Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä laski aina 1990-luvulle asti. Moni suku vierottui esi-isiensä uskosta. Monesti vie mielen surulliseksi.
Mitä tuon taustalla?
1. Suurin virta vei luterilaiseen kirkkoon. Syynä yhtenäisyyden paine? Aiemmin ilmeisesti myös paikoin "käännytystyötä" luterilaisten taholta.
2. Myöhemmin siirtyminen siviilirekisteriin noussut suurimmaksi syyksi.
3. Herätysliikkeet: Tutkimustietoa mm. Savosta, jossa körttiläisyys määritti "oikean uskovaisuuden" ja ortodoksisuus ei oikeaa uskovaisuutta. Lestadiolaiset hyväksyivät ortodoksisen kirkon jäsenet omaan joukkoonsa vaatimatta kirkosta eroamista, mutta kokonaisvaikutus lienee kirkosta vierottava. Evankelisuuden ja ns. viidesläisyyden merkityksestä en ole löytänyt tietoa.
4. Kainuusta tutkimustietoa, että helluntailaisuus oli syynä n. 10% :ssa tapauksessa ortodoksisesta kirkosta eroamisessa vuosina 1953-72.
Muita syitä?
Tietysti ne seka-avioliitot ja lasten kastaminen luterilaiseksi. Taustalla pitkälti samat syyt kuin edellä.
Nykyinen tilanne? Siirtymistä ortodoksiseen kirkkoon eri kristillisitä piireistä, mutta viimeisten tilastojen perusteella lähes yhtä paljon kirkosta eroamista ja pääasiallisesti ilmeisesti siviilirekisteriin?
Miten seka-avioliittojen lapset nykyisin?
Onko nykyistä tutkimustietoa?
Pyydän fiksuja kommentteja ja näkemyksiä historiasta ja nykyisyydestä.
Mitä tuon taustalla?
1. Suurin virta vei luterilaiseen kirkkoon. Syynä yhtenäisyyden paine? Aiemmin ilmeisesti myös paikoin "käännytystyötä" luterilaisten taholta.
2. Myöhemmin siirtyminen siviilirekisteriin noussut suurimmaksi syyksi.
3. Herätysliikkeet: Tutkimustietoa mm. Savosta, jossa körttiläisyys määritti "oikean uskovaisuuden" ja ortodoksisuus ei oikeaa uskovaisuutta. Lestadiolaiset hyväksyivät ortodoksisen kirkon jäsenet omaan joukkoonsa vaatimatta kirkosta eroamista, mutta kokonaisvaikutus lienee kirkosta vierottava. Evankelisuuden ja ns. viidesläisyyden merkityksestä en ole löytänyt tietoa.
4. Kainuusta tutkimustietoa, että helluntailaisuus oli syynä n. 10% :ssa tapauksessa ortodoksisesta kirkosta eroamisessa vuosina 1953-72.
Muita syitä?
Tietysti ne seka-avioliitot ja lasten kastaminen luterilaiseksi. Taustalla pitkälti samat syyt kuin edellä.
Nykyinen tilanne? Siirtymistä ortodoksiseen kirkkoon eri kristillisitä piireistä, mutta viimeisten tilastojen perusteella lähes yhtä paljon kirkosta eroamista ja pääasiallisesti ilmeisesti siviilirekisteriin?
Miten seka-avioliittojen lapset nykyisin?
Onko nykyistä tutkimustietoa?
Pyydän fiksuja kommentteja ja näkemyksiä historiasta ja nykyisyydestä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jaa, entisenä luterilaisena ja nyt helluntalaisena, kävin Ortodoksien eräässä toimintapaikassa. Tuossa mietin, että Ortodokseilla kuitenkin on päätä pitää Sanasta kiinni.
Eli taitaa käydä lopputulemaksi niin, että jos he hyväksyvät opetuksen jälkeen meidät, niin tulen liittymään heihin. Eli jätän hapatteen jälkeeni, kun tuo muotouskonnollisuus synteineen on kansankirkkoon ja helluntalaisuuteen pesiytynyt jäädäkseen, ja jopa lainsäätäjä pakottaa synnille paikan kirkon sisälle, jota ortodokseille eivät voi tehdä.
Siksi ja juuri siksi valinnan suunta on jo syvästi mielessäni.
Tämänpäivän, ai - jaa vuorokausivaihtui. No eilisen jälkeen olen syvemmin hyväksynyt muutoksen tuulen elämääni ja siksipä olen syventynyt jo tulevaan uskonelämään.
Salla+Remes-Ylösen++gradu-tutkimuksen+mukaan++http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20090011/URN_NBN_fi_joy-20090011.pdf
Tulos ei yllätä. Laumasieluina ihmiset usein menevät sinne, minne muutkin menevät. Jos enemmistönä olisi jokin muu kuin luterilainen kirkko, menisivät ihmiset sinne. Entinen opettajani kerran esittikin hauskan kysymyksen: Jos satunnainen kadullakulkija näkee pitkän kiemurtelevan jonon (eikä jonon alkupäätä-siis sitä mihin oikeastaan jonotetaan), niin kuinkakohan todennäköistä on, että hän menee itsekin jonottamaan (vaikka ei tiedä mihin ja mitä jonotetaan). Vähintäänkin kulkijaa jää vaivaamaan, että mihinkös ne ihmiset nyt oikein jonottivat. Jos ei kysymällä selviä (esim. kielimuuri,tms.), niin kuinka todennäköisesti jää itsekin jonoon, kunnes selviää perillä mitä jonotetaan.
Ja vielä nolompaa: siinä jonottaessaan (jotakin mitä ei tiedä vielä) kansalainen x päätyy paikalle saapuneen lehtitoimittajan toimesta paikallisuutisiin kuvineen päivineen. Kansalainen kyllästyy jonottamiseen ja jättää homman sikseen. Seuraavana aamuna hän saa sitten lehdestä lukea jonottaneensa jotakin tosi (omasta mielestään) noloa.
Viime vuosikymmenten aikana Suomen ortodoksikirkon likimain tasaisena pysynyt jäsenmäärä on ollut seurausta lähinnä maahanmuuttajien liittymisestä kirkkoon.
Suomalainen kantaväestö eroaa kirkosta suuremmassa määrin kuin uutta suomalaista kantaväestöä liittyy.
Papisto ei huolehtinut Vienan pakolaisista. Suurin osa kääntyi luterilaiseksi.