Tänä vuonna 3 lopettanut Linuxin käytön. Käyttäjämäärä on laskenut lähes kaikissa ikäluokissa.
Kolme suomalaista on lopettanut Linuxin käyttämisen huhtikuun jälkeen. Käyttöjärjestelmien asiantuntija Arto Hönkä kertoo blogissaan ottaneensa talteen huhtikuussa Linuxin käyttäjämäärätilastot. Hän halusi nähdä, miten Linuxin ongelmat yksityisyyden suojaamisessa tulisivat vaikuttamaan käyttäjämääriin.
Elokuussa käyttäjiä oli siis 3 vähemmän. Linuxilla on nyt 9 suomalaista käyttäjää kuukaudessa.
"Asia voidaan ilmaista myös niin, että niistä 12 suomalaisesta, jotka käyttivät Linuxia vielä huhtikuussa, on käytön lopettanut 25 prosenttia", Hönkä kirjoittaa.
Eniten lopettaneita on 30–39-vuotiaissa, mutta käyttäjämäärä on laskenut lähes kaikissa ikäluokissa. Kasvua ei ole missään ikäluokassa.
Höngän mukaan huhtikuuhun asti Linuxin käytön kasvulle ei Suomessa näkynyt loppua. Sen jälkeen tapahtui käänne.
"Voidaan perustellusti sanoa, että NSA-vakoilukohusta alkanut Linuxiin kohdistunut kriittinen keskustelu on saanut suomalaiset muuttamaan suhtautumistaan Linuxiin. Arvatenkin myös GDPR:n myötä lisääntynyt tietoisuus omasta yksityisyydestä ja tietosuojasta verkossa on voinut vaikuttaa käyttäjien valintoihin", Hönkä kirjoittaa.
Tätä tukee DNA:n kysely, jonka mukaan seitsemänkymmentä prosenttia vastaajista oli poistanut Linuxinsa NSA-kohun takia ja satakymmenen prosenttia harkitsi Linuxin poistamista.
Vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös muualla Euroopassa. Windowsin ja MacOS:n käyttö on puolestaan noussut.
Kolme suomalaista on lopettanut Linuxin käyttämisen huhtikuun jälkeen. Käyttöjärjestelmien asiantuntija Arto Hönkä kertoo blogissaan ottaneensa talteen huhtikuussa Linuxin käyttäjämäärätilastot. Hän halusi nähdä, miten Linuxin ongelmat yksityisyyden suojaamisessa tulisivat vaikuttamaan käyttäjämääriin.
Elokuussa käyttäjiä oli siis 3 vähemmän. Linuxilla on nyt 9 suomalaista käyttäjää kuukaudessa.
"Asia voidaan ilmaista myös niin, että niistä 12 suomalaisesta, jotka käyttivät Linuxia vielä huhtikuussa, on käytön lopettanut 25 prosenttia", Hönkä kirjoittaa.
Eniten lopettaneita on 30–39-vuotiaissa, mutta käyttäjämäärä on laskenut lähes kaikissa ikäluokissa. Kasvua ei ole missään ikäluokassa.
Höngän mukaan huhtikuuhun asti Linuxin käytön kasvulle ei Suomessa näkynyt loppua. Sen jälkeen tapahtui käänne.
"Voidaan perustellusti sanoa, että NSA-vakoilukohusta alkanut Linuxiin kohdistunut kriittinen keskustelu on saanut suomalaiset muuttamaan suhtautumistaan Linuxiin. Arvatenkin myös GDPR:n myötä lisääntynyt tietoisuus omasta yksityisyydestä ja tietosuojasta verkossa on voinut vaikuttaa käyttäjien valintoihin", Hönkä kirjoittaa.
Tätä tukee DNA:n kysely, jonka mukaan seitsemänkymmentä prosenttia vastaajista oli poistanut Linuxinsa NSA-kohun takia ja satakymmenen prosenttia harkitsi Linuxin poistamista.
Vastaavaa kehitystä on havaittavissa myös muualla Euroopassa. Windowsin ja MacOS:n käyttö on puolestaan noussut.
Vastaukset 19
Vanhimmat
se on nois ilmaisjärjestelmis, että ne on kaikki kovin rajallisia
jotkut jutut toimii mut paljon jää uupumaan ja asetuksissa on kaikenlaista veemäistä gurutason tietämystä vaativaa säätöä, saat laukata ympäri forumeita eikä kaikkeen ees löydy vastausta
Onpa erikoinen kokemus...............en ole tuollaista havainnut, Linux pelittää käytännössä heti, kun on asennettu.
Jaa, sitten 90- luvun alun ei ole muutosta tullut, asennuksen jälkeen jää aina joku elementti puuttumaan. Milloin ei toimi äänet, milloin ei verkkokortti, wlani ei toimi tai milloin näytönohjain, muutamia tässä mainitakseni.....Kyllä peruslaitteet pitää toimia universsaliajureilla ilman kikkailuja,
Mulla ei saa linux-ajureita monitoimipömpeliin, ja lisäksi wlan-kortti ei löytänyt verkkoja linuxilla.
Windowsista on löytynyt taas aukko, vaikka käyttistä on myyty hyväuskoisille jo vuosikymmeniä.
Sitä aukkoa kutsutaan rajapinnaksi käyttäjän ja koneen välillä.
Lisenssi järkyttänän 4€ ebaysta. On muuten ihan legit OEM lisenssejä. Muuten Input aika naulankantaan.
Kannattaa myös huomioida, että Linuxia vakoillaan. Esimerkiksi Googlen Linux-puhelimet kuuntelevat käyttäjäänsä 24/7.
Linuxillahan on Suomessa parisen miljoonaa käyttäjää, mutta androidin kautta. Tällöin jää linuxgurut komentoriveineen pois kuvioista ja käyttäjä voi käyttää graafista käyttöliittymää ihan ilokseen.
Ne tulee kuolemaan kaikki tuollaiset graafiset viritykset pois. Ne ei ole lähelläkään mitään oikeata Linuxia.
Komentorivipohjainen toiminta on jämäkkää, oikeata Unix-styleä. Tähän originaaliin unix-linux- tyyliin kaikki palaa takaisin, kunhan muutaman vuoden grafiikkahöärhötys on mennyt ohitse.
Olisi siistiä jos Android-luuriinkin saisi vastattua komennolla "sudo answer phone SIM1 yes" ja tekstiviesti lähetettäisiin "sudo send textmsg 'Moro' 358001234545, 35800632521"
Ainakin semmoinen ero tässä on Windowsiin verrattuna, että kone pätkähtää tosi nopeasti käyntiin. Windows kone on vain ihan alussa nopea ja sitten se onkin jo päivittänyt itsensä täyteen roskaa josta ei pääse eroon. Windowsissa ei voi päättää mitä kone tekee ja mitä siinä pyörii. Nyt tuli ihan uusi versio, Ubuntu 16.04 päivittyi 18.04: een. Pienempiä päivityksiä tulee tämän tästä ja tietoturva on parempi. Myös erilaisia tasokkaita ilmaisohjelmia on pilvin pimein, jos jotain tarvii ja kiinnostaa opetella.
Mikään guru tämän kanssa ei tarvitse olla, mutta jotkut laiteasetukset vaativat joskus selvittelyä. Itellä on tuo vanhahko windows-ajalta oleva brotherin tulostus-skanneri ja skannerin puolta en ole vieläkään saanut / jaksanut askarrella toimimaan.
Tämä on täysin graafinen kuten windows (tosin paljon selkeämpi) ja tämän oppii hetkessä. Lyhyt aloitusopas kannattaa lukea niin tietää pääasiat. Ne riittävät käyttämiseen. Tietysti haluttessa saa esille komentorivin (cntrl T) johon eri loitsuja kirjoittelemalla voi tehdä ja ohjelmoida ihan vaikka mitä. Niitä löytyy Ubuntu-foorumista ja Linux-oppaasta jos haluaa syventyä. Myös edellä mainitut laiteasennukset saa siten jos graafisesta käyttöliittymästä ei löydy oikeaa. Ainakin jos on yhtään nörtin vikaa / kiinnostusta niin kannattaa ottaa Ubuntu koneeseen. Itse olen täysin tavis- ja sunnuntaikäyttäjäpohjalta, mutta on tämä silti toiminut enkä halua palata Windowsiin.
Linux sopii sellaisille käyttäjille, jotka päivät pitkät katsoo pornoa netistä.
Ei sovellu lapsiperheelle perhekäyttöön eiklä varsinkaan mihinkään työkäyttöön.
Lapsille pitää ostaa mailat ja lenkkiktossut! Lapset menee ulos leikkimään. Ne ei tarvii mitään vindousseja. Isi tekee päivän työt linuksilla ja kattoo päälle luontokuvia.
Se iskä joka katsoo illalla luontokuvia Linuxilla, niin kyllä se kattoisi töissäkin niitä samoja luontokuvia Linuxilla.
Siksi työpaikat ei Linuxia kelpuuta, ei kukaan.
Se on joidenkin suomalaisten työpaikkojen ongelma. Esim Saksassa Linuksia on käytetty perusopetuksen käyttöjärjestelmänä jo pitkään tunneituista hyvistä syistä. Meilläkin voitais säästää pitkä penni jos oltais vähän järkevämpiä.
Saksassa on tosiaan kokeiltu ja palattu jälleen standardikäyttisten ja -ohjelmistojen käyttöön. Suomessakin oli yhteen aikaan buumi vaihdella "ilmaisiin", mutta kokeiluksi nekin jäivät. Aikuiskoulutuskeskukset ovat takoneet hyvää tiliä, kun kouluttivat ensin "ilmaisten" käyttöä, ja myöhemmin perään taas standardien käyttöä. Ja sitten ihmetellään kun työpaikoilla on "atk-ongelmia" :-D
Maailman parhaimman viidensadan supertietoneen joukossa KAIKKI ovat linux-alustalla.
Muutama tosiasia:
https://www.omgubuntu.co.uk/2018/08/interesting-facts-about-linux