Kyllähän näistäkin tarvittavat tavarat löytyy, mutta Lidt ja Tokmanni ovat 15 km päässä niissäkin tulee joskus käytyä, niissä tavaravalikoimat ovat vähän toisenlaiset.
Yllättävästi sieniä on kasvanut, sateet ja lämmin syksy tuonut runsaan sadon. minulle on sama kasvaa tai ei, metsäreissut on tehty myös sienien osalta. Ostettava kaupasta sitämukaa kun noita metsän antimia tarvitsee.
Lähiaikoina valmistan Lasangea ostin jo tänään levyjä, ehkä ensiviikonlopuksi se on ohjelmassa.

Pakkasessa meillä hiukan omena- viipaleita, karviaisia, puolukoita, raparperiä, viinimarjoja ja mansikoita. Eihän niitä paljon ole, mansikoita eniten. Saahan niistäkin vaihtelua ainakin joskus.
Eipä tässä enempää pärjäillään.


Ei nyt mennyt omalla nikillä, ropotti käyttöön.

Täällä sitä taas seikkaillaan. Ihan tekisi mieleni lähteä lähimetsiin sieniä tutkailemaan. Olen aina ollut metsissä liikkuja, ja ankealta on silloin tällöin tuntunut, kun metsään ei nykyisin mennäkään niin kuin ennen vanhaan. Haluamatta mitenkään halveksia parasta apulaistani rollaattoria, ottaa koppaan, kun ilman sitä ei metsäänkään pääse vapaudesta ja luonnosta nauttimaan.

Mennyt on mennyttä. Turhahan tässä on haikailla niitä aikoja, kun olin kahden mukeron äiti, virkanainen ja siinä sivussa huushollerskakin, jolla riitti enegiaa järjestötoimintaan ja varsinkin kielikursseille. Kun päivän työt olivat päättyneet, kömmin petikaverini kainaloon ja otin omasta kainalostani kirjan ja rupesin lukemaan. Petikaveri luki myös. Molemmat olimme kaikkiruokaisia, mutta onneksi kirjastoon ei ollut pitkä matka. Eikä ole nytkään, mutta ainakin minä olen niin paljon laiskistunut, että kirjastoon tallustelen vain tositarpeen vaatiessa ja lukuhalujen yllättäessä. Muussa tapauksessa ovat omat kirjamme taas kurssissa - vuosikymmeniä on kulunut niin paljon, että monet omat kirjamme tuntuvat taas ihan uusilta tuttavuuksilta.

Makkarissa on hiljaista ja pimeää. Petikaveri on nukahtanut.
Minua haukotuttaa niin mahtavasti, että hiippailen hyvin hiljaa omalle paikalleni.

Hyvää yötä ja kauniita unia koko Kahvipirtin katraalle toivottaa sama vanha Venlastiina.

Sataa, sataa ropisee, syksyltä nyt tuntuu, ilmakin viilentynyt, enää 13 astetta mittarissa.
Eipä hätää mihinkään ei ole menoa, voi hyvillä mielin katsella sadetta ja hyvillään myös siitä, että vesivaranto alkaa täyttymään, hitaasti mutta kuitenkin.
Järvien vedet on huvenneet hälyyttävästi ja pohjavedetkin huvenneet, kamalaa jos vesi loppuisi kaikkien muiden uhkakuvien lisäksi.
Lehdestä luin aamulla, että 2000 tilaa näillä kulmilla lopettaa tuotantoaan, sekin kamalaa jos ulkomailta tuodun varaan joudutaan, nyt olisi aika kaikkien tahojen tarkastella toimintojaan.

Noin voi käydä, kun uuniin jotain jättää, se niin pian katoaa mielestä, jos jotain muuta mielenkiintoista eteen tulee, kuten kävi Katleijalle.

Sini-sirkun ruuat saa aina veden kielelle nousemaan ja usein sytyttää halun itsensäkin kokeilla.
Silakkaa tulee harvoin täällä päin ostettua ja ei sitä usein tiskissä näekään, hintavaakin on. tarkastuttamassa

Väliin tule tunne, että jatkuvasti saa sairauksiaan käydä testaamassa, nekin niin kuin kaikki ikävä tuppaa perän jälkeen tulemaan, mutta hyvä että tutkivat kumminkin, eikö vaan ynnämuu.?
Ei ihan ilmaisia ole nuo pakaste marjatkaan, en koskaan ole vielä ostanut.

Tuo lintujen sisään tulo onkin aika hankala juttu, minulle kerran neuvottiin, että huone on pimennettävä ja vain ulos meno aukko valoisana, sitten valoa kohti lintu hakeutuu.
Omenat on nyt ajan kohtainen asia, minäkin eilen sain pussillisen kauniita omenoita, mutta madon syömiä olivat, niitä putsatessa aika vierähti, saalis jäi mitättömäksi.
Ehkä liian tarkka olin, ei kai ne madon kulkureitit olisi hilloa pilanneet, tuskin matoja sisällä kumminkaan.
Tarkkaan kuitenkin putsasin ja sienien kanssa yleensä sama homma, nyt olivat aivan puhtaita.

Hurskainen vaan keikkuu märällä katolla, no alas sieltä ainakin nopsaan pääsee, jos jalka lipsahtaa, onneksi selvisit tällä kertaa.
Mehuissa ei ainakaan haittaa matoisetkaan omenat, luulisi tuon määrän riittävän kovankin janon tullen, vaikka pitkä talvi on edessä.

K-kaupat on minun ostos paikkoja myös, muut ovat pidemmän matkan päässä, hyvin harvoin niissä käyn, joskus kun autoilevat joutavat mukaansa ottaa.
Onhan ne luvanneet, että kyytiä tarvitessa aina joutavat, mutta minun ostokset useimmiten lähi kaupoista löytyy.
Lasangea en ole tehnyt koskaan, pitäisi sitäkin kokeilla.

Kirjoitus taito ja juoni Venlastiinalta syntyy, sen olemme useasti saaneet iloksemme kokea ja lukea.
Sanat tulevat helposti ja kerronta luistaa, huomaa että kirjallisia taipumuksia on, no onhan suvussa kirjailijoitakin, näin olen kertomastasi saanut ymmärrettyä
Lahja sekin, kaikilta ei yhtä soljuvasti suju.

Sade melkein laannut, mutta sisällä aion tämän päivän viettää, jospa jotain järjestelyä kaapeista löytyy, jos ei niin puikot työssään odottavat, sitä hommaa aina on, kohteitakaan ei aina ole, mutta kyllä se aika tavaran kaupitsee, näinhän sanotaan;)
Hyvän päivän toivotuksiin lopetan ja toivon, että saan lähtemään, pitkäksi kyllä taas venyi.

Niinpä tuli käydyksi v uosittaiseksi muodostuneessa terveystarkastuksessa.
Sairaalassa oli ruuhkaa, venähtihän hiukan pitemmäksi käyntini. Pääasia oli, että
lausunto tuli: ei erikoisia ongelmia. Tämä jatkuu vuoden kuluttua. Onhan se
hyväkin asia, kuten SkillaN mainitsi. Sattumahan se "ruuhkauttaa:)

Kova on Hurskainen töissä ruhmuaman. On se riskaapelia märällä pelikatolla
kamuta. No varmaan on kuitenkin vankaa kokemustakin.

Päivän uutinen, tuli myös telkkarista. Eduskunnassa on tutkimuksen mukaan
kokenut seksuaalista häirintää 17 miestä ja 12 naista. Vaikka asia lieneekin vakava,
kyllä minulle nousi hymynkare. Eikö kansanedustaja pidä puoliaan? Onko miehissä
kekenään "ahdistelijoita?" Kaikesta huolimatta: en pidä kummoisena koko uutista:))

Vaikka ennustelivat tänään viikon sateisinta päivää, niin ei sade täällä hätyytellyt.
Varmaan siksi, kun minulla oli terveystutkimusmatka: )) Arvoituksille joudun! ynnämuu.

Ei se sade täälläkään ainakaan päivällä käynyt, yöllä kyllä oli satanut, kova tuuli oli koivuista keltaisia lehtiä irroitellut. Melkoinen tuuli nytkin, koivut kumartellee syvään, mutta sinitaivasta näkyvissä, tuskin satelee lähiaikoina.
Minullakin sellainen sairaalakäynti ensi tiistaina Hyvinkään aluesairaalassa, kontrollista kysymys kahdenvuoren välein tutkivat tahdistinta.
Harva meistä on rautaa, moni taipua saa, noin sitä laulussa sanotaan ja totta se on.
Tänään kotona ei mitään menoja, katsellut aika usein ikkunasta, miten puunlatvat taipuu, mutta nyt tuuli olisi yhtäkkiä tyyntymässä ja ilma selkenemässä. lämötila nyt 15 astetta.
Kyllähän tasaarvo on paikallaan, en minäkään uskonut tuota tulosta 17 miestä ja 12 naista ahdisteltu eduskunnassa. Luulin sen ahdistelun olevan enempi miesten puuhia.

Huomenta tuulisesta Savosta, pilvet reippaasti taivaalla kulkee, voi vaikka sää kirkastua, lämpöä 10 astetta, eiköhän se vähän päivällä nouse.
Päivä hyvin alkaa, kun heti herättyä pirttiin kurkkaa ja huomaa näiden uskollisten miesten viestit, miten kävisikään jos ne ei näkyviin ilmestyisi?
On todella mukava aloittaa päivää, tietäen, että elossa ollaan ja kohtalaisen hyvin voidaan.

Tuo ahdistelu alkaa ajojahdilta vaikuttaa, miksihän nykypäivänä kaikki muuttuu yliarvostetuksi ja siinä uskottavuus voi kärsiä, niin vakavasta asiasta kuin kyse onkin.
Jokaisen pitää saada olla koskematon ja itse päättää mikä milloinkin sopii, niin naiset kuin miehetkin, ahdisteluksi ei elämä saa mennä.

Varmasti ja onneksesi oli sateeton päiväsi ynnämuu, pääsit kuivin jaloin sairaalaan ja hyvät uutiset sitten päivän kruunasi.
Aina se jonkunmoinen jännitys päälle iskee, kun asiat ei varmoina päässä liiku ja helpotus kun tuomio tulee myönteisenä, onneksi olkoon edelleenkin.

Pian se omena sato on tuhottu Hurskainen, kun tuon määrän mehuksi laitatat ja juomistakin riittää, ole vaan hyvilläsi omenistasi, joskin harmia vähän tuottavatkin.
Kerää ylijäämät laatikkoon ja vie tien poskeen suuren lapun kera, missä lukee,"saa ottaa" jospa tarvitsevat ilostuu.
Vai oli tuokin asia toisin Kekkosen aikaan;)
Hyvä se on nuohoojalle turvalliset kulkureitit laittaa, voi sieltä alas tulla ammattilaisetkin, jos kehno liikkuma pinta jalan alla.

Nyt lähden citymarkettiin, kahvitarjous ja lohikin alle 8 euron, aina jotakin muuta mukaan tarttuu, jos silmä tavoittaa.
Syksyistä päivää kaikille, nenä tuulta päin ja matkaan;)

Floridan rannikolle rantautuvaa hirmumyrskyä kiinnostuin katsomaan netistä.
Yle ilmoitti suorasta lähetyksestä klo 14. 00 jälkeen. Myrskylle oli tullut viivästys.
Lienee hurjimmillaan huomenna klo 2.00, tosin hieman laantuneena.

Tottahan se, että aina se epävarmuus hiukan jännittää, vaikka olisikin "kivikasvo".
Oikeassa Skillan on arviossaan. Eihän tarkastusta ilman mahdollista aihetta tehdä.
Helepottaa se kun tulos selviää. Ei se nyt sen "nuoremmaksi tee." Poistuu kuitenkin
toistaiseksi yksi vaaratekijä ja riesa.

Oikein hyvä päivä oli tänään marketissa tallustella. Eipä paljon ollut asiaa, mutta
olipahan joku päämäärä:) Tuuletuskin matkalla toimi reippaasti, hattua täytyi syvempään
painaa, ettei joudu kilpajuoksuun sen perässä.

Aika savotta on Hurskaisella omenoiden jalostuttamisessa mehuksi. On siinä
mitä hörpätä eräänkin kerran.:)) Jatkoja teille! Taas se söi kirjautumisen!((

Tuuli se tänäänkin puita heilutti, ei saanutkaan, lämmintä kuitnkin 15,5 . Käväisin aamupäivällä lähikaupassa, tuo opiskelia ilmoitti tulevansa päivemmällä käymään, no minulla tunti aikaa kun linjaauto Helsingkistä tulee Nurmijärvelle. Sain hankintani suoritettua ajoissa jäi aikaa vähän korjata aamutoimien jälkiä , ei kaikki aina ole puts plang, mutta on se niin mukavaa kun tuo opiskelijapoika tulee aika usein käymään. Kaksivuotiaasta olemme tunteneet, poika tuli ikäänkuin myötäjäisenä elämäämme.
Illalliseksi kohensin hiukan eilistä syötävää, hyvää siitä tulikin. Huomiseksi ostin nyt tarvikkeita siihe Lasangeen Siitä tulee taas kahdenpäivän annokset, aika usein meillä syödäänkin tuota eilistä.
Kyllä nuo ruokaostokset kun tekee on hyvä ajatella myös huomista. Kaikki valmiiksi pakatut tai isot lohetkin ovat sellaisia ettei niitä kerralla tule syötyä. Tavallaan siinä säästää kun syö eilistä tai jotakin voi tietysti pakastaakkin, Tai siirtää jopa seuraavaan päivään.
Eihän nuo tarvikkeet halventuneet ole vaan kaikenkaikkiaan kallistuneet. Tarjoustavarat ovat tietysti luku erikseen, aina niitä on ollut, mutta kokonaisuus ratkaise.

Sain kopisteltua itseni ylös ja ulos laiskottelemasta. Sitä ikäänkuin antaa itselleen luvan levätä kun mukamas rehkii, vaikka ei nuo työt enää juurikaan rasita, sellaista sipostelua vaan.

Kävin mökille ja tyhjentelin isoja kukkapotteja. ( se otti selkään). Keramiikkapotit pitää tyhjentää ja kuivata silloin ne säilyvät ulkona talven yli. Otin osan poteissa olleista kukista mukaan. Ajoin hautausmaalle, vein kynttilälyhdyn valmiiksi joulua varten. Kesät vanhempieni hauta on seurakunnan hoidossa. Ukin ja mummini hautaa hoidamme serkkutytön kanssa.  Isovanhempani saivat haudalleen vasta nousseita orvokkeja.

Hautausmaa on mielenkiintoinen paikka. Siellä törmää menneisyyden haamuihin . Elsa, parturi-kampaaja, ensimmäinen työnantajani kesällä 1963, kuollut jo vuonna 1967. Isälläni oli yksi veli, josta en ollut koskaan kysynyt vaikka hänen nimensä on hautakivessa. Erkki Paavo kuollut 6-vuotiaana vuonna 1926. Marjatta sisareni kuollut 1940, keuhkokuumeeseen.

No, nyt lopetan, kaikkea sitä miettii.

Huomenta jälleen, nyt näyttäisi lupaavalta sään suhteen, kaunis auringon paiste, mutta ennusteet sadetta lupasi, jää nähtäväksi.

Parvekkeen tyhjennys minullakin edessä, jos tällä vauhdilla sää viilenee, ei kovin kauan sekään homma odotuta, vähän nuo lasit aikaa pitkittää.
Paljon sieltä tuttuja nimiä tapaa, kun hautausmaalla ajan kanssa kulkee, harvoin vaan tulee käytyä.

Nyt vietämme ruuan hävikin vähentämistä, tai siis siitä puhutaan, että hukkaan ei mitään heitetä.
Tuo on kyllä iskostunut takaraivoon minulla ja monella muulla tiukan elämän ajoilta, Laten perheen tapaan, eilistä paljon syön.
Kaupan tiskiltä punalappuset kelpaa, eihän ne pilalla ole ja kun heti valmistaa tai pakkaseen laittaa, syömäkelpoista on.

Onhan se siltäkin osin hyvä tämä meidän kotimaa, paljolta säästymme, kuten hirmumyrskyiltä.
Eilinen oli jo melkoinen tuprakka tuulen suhteen, mutta ei edes peloita tuon tapainen, miten sitä tuollaisen kestäisi, kun kodista pakoon pitäisi lähteä.
Jospa mahdollisimman pienillä vaurioilla selviäisivät.

Eipä nuo taida omenat portin pielestä kovin usein kelvata täälläkään, mutta omin luvin ottaminen näkyy onnistuvan.
Nyt kun omenaa on paljon, luulisi sitä kyseltävän ja säilöön laitettavan.
Omia juttujammehan juttujahan pirtissä kerrotaan ja se on parasta antia, ainakaan ei riidaksi asti mene.

Eipä tarvitse vaatteita pienentää, kunpa vaan ei isommaksi koko muuttuisi, sitä olen koettanut seurata.
Niinhän se on, muistan äitini ihmetelleen miten ketterästi tuolille nousin, minusta ei lainkaan ihmeellistä, mutta nytpä sama ihmettely minun kohdalla myös, ei nouse jalka kepeästi, jos ollenkaan.

Katsoin eilen miten delfiini poikasen noin vaan pullautti meren pohjassa ja kaveri heti emon vieressä uimaan lähti, ihmeellinen on luonnon meininki.
Uusi elämä aina yhtä ihmeellinen tapahtuma, niin maalla kuin meressäkin.
En ole salamointia nähnyt oikeastaan koko kesänä, kai en osaa katsella oikeaan aikaan, tai sitten täällä päin ei ole salamoinut
Nyt saattaa ukkoset olla takana päin.

Katselin vaahteraa ikkunan takana syksyn värejä alkaa muodostua, kohta eka pakkasyön jälkeen saa nauttia ihanista väreistä luonnossa.
Tytär soitti kertoi että puolukoita ei saada kuin yksi sankollinen, kerääjä ei saa tai siis marjoja ei ole metsässä.
Pitää torilta katsoa millä hinnalla niitä kaupataan.
Kaunista syksyistä päivää toivotan, täällä mitä ihanin päivä nousemassa.

Päivää!
Joku, jotkut on nostanut vanhan Pirtin ylös. Ei se vahingossa ole tapahtunut. "Kiusa se
on pienikin kiusa", sanotaan.
Palailen myöhemmin Kahvipirttiin. Olin koneella muissa asoissa. Katsoin parhaaksi
kohottaa Pirtin paikalleen:)) Kiirettä pukkaa, heippa!

Ihmetellyt minäkin, siellä ne pirtin kirjoitukset oli laitettu aivan sekaisin. Löytyi tämä oikeakin kun haki. siinä ei taas ollut mitään ylimääräisiä vierailijota.
Pilvinen päivä ollut, satanut ja välillä poutaakin, syksyiseltä näyttää vaikkei luonto olekkaan vielä kovin syksyinen.
Tänään sitten syötiin sitä Lasangea, oli vähän outoa tehdä, pitkä aika kun viimeksi tein. Onneksi siinä levypaketissa on ohje, saa ainakin kaikki tarvikkeet, on se erilainen kuin läskisoosin valmistus ohje.
Suötävän hyvää siitä tuli ja jäi tarpeeksi huomistakin varten.

Hyvin Late ja Hurskainen ruuanlaitossa pärjää. Minulla "valikoima" on pieni. Sen verran
kuitenkin tarvittaessa, että en aivan pulaan joudu. Kalat osaan käsitellä jotakuinkin
hyvin syötäviksi asti. Tietysti "läskikastikekin "syntyy ja erikoisuutena myös räiskäleet.

Oli illasta vähän hötäkkää. Jos sitä vaan tulee pieninä yllätyksinä, vaikka kiireitä
yrittääkin vältellä. Kaikki tämän hetkiset tarpeet tuli kuiten jotenkin kuntoon.
Olen hitusen väsähtänyt. Niinpä lopetan juttuni, olihan tämä jo toinen tänään:))

Hohhoijaa. Tulipa univelkoja suoritettua oikein roppakaupalla. Yritän vielä muutaman tunnin nukkua aamun valkenemiseen asti. Uupumiseen kuppi presidentti kahvia.

Lauantai aamua ja viikonloppuakin, vielä saunapäivääkin;)
Siivoukset olen alulle pistänyt, odottelen tässä kirjoittaen, että talossa toiset herää, en viitsi imuria vielä päälle laittaa.
Torilla kävin eilen ja kuusi litraa puolukoita ostin, 3,50 litra, tytär toi kukkurapää sangon säilöön, kun mökille suoraan töistä lähtivät.
Kuusi kiloa oli puolukkaa, verotin itselleni kilon verran, tytär saa loput.
Kehoitin keräämään sieniä, sanoi, että ei kovin kiva ole hirvikärpästen seuraan mennä, mutta lupasi kuitenkin katsella.
Pakkaset on kyllä nyt täynnä, mutta sieniä voi suolaan laittaa, mieluummin pakastan ei tarvitse liotella ja suolaa ei liikaa tule.
Kiva on talvelle lähteä, kun on ruoka tarpeita perusvarasto pakkasessa.
Juureksia vielä voisin parvekkeelle vähän hankkia, sanovat hintojen nousevan näiden osalta ja jonkun aikaa perunatkin säilyvät pakaste laukussa parvekkeella.

Tuo pirtin nosto tuo mieleen ilkeyden tekijät, jotka salaa pyrkivät häiriötä tuottamaan, mutta eipä vaikuta kovin fiksulta.
Onhan palstalla kaiketi ketjuja jossa voi purkaa pahaa mieltään, näin olen joskus lukenut.

Laten perheellä se valmis "eilinen" helpottaa ruuan laiton suhteen ja viisasta on tehdäkin aina isompi satsi jotakin suurempaa työtä vaativaa ateriaa.
Minun ruokani on melkoisen kaali voittoista, kaalilaatikkoa, kaalikeittoa, tykkään kovasti kaalista ja nyt se on parhaimmillaan laittaa.
Ei kaalikaan ole kovin halvaksi tänä syksynä laskenut, toista euroa pitkälti on hinta ollut, aiemmin alle euron reilusti tarjouksena.


Ynnämuu vähättelee ruuan laitto taitojaan, se vaan on niin, että kun on nälkä osaa ruokaakin tehdä.
Tietenkin aika usein se laittaminen sinne naisen puolelle kallistuu, mutta uskon vakaasti, että onnistuu miehiltäkin, jos halua riittää.
Aika paljon noita mieskokkeja on nykyään telkkarista nähty.
Tervettä väsymistä se on, jos puuhastelujen avulla on aikaan saatu ja lepo on ansaittu.

Tuota univelkaa on syytä välttää ja pyrkiä nukkumaan tarpeeksi joka yö, varastoon ei kuulemma unta voi kerätä;)


Nyt luulen olevan jo sopiva aika herätä talossa asuvien, tai sitten saavat puida nyrkkiä, minä aion ruveta imuria kuljettamaan, mikä niitä ikävämpiä hommia siivouksen kestossa.
Lupsakkaa lauantai päivää teille pirttiin kurkkaaville, menipä aika vaikka vaan oleillen;)

Huomenta, huomenta, vaikka päivä on jo muutamaa tuntia aikaisemmin alkanut.
Päivästä ei juurikaan passaisi puhua, kun vesi loiskuu niin k-marketin pihalla kuin meidän paikoitusaluellammekin. Kaupan pihalla on melkoisia lätäköitä, mutta meidän paikoitusalueemme on koristautunut keltaisin lehdin.
Vaikuttaa siltä kuin likaisenharmaa taivas olisi kirkastumassa. Tuuli ja koivikoitten latvat näyttävät liittoutuneen häätämään masentavan väriset pilvet pois auringon tieltä. Aivan selvästi kirkastuu, ja yllättäen varikset ja harakat innostuivat yhdessä valtamaan paikoitusalueemme .
Ensin ne suorittivat sopuisasti yhteismarssin, ja sitten oli vuorossa lentotaitojen esittely. Normaalisti etikettiin kuului, että varikset jo pelkästään raakkumisellaan pelottivat piha-alueelle uskaltautuvat harakat taivaan tuuliin.

Mutta nyt minä marssin kättelemään kahvinkeittimen hantaakia. Toivottavasti ei sumppi ole jäähtynyt. On siitä jo jonkin verran aikaa, kun mittasin vedet ja kahvijauhot keittimeen.

Eipä tässä muuta kuin terveisiä vaan, terveisiä!

Eilinen oli siivous-ja pyykinpesupäiväni.

Hyvin alkaa olla työni tältä syksyn tehty. Mökki talviteloilla. Kaupunki asunto siisti, samoin pieni talon puutarha. Marjoja ja sieniä on pakkasessa vaikka en metsään asti ole päässytkään. Hyvää viikonloppua pirttiin.

Kahvitaukoa pidän, ja kuppini kanssa haluan Kahvipirttiin. Eilinen päivä oli tiivistä serustelua ja ruokailua tyttärentyttären kanssa. Ihan väsyin sillälailla mukavasti, että arvostin taas omaakin rauhaani. Tuo nuoren ihmisen vilkkaus, ja haaveet lisäopiskelusta pani hieman miettimään.

Rankkaa on kätilönkin ammatti, 13 tuntisia työpäiviä, yötyön lisäksi. Nyt kuitenkin tyttö pyrkii Suomen Punaisen Ristin Katastrofi henkilökuntaan, ja lisäopiskelut vaaditaan siinäkin.
Palkka on samaa luokkaa kuin nytkin, ja riskit on paljon suuremmat eri puolilla katastrofialueilla, mutta eihän ne varoitukset mene kuuleviin korviin,

No, pääsinhän minäkin kotiin kaupoista! Ihana tunne kun sain hommat tehtyä ennen lähtemistä. Toki istuin ja mietin jääkaapin siivousta, roskien viemistä ja muuta välttämätöntä, ja koin laiskuutta saada vain istua tv:ääressä.

No, otin itseäni niskasta, ja aloitin jääkaapin pesun. Jouduin hieman tyhjentelemään jokunen salaattikastike ja kalat öljyssä oli jo ollut avattuna kauan. Minulla jos käy ruokavieraita tuppaa jäämään rästiin ruokia, joten ei ostokset olleet tällä kertaa kuin € 20.00. Rästi porsaanlavapaistosta sain eilen komean hernekeiton, josta pari kertaa syön, uunipuuro ehkä illaks,i eikä tässä suurempia nyt tarvitakaan 😊

Mukavaa oli jättää siisti koti mihin palata kaupungilta, viihtyisää viikonloppua vaan kaikille muillekin Kahvipirttiläisille!

Kello on jo lähestymässä illansuuta ja talo on hiljainen. Päiväunista ei olla vielä toivuttu tai sitten jengit istuvat tietokoneidensa ääressä. Tytär oli yökylässä poikien kanssa, kun mies oli ylitöissä ja joutui lähtemään tänään aamulla kokoukseen aikaiseen ja niin siirsimme suunnitellun perheillan tänne meille. Rapuja, paahtopaistia, salaattia, keitettyjä perunoita ja jälkiruuaksi puolukkapäärynöitä ja kermavaahtoa pöydässä. Aamulla jengit oli pirteitä ja kävimme loppiksessa ja lähikaupungin ostarissa, laitoimme lounaan yhdessä tyttären kanssa ja pojat käväisivät naapurissakin leikkimässä hetken. Matkaeväiksi kävimme nyhtämässä kasvimaasta luomuporkkanoita, joita pojat jyrsivät mielellään raakoina ja löytyihän sieltä vielä kesän viimeinen kesäkurpitsa ja pullea, viirullinen kurkkukin mukaan. Meillä oli tosi viihtyisää ja joakinen sai ikäänkuin rauhan ja tilaisuuden kertoa kuulumisiaan pienessä porukassa.
Mutta minä väsähdin.
Vähän enemmän porukkaa, huushollia, ääntä ja hälinää ja olenkin aivan poikki!

Saunan vieressä, pesuhuoneessa tuli käydyksi. Löylypuolelle on karenssi. Hyvä
näinkin.
Pölyimurin kuljettajana toimin tänään. Se otti oikeasti "pattiini." Kävi nääs niin,
että ronkin töpöydän alustaa kyyryssä imurilla. Kun oli urakalla tekijän liikkeet, nostin
rivasti päätäni. Jostain tuntemattomasta syystä kaapin ovi oli auennut, siihen
otsapuoleni päälaki jysähti. Vertahan siitä tuli. Eipä muuta kuin teippiä päälle ja työni
jatkui. Jomotti ja suututtihan se, minkäs teet kun syyllistä ei ollut. Ei se aivan eka
kertani ollut, kun näin on käynyt.

Tänään oli sateinen päivä. Niinpä kävelyni jäi, kun ei ollut välttämätöntä asiaakaan.
Paikallaan se on tupapäiväkin. Hyvää jatkoa teille kaikille! t. ynnämuu.

Huomenta kauniina kirkastuneeseen sunnuntaiaamuun, sumua hieman oli, mutta nyt aivan kaunis vaalean sininen taivas.
Syksyn tuntua kuitenkin ilmassa ja niin pitää syyskuussa ollakin, olen seurannut tuon ison vaahteran värien muuttumista ja joka päivä sävytys rikastuu.

Lintujen muutto käynnissä, nuo Venlastiinan varikset ja harakat, eivät taida muualle muuttaa, miten ruokansa etsivätkin, kun tunkioita ei enää juurikaan ole.

Hyvä aika on kaiken kunnossa talven varalle olla, niin mökillä kuin kotonakin, vaikka voi vielä kaunis ja pitkä syksy ollakin, varmuus on hyvä pitää.
Minulle on taas sieniä luvassa, niitä on kiva siivoilla, vaikka kädet ei siitä tykkää, mutta vesihän on lian lääke, ajan kanssa puhdistuvat;)

Vaarallisia töitä tyttärentyttäresi on hankkimassa sini-sirkku, mutta toisaalta jos ei rohkeita ihmisiä olisi, miten huonosti asiat olisikaan.
Tuo väsyminen on varmaan tullut jäädäkseen meille iäkkäille, minäkin uuvuin eilen siivotessa, että torkahdin tuoliin, jopa vieraiden kestitys rasittaa, niin mukavaa kuin se onkin.
Ajattelin aikoja, kun innostuin aina laittamaan kaikenlaista vieraiden tullessa, nyt hyvä kun sen kahvin jaksaa tarjota.
Onnekseni ikäluokassani olevat ystävät ymmärtävät uupumisen, sama juttu heilläkin.

Tuo munien säilyvyys ihmetyttää, harvoin enää pilalle mennyttä kohtaa.
Vai katumispäiväksi Hurskaisen elämä meni, no kun ei tavaksi tule, ei vaaraa, olokin siitä paranee.

Olipa teillä herkullinen lounas tarjoilu Paloma.se.co, mukava yhdessä tehdä ja nauttia.
Kyllä ne juuri maasta nostetut porkkanat maistuu, kävin torilta minäkin, ovat kalliimpia kuin kaupassa, mutta makoisampia, tietenkin lajike sitä makua määrittää.

Olipa hyvä, ettei silmäsi vahinkoa saanut, kun iskit pääsi ynnämuu, minulla on tapana jättää ovet usein auki, olen oppinut väistämään, en kuitenkaan kiinni laittamaan.
Muistan miten mieheni iski päänsä vauhdilla juuri oven auki jättämiseni vuoksi, siinä tuli kitkerrä sanontaa, uskon että samassa tilanteessa olisi minunkin pinna palanut.
Kyllä sitä sai muistutuksia useinkin samaisesta asiasta.

Tänään ihastelen kaunista päivää ja valmistelen lapasia, jotka aion huomenna näytille viedä, oma malli kyseessä.
Tuntuu kuin valmista tuotetta tulee vaikka vähän hidastellen teenkin, täällä ei tarjonta ja kysyntä oikein kohtaa, pitäisi sinne etelämmäksi päästä kaupittelemaan.
No eikös se niin ole, että aika tavaran kaupitsee, onhan kohteita mihin voi lahjoittaa ja tarvitsevat löytyy.
Koko maahan luvattiin kaunista, nautitaan ja ihastellaan, kohta ne räntäsateet saattaa ihastelut lopettaa;)

Katselin juuri TV- ohjelmaa "Elävät puut." Minusta ihan mielenkiintoista, tavallaan
luonnollistakin, mutta enpä vain ole tullut ajatelleeksi. Puut "haistavat, maistavat ja kuulevat"
tavallaan. Puut selviävät ilman ihmistä, mutta ilman puita tuskin olisi tullut ihmistä.
Katsottuani tuli mieleeni, että jos jotkut ovat todenneet ...vaikka minut puupääksi,
ei se nyt mitenkään pahasti sanottu olekaan. Itseasiassahan se on arvon nousu:))

Hurskainen kirjoitti ruuan hävikistä. Näin se on, että meilläkin hyvin harvoin
pilaantueita jämiä joutaa roskiin. Nuorena koettu puute on jättänyt kunnioituksen
ruokaa kohtaan. Sitä ei haaskata. Hurskaisen maininta kalan herkästä pilaantumisesta
kyllä kannattaa huomioida jo ostovaiheessa. Kyllä joskus ostan oranssilapulla
merkatun lohipalan, jos tarvitsee sen heti käyttöön.
SkillaniN lapasten omasta mallista saattaapi olla hyvä veto. Erottuu ainakin joukosta.

Ei se "puupääni" kovin pahaa jälkeä saanut, sellainen sentin haava. Vähillä sateilla tämä
päivä meni. Aamukävelylläni huomasin, että kirpputori pystyttäjiä oli joukko puuhissa.
Onneksi heitä ilmat suosivat. Nyt suosiolla arvauksiin! Heippa! terv.ynnämuu

Syksy lähestyy paljon sateita tosin sopivan lämmintä, ensi viikolla pitäisi tulla helteet saa nähdä.

Leikkasin aurigonkukat olivat lähes 2,5m korkeita, talitintti ei siitä pitänyt halusi syödä siemeniä kukka oli 15cm.

Kamelian siirrän kasvihuoneeseen kun tulee kylmät, nuput ensi vuodelle ovat mielestäni liian suuret saa nähdä kuinka käy.

Hyvää jatkoa kaikille.

Aina sitä luonnosta uutta oppii. No Luontoguru Juha Laaksonen keroi männä viikolla että Talitintitkin saattava siftata yli Suomenlahden ja Virosta vielä vähitellen etelämmäksikin.
Tänään kun olin Kansanradion kuunnellut ja ulos menin, niin kaksi hajanaista kurkiauraa sinnitteli vastatuuleen kohti etelää.

Tuntui hyvältä kun talven lämmityspuut ovat katon alla ja pellikatoilla maalatut pinnat. Vaikka töitä olisi vaikka talkooporukalle, lähdin kuljeskelemaan tuttuihin puistomaastoihin.
Maistelin kahden omenapuun hedelmiä. Erittäin hienonmakuisia molemmat. Hassua kun marketista ei löydy rahallakaan niin maukasta omenalajiketta.

Juuri kuulin telkasta sen wanhan ikitotuuden; jokaisella synkälläkin pilvellä voi olla hopeareunus. Mukavaa fiilistä!

Täällä kans yksi puupää, tuossa hellan ja tiskipöydän kulmilla kun päivänmittaan pyörin niin varmaan melkein jokapäivä johonkin pääni kolautan. Siinä on tällaiselle pätkälle useita paikkoja, tuuletin siinä hellan päällä jossa yksi kulma, justiin sopivasti, kaikki ovet jäävät joskus auki ja nekin ovat tiellä.
Pahin on mikrokaapin kulma joka on oikein suunnitteluvirhe, olisi sen hyllyn kulman voinut pyöristääkkin siihen jos otsansa kopauttaa niin varmasti joku lovi syntyy, olen kyllä siihenkin osunut, mutta puupää sujaa.
Lohta paistoin nyt sitä saa aika mukavaan hintaan alle 7 euroa kilo ja vielä fileeraavat samaan hintaan. ei tuo fileeraus mitekään konstikas ole, vaatii vain hyvän terävän oikeanmallisen veitsen.
Kamerastani on akku melkein sökö, siihen on hankittava uusi akkkku, ehkä saan sen tulevalla viikolla.
Nykyäänhän melkein kaikki kuvaavat niillä uusilla puhelimilla, minä vain en taida vaihtaa pulelintani se vanha malli sopii minulle. Laskut hoitelen tietokoneella.
Ilma oli aamulla aika mukava, mutta sadettakin tuli iltapäivällä, nyt mitä kaunein, ihan pilvetön taivas pimeä jo kuitenkin.

Hyvää viikon alkua, niin sitä jo puolikuu on ohitettu, joulu uhkaavasti lähestyy, mutta paljon vielä ehtii ennen sitä.
Kauniina päivä ainakin alkaa, yöllä on vähän satanut, herätessä oli kahdeksan astetta lämmintä.
Tänään kässäri, kiva nähdä tyttöjä ja jotain puuhastellakin.
Noita malleja yleensä muuntelen käsitöissäni "oman " näköisiksi.

Ainahan se pää johonkin kaapin kulmaan osuu, kun sopiva korkeus on, mutta oppii sitä jo hieman varomaankin, kun oikein mojovan patin aikaan saa, onnekseni en sen pahempaa vahinkoa ole kokenut.
Kerran ikkunaa tikkailla pesin ja siitä astuin harhaan rappuselta ja alas tulin vauhdilla, silmälasit uusiksi meni.
Tekevälle sattuu, mutta eipä sitä pumpuliin jouda itseään käärimään.
Tuo älypuhelin tietää niin paljon, että sekoittaa tälläisen "puupään" a kokonaan.jtukset

On se mukava tunne kaikin puolin, kun on varastot täynnä talvea varten, niin pakkaset kuin liiteritkin, kenellä sellaisten tarve on.
Noista omenoista, harmittavan vähän lajikkeita on näillä korkeuksilla torillakaan, tuntuu kuin ennen vanhaan omenatkin oli makeempia;)
Ingrid Marie on minun lempiomenani ulkomaalaisista, hieman hapokas, harmi että sitä harvoin saa, ensimmäisiä lajikkeita oli ennen, mitä suomeen tuotiin, nyt noita ulkolaisia on läpi vuoden .

Pitkiksi on auringon kukkasi kasvaneet, niitä pitää korkeammalta katsella;)
Eikös niistä voi siemenet kuivattaa ja sitten lintulaudalle laittaa talitiaisten herkuksi?

Aika oudoilta näyttää nuo hakkuuaukeat, jopa rumilta, kyllä entinen metsän uusiminen oli parempaa, puita kasvoi ja riitti silloinkin tehtaiden käyttöön.
Kaikessa ei mielestäni tarvitsisi sitä tehoa aina vaan pyrkiä lisäämään, kun vielä ajattelee noita työmahdollisuuksien vähenemisiä tämän tehotuotannon tiimoilta, harmi se on sekin.
Puu on suomen vihreäkulta ja jos puupää nimityksen saakin, ei niin pahalta tunnu.
Tämä meidän omaPuupää, eli Esa Pakarinen, tienasi elntonsa osin naurattaen yleisöä Pekka Puupäänä, sekin hyvin tuotti.
Kyllä sitä aika usein on myönnettävä, että puupää on, mutta lohdutus, kestääpä pää isompia kolhuja.

Nyt olisi silitettävä pyykki ennen kerhoon lähtöä, eikun puuhaksi, siinä tulee lapasetkin viimeisteltyä, muistan joskus kouluaikoina opettajan sanoneen, että silitys pienet virheet korjaa.
Syksyisen kaunista ja haikeaakin päivää teille kaikille, se on tuo luonnon periksi antaminen jotenkin mielen haikeaksi vetävä, vaikka samalla myös kauneus silmiä hivelee.

Lämmintä ja sateista on tänään ja aivan hyvä, että sadetta saadaan, olihan niin kuivaa jo luonto joka taholla.
Meillä oli äsken oikein pikalounas, nimittäin reissumiestä, jonka voitelin oliiviöljyllä, sen päälle
valkosipulimurskaa, sekä inkiväärimurskaa, sitten juustosiivu niiden päälle, sitten grillattua lohta,
jota oli vielä hieman jäljellä, sitten kurkun siivuja ja tomaattia vielä.

Jälkiruuaksi raparperipiirakkaa, jonka päälle laitoin kuningatarrahkaa ja kahvikupponen juomaksi.
Olipa maukasta ja makuaistia hellivää!

Sateisen päivän iltaa!
Ensiksi tervehdys demeter 1! Muistan jo jonkin aikaa sitten lukeneeni kirjoituksiasi.
Jonkin viestin 60 palstalta, jota joskus selailen ja täältä 70 . Hyvä ja asiallinen
kirjoittelijahan olet. Kiva että täälläkin pistäyvyit. Sopii uusiakin:)

Enpä olisi Pekka Puupäätä muistanut, kun puupäästä tosipohjalta jutustelin. Tosihan
se, "puupää" toimi tuotannossa. Kun SkillaN mainitsi, muistini palautui.

Niin se käy, että pienet jutut voi pasmat sekoittaa. kuten emeter1 kertoi. Minulle kasautui
terveydenhoitojuttuja äskettäin päällekkäin. Sehän rupesi tuntumaan jo rasitukselta.
Vuositarkastuksia, labraa, silmälääkäriä ja terveyskeskuksesta lisää. Alkoi tuntumaan
"ylihoitamiselta." Eihän niitä nyt kuitenkaan vuoden jaksossa paljon ole. Täytyy sekin
hyväpuoli muistaa.
Marjastukseni torilta lykkääntyi sateen vuoksi. Tuskinpa kauppiaatkaan ovat tulleet.
Puolukoita aion hankkia. Muutaman paketin pakasteena olen marketista hätiin
ottanut. Kipaisin kuitenkin sateettomassa rakosessa tarjouksesta lohta, hyvin
fileerattuna n.8 €/kg. Tässäpä tämä. Jatkoja teille! Terv.ynnämuu.

Huomenta, kaunis päivä aluillaan, mukavalta näyttää eilisen sateen ja harmauden jälkeen.
Innokkaimmat ja kykenevät metsään varmaan tänään rientää, mikä hyvä harrastus onkin.

Kannattaa kerätä sieniä, jos niitä pilvin pimein on, sienisalaatti esimerkiksi talvella hyvän mielen ja maun antaa.
Onhan sitä saatavana kaupan hyllyltä, mutta omat puhdistetut sienet tietää, mitä sisältöä niissä on.
Nuo mittausarvot näyttävät joskus kummia lukuja, minulla on vaaka jonka mittaustulos heittää, riippuen missä kohden lattialla milloinkin on.
Yritän tietenkin laittaa sen siihen missä lukema pienin on, ehkä petän itseäni:)
Tuo lasten kasvattaminen on taito laji, en ole edes yrittänyt muuten kuin esimerkin voimalla, jotakin näkyy perille menneen, ei läheskään kaikki.

Kyllä tämä kirjoittaminen uusia tuttuja tuo, vaikka ei ehkä näkemään päästä, on saman henkisiä ajatuksia joilla voi yhteyttä pitää.
Tiukassa tuntuu puolukat ainakin näissä maisemissa olevan, mutta torilta kyllä löytyy.
Tuntuu vähän oudolta, kun näistä perus marjoista pitää maksaa, ennen ne sai pienen vaivan nähtyään, sama tunne varmaan ynnämuulla myös.

Puolukoita käytän ruuan höysteenä ja kaaliruuat ja maksa sitä kaipaa, tietenkin jos puolukka yleensä sopii, kaikilla ei sama maku ja vatsakaan hyväksy hapanta.
Ylihoitamisesta puhutte, en voi kohdallani niin sanoa, eilen juuri sain kuulla kerhossa, että minun pitäisi olla tiukempi hoitojen suhteen.
Tiukasti pitäisi vaatia polvien tutkimusta ja leikkausta, ja muutakin vaivaa samoilla ohjeilla, mutta en tunne suuria kipuja muuten kuin kävellessä, ei mieli tee tiukkaa vaatimusta esittää.
Ehkä saamattomuutta, tai itsepäisyyttä, kai se joskus kostautuu.


Hyviä sieniä molemmat demeter1, punikkitatti vaan hieman kovempi, kuin herkkutatti, josta madotkin kovasti tykkää;)
Sieniä on mukavasti pakkasessa, kyllä jouluna ainakin sienisalaatilla herkuttelen.
Minä tykkään pakastaa, ei tarvitse liotella ja suolan määrän voi kohtuuttaa.
Vapaaehtoisten perään täälläkin huudellaan aamun lehdessä, eipä taida voimia riittää, halua kylläkin.

Herkullinen voileipä onkin syntynyt Neeassa, valkosipuli pois, maistuisi minullekin, sen makuun en ole tykästynyt, vaikka melkein kaikki ihmiset siitä tykkää.

Hurskaiselle ulkona oloa ja liikuntaa ainakin paljon tulee ja kun se vielä on hyöty sellaista paino arvo korostuu.
Niin tuo valtava lasku taksilla ajosta pöyristyttää ja kun vielä ajattelee kuika monta niitä laskujen tekijöitä siellä eduskunnassa istuu, laskujen suuruutta ei uskalla edes ajatella.
Näin päätöksiä tekevät juhlivat, ja kansan on pakko tyytyä ja elää suu säkkiä myöten ja joskus jopa hyvinkin tiukalla.
Onko oikein, ei minun mielestä.

Tänää kuitenkin laululla mieltä ylennän ja ehkä siellä naurukin ikää pidentää;)
Aurinkoista päivää ja lämmintä luvassa mukavasti, ei vielä tarvitse vaatetta paljonkaan päälle lisätä.

Kun muutimme tänne kylille viisi vuotta sitten kyselimme vähän naapureilta kanttarellipaikoista; joku sanoi että ton rannikolle menevän tien varressa kauempana olisi ollut joku paikka missä voisi löytyä vähän kanttarelleja ei täällä muuten. Avokkini on himo kanttarellien kerääjä ja olemme nyt löytäneet kanttarellejä aivan lähimetsistä, alle kilometrin säteeltä ja tällaisena hyvänä sienivuotena korit täyttyy joka kerta kun jaksamme luumme laahata tien toiselle puolelle. Kanttarelleja lännessä, etelässä ja idässä. Pohjoisessa ei, koska siinä virtaa Daljoki. Huvittavinta on että "meidän" kanttarellipaikoilla ravaa paljon muitakin kyläläisiä, ahkeraan. Ne vaan sanoi ettei ne tienneet! Nyt minulla onniin paljon kanttarelleja pakasteessa että seuraavat tarvii viedä tyttärelle ja hän saa pakastaa. Miestä ei pysäytä nyt muu kuin huono ilma. Ellen minä lähde mukaan hän menee yksin.

Hieman olisi vielä puutarhatöitäkin jäljellä ja muutama litra puolukoita olisi saatava jemmaan talveksi. Porkkanat ja perunat ovat vielä maassa ja osa sipuleistakin. Kurpitsat loistavat kuin jättimäiset oranssit koripallot lakastuvan kasvillisuuden joukossa. Omenoita tippuu maahan ja niiden säilöntää en ole edes alkanut vielä. Muutama kukkasipulikin pitäisi saada maahan varaston hyllyltä maleksimasta ja amppelimansikan voin kai istuttaa kasvimaan laitaan talveksi. Jospa aurinko alkaisi hieman lämmittämään niin työsarkaa olisi ulkona aivan riittävästi.

Muta nyt ensiksi tärkein, pari sivua lisää kirjaan.

Pyykkikone pyörii, saan pian lakanat tänään ulos kuivumaan ja sitten suunnataan metsään . Puolukat jäivät aika pieniksija harvanlaisia ovat mättäät täällä , mutta ehkä saamme viiden litran ämpärin kahdestaan täyteen. Samalla katsellaan sieniä, kanttarelleja erityisesti, muutama saalis on jo löytynytkin. En kerää niitten lisäksi muita kuin haapa- ja karvarouskuja sienisalaattitarpeiksi, turha sellaisia haalia, joita perhe ei syö. Pakastan ryöpätyt rouskut, ensin puserran veden tarkoin ja suolaan hienolla suolalla kevyesti. Ovat sitten vielä joulun aikaan kuin tuoreita.

Kesän vihreys vallitsee vielä, pariinkymppiin päivällä noussee lämpökin. Villiviinissä on upeita viininpunaisia sävyjä, samoin pensasmustikassa, ne ovat ruskan edelläkävijät pihapiirissäni. Ympäristössä on uljaita vaahteroita, niitten leimuaminen ei ole vielä alkanut.

Minun kuoroaikani on ohi, kun lauluryhmämme kuihtui kokoon enkä kirkkokuoroon halua sitoutua. Onneksi on laulavainen ja muutenkin musisoiva suku, saadaan edes juhlissa yhdessä laulaa.

Polvien nivelrikkoa ei enää niin mielellään leikata, näin olen lukenut. Oireita on hiukan itsellänikin ja olen saanut hyvät ohjeet sen hillitsemiseen. Lihasten hyvä kunto tukee niveliä, siis liikettä paljon, sellaista mikä ei kuormita liikaa, liikkeradat eivät saa olla polviniveliä kiertäviä. . Uinti ja pyöräily ovat hyviä, tasaisella joustavalla alustalla kävely, metsäpolut ovat siihen omiaan. Alamäkiä ei pidä laskeutua liian jyrkässä kulmassa, vaan siksakkia, ylämäissäkin sama tekniikka auttaa. Joitakin lääkkeitä on kehitetty oireita helpottamaan, mutta eiväthän ne itse kulumia paranna. Tietysti ylipaino rasittaa niveliä, mutta iskee tuo ihan hoikkiinkin.

Ihana voileipä tosiaan Neeasalla, muistaakseni hänkin suosii usein näkkäriä, olikohan niin ...Olen tehnyt itse jyvä- ja siemennäkkäriä, säilyy hyvin veneretkilläkin ja saa paljon kuitua, herkullista ja rapeaa on. Päälliseksi voin tehdä avokadosta cuacamolea tai viipaloida sellaisenaan. Myös basilikasta , öljystä , pinjansiemenistä ja parmesaanista tehty pesto on mainiota melkein missä vaan, pastan höysteenä, salaatissa, sosekeitossa, sämpylän päällä jne. Valkosipulin jätän pois siitä, vatsa ei tunnu opikein sietävän sitä.


Nyt pyykkikone piippailee, puhdasta on. Ihanaa syyspäivää !

Tänäänhän oli jo tolkun päivä. Ei sateesta haittaa ja aurinkokin vilahteli näkyviin.
Jäi kuitenkin tori ja sen puolukkapaikat tarkastamatta. Eiköhän noita ehtine saada.
Huominenkaan ei käy torimarjastukseen. Täytyy lampsia silmäklinikalle, operoivat
nyt toisen silmäni.
Puolukoita meillä menee... syön joka kerran "jälkiruokanakin" - jos sattuu pöydässä
olemaan. Itsehän ne on tullut tähän saakka poimittua. Muistan hyvin, että hyvästä
paikasta 4 ämpärillistä päivässä sain. Eikä käytössä ollut "haravaa," vaan käsipoimuri.
No niin...ne ovat nyt vain muisteluita. Olen kuullut monien kertovan, että puolukkasato
on heikohko.
Jätänpä nyt juttuni tähän. Sitä en tiedä jaksanko huomenna innostua kirjoituspuuhaan.
Sen näkee sitten. Hyvää jatkoa teille itsekullekin! (vaikka kiirehdin, arvauksiin
meni.) Terv.ynnämuu.

Päivä taas kohta pulkassa, mukava olikin ei satanut ja aurinkokin näkyi, ei tullut vilu oli se senverran lämmintä.
Illalla laitoin oikein kellon soimaan, oli sellainen lääkärisäkäynti Hyvinkäällä, ei nyt ihan aamusta, mutta aamutoimet vievät senverran aikaa ja varmistin, että olen tarpeeksi ajoissa paikanpäällä.
Ei tuonne Hyvinkäälle kovinpitkä matka ole, mutta sinne on rakennettu iso keskusairaala ihan vanhan viereen. Se on juuri avattu ja oli oikein hyvä, että olin ajoissa parkkipaikat olivat aivan täysiä ja oli kova homma löytää vapaa paikka. Tuntui kuin siellä olisi tuhat paikkaa ja näytti että kaikki tääynnä.
Hyvän paikan lopulta löysin ihan läheltä sisäänkäyntiä.
Käytäntö oli muuttunut kun viimeksi kävin, nyt ropotti otti vastaan ilmoittautumisen kelakortti piti olla mukana ja se sitten ilmoitti mihin pitää mennä, aika oli sovittu kirjeellä ja siellä kaikki tiedot paljastui, hyvin osasin mennä oikeaan paikkaan.
Minulla ollut tahdistin yli neljä vuotta ja parinvuoden välein täytyy käydä tarkistamassa miten se toimii. Siellä laitettiin johtoja sydämmen lähelle, pian kone kertoi missä mennään. Lääkäri ilmoitti, tahdistin toimii hyvin ja paristo kestää vielä 10 vuotta. ei muuta kuin paita päälle ja sanoi vielä, että kahdenvuoden kuluttua uudestaan, he ilmoittavat.
No olihan se helpottava tieto, ken elää niin sittenhän sen tietää.

Harmaan aamun huomenet, Savon puolelta.
Kesän lupaavat säätieteilijät vielä tulemaan, ainakin muutama päivä kesän lämpötiloja saadaan.

Tänä aamuna luin lehdestä, että meidän tarvittavat leikkaukset siirtyy Kuopioon, ellei nyt perusteet selkene paikkakuntani eduksi.
Aika ikävältä kuulostaa, olemme ainakin pienemmät leikkaukset täällä saaneet tehdä, muun muassa kaihileikkaukset ja nivelien korjaukset.
Pelottaa ajatuskin että Kuopioon joutuisi tarvittavien toimenpiteiden vuoksi mennä, jospa selviäisi meidän eduksi homma kuitenkin.
Onnea Latelle kivoista kuntosi tiedoistasi .

Ynnmuun maailma eikun kirkastuu, onnea sinullekin leikkaukseesi, nyt jo tuttu homma.

Kahvin laatu voi yllättää, aina ei kallein olekaan parasta ja onhan se oma suu melko hyvä mittari. En ole lukenut tuota kahvitestiä, mutta uskon kahvin juotavaksi, kun lehtikin on sen näin palkinnut.
Kyllä minunkin vatsani melkoisen suostuvainen on kaikelle syötäväksi kelpaavalle, mutta valkosipuli on vastenmielinen, vaikka ole sen kuullut auttavan moneen vaivaan.

Samoin teen pakastettujen sienieni kanssa kuin Ramoona, pieni suolaus, sen verran että kuitenkin pakastuvat,
Helppo on sitten käyttöön ottaa.
Tuo lauseesi "näkyy tuleva hoikkiinkin" kuulosti lohduttavalta, siis niihin kulumiin koskeva asia.
Osaat aina asettaa sanasi niin kauniisti, että lukijalle hyvä mieli tulee;)
Vaahtera ikkunani näkymässä punaiseksi muuttuu, vähän aikaa sen värejä voi ihastella.
Olen ajatellut saisinko villiviinin säilymään puisessa saavissa talven yli parvekkeella, olisi upea köynnös kehikossa.

Puutarha työt ne päälle painaa tähän aikaan, mutta mieleistä on satoa nostaa omasta pellosta ja kaunistukseksi mukuloitakin maahan piilottaa, keväällä ne toivon mukaan palkitsevat.
Eipä niitä hyviä sieni, ei marja paikkojakaan monetkaan neuvo, mutta etsivä löytää, kuten kerrot miehesi löytävän Paloma.se.co.


Olen toki syönyyt ja valmistanut kaupan herkkusieniä.
Yksi hyvä ja maittava tapa on laittaa seuraavasti, kanta pois, silppua kanta, sipuli ja laita tuorejuustoa, sekoita ja laita sienen sisään.
Kääräise sieni sisuksineen pekoni siivuun ja ruskista joka puolelata pannulla, lorauta kermaa ja anna hautus, jopa on hyvää.
Hammastikku pitää sienen pekonin paikallaan , kokeilemisen arvoinen eväs.

Nyt päivän hommiin, niin varmaan teistäkin itsekukin;)

Ihania nuo herkkusienet pekonilla, kelpaa pääateriaksikin kastikkeella! Muuten olen joskus iltapalaksi lauantai-iltoina laittanut, ihan vesi tuli suuhun.


Skillan miettii vaahteranlehtien säilymistä,...liitän linkin jossa neuvotaan glyseriinin laittamista maljakkoveteen niin säilyvä kuukausia!

Lähden iltapäivällä käymään ystävättäreni luona, soitti äsken, ja houkutteli lohilaatikolla. Viimeinen hihkaisu puhelimessa oli: "Jutellaan naamakkain!"

Heippa, toivottavasti linkistä saat ideoita!

https://asunnot.oikotie.fi/vinkit-ja-oppaat/blogit/miten-saat-oksat-sailymaan-maljakossa-pitkalle-syksyyn/

Tuosta kaihileikkauksesta, ei siinä oikeastaan mitään valmistautumista ole, kun silmälääkäri toteaa silmissä kaihin olevan, on vain varattava aika, jos menee sinne jonoon niin siinä voi kulua puolivuotta enenkuin sinne leikkaukseen pääsee. Nopeestikin pääsee, mutta se maksaa moninkertaisen hinnan yksityisessä laitoksessa. Kaihileikkaus on aika nopea toimitus mutta sen jälkeen pitää silmätipoilla hoitaa leikattua silmää. Minullakin molemmat silmät leikattiin kahdenviikon välein ja toinenkin silmä on taas tipoilla hoidettava. Eiköhän siinä mene lähes kaksikuukautta ennenkuin näkee taas kunnolla.
Ehdottomasti kannattaa mennä kyllä minunkin näkö parani huomattavasti. leikkauksesta nyt noin 4 vuotta.

Täällä kans yksi kaihileikattu, molemmat silmät, puolen vuoden väliajoilla. Oletan että prosedyyri on sama kuin Suomessa: silmälääkäriltä lähtee lähete leikkaukseen ja sitten menee …..minulta taisi mennä useita kuukausia ja sitten vaan leikkaukseen: alkututkimus sairaalassa, sitten vain jonoon ja kun tuli vuoro niin niin vietiin odotushuoneeseen, laitettiin puudutustippoja ja kysyivät että haluanko rauhoittavaa. Kiitos kyllä, antakaa minulle vain huumeita etukäteen jos alatte tökkiä silmääni jollain terävällä :) Eka kerta oli täysin ongelmaton; nuori kreikkalainen lääkäri, ystävällinen ja lempeä (ja komea kuin adonis, minulla oli vielä yksi huumaamaton silmä millä näki), sairaanhoitajat super ystävällisiä; koko juttu ohi tosi nopeasti, apteekkiin ostamaan tippoja ja kotiin huilaamaan. Toisen leikkauksen aikana tunsin pientä kipua, tai paremminkin pistämistä silmässä ja laitatin lisää puudutustippoja, ei mitään suurempaa paniikkia.

Luen ilman lukulasejakin, samoin ajan autoa ja istun tietskarilla ilman laseja ja ainoo mitä en oikein tahdo nähdä on jotkut tuoteselosteet, jotka ovat niin pienellä tekstillä ettei oikein tahdo mitkään konstit riittää...

M-L en suosittelisi samaan aikaan leikkaamista jos on yksinääneläjä. On siinä pieni toipumisaika ennenkuin silmät pelaa normaalisti. Minulla on porukoita kotona, mies ja aikamiespoika ja minua passattiin kuin kuningatarta…..

Juuri äsken loppui konsertti Seinjoen Areenasta, kaikki "kuninkaalliset" esiintyi, oli niin ihana kuunnella hyviä laulajia ja Seinjoen kaupungin orkesteria, kiitos teille! Olette loistavia!

Iltateet on juotu ja kyllä se kunto Koulunäkkärikin kuuluu asiaa, hyvin muistit Ramoona mieltymykseni näkkäriin!
Myös hunajaa, sekä noita raasteita, inkivääriä ja vähän valkosipulia, Keisarinmorsian teetä, ai et"on maukasta.
Luin, että valkosipulissa ja myös inkiväärissä on tulehduksia parantavia aineita joskus enemmän, kuin joissain antibiooteissa.
Itselläni on toisessa polvessa hieman kulumaa ja se oireilee joskus, mutta nyt, kun olen taas ottanut nuo luonnon lääkkeet , olen huomannut, että nurmikonkin leikkaus sujuu ilman kipua!
Ja se voimistelu minullakin aamuisin, kyllä se vahvistaa lihaksia, että huonotkin nivelet pysyy kondiksessa!

Kristiina on myös saanut flunssan pois nopeasti, sama täällä, luonnon lääkkeet ovat parhaimpia!

Hyvää yötä Pirtin emännälle ja koko väelle!

Huomenta!
En saanut liitettyä tätä "asian perään."
Kävin eilen toisen silmäni kaihileikkauksessa. Kaikki sujui hyvin, kuukauden päästä
loppuarkastus.
Late vastasi esillä olleeseen kysymykseen. Jo siitä se selkenee ja onhan tullut lisä-
selvityksiäkin. Silmälääkäristä se alkaa - lähete ja muut muut ohjeistukset ihan
ajallaan .
Voiko molemmat silmät leikata samalla kertaa? Minulle se kysymys tuli esillle. Senkin
päättää leikkaava lääkäri. Minulle se ei käynyt, koska on silmän paineeseen lääkitys.
Voi olla muitakin esteitä.
Kyllä silmällä näkee aika paljon leikkauksen jälkeen. Haittana on teipattu suojalätkä.
Onhan se läpinäkyvvää kovaa muovia, mutta häiritseehän se. Sitä joutuu pitämään
viikon yönseutuina. Suojaa silmää, ettei unissaan tuhoa hyvää työtä:) Tänä aamuna
otin suojalätkän pois. Hiukan sotkuista on näköni sillä, tottakai. Leikkausten väli
oli 2 viikkoa. Ensiksi hoidetulla silmän näköni on jo hyvä. Väritkin ovat kirkastunee:).
Ja nyt alan tiputtelemaan tippoja. Terv. ynnämuu.

Huomenta, kirkkaana alkavaan päivään ja niin se kirkastuu näkö ynnämuullakin, onnea onnistuneesta leikkauksesta.

Tuo valkosipuli on antanut aihetta pohdinnoille ja se jakaa mielipiteitä, minulla juuri tuo haju on vaikuttanut vastenmielisyyteen.
Onhan nyt hajuttomaksi nämä valkosipulitkin saatu, näin olen ymmärtänyt.
Tuo syövän pelko on myös asia mistä paljon puhutaan, aihetta tietenkin on, mutta kun päivittäin syy aiheet muuttuu, ei tiedä mihin uskoisi, vai uskoisiko mihinkään.
Taitaa vielä olla aika epävarmalla pohjalla syy mistä tämäkin kamala tauti alkunsa saa.

Muistelen omaa kaihileikkausta, en tuntenut mitään kipua ja näkö selveni pian, kosteustippoja joudun käyttämään paljonkin, usein monesti päivässä, mutta se on kai iän syy.
Silmäni leikattiin pienen välijakson perään, nyt näköni on hyvä, kolme vuotta lääkärin uuteen tarkastukseen, jos ei tapahdu muutosta.
Pelätä ei tätä leikkausta tarvitse.

Neeassa kerroit noista luonnon lääkkeistä, varmaan ovatkin hyviä, inkivääriä minäkin olen nauttinut, ei kyllä juurikaan apua jo kuluneisiin niveliin, olen syönyt myös glutosooni pillereitä yrittäen saada pysähdystä nivelten lisä kulumiseen, johonkin minäkin yritän uskoa.
Taitaa vaan olla totuus se, että vanhuus ei vaivoitta tule, ehkä geenit joillakin paremmat.
Oikein tiukkaa flunssaa en ole oikeastaan koskaan sairastanut, meni kaikki aasialaiset sun muut ohitseni, mikä on erittäin hyvä asia.
Tokihan nuhaa ja ehkä yskääkin on ollut, tuo muisti tekee tepposia;)

Villiviiniä arvuuttelin sini-sirkku, mutta hyvä ohjeistus myös noiden muiden säilyttämiseen tuli.

Mehu-Maijasta lasken mehun ja sitten sulatan sokerin pienellä lämmöllä valmiissa mehussa, hyvää on ollut ja kai ne vitamiinit tallessa on, mitkä nyt yleensä tällä tavalla tehtyyn mehuun jää.
Parasta kai on, jos syö marjat marjoina.
Kaikista asioista on niin monia mielipiteitä, että ei tolkkua saa.

Ihania vappapäiviä koko viikonloppu, alkaa jo tympiä nuo lähtemiset, kyselee itseltään, että mikä on se anti, mitä niistä saa?
Vietetään mukava päivä, jos joku metsään kykenee,onnea saaliin saantiin, tyydytään toiset torin kauppoihin.
Ostin eilen mieleisiäni omenia citymarketista ja halpoja 2 kiloa 1 euro, niitä nyt järsin;)

Omenaloppusotapäivänä, tänään en joutanut syömään mitään aamupalaa. Niitä maahan pudonneita pesin ja omenamadon valtaamat, ehkä kolme omppua haltaisin se reiän kohdalta. Tuhosin ne toukat. Eivätpä lennä perhosena ens keväänä munimaan hedelmäpuiden kukkiin.

Rahtasin omput mehuasemalle. Martat raatoivat niistä asiakkaalle pastoroidut mehut pulloihin. Erikoisen hyvää mehua menneen kuuman kesän saakin.
Se oli päivän homma. Olo on kuin useamman motin halkoja olisin tehnyt pystymettästä. Päivätorkut jäivät ottamatta. Äkeä ja ärtynyt olen pienimmästäkin huonosta valinnasta.

Kun ei ole aikataulurojektia tiedossa, niin unikin on levollisempaa. Viikonloppuja teillekin.

Huomenta, eilisen myrskyn jäljiltä taivas poutapilvien peittämä ja tuuli melko rauhallinen, lupailivat kyllä vauhdikkaampaa päivää tuulen osalta.
Vaahtera on jo värinsä melkoisen punaiseksi muuttanut, koivut sinnittelee vielä vihreä puku päällään.
Villiviinikin naapuritalon seinällä aivan vihreä vielä on, siis edessä päin vielä aikamoista väriloistoa.

Tuo painon nousu on kyllä iänkin tuomaa, muistan poikani syntymän jälkeen painoin 55 kiloa, mutta hyvä, että muistikuva jostakin paremmasta on tallella ja ainahan voi valokuvia katsella.
Eräskin kuva missä olen kävelypuku päällä (oli silloin muotia) olen siinä niin hoikka kuin mikä, no nyt ollaan sitä mitä ollaan, nauttikoon nuoret nyt hoikkuuksista.
Terveyttä kun riittäisi, ei muuta enää kaipaa, ne ajat on ohi, jolloin piti jotakin tavoitella, nyt saa vaan olla;)
Mikäs on olla, kun ruokaa on ja sen verran euroja, että aina pääsee puutokset täyttämään.
Minun ikkunani on pysyneet melko puhtaina, kai rankat sateet pölyt puhdisti.
Eilen teki kokki telkkarissa omena herkkua, sitä pitää kokeilla, nyt kun omenoita saa kotimaisiakin, tahtovat vaan olla madon syömiä, nämä Puolalaiset mitä halvalla ostin on hyvin puhtaita, niistä ainakin hyvin sen herkun valmistaa.

Toivottomalta tuntuu tuo Hurskaisen toukkasota, aika ahkerana saat olla, jos meinaat sillä tuhoja torjua.
Nyt sinulla on sitten mehua juoda pitkäksi aikaa ja terveyttä näin hoitaa.
On oikein hyvä, että ei kukaan äreydestäsi mitään tiedä, kun yksin elelet, siis äksyile vaan, se purkautuminen on hyväksi;)
Tämä päivä jo varmaan parempi.


Minä taas tarjousten perään lähden kauppaan, JuhlaMokka tarjouksessa, hamstraan nyt jouluun asti kahvit, tyytyväisenä katselinkin, kun hyllyssä on Tupperwarwe purkit kaikki täysinä, siltäkin osin talveen kelpaa lähteä.
Ehkä pienen määrän porkkanaa ja perunaa vielä parvekkeelle hankin, muuta isompaa määrää en enää tarvitse.
Kallunoita jo ostin, niitä muutama lisää parveketta koristamaan ja haudoille myös, asiat mallillaan, kelpaa sanoa, varastot täynnä, mummot tupaan, en nyt oikeaa sanontaa muista;)
Mukavaa päivää vaan teille kaikille, loppuviikkohan se on käsillä taas, aika rientää.

Eilinen päivä oli sellainen ikkunapesu päivä, ei kaikkia, mutta parvekkeen ikkuna ja ovilasi oli jäänyt aiemmilta kierroksilta kerran väliin. Samalla siivosin myös koko parvekkeen, avoparveke sinne lentää naapurin koivuista lehtiä ja muutakin kuten kukinnan jätteitä vaikka kuinka paljon, myös parvekkeen alinmaiset lasit pesin.
Parvekkeella on kasvanut myös kolme tomaattia, yksi sellainen mini tomaatti , siitä saanut jo kymmenkunta kypsää ja hyvänmakuista miniä. Isoja tomaatteja tulee vain muutama ja niisstä nyt ainakin kaksi oikein isoa valmisttuu ihan kohta.
Vaihdoin myös kukkavalikoimaa parvekkeelle, pelakuu oli kukkinut koko kesän ja välillä oikein kauniistikin. nyt vaihdoin Kanerviin saatiin oikein hienoja parvekkeelle ja haudoille, niitä tuli runsaasti ostettiin pari laatikkoa ja niitä olikin laatikoissa enemmän kuin pitikään joten ilmaiseksi tuli muutama kappale, tietämäti.
Tänään menen parturiin iltapäivällä, täytyy varautua yhden vanhemman kaverini hautajaisiin, olimme jo koulukavereita, minä kuitenkin parivuotta nuorempi. Siitä lähtien olimme mukana monenlaisessa, tunsin myös hänen isänsä, hän ja isäni olivat samalla aaltopituudella. Nyt olen ollut hänen tyttärensä kanssa fscebook kavereita ja hänetkin tunnen oikein hyvin.
Päivä ollut pilvinen ja ainakin yöllä satoi vettä, samoin jonkinverran myös päiväällä, aurinkoa ei ole näkynyt.

Ahkeria on täällä oltu. Hurskainen omenoiden jalostuspukuhissa niin, että työ
muutaman halkomotin tekoa vastaisi:)) Late parvekkeen suurputsauksessa.
Kun näitä luen, tulee mieleen, että taidan olla laiskan sutjakka. Onhan mulla
jokin veruke. Silmälääkäri varoitti, että ei pidä muutamaan päivään kovin
ponnistella. Niinpä mieleni rauhoittamiseksi venutan kunnolla varoitusta.

Kävin sentään marketissa kääntymässä ja tein mutkan torille. Torikauppiaalla
ei ole puolukkaa enää myytäväksi. Kuulin, että viimeisistä 5kg laatikoista oli
ottanut 40 €. Minä hylkäsin muutama päivä sitten kolmellakympillä ostelun.
Taisi käydä niin, että jään ilman niitä marjoja. Tosin marketissa on vielä tarjolla
viimevuotisia kilon pakastepusseja. Kyllä ne ihan kunnollisia marjoja ovat. Se
taas jäi vähiin, otin kilon...kun ei pidä ponnistella:) Olihan muutakin tuotavaa.

Parvekkeen lasit on minulla pesemättä. Huolimattomuuttani, tai laiskuuttani
ovat jääneet. Tänään niitä pälyilin, mutta hommiin en ryhtynyt. Toisaalta,
kyllä niistä vielä ulos näkee korjatuilla silmilläni:) Viikonloppuhan tässä
koittaa!(söi vain kirjautumiseni) terv. ynnämuu.

Huomenta lauantaiaamuun, tuuli on reippaanlainen, aurinko ei ole päättänyt viitsikö meille paistaa, siinä ja siinä, arvoitus illalla on ratkaistu;)
Tavanomainen huushollin kunnostus käynnissä, pintoja vaan raapaisen.
Tuulen yltymistä seurailen vähän levottomana, kun sinne saareen taas tyttäreni ja vävy menivät, muistan kyllä itsekin miten kova halu oli aina vaan mökille päästä, sää ei vaikuttanut.
Meidän mökki oli mantereessa, ei vene matkaa.

Olehan varovainen niiden töittesi ja kantamuksiesi kanssa ynnämuu, ettei vaan vahinkoa silmille satu, kyllä ne työt edestä löytyy.
Harmi puolukoittesi kanssa, jospa vielä joku olisi löytänyt hyvän paikan ja sinä kohdalle sitten satut.
Onhan siinä se kantamisen lisä, jos pakkasesta aina joutuu ostamaan, kerralla säilöön olisi niin helppo.
Kyllä marjat tänä syksynä maksaa.

Facebook on myös missä saa kirjoittelu tuttuja, vaikka en minä enää jaksa innostua siellä juurikaan kirjoittamaan, tökkäyksiä tutuille laitan, jos siltä tuntuu ja luen kyllä paljonkin.
Käsityö malleja yritän kopsata ja hyviä ideoita olen saanutkin.
Minua vaan häiritsee se, kun joutuu etsimään hyvin nopsaan vasta kirjoitettua, katoaa hyvin pian.
Paljon on kirjoittajia, näin nopeaa viestien katoominen.
Jos ei tomaattisi ehdi kypsyä, ota sisälle ja kypsyvät silläkin tapaa Late.
Tytär toi muutama viikko aivan vihreitä tomaatteja mökiltään, nyt syötävän punaisia.
Omat tomaatit vielä kovassa kasvussa parvekkeella, kukkiakin on, mutta kyllä ne kohta joutuu pois siivoamaan.
Kiva on kypsiä sieltä ollut napsia, loput sitten sisään kypsymään.

Voi Hurskainen pieleen meni arvailusi, en koskaan ole 158 pidempi ollut, ja tuo painokin heittää, poikani syntymästä jo 52 vuotta, ei paino enää noissa lukemissa ole, lähelläkään.
Kitistynyt olen minäkin, mutte leveydessä en ole hävinnyt;)
Maasta se pienikin ponnistaa, sen olen todistanut, omin avuin olen selvinnyt, painoideksistä viis veisaan;)
Tuo sähkölasku on minulla noussut huimasti, kai siihen nuo myrskyt oman osansa on tuonut.

Nyt jos aloittaisi päivän puuhat, voisi olla, että iltapäivällä jo joutaisi istuskelemaan.
Tulipa mieleen joulu ja löysin kivan idean tehdä ledvaloilla varustetun virkkaamalla tehtävän tähden, se houkuttaa kokeilemaan.
Viime vuonna tein palloja valojen kanssa, aina vaan uutta ja utta pitäisi tarjolle saada, kokeilen nyt tätä tähteä.
Isän päivälle kerhossa annetavat avaimen perät on valmiit, sellaisen joka mies saa, tykkää tai ei;)
No niin näkyy tämä turina taas viruvan, miten onnistuu lähettäminen?
Iloista ja hyvää mieltä antavaa päivää ystävät;)

Iltaa! Ei tänne niin pahaa myrskynmyräkkää tullut, jota ennusteista saattoi päätellä.
Aivan hyvä syysilma, sen tutkailin kun ruokatarvikkeista pientä puutetta kävin
korjailemassa. Ei nyt hätää ollut, mutta mielelläni vähän reippailin.

Puolukkaa saattaa olla parin viikon päätä pidettävillä markkinoilla. Marketissa kyllä
on tämän vuotisia puolukoita pakastettuna kilon pussukoissa. Joten näyttää se
"marjastukseni" jotenkin hoituvan. Kunhan saan pistettyä toimeksi.

Saunan vieressä kävin. Siellä on kuitenkin väljemmät, hyvävät pesutilat. Pari
saunavuoroa taitaa vielä mennä tässä "supistetussa mallissani. Hyvinpä tuo
alkoi ramasemaan, vaikka löylyttelyni jäikin pois. Hyvää jatkoa teille!

Muutamat iloitsivat siitä miten paljon tuulivoimasähköä Maurimyrsky 18 tuottikaan. Miinuspuolelle jää nuo tuhansien kotitalouksien kokema sähkönjakeluhäiriö.
En ole kuullut että meillä päin olisi tullut isompia vahinkoja.

Erikoisen lämmin oli vielä viime puolenyönseutu vielä oli. Puuskainen etelätuuli oli vienyt lämpimän ilmamassan mennessään. Aika lailla tupahommiksi tämä päivä menikin.
Tänään illansuun tiheäpisaraiset vesikuurot kastelivat sateeseen varustautumattomat ihmiset ostosreissullaan.

Vajaa teknisten asioiden hallinta tuotti taaskin haahuilua kun digiboksi teki tylttyset ja sammui. Siinä haravaantennipuolen virityksessä tarvitsin naapurin apua.
Erinäisten remonttihommien muu käsittely vei aikaa ja partojen pärinä. Poikkastava se oli.

Minulle, metriheikille on hyvä asia että SkillaN on sekä minuu vähän lyhempi. Jörn Donner ja Jukka Virtanenkin kuittailivat muutaman kymmen päivän ikäerosta toisilleen. Meillä SkillaNin kanssa on kolme viikkoa.
Toin Lämmikuppi pusseja. Toinen pakkaus niistä sinihomemaustettu. Siihen pieneen viluntunteeseen hyvä. Valmistaminenkin onnistuu kun vedenkeitto vaan hoituu.
Huomenna syyspäiväntasauspäivä siinä kohta aamun koittaessa. Tasailkaamme mekin!

Myrsky ei oikeastaan tänne Nurmijärvelle yltänytkään, aamun pienet sateet jäi viimeiseksi ja tuuli tyyntyi pikkuhiljaa. No ei ulos asiaa ollutkan, tuli eilen varattua tarpeeksi evästä jos vaikka oltaisiin tosissaan oltu myrskyn silmässä.
Sensijaan aloitin " lohisopan "teon iltapäivällä minulla oli kolmen lohen perkuujätteet pakkasessa, niitä minä ensin keitin sellaisessa kolmenlitran kattilassa, jäisinä sinne ne laitoin Kun arvelin niiden olevan kypsiä kaadoin ne sihtiin ja liemi valui toiseen kattilaan. Seuraava vaihe ruodot muiden jätteiden mukana isolle lautaselle jähtymään. Sitten taas liemi samaan kattilaan ja sinne juurekset sipulit ja mausteet, perunat vähän myöhemmin Kun ne olivat kypsiä laitoin suolaa ja kiehutin vielä. Seuraava operaatio oli kalajätteiden perkaus, lihat eroon ruodoista ynnä muista jätteistä, niistä tuli esiin iso kasa kunnollista lohta. Sinne sopan sekaan ne laitoin kiehumaan, tarkistin mausteet, tuli taas kattilallinen hyvää lohisoppaa. Jäi vielä huomiseksikin.
Tuli taas yksi suruviestikin yksi vanhemman veljeni poika kuoli tänä aamuna. nyt lähiaikona ainakin kahdet hautajaiset tiedossa.
Aikani kuluksi laitoin vielä koneellisen pyykkiä pesuun, parvekkeelle laitoin kuivumaan.
Tekeminen haihduttaa noita ikäviä asioita.

Kaunista sunnuntaiaamua, niinhän se menee, että myrskyn jälkeen on poutasää, niin nytkin.
Syyspäivän tasaus se nyt on, oliko niin , että päivä ja yö yhtä pitkät?
Menikin vähän pitkäksi viestin laittaminen, kun innostuin pelaamaan.
Toisaalta ei hätää, aikaa riittää;)

Maukas lohisoppa on syntynyt sen uskon, samalla tapaa minäkin sen teen.
Minä teen kolme, joskus neljäkin kertaa saan yhdestä lohesta syödä, fileeratut paistan uunissa tai pannulla ja jäänteistä tuota soppaa mistä Late kerroit
Eilen juuri toisen fileen uuniin laitoin, maustaen ja kermaa höysteeksi, herkullista syötävää.
Vielä jonkun aikaa saa pyykit parvekkeella kuivaksi, kun pakkasta tulee niin paljon,, että lasitetullakin parvekkeella jäätyvät, sitten en yleensä enää ulkona kuivata.

Tarkasti olet ikäeromme räknännyt Hurskainen, näin muistelen minä myös, kun niitä pyöreitä tuli meille täyteen.
Nostattele vaan itsetuntoasi minun pituuteen verraten ja melkoisen lisän saat, kun leveyttäkin mittaisit;)
Sepä siitä, olla pitää sellainen, kun on itsensä laskenut, tai geenejäkin vähän puolustuksekseni laitan.
Hyvä on elää kuitenkin, jos tästä ei kunto huonone.
Ei mikään keljuta niin paljon kuin se, että elottomat laitteet konstailee, kun mitään niille ei itse osaa edes tehdä.

Tänä aamuna luin lehdestä, että torilla autosta suoraan puolukkaa myydään, ajattelin että kyllä sitä puolukkaa löytyy sinullekin ynnämuu, kun vaan paikalle osut.
Mietin menisinkö minäkin vielä lisää hakemaan, vai onkohan jo ahneuden syntiä moinen.
Saunassa kävin minä myös ja ihan kunnon löylyt otinkin,
Viikon perästä sauna maistuu, lenkkisaunan jätin väliin.

Nyt alkaa olla jo ruuan laiton valmistelut laitettava alkuun, kurnii siihen malliin tuo masu;)
Tuuli on vähän innostunut puiden oksia heiluttamaan, viilenevää lupailivat, no syyskuun loppua tässä elellään, kai se viileneminen kuuluu asiaan.
Kauniista päivästä ja auringon paisteesta voin nauttia ja näin ikkunan takaa katsellen, ihan kiva on, kaiketi teillä toisillakin?

Aurinko paistaa täydeltä terältä täälläkin. Puiden lehdet ihan kimaltavat puhtauttaan sateen ja myrskyn jälkeen. Minulla on ruokapuuhasteluni tulokset juuri työnnetty uuniin ,..innostuin nimestä " Pehtoorin perunaloora"
No, tein reseptin mukaan kun aineet oli paprikaa myöten kotona, ainoastaan raejuuston jätin pois.Iloitsin perunoista kuoriessani niitä, nuo Pirkan pestyt perunat vaaleita kuin vasta nostetut, on niin hauska viipaloida ja latoa vuokaan.

Taisi myrsky viedä kesän lämmön mennessään, ja saa laittaa jo päällystakin ulos lähtiessä. Omalla tavallaan on sekin hauskaa, helppoa heittää pusero tai takki mennessään ylleen.

Nyt pitää siistiä keittiöni kahvitauon jälkeen, heippa!

Kyllähän Laten tapa valmistaa ruodoista kalasoppa on hyvä ja perusteellinen.
Huoletta"voi lapioida" suuhunsa. Mutta...silti meillä on aina ollut erilainen tyyli.
Lohen ruodot käytetään aina. Pilkotaan vaan lyhemmiksi ja kaikki kattilaan sellaisenaan.
Ruotoineen soppa pöytään. Siinä syödessä "lihat" ruodoista eritellään. Kyllä suussa kieli
tuntee ja varmistaa, ettei "keihäitä" nieluun mene. Täytyyhän keittoainekset silloin
siivilöijä jos on syöjiä, jotka eivät ole ruojen käsittelyyn tottuneet.

Tämä on vanha tapani meillä. Vanhempieni kotona syötiin paljon ruotokaloja, ahvenia ja
särkiä. Ukkini oli varsinainen mestari, erottelemaan. Kaikki ruotoineneen suuhun, hetken
pyörittely ja toisesta suupielestä ruodot ulos. Siitä minäkin mallin sain ja toimii vieläkin.

Tänään oli jo vilpoisempi päivä. Sen verran nokkaani pistin ulos, että roskat vein.
Siinä samalla tallustelin n. kilometrin lenkuran. Näyttää siltä, että vaatteita joutuu
vankentamaan. Ennusteet jopa oottelevat hallaöitäkin. Onhan se jo aikakin.

Pyhäpäivänä tämä on mennyt, työt eivät ole häirinneet. Jatkellaan...heippa vaan!
T. ynnämuu

Huomenta viimeisen syyskuun täyden viikon alkuun, ensi maanantaina jo lokakuu, saapa nähdä onko loskaa;)
Kauniina päivä alkaa, kovin moninaista säätä eilen pitikin, vettä tuli reilusti, aurinko väliin paistoi ja taas maailma tummui, keskellä päivääkin piti valoja sytyttää.
Siinä se ilta tuli vastaan eilenkin, jotakin kai aikaan sain, en mitään mainittavaa.

Muistan miten vanhempani kävivät kesäisin paljon ongella ja kaikki kalat ruuaksi laitettiin.
Äiti kuivatti säret ja pienet ahvenet, jos ei niistä ahvenista kukkoa tehnyt.
Perunoiden päälle sitten kuivatetut kalat pehmenemään samaan kattilaan ja herkkuna ihan söivät perunoiden kera.
En muista edes maistaneeni tätä kala särvintä, sen vaan muistan, että eipä siinä paljon muuta tarvittu, leipä tietenkin ja kai se oli piimä mitä päälle hörpättiin.
Yksinkertaista oli ruoka heti sodan jälkeen ja hukkaan ei mitään mennyt, kotona kaikki tehtiin, en muista milloin valmisruuat kaupan hyllylle tuli.
Emännät olivat taitavia siihen aikaan.

Hyviä perunoita kaupasta löytyy, minäkin ostin isoja, oli helppo kuoria.
Joku "perunalootan" tapainen oli minullakin uuniin laitettuna, ei paprikaa kuitenkaan, sitä ei minun masuni kestä, vaikka melkein kaikki muu menee, porkkanaa laitoin väriksi.
Sipulia käytän paljon ja se hyvän maun antaa melkein joka ruokaan.
Ruuan laittaminen on säveltämistä, ei aina uskoisikaan mitä kaikkea voi yhdistellä, laitan tomaatit esimerkiksi kastikkeihin pilkottuna, maukasta tulee.

Hoitotestamentti olisi kyllä hyvä tehdä, ja oikea tapa tuoda tahtonsa esille, ei tuo ole mukava ajatella itseään sängyn pohjalla makaavaksi.
Viime yönä tuli nämä ajatukset mieleen, kun pienen häiriö tunteen vallassa valvoin, oliko sydän joka piti valveilla, vai muuten verenkierron häiriöitä?
Tuli ehkä eilisen aikaan vähän liikaa noita virkkauksia tehtyä ja jo siinä vaiheessa jotain oireiluja tunsin.
Ajatukset kävi, että heräänkö aamulla, mutta tässä nyt vielä naputtelen, tulevaa tautia ei pidä surra, on sanonta, vuoro tulee aikanaan.
Voisit Hurskainen ottaa sunnuntait ansaituksi lepopäiväksi ja jos on pakko kipeillä katolle, tee se ennen pakkasia, liukkaus joka paikassa lisääntyy kylmän tullen.

Nyt sitten kässäriin ja arvuuttamaan töitäni, minkä tuomion porukka antaa, puuvilla sukat neuloin, kun sain siihen sopivaa lankaa, valkeat, kovasti tykätyt unisukkina.
Oikein rattoisaa syksyistä päivää, nyt jo värejä on syntynyt ihailtavaksi asti.

Tuttuahan se kalojen kuivattaminen uunissa oli meilläkin "vanhassa taloudessa."
Kyse oli kalojen säilyttämismuodosta. Ei ollut jääkaappeja ei pakastimia, ei edes
sähköjäkään. Isäni kokeili useaan otteeseen auringossa kuivattamista seinälle
ripustettuna. Muuten toimi - haittana oli hyttyset ja kärpäset jotka tunkivat
osingolle.
Vilpoisempi päivä oli tänään. Se tuntui hellekesän jälkeen oikein hyvältä. Marketissa
kävin vedettävän peräkärryn kanssa. Täytyi hommata tarvikkeita pariksi seuraavaksi
päiväksikin, kun ne on varattu muihin tarpeisiin ja menoihin.

Enpä nyt tokene pitkiin juttuihin. Ilmoittautuminen kuitenkin. (Ei päästä arvuuttelematta)
terv. ynnämuu.

Tänään tuli se poutainen ja loivast tuulinen päivä niin että sain tehdyksi sen vaarallisen harjarallin paikalleen siirtelyn. turvaköysien kanssa. Hiukan paikkamaalaustakin.
Polvet, paha kyllä alkoivat setsuuria lyömään.

Kun ehjänä alas pääsin,kävin kioskilla pelaamassa koneen arpoman lottosysteemin ihan yli 14 €uron arvoisen. Siks että voisi teetättää uuden katon. Ei tarvitsisi enää katolle nousta.
Eilisilta oli tähtikirkas. Silti koillisen suunnasta välähti elosalama. On voinut olla keskitaivaalla vaikka Sisä.Suomessa. Näitä syksyn erikoisuuksia sekin.

Marketista toin kinkkukiusausta pakkauksen. Kun ei ole oikein aina aikaa ruokaa laittaa, niistä yksi mies nokkii ravintonsa pienellä vaivalla. Kauraleipää usein ostan. Beceliä ja kevytjuustoa lisukkeeksi. Uutisia pukkaa.Hei.

Eipä ollut kovinkaan raskas päivä, työnteko ei rasittanut, sapuskakin oli eilistä, joten helpolla päästiin. No aamupäivällä kävin apteekissa täydentämässä varastoja, kaveriltani yksi lääke lopussa eikä reseptissäkään ollut saamisia. no uusiksi resepti, minulla sattuu olemaan samaa rohtoa niin toimeen tullaan, apteekissa kun uusii muutama päivä menee, no se ei nyt haittaa.
Kotiin kun tulin soi puhelin ja siellä se meidän ottopoika, soitteli ja kysyi audiennssia, sanoi tulevansa noin puolentunnin kuluttua, soitteli onnipussista tullessaan meillepäin.
Tämä oli hänelle sellainen välietappi, ja niin parituntia meni kuin siivillä, kahvi ja voileivät maistuivat hänelle ja hyvät viinerit, samalla mekin saimme ikäänkuin ylimääräiset kahvit.
Kyllä minullakin on muistissa sotaajan ja sen jälkeisenkin ajan ruuansälilytystavat meillä. eihän meillä kalaa paljon syöty, mutta lähijoista ja järvistä ongittiin ja katiskoillakin kalaa sai. kalasoppaa niistä sai ja paistettiin, mutta ei sitä yritettykkään kuivata. syötiin mitä kalastettiin.
Sensijaan meillä oli sellainen kaivo joka oli hirsillä kehikoitu, se oli meillä kesällä ikäänkuin kylmäkaappi hirsissä oli koukkuja ja niistä roikkui kannuja narunnokassa jossa säilytettiin maitoja voita ja muitakin elintarvikkeita sellaisia pieniä määriä kerrallaan. Kansi kaivossa ei sinne paljon ötököitä mennyt. Talvellahan oli ikäänkuin pakastimet olemassa, sellainen avovintti siellä oli ainakin puolukoita saavissa ja seassa omenanviipaleita Isommat lihat suolattiin talveksi, sika tapettiin aina jouluksi. Lisäksi oli tuvan lattian alla kellari perunoille ja vihanneksille, sekä marjamehuille. Se oli sellainen omakotitalo jossa oli sähkö jo silloin kun isä ja äiti sen ostivat 1922.
Siellä oli erillinen saunarakennus ja pieni navetta, tilaa heinille ja puuliiteri samassa rakennuksessa.
Minäkin siellä synnyin ja saunassa ensilöylyt otin. Samalla tontilla nyt tiilitalo jota kälyni nyt yksin asustaa Sauna koristeena mäenreunassa.m

Huomenet hyvin kauniiseen aamuun, taivaalla ei pilven hattaraa ja tuulikin vasta silmiään raottelee, hieman puiden latvat heiluu.
Viileä on ollut yö, tässäkin hetkessä vain viisi astetta mittarissa.
Hallaöitä luvassa, nyt olisi sato kerättävä, että jotakin talteen saisi.
En vielä hätäile tomaattien ottoa parvekkeella, ei se pakkanen hetikään sinne pääse.

Kristiina pyytelit uutta pirttiä, kyllä se mielessä on, tänä aamuna en kuitenkaan jaksa siivous touhuihin pirtin osalle, mutta pian se on jaksettava;)
Kapapaisti oli myös sellainen ruoka, mitä niistä kuivista kaloista tehtiin sianlihan kanssa, en oppinut tykkäämään.
Melkein kaikki muu oli äitini tekemänä oli herkullista, mutta nämä kuivatut kalat missään muodossa, ja syltty, mikä kai oli lehmän maha, sellaistakin äiti teki syksyllä teurastuksen aikoihin ja olihan kieli vielä sellainen, mikä sai mielen vastahakoiseksi.

Muistelen, että äitikin vei näitä kuivattavia kaloja auringon paisteeseen, en muista oliko päällä joku suoja.
Joskus tulee mieleen, että miten vaikeaa olikaan ruuan säilytys nyky ajan mukaisen helppouteen nähden, mutta kai keinoja riitti, suolaa ainakin reilusti käytettiin, varmaan nykyisten arvojen mukaan aivan sairaasti.

Hyvä että kattourakkasi on tehty ja putoamatta selvisit.
Toivotaan lottovoittoa, sitä kyllä minäkin toivon, mutta en pahaksi laittaisi, jos pienempikin tulisi, jäisi sinulle osa Hurskainen.
Valmisruokia on hurumykket kaupan hyllyillä, helppo on miehisen taloudenkin toimeen tulla, voi kyllä joskus kaivata koti tekoisia, pieniä eroja löytyy.

Noin se oli ennen kuten Late kerrot, en kyllä muista asuneeni sellaisessa talossa, missä kellari oli lattian alla, mutta näin kuitenkin niitä.
Mökillä pidettiin sankossa ruokia kaivossa, mutta se ei ollut tiivis ja ruuan haju hiiriä sinne kaivoon houkutti.
Hukkuivat tietysti ja vesi ei ollut juoma kelpoista.
Kun saimme sähköt mökille, onnistui jääkaapin hankkiminenja säilyttäminen onnistui.
Kaivon mieheni ympäröi hiekalla ja vesi saatiin juoma kelpoiseksi, kuitenkin kotoa toimme astialla juotavan veden, mutta talousvetenä kaivoa käytettiin ja ei hiiräkään tavattu, kun ei ruoka houkutellut kaivoon menemään..

Nyt olisi aika aloittaa päivän touhut ja laulamaan menokin on edessä.
Sen virkkaamani tähtivalon hyväksyivät ihastellen ja niitä nyt sitten muutamia urakoimme, onnekseni on virkkaavia käsiä useampia, ei minun niskaani yksin rasita.
Kaunista syksyistaä päivää toivotan ja hieman vaatetta lisäämään, sillä viileä jo alkaa iskemään;)

Tänä aamuna oli yllätys. Vastapäisen kerrostalon peltikatto oli kuurassa. Mahdollista
on, että sienille on käynyt kalpaten. Näinhän demeterkin epäili. Puolukkahan ei
pakkasessa pilaannu. Joskus on vähäisiä määriä saanut poimittua suuhunsa keväälläkin.
Toki suurin osa rapisee maahan.

Tänään kävin labrassa. Yllätys tuli sieltäkin. Vaikka ole monesti käynyt siellä, koskaan ei ole
ollut sellaista ruuhkaa. Odottelupaikoistakin oli puutetta. Kolmatta tuntia jonottelu kesti.
Sotkihan se päivän ohjelmaanikin, mutta eihän sen luulisi pahoin eläkeläistä haittaavan.
Eihän se muuten, mutta kun oli sovittu aika muuhun tapaamiseen. Meni se vähän mönkään.
Järjestyi kuitenkin.

Päivä on tuntunut sen verran "työteliäältä", että vetäydyn lojottelemaan. Heippa!
(sama vaiva lähettämisessä) Terv. ynnämuu.

Tosikaunis syksyinen päivä. Ei täällä meilläpäin pakkasta ollut aamulla, eikä yölläkään, ei sellaisia merkkejä missään näkynyt.
Lorvaillessa tämä päivä mennyt, tosin ne pienet kotihommat täytyy hoitaa ja siinä välissä vain lorvailla.
Kauan ynnämuu laprassa viipyi, luulen jos menisin lapraan niin alla tunnissa selvisin,, ainakaan en muista, että podempi aika olisi mennyt. Siinäkin on eroja jos myöhemmin menee ei kestä kovvin kauaa. Useinhan sinne pitää mennä aamusta ja silloin on ruuhkaisinta, no onhan tämä pienempi kyläkin. Saa sitten nähdä mitä se sote uudistus tuo tullessaan, kaikki vielä auki, mutta kyllä se tulee, ken elää niin näkee.
Minä vain ilmoittaudun enkä meinaa kirjautua, olen tottunut siihen melkeinlateen.

Kuukausi loppuhenkosia vetelee, harmaana on taivas tänä keskiviikko aamuna, säät vaihtelee.
Seitsemän astetta lämmintä ja tuuli viileyden tunnetta lisää.
Kaiken kaikkiaan hyvä on ollut syksysäätkin, jos ei kesässäkään valittamista;)

Minä tilaan aina ajan lapra käynnille, helposti tämä tietokone sen antaa.
Samoin reseptit uusin tällä koneella, helppoa kuin heinän teko, joku onnistuu minultakin;)
Minä olen yrittänyt kirjautuneena viestin lähettää, mutta kirjautuminen onnistuu, mutta aika kai menee umpeen minun pitkien viestien johdosta.

Eipä tuo kuvan laitto minulta onnistuisi, en jaksa edes opetella, pojan tytär sitä opetti, melkein rautalangasta väänsi, ei pysy päässä, ehkä mielenkiinto puuttuu.
Facebookista malleja katselen ja sieltä kyllä löytyy mitä ihmeellisempiä tekeleitä, sieltä niitä yritän joskus onnistuen jotakin aikaan saada.
Hitaasti hyvä tulee Hurskainen, se on hyvä muistaa ja voimia on jo säästettävä

Suunnitelmat joskus muuttuu arvaamatta ja joutuu uusimaan menojaan, onneksi meillä eläkeläisillä tämä aika ei niin rajattu, ettäkö ei muutoksia kestäisi.
Minä kälyni kanssa sovin, että tulevana lauantaina Kuopioon mennään, kuukausi sitten autoon paikat tilasi ja eilen soiteltiin ja varmistettiin kunto lähtemiseen.
Eihän se käännös johonkin reissun estoon paljon tarvitse, yö voi kaiken muuttaa, nyt kuitenkin lähtö mielessä, Käden taito messuille menemme.
Suunnitelmia pitää tehdä, aina sillä varauksella, että jos este tulee, peruminen onnistuu ja onnistuuhan se.

Tuota samaa luin minä juuri aamulla meidänkin paikkakunnassa, väki vähenee, miten ne kaikki sinne Etelä-Suomeen mahtuukaan, no niin taitaa olla, että kaikki työpaikat siellä ja sitten asunnot loppuvat.
Tasan ei käy onnen lahjat, ihmiset juuriltaan joutuvat lähtemään.
Vaikeaa olisi minun ollut lähteä täältä mihinkään, onneksi ei tarvinnut, elanto löytyi ja asuminen on onnistunut, rauhassa saan odottaa viimeistä muuttoa.
Olen monesti pohtinut noita kirjan kuuntelu laitteita hankkia, kun lukeminen ei onnistu, ehkä kuuntelisin sujuvasti.
Suurkuluttaja olin ennen kirjastossa, nyt kortti pussissa kylläkin, mutta käyttöä ei sille ole.
Kuuluuko se joidenkin ikään, että keskittyminen katoaa, aina olen kyllä melko rauhaton ollut, mutta en uskonut lukemisen loppuvan.
Toivottavasti sää suosii marja matkaanne demeter1, täällä alkoi sade ropisemaan.

Ikkunasta katselen sateen ropinaa ja istun ehkä joku näperrys kädessä, niin se kuluu iltaan tämäkin päivä.
Oikein rattoisaa päivää ja onnea puuhillenne, mitä nyt itsekukin teette.

Niin se on kuin Late kertoi, illasta on vähemmän labrassa jonoa, mutta kun on
ne "paastot" ennen näytteen antoa, ruuhkaan on survouduttava. Tiedän, että ajan voi
tilata, mutta tunissa täälläkin on yleensä viimeistään asia hoitunut. Peseptin uusiminen
käy sutjakasti markettimatkalla Terveyskeskuksessa. Aulassa on neuvontaluukku, Kela- korttia vilauttamalla se hetkessä hoituu.
SkillaN kertoi tietokoneen käytön oppimisesta. Melkolailla omatoimisesti minäkin
opettelin. Kirjastosta lainasin opaskirjoja. Eipä minusta kovin oppinutta tullut, vaikka
oli "höyryä"päällä. Nyt on nekin vähät taidot karisemassa pois:))
Muistan kuinka erään ikäkaverini kanssa jutusteltiin pitkä tovi tietokoneen käytöstä
ja varsinkin ongelmista. Tekaisin siitä silloin jonkinlaisen kronikan, pistän siitä
pätkän...pätkiä. Oppia ikä kaikki
Oppisiko uutta käyttää?
Tietokone tarpeen täyttää
Yhden kerran pikanäyttö Ossi tuli, räpläs kuntoon
siitä lähtee koneen käyttö vielä otti papan tuntoon
"Ethän ukki paljon tiedä
Pappa raplaa, sorkkii sormet aikaa se voi vielä paljon viedä
sekavat on käskyt, toimet Katso tarkkaan, minkä käsken
Ethän möhli kuten äsken."
Jo hymyyn vääntyy Papan suu Mestari ei sano suotta
riemuretki...jo JUMITTUU! onhan ikää kuusi vuotta!
Parin päivän alakulo
kirkastuispa ulos tulo!

Vettä on sataa roipottanut koko iltapäivän. Niin nytkin. Terv.ynnämuu

Huh heijaa!
Kirjoitin olevinansa kahdelle palstalle säkeet 8 tavuisina. Sekaiseksi meni ....olkoon.

Oppia ikä kaikki (niinpä nytkin tuoreeltaan)
Oppisiko uutta käyttää?
Tietokone tarpeen näyttää
Yhden kerran pikanäyttö
siitä lähti koneen käyttö
Pappa raplaa, sorkkii sormet
sekavat on käskyt, toimet
Jo hymyyn kääntyy Papan suu
riemuretki...jo JUMITTUU!
Parin päivän alakulo
kirkastuispa ulos tulo
Ossi tuli, räpläs kuntoon
"Ethän ukki paljon tiedä
aikaa se voi vielä viedä.
Katso tarkaan, minkä käsken
ethän möhli kuten äsken."
Mestari ei sano suotta
onhan ikää kuusi vuotta.

Enpä kehdannut jättää pelkän sotkun varaan! T.ynnämuu

kirjoitti:
..🍁Kauniin syyspäivän jälkeen...Hyvää yötä...🍁..
Kaunista joka puolella, autollakin ajellessaan saa nauttia kaiken katselemisesta. ... Ja ihana uutinen on pienen poikavauvan syntyminen, onnea hänelle ja vanhemmilleen, samoin isovanhemmillekin! ...Hyvää yötä...🍁..

Nyt kertoi mummi pojan jo kävelevän. onnea vain edelleenkin suvun pienimmälle vesalle!

Tänään päivä oli sateinen ja tuulenpuuskissa oli voimaa, luulin pitkällä ylikäytävällä pyöräillessäni puuskan ottavan minut haltuunsa ja vievän mennessään, niin kovaa oli pohjatuuli puuskissaan aamulla kello 10.15 aikaan.

Eipä muuta ihmeellistä MiaLiisan päivään kuulunutkaan, kaikille teille hyvät voinnit! ML

Uusi pirtti puhtaana, päiväkirja puhtain lehdin, olkaa hyvät ja siirtykää pirttiin 145.

kk tuhosi

Mikä h****tin oikeusistuin täällä jyrää ?!?!?
Tulkaa järkiinne, jos mahdollista....
Tämä on keskustelupalsta eikä tappelupalsta.
Se joka on tappelun aloittanut, lopettakoon sen.

Eikö heevetissä näistä pirteistä ja muista muinaisjäännöksistä pääse ikinä eroon?
Pahkeinen! Etten rumemmin sano...

Suomi24 on kaikille avoin palsta. Ei tänne voi perustaa yksityispalstoja,
ettekö taukit tajua ?

Luin läpi koko kahvipirttiketjun.
Miksi emme pystyisi edelleenkin keskustelemaan kaikkeen arkipäiväämme kuuluvasta sopuisasti ja leppeästi joko kahvipirtissä tai noja-tuolissa, miksi ilmapiiri on pakko tulla pilaamaan syytöksillä ja moitteilla? Ketjun loppupää alkoi muistuttaa raastupaa jossa yleinen syyttäjä alkoi naama punaisena kirkua asiattomuuksia ja syyttää korppista ketjun pilaamisesta, vaikka todistusaineisto onkin siinä, yläpuolella, miten ystävällistä keskustelu oli siihen saakka kun tämä häirikkö tuli meuhtoamaan.
Loppupäässä oli kevennys ja alakuloinen kertomus Suomelan kylän autioitumisesta. Jokainen jolla on silmät päässään ja järki tallella näkee kyllä mitä tapahtui.

Valheiden verkko jota on punonut kk.

Ei ollut tämän ketjun nostattaminen minun tekemääni, mutta ole oikeastaan vain iloinen että joku sen teki, koska se on täynnä todistusaineistoa siitä, miten sen enempää korppis kuin minäkään emme ole rakentaneet riitaa kahvipirtissä tai missäänmuuallakaan.
Ammu sinä vain harhalaukauksiasi pimeään; näyttöä siitä miten asiat todellisuudessa ovat on yllinkyllin.
Toinen asia on taas se että kumpikin vastaamme napakasti aiheettomiin syytöksiin.

Todista puheesi anonyymi. En ole koskaan aloittanut riitaa kenenkään kanssa, nimitellyt ketään takarivin taaveiksi tai itseäni eturivin eevaksi, Tellukalle olen joskus vastannut napakasta kun se käy päälleni kuin yleinen ssyyttäjä mistä tahansa pikku asiasta. Kenenkään muun kanssa ei minulla ole ollut riitaa tai sanaharkkaa.

kk on nälvimisen ja ihmisten mitätöimisien pääpukari, ei sitä tarvitse kellekään todistaa. Jos joku ei ole tajunnut olkoon autuaan onnellisen tietämätön.

Raakkuja on kieroilija. Ei ploma.

Mielestäni on Skillania kohtaan loukkaavaa kaivaa tämä ketju riitelemistä varten.
Hän on hieno ihminen, nähnyt paljon vaivaa ihmisten eteen pitämällä kahvipirttiä ja nojatuolia.
Aloittakaa oma ketju jos on sanottavaa..

Tästä ei pääse perille erkkikään mikä tämän tarkoitus. kk:n tarkoitus kaivaa esiin sellainen ketju että voi tehdä itsestään viaton ?

Minulla ei ole koskaan ollut tapana kaivaa vanhoja kirjoituksia esiin, mutta eilen kun etsin jotain googelilla löysin ihanan runoketjun monen vuoden takaa johon olin ahkerasti osallistunut ja sitten tulin miettimään että onko edes oikein ja kohtuullista että ihmisiä, kuin minä joka olen ollut ainakin 15 vuotta palstalla ja kirjoittanut paljon ja normaalisti aina sopuisasti tai korppis, joka kirjoittaa päivän aikaansaannoksistaan mökillään tai kaupunkiasunnollaan, matkoillaan jne. vedetään tuomiolle joka ikisestä väärin valitusta sanasta tai ilmaisusta (en ole mikään täydellinen ja minulta sattuu aina välillä ylilyöntejä, varsinkin kun olen puolustuskannalla) ja näitä samoja asioita hoetaan vuodesta toiseen osoituksena miten paha ihminen olen ja miten minua kohtaan tuntema vastenmielisyys on elämää suurempi asia?
Luin juuri jostakin että jokainen ihminen on vastuussa omista tunteistaan ja siis ikivanha fraasi että tällainen jahtaaminen ja mollaaminen todellakin kertoo paljon enemmän kirjoittajasta kuin kohteesta pitänee paikkansa taas kerran.
En todellakaan aio jatkaa tätä, koska tällaiset ketjut missä joutuu puolustelemaan omia sanomisiaan eivät ole hauskoja. Pitkään ja paljon kirjoittaneena, aina nimimerkillä ja kirjautuneena, aineistoa kyllä löytyy jos haluaa tonkia.

"Jokainen ihminen on vastuussa omista tunteistaan" kirjoittaa eräs.
Varmaankin Tellun tai KK:n ajatus ....?

Kyllä jokainen ihminen on vastuussa myös toisille ihmisille aiheuttamistaan
huonoista henkisistä oloista.
Ainakin tervepäinen ihminen tuntee olevansa vastuussa eikä aiheuta
tahallaan muille henkistä pahoinvointia.

Jos joku kirjoituksillaan tekee itsestään inhottavan
vastuu on kyllä hänellä itsellään miten häneen suhtaudutaan.
nm. älä katso ruusunpunaisten sankojen läpi

Joku yrittää kummallisesti kääntää asiaa niin päin, että uhreista tuleekin syyllisiä.
Syyllinen on "pulmunen".

. Jotain narsismia. Narsisti on sokea omille vioilleen. itseihailu huipussaan eikä koskaan epäilynhäivääkään omaa itseä kohtaan.