L.S kuulutus

Olisihan se kiva... mutta näin nyt mennään :) ajattelin yksi kerta tuossa, että pitäisikö laittaa minunkin samaatietä kuulutus palstalle :)

Totta.....jos sinua häiritsee , voit olla lukematta.
Kaikkia aloituksia ei tarvitse lukea. Esim. monet viha- aloitukset jätän aukaisematta kokonaan..

Tuolla, kun Jumala kysyy, rakastatko sinä minua, hän ei tee kauppaa.
Vaan hän on antanut ihmiselle vapaan tahdon valita.
Hän ei pakota ihmistä, mutta odottaa, että ihminen rakastaisi häntä ihmisen itsensä vuoksi, että pelastuisi.
Moni kautta aikain on pohtinut kärsimystä, miksi Jumala sallii kaiken.
Eikö Jumala voisi kaikkivoipaisuudessaan vain lopettaa pahan.
Tuosta kerran tyttöni kysyi, kun kerroin että paha tuli maailmaan syntiinlankeemuksen kautta silloin, kun Adam söi kiellettyä hedelmää.
Seuraavaksi tyttö kysyi, että miksi Jumala loi sitten sen puun kiusaksi....jos täällä joku osaisi tuon selittää?


Hankalia kysymyksiä. Itse ajattelen, että Jumala on minua viisaampi. Kaikella hänen tekemisillään on tarkoituksensa, joita en ymmärrä aina.
Mutta nuo teot ovat silti ihmisten parhaaksi suunniteltu.
Noin haluan uskoa ja uskon myös.
Sinäkin uskot Jumalaan, jota et näe. Näemme hänen vaikutuksensa ja tekonsa kuitenkin.
Ymmärränkö oikein, että sinusta on vaikeaa uskoa Jumalan hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen?

Mulla on nyt flunssa. Kurkku kipeä 😨

Koen että Hän on muita varten... ehkä silti kuin itse kilpailisin Hänen rakkaudestaan, jota en koe saavani, löytäväni, ymmärtäväni, näkeväni, kohdalleni. En näe Hänen hyviä tekojaan, en omassa elämässäni, luen vain muiden elämästä täälläkin. Sanotaan, että ihminen ei pääse ihmisyydestään, miksi Hän silti odottaa meidän valitsevan asioita sen mukaan miten raamattu kehoittaa käskyjensä kautta, miksi Hän odottaa, että osaamme toimia aina lähimmäisen rakkauden kautta. Jumalan rakastaminenhan on käskyjen noudattamista.

Ikävä että on flunssaa... sitä on nyt syksyllä liikkeellä tosin, voi mennä monta päivää parantuessa, minullakin vielä tietynlaisia jälkioireita, näköjään kestänee... siis yskää lähinnä ja tukkoisuutta.

L_S kirjoitti:

Koen että Hän on muita varten... ehkä silti kuin itse kilpailisin Hänen rakkaudestaan, jota en koe saavani, löytäväni, ymmärtäväni, näkeväni, kohdalleni. En näe Hänen hyviä tekojaan, en omassa elämässäni, luen vain muiden elämästä täälläkin. Sanotaan, että ihminen ei pääse ihmisyydestään, miksi Hän silti odottaa meidän valitsevan asioita sen mukaan miten raamattu kehoittaa käskyjensä kautta, miksi Hän odottaa, että osaamme toimia aina lähimmäisen rakkauden kautta. Jumalan rakastaminenhan on käskyjen noudattamista.

Miksi odottaa, että toimisimme raamatunsanan mukaan? Siksi, koska Jumala näkee kokonaisuuden. Hän tietää, mikä on meidän parhaaksi, eikä halua, että ihminen ajautuisi pahoille teille ja eroon Jumalasta, koska se valinta vie kadotukseen.
Syntiinlankeemuksen kautta täällä on sekä hyvä, että paha eli olemme kaksiosaisia sen kautta, inhimillisyyskin tulee tuota kautta.

Samaatietä kirjoitti:

Miksi odottaa, että toimisimme raamatunsanan mukaan? Siksi, koska Jumala näkee kokonaisuuden. Hän tietää, mikä on meidän parhaaksi, eikä halua, että ihminen ajautuisi pahoille teille ja eroon Jumalasta, koska se valinta vie kadotukseen.
Syntiinlankeemuksen kautta täällä on sekä hyvä, että paha eli olemme kaksiosaisia sen kautta, inhimillisyyskin tulee tuota kautta.

Jumala odottaa, että pidämme käskyt, mutta ymmärtää, ettei meistä ole aina toimimaan hänen käskyjensä mukaisesti ja tarvimme hönen armoaan.
Siksi Jeesus sovitti syntimme. Saamme aina palata Jumalan luo ja pyytää anteeksi.
Eikait meistä kukkaa oo semmone, että pystys olla tekemättä syntiä, mutta uskovainen haluaa pyrkiä kuuliaisuuteen niinku tiedät, koska Jumala rakastaa ja haluaa meille hyvää niin mekin haluamme hyvää hänelle.

Pelkään, että Hänen mielenmukaiset valinnat, tekevät minusta onnettoman ja ilottoman, raihnaisen ja entä jos väsyn? Loppujen lopuksi aina ehkä toimin Hänen tahtonsa mukaan, ja jos en toimi, koen Hänen kurittavan niin kovasti, että Hän laittaa toimimaan--- Hän ei silti jaa mitään palkintoja tottelevaisuudestakaan-- vain nilkutan Hänen luokseen... muiden uskovien huutaessa onnessansa hallelujaata niin siunattuina matkalaisina.

Samaatietä kirjoitti:

Tuolla, kun Jumala kysyy, rakastatko sinä minua, hän ei tee kauppaa.
Vaan hän on antanut ihmiselle vapaan tahdon valita.
Hän ei pakota ihmistä, mutta odottaa, että ihminen rakastaisi häntä ihmisen itsensä vuoksi, että pelastuisi.
Moni kautta aikain on pohtinut kärsimystä, miksi Jumala sallii kaiken.
Eikö Jumala voisi kaikkivoipaisuudessaan vain lopettaa pahan.
Tuosta kerran tyttöni kysyi, kun kerroin että paha tuli maailmaan syntiinlankeemuksen kautta silloin, kun Adam söi kiellettyä hedelmää.
Seuraavaksi tyttö kysyi, että miksi Jumala loi sitten sen puun kiusaksi....jos täällä joku osaisi tuon selittää?


Hankalia kysymyksiä. Itse ajattelen, että Jumala on minua viisaampi. Kaikella hänen tekemisillään on tarkoituksensa, joita en ymmärrä aina.
Mutta nuo teot ovat silti ihmisten parhaaksi suunniteltu.
Noin haluan uskoa ja uskon myös.
Sinäkin uskot Jumalaan, jota et näe. Näemme hänen vaikutuksensa ja tekonsa kuitenkin.
Ymmärränkö oikein, että sinusta on vaikeaa uskoa Jumalan hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen?

Mulla on nyt flunssa. Kurkku kipeä 😨

Onko sulla flunssalääkkeitä? Itselläni on aina iso varasto pilleriä, jauhetta ja yskänlientä joka lähtöön, laillisiin sairauksiin.

Kun on flunssa, pitää levätä peiton alla, jättää kaikki kotityöt tuonnemmaksi ja rauhoittua. Kurkkukipuun eli kurkun desinfiointiin on hyvä imeskelytabletti Bafucin.

Tjaa, mut sinähän oot hoitsu ammatiltas, joten tiedät...

Samaatietä kirjoitti:

Jumala odottaa, että pidämme käskyt, mutta ymmärtää, ettei meistä ole aina toimimaan hänen käskyjensä mukaisesti ja tarvimme hönen armoaan.
Siksi Jeesus sovitti syntimme. Saamme aina palata Jumalan luo ja pyytää anteeksi.
Eikait meistä kukkaa oo semmone, että pystys olla tekemättä syntiä, mutta uskovainen haluaa pyrkiä kuuliaisuuteen niinku tiedät, koska Jumala rakastaa ja haluaa meille hyvää niin mekin haluamme hyvää hänelle.

Loppujen lopuksi sitä huomaa olevansa vain syntinen ihminen, joka ei omilla töillänsä ansaitse taivaspaikkaansa.

Ja silti, Jumalan pitää kurittamalla kurittaa oikealle tielle? vaikka minun tulee huomata että en syntisyydessä sinne pääsekään, mihin Hän piiskaa? Kun minä sitä dilemmaa katson ja seuraan, ajattelen... Hän on mielipuoli.

Neuvoja.hoitsulle kirjoitti:

Onko sulla flunssalääkkeitä? Itselläni on aina iso varasto pilleriä, jauhetta ja yskänlientä joka lähtöön, laillisiin sairauksiin.

Kun on flunssa, pitää levätä peiton alla, jättää kaikki kotityöt tuonnemmaksi ja rauhoittua. Kurkkukipuun eli kurkun desinfiointiin on hyvä imeskelytabletti Bafucin.

Tjaa, mut sinähän oot hoitsu ammatiltas, joten tiedät...

Täällä maataan, kiitos. Kurkkupastillia imeskellään. Korvissa kihissee ja päässä suhissee 😂
Ihan normi särkylääkettä oon ottanut.
Bafucin ei oikein sovi minun massulle.
Se muuten hyvä, turruttaa kipeää nielua.

L_S kirjoitti:

Ja silti, Jumalan pitää kurittamalla kurittaa oikealle tielle? vaikka minun tulee huomata että en syntisyydessä sinne pääsekään, mihin Hän piiskaa? Kun minä sitä dilemmaa katson ja seuraan, ajattelen... Hän on mielipuoli.

Voi olla, että hän on mielipuolisesti rakastunut 😊

Samaatietä kirjoitti:

Voi olla, että hän on mielipuolisesti rakastunut 😊

Minä luulen, että totuus meistä ihmisistä saattaa olla rankempi kuin ymmärrämmekään. Siksi Jumalalla rajut toimenpiteet yrittää pelastaa meistä edes osan. Kai tuotakin voi siten rakkaudeksi kutsua.

No, ainakin paholainen on saanut meistä perusteellisen otteen.

Ymmärrän L_S:n tuntemuksia, mutta lohduttautukoon sillä, ettei Jumala ole nimenomaan hänen vastaisensa, vaan syntisyyteemme ja lihallisuuteemme nähden yleensäkin.

Mutta onhan tuo ollut melkoinen suunnitelma tulla Taivaista alas, ihmiseksi, Itse kokemaan miltä tuntuu olla ihminen. Ainakin Hän tuntee nyt asian ihan omakohtaisestikin. Sitten, ihmisenä mutta samalla Jumalana (joka meidät tuomitsee), tuomitsee Itse Itsensä kuolemaan syntien tähden, eli kantaakseen meidän syntimme.

Olen ajatellut Jeesusta Ristillä, kun Hän huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?!" Jeesuksella oli koko ihmiskunnan synnit harteillaan ja Jumalahan, vielä ennen sovitusta, hylkäsi syntisen. Jeesus tunsi taatusti kauhua, kun Hän, puhdas ja viaton laitettiin yhtäkkiä syntisen asemaan. Koki koko synnin saastan. Järkyttyisi sitä viaton vähemmästäkin. Ja niin Jeesus kuoli, "syntisenä".

Jos L_S:n oloa yhtään helpottaisi tieto, että olemme kaikki olleet ja olemme samalla viivalla. Jokainen meistä on syntinen, jo pieni vauvakin. Kysymys on ihmisyydestä joka on saastunut (perisynti). L_S ei ole mitenkään muita huonompi, muttei parempikaan.

N. 7. huhtikuuta vuonna 30 jaa, Jumala Itse sovitti kaikki meidän syntimme, niin, että olemme kaikki pelastetut. Menneet ihmiset, tuon aikaiset, tämän päiväiset ja huomisetkin ihmiset.

Koko ihmiskunta, jokainen ihminen synteineen on jo sovitettu. Sovitettiin tuona päivänä, vajaat 2000 vuotta sitten.

Sovitus on siis olemassa. Mutta: tämän sovituksen on kunkin ihmisen joko hyväksyttävä tai jätettävä / hylättävä omalla kohdallaan. Kutsu on osoitettu kaikille, koko ihmiskunnalle, mutta Jumala ei pakota ketään luokseen. Hänestä voi kieltäytyä, omalla vastuullaan, toki, sillä kerran tulee Viimeinen tuomio ja silloin ratkaistaan meidän kohdallamme ainoastaan se, olemmeko sallineet sovittaa itsemme, vai kieltäydyimmekö tästä sovituksen lahjasta.

Huomautan vielä, että olemukseltaan Jeesus On syntisten Vapahtaja eli tuomiosta vapauttaja, Pelastaja. (Luulo-) synnittömäthän eivät sovitusta tarvitse. Joko heillä on omat luulometkunsa vanhurskauttaa itse itseään omilla lainteoillaan, tai toiset, syntisinä kieltäytyvät syntien anteeksiannosta.

Jeesuksen, itseasiassa koko Yhden Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kohdalla on kysymys nimenomaan syntisten pelastamisesta, pyhyydenvoiman antamisesta syntisille, syntisten / jumalattomien vanhurskauttamisesta.

Room. 4: 1-8
1 Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?
2 Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
3 Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".

4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,

5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
7 "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

Luulisi jokaisen, ainakin syntejään säikkyvän ihmispolon tällaisesta evankeliumista ilahtuvan. "Jumala vanhurskauttaa jumalattoman." Ainakin itse syvästi järkytyin, kun kirkkoon liityttyäni, Lutherin ohjauksessa aloin ymmärtää Raamatun täyttä sanomaa.

Sitä kun jotkut olettavat että Jumala vanhurskauttaisi jo vanhurskaan.
*

JumalatonVanhurskas kirjoitti:

Minä luulen, että totuus meistä ihmisistä saattaa olla rankempi kuin ymmärrämmekään. Siksi Jumalalla rajut toimenpiteet yrittää pelastaa meistä edes osan. Kai tuotakin voi siten rakkaudeksi kutsua.

No, ainakin paholainen on saanut meistä perusteellisen otteen.

Ymmärrän L_S:n tuntemuksia, mutta lohduttautukoon sillä, ettei Jumala ole nimenomaan hänen vastaisensa, vaan syntisyyteemme ja lihallisuuteemme nähden yleensäkin.

Mutta onhan tuo ollut melkoinen suunnitelma tulla Taivaista alas, ihmiseksi, Itse kokemaan miltä tuntuu olla ihminen. Ainakin Hän tuntee nyt asian ihan omakohtaisestikin. Sitten, ihmisenä mutta samalla Jumalana (joka meidät tuomitsee), tuomitsee Itse Itsensä kuolemaan syntien tähden, eli kantaakseen meidän syntimme.

Olen ajatellut Jeesusta Ristillä, kun Hän huusi: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?!" Jeesuksella oli koko ihmiskunnan synnit harteillaan ja Jumalahan, vielä ennen sovitusta, hylkäsi syntisen. Jeesus tunsi taatusti kauhua, kun Hän, puhdas ja viaton laitettiin yhtäkkiä syntisen asemaan. Koki koko synnin saastan. Järkyttyisi sitä viaton vähemmästäkin. Ja niin Jeesus kuoli, "syntisenä".

Jos L_S:n oloa yhtään helpottaisi tieto, että olemme kaikki olleet ja olemme samalla viivalla. Jokainen meistä on syntinen, jo pieni vauvakin. Kysymys on ihmisyydestä joka on saastunut (perisynti). L_S ei ole mitenkään muita huonompi, muttei parempikaan.

N. 7. huhtikuuta vuonna 30 jaa, Jumala Itse sovitti kaikki meidän syntimme, niin, että olemme kaikki pelastetut. Menneet ihmiset, tuon aikaiset, tämän päiväiset ja huomisetkin ihmiset.

Koko ihmiskunta, jokainen ihminen synteineen on jo sovitettu. Sovitettiin tuona päivänä, vajaat 2000 vuotta sitten.

Sovitus on siis olemassa. Mutta: tämän sovituksen on kunkin ihmisen joko hyväksyttävä tai jätettävä / hylättävä omalla kohdallaan. Kutsu on osoitettu kaikille, koko ihmiskunnalle, mutta Jumala ei pakota ketään luokseen. Hänestä voi kieltäytyä, omalla vastuullaan, toki, sillä kerran tulee Viimeinen tuomio ja silloin ratkaistaan meidän kohdallamme ainoastaan se, olemmeko sallineet sovittaa itsemme, vai kieltäydyimmekö tästä sovituksen lahjasta.

Huomautan vielä, että olemukseltaan Jeesus On syntisten Vapahtaja eli tuomiosta vapauttaja, Pelastaja. (Luulo-) synnittömäthän eivät sovitusta tarvitse. Joko heillä on omat luulometkunsa vanhurskauttaa itse itseään omilla lainteoillaan, tai toiset, syntisinä kieltäytyvät syntien anteeksiannosta.

Jeesuksen, itseasiassa koko Yhden Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kohdalla on kysymys nimenomaan syntisten pelastamisesta, pyhyydenvoiman antamisesta syntisille, syntisten / jumalattomien vanhurskauttamisesta.

Room. 4: 1-8
1 Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?
2 Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
3 Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi".

4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,

5 mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
7 "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!
8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"

Luulisi jokaisen, ainakin syntejään säikkyvän ihmispolon tällaisesta evankeliumista ilahtuvan. "Jumala vanhurskauttaa jumalattoman." Ainakin itse syvästi järkytyin, kun kirkkoon liityttyäni, Lutherin ohjauksessa aloin ymmärtää Raamatun täyttä sanomaa.

Sitä kun jotkut olettavat että Jumala vanhurskauttaisi jo vanhurskaan.
*

Totta, L.S ei ole yhtään huonompi.
Vaikka kuinka on vaikeaa, voimme iloita siittä, että Jumala on meidän kanssamme ja asiat hänen ohjauksessaan.
Voimme luottaa häneen.
Ja vaikka olisi kuinka epäilyksiä, ei Jumala hylkää.
Se on ihminen, joka hylkää Jumalan.
Kyllä pääsee taivaaseen, jos riippuu Jeesuksessa kiinni.
Usko tarkoittaa myös sitä, että uskoo saaneensa synnit anteeksi.

Samaatietä kirjoitti:

Totta, L.S ei ole yhtään huonompi.
Vaikka kuinka on vaikeaa, voimme iloita siittä, että Jumala on meidän kanssamme ja asiat hänen ohjauksessaan.
Voimme luottaa häneen.
Ja vaikka olisi kuinka epäilyksiä, ei Jumala hylkää.
Se on ihminen, joka hylkää Jumalan.
Kyllä pääsee taivaaseen, jos riippuu Jeesuksessa kiinni.
Usko tarkoittaa myös sitä, että uskoo saaneensa synnit anteeksi.

Mutta aina tulee epäilyksiä ja syntiä, silloin pyydämme anteeksi Jumalalta ja jos olemme rikkoneet ihmistä vastaan, pyydämme häneltä anteeksi.
Ei Jumala vaadi meiltä täydellisyyttä, vaan uskoa.

Samaatietä kirjoitti:

Mutta aina tulee epäilyksiä ja syntiä, silloin pyydämme anteeksi Jumalalta ja jos olemme rikkoneet ihmistä vastaan, pyydämme häneltä anteeksi.
Ei Jumala vaadi meiltä täydellisyyttä, vaan uskoa.

Minun täytyy sanoa, että tuo vanhurskaus on jäänyt minulta vähän pimentoon. En ole sitä niin pohtinut.

Olen itse täysin ja kokonaan epätäydellinen. Siksi minusta on ihana, kun minua rakastetaan tällaisenaan..
Ja Jumala rakastaa myös L.S sinua.

Ei minua tarvitse sentään sääliä ;)

L_S kirjoitti:

Ei minua tarvitse sentään sääliä ;)

Ei niin 😃Hyvä huomautus.... mietin, säälinkö. Toisaalta en. Samalla tavalla voisi minuakin sitten sääliä uskonasioissa 😃 Mutta toisaalta säälin välillä. Vahvin tunne on kuitenkin huolestuneisuus.
Huolestuttaa, miten jaksat, kun ajattelet noin, että ei ole niin selvää asiat. Tuollaisia ristiriitaisia tunteita. Tosin niitä kaikilla toisinaan.

Totta, ei ole selvää uskonasiat. Koetan selviytyä, kuten olen tehnyt tähänkin asti, luulen... en halua luovuttaa tai antaa periksi, en aio jäädä katsomaan totaalista romahdusta... en... en voi antaa periksi... kaikesta huolimatta, antaa Jumala toivoa tai ei, pusken eteenpäin... ei ole vaihtoehtoa.

Toivoisin, Jumalan tuovan elämääni, enemmän toivoa, ei vain sitä, että vuodesta toiseen, sinnittelisi pysyäkseen pinnalla... vaan, että Jumala itse näyttäisi mahtinsa ja nostaisi minut ylös epätoivon kuopasta... että hieman jään odottamaan jo "valmiille" :D

L_S kirjoitti:

Totta, ei ole selvää uskonasiat. Koetan selviytyä, kuten olen tehnyt tähänkin asti, luulen... en halua luovuttaa tai antaa periksi, en aio jäädä katsomaan totaalista romahdusta... en... en voi antaa periksi... kaikesta huolimatta, antaa Jumala toivoa tai ei, pusken eteenpäin... ei ole vaihtoehtoa.

Mistä saat voimaa?

L_S kirjoitti:

Toivoisin, Jumalan tuovan elämääni, enemmän toivoa, ei vain sitä, että vuodesta toiseen, sinnittelisi pysyäkseen pinnalla... vaan, että Jumala itse näyttäisi mahtinsa ja nostaisi minut ylös epätoivon kuopasta... että hieman jään odottamaan jo "valmiille" :D

Ihan ymmärrettävää.

Toivoisin, että Jumala järjestäisi jotenkin elämässäni asiat sillä tavalla, että voin katsoa kokonaisuutta, tyytyväisin mielin ja voin rentoutua mielentasolla(en tarkoita laakereilla makaamista)… en pysty siihen yksin... mutta olen jollain tasolla menettänyt toivoa, en jaksa enää odottaa Jumalan, apua, luottaa siihen, koen... että tulisin pettymään... siksi ajattelen, että se on kuten tähänkin asti... sinnillä eteenpäin.

L_S kirjoitti:

Toivoisin, että Jumala järjestäisi jotenkin elämässäni asiat sillä tavalla, että voin katsoa kokonaisuutta, tyytyväisin mielin ja voin rentoutua mielentasolla(en tarkoita laakereilla makaamista)… en pysty siihen yksin... mutta olen jollain tasolla menettänyt toivoa, en jaksa enää odottaa Jumalan, apua, luottaa siihen, koen... että tulisin pettymään... siksi ajattelen, että se on kuten tähänkin asti... sinnillä eteenpäin.

Voitkö välillä levähtää armon varassa? Että voit luottaa Jumalan rakkauteen.

Sitähän se usko on. Se on tahto kysymys, kaikesta huolimatta.

Miten voi levähtää armon varassa? Se on sitä, kun teen tyypilliset, eli kun tulee tiukkapaikka, laitan hanskat tiskiin... koetan toimia niin kuin uskovat yleensä näkevät asian... sitä paitsi en pidä toimettomuudesta... mutta olen tällä hetkellä aika lähellä tyypillisiä, selkeästi yritän etsiä uusia suuntia...ja kun koko perustus mättää, tiedän että koko perustus mättää...en tiedä mitä armon varassa eläminen on tai miten se toimii... en voi alkaa lepäämään laakereilla.

Kyllä rakastan Jumalaa, uskoisin... en olisi näinkään kauan ollut uskossa... ilman sitä... tarvis vaan vastarakkautta.

L_S kirjoitti:

Miten voi levähtää armon varassa? Se on sitä, kun teen tyypilliset, eli kun tulee tiukkapaikka, laitan hanskat tiskiin... koetan toimia niin kuin uskovat yleensä näkevät asian... sitä paitsi en pidä toimettomuudesta... mutta olen tällä hetkellä aika lähellä tyypillisiä, selkeästi yritän etsiä uusia suuntia...ja kun koko perustus mättää, tiedän että koko perustus mättää...en tiedä mitä armon varassa eläminen on tai miten se toimii... en voi alkaa lepäämään laakereilla.

Kyllä rakastan Jumalaa, uskoisin... en olisi näinkään kauan ollut uskossa... ilman sitä... tarvis vaan vastarakkautta.

Armon varassa levähtämisen näen niin , että tai tunnen niin, että rakkaudessaan Jumala armahtaa syntisen.

Millasta vastarakkautta toivoisit Jumalan puolelta?

Samaatietä kirjoitti:

Armon varassa levähtämisen näen niin , että tai tunnen niin, että rakkaudessaan Jumala armahtaa syntisen.

Millasta vastarakkautta toivoisit Jumalan puolelta?

Apua, tarvitsen Hänen apuaan, en osaa auttaa itseäni, en edes tiedä, miten auttaisin itseäni. Tarvitsen arjessa Hänen neuvojaan, ohjaustaan, huolenpitoa, välittämistä, rakkautta... en teoreettisella tasolla, vaan oikeasti... että minulla olisi, ei kaiken ratkoja, vaan, että Hän puhuisi minulle niin ja näyttäisi johdatuksensa, voisin täten luottaa aina tulevaan ja elämään, kokisin olevani vakaalla pohjalla, kun Hän ohjaisi kulkuani. Halusisin ja toivoisin elämääni lapsen kaltaista huolettomuutta ja että osaisi iloita pienistä asioista ja kokisi nauttivansa siitä ilosta.

Tarkoitat, armolla, ettei tarvitse suorittaa ollakseen kelpaava Jumalalle, vaikka mokaisi, Jumala rakastaa... niin, ehkäpä niin onkin.... ja varmastikin on niin... haluaisin nähdä, olevani kelpaava ja sitä kautta rakastettu, ennenkaikkea haluaisin kokea olevani rakastettu, välitetty, enkä ainak kokea olevani niin hylätty ja hyljeksitty.

Onko vaatimuslistani liian vaativa?

L_S kirjoitti:

Onko vaatimuslistani liian vaativa?

Ei minun mielestäni. Nautin itse noista mainitsemistasi asioista Tunnen saavani juuri noita, mistä kirjoitit " vaatimuslistan".

Miksi olisit hyljätty ja hyljeksitty Jumalan tahdolta?

Jos ihminen tekee vastoin Jumalan tahtoa, on hän silloin itse hyljännyt Jumalan opetukset ja ohjeet ja silloin synti erottaa ihmisen Jumalasta, ei Jumala.
Ihminen itse erottaa itsensä.
Mutta, kun uskoo, ei mikään voi silloin erottaa ihmistä, vaan saa synnit anteeksi armosta, kun kääntyy Jumalan puoleen.

Epäusko on eri asia.Silloin ihminen on itse valinnut eron Jumalasta, eikä hän koe synnintuntoa, eikä koe tarvitsevansa armoa.

Ei mokauksien takia joudu eroon Jumalasta. Ne saa uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä

Aha... siis vastoin Jumalan tahdon tekeminen eroittaa Jumalasta... mutta ne voi saada anteeksi Jeesuksen nimessä?

L_S kirjoitti:

Aha... siis vastoin Jumalan tahdon tekeminen eroittaa Jumalasta... mutta ne voi saada anteeksi Jeesuksen nimessä?

Kun katuu ja pyytää anteeksi. Epusko on se joka erottaa., kun ei usko Jumalaan ja joutuu eroon hänestä.
Uskovaista, joka kulkee armon alla, ei voi erottaa Jumalasta.
Hairahduksia ja mokauksia tulee kaikille, mutta kun uskoo ja katuu, saa anteeksi.
Noin minä uskon.

Kuule, kauhea kun tunnen itseni niin pieneksi puhumaan näistä asioista.
Mokaan koko ajan, mutta olen iloinen kun jos tulee mokauksia ja kertyy sitä syntiä, voin luottaa siihen, etteo Jumala hylkää ja myös siihen, että hänen armonsa on yhtä ääretön kuin rakkautensa, kun vain pysyn hänessä.

Samaatietä kirjoitti:

Kun katuu ja pyytää anteeksi. Epusko on se joka erottaa., kun ei usko Jumalaan ja joutuu eroon hänestä.
Uskovaista, joka kulkee armon alla, ei voi erottaa Jumalasta.
Hairahduksia ja mokauksia tulee kaikille, mutta kun uskoo ja katuu, saa anteeksi.
Noin minä uskon.

Kuule, kauhea kun tunnen itseni niin pieneksi puhumaan näistä asioista.
Mokaan koko ajan, mutta olen iloinen kun jos tulee mokauksia ja kertyy sitä syntiä, voin luottaa siihen, etteo Jumala hylkää ja myös siihen, että hänen armonsa on yhtä ääretön kuin rakkautensa, kun vain pysyn hänessä.

Minä en ole helluntailainen. Itse uskon niin että usko ei ole kiinni siittä, mihin seurakuntaan kuuluu.
Se on sydämmen usko. Henkilökohtainen suhde Jumalaan niinkuin sanotaan.

Ai minuko 😁😁😁😁😁😁😁😁😁😁

En ole koskaan kirjoittanut vanhurskaudesta.

Jotenkin tuo on sellainen asia, jonka koen sellaiseksi, että tällä hetkellä jätän tuon Jumalan asiaksi. Asia kerrallaan.

Koska olen huomannut, että omavanhurskaus on niin lähellä niitä, jotka ilmoittavat itsensä vanhurskaiksi.
Olen hidas. Haluan asioiden kasvavan hiljaa mielessäni. En ota vastaan asioita, jotka voivat ylpeyttää mieltäni.
Ehkä Jumala joskus vielä tuon vanhurskaudenkin antaa käsiteltäväksi kun ymmärrykseni ja uskoni on siihen niin valmis

Samaatietä kirjoitti:

En ole koskaan kirjoittanut vanhurskaudesta.

Jotenkin tuo on sellainen asia, jonka koen sellaiseksi, että tällä hetkellä jätän tuon Jumalan asiaksi. Asia kerrallaan.

Koska olen huomannut, että omavanhurskaus on niin lähellä niitä, jotka ilmoittavat itsensä vanhurskaiksi.
Olen hidas. Haluan asioiden kasvavan hiljaa mielessäni. En ota vastaan asioita, jotka voivat ylpeyttää mieltäni.
Ehkä Jumala joskus vielä tuon vanhurskaudenkin antaa käsiteltäväksi kun ymmärrykseni ja uskoni on siihen niin valmis

En siis luota omaan kykyyni käsitellä asiaa. Jumala tietää, milloin olen kypsä siihen. En halua kiirehtää.
Voi olla, etten ole uskossani looginen, mutta Jumala aukaisee asioita minulle sopivassa tahdissa. Luotan tuohon.

Samaatietä kirjoitti:

En siis luota omaan kykyyni käsitellä asiaa. Jumala tietää, milloin olen kypsä siihen. En halua kiirehtää.
Voi olla, etten ole uskossani looginen, mutta Jumala aukaisee asioita minulle sopivassa tahdissa. Luotan tuohon.

Olet sinä ihan looginen ja selkeästi Kristuksen lahjavanhurskaudessa.

Kirjoitit näin ja tästä syystä otin kantaa asiaan:

"Samaatietä
30.8.2018 13:52

Samaatietä kirjoitti:
Mutta aina tulee epäilyksiä ja syntiä, silloin pyydämme anteeksi Jumalalta ja jos olemme rikkoneet ihmistä vastaan, pyydämme häneltä anteeksi.
Ei Jumala vaadi meiltä täydellisyyttä, vaan uskoa.

Näytä lisää
Minun täytyy sanoa, että tuo vanhurskaus on jäänyt minulta vähän pimentoon. En ole sitä niin pohtinut.

Olen itse täysin ja kokonaan epätäydellinen. Siksi minusta on ihana, kun minua rakastetaan tällaisenaan..
Ja Jumala rakastaa myös L.S sinua."
.

Lahjavanhurskautetut kirjoitti:

Olet sinä ihan looginen ja selkeästi Kristuksen lahjavanhurskaudessa.

Kirjoitit näin ja tästä syystä otin kantaa asiaan:

"Samaatietä
30.8.2018 13:52

Samaatietä kirjoitti:
Mutta aina tulee epäilyksiä ja syntiä, silloin pyydämme anteeksi Jumalalta ja jos olemme rikkoneet ihmistä vastaan, pyydämme häneltä anteeksi.
Ei Jumala vaadi meiltä täydellisyyttä, vaan uskoa.

Näytä lisää
Minun täytyy sanoa, että tuo vanhurskaus on jäänyt minulta vähän pimentoon. En ole sitä niin pohtinut.

Olen itse täysin ja kokonaan epätäydellinen. Siksi minusta on ihana, kun minua rakastetaan tällaisenaan..
Ja Jumala rakastaa myös L.S sinua."
.

En osaa arvioida itseäni. Mikä on lahjaksi annettu, se on lahjaksi saatua.

Mitä ässää? mitä tarkoitat? Kerro nyt mitä sinä tällä haluat viestittää? en ymmärrä.

Anteeksi kaikesta... anteeksi.

L_S kirjoitti:

Mitä ässää? mitä tarkoitat? Kerro nyt mitä sinä tällä haluat viestittää? en ymmärrä.

Anteeksi kaikesta... anteeksi.

Siis L.S eli ällä ässä 😊 ei sen kummempaa.
Mitä kuuluu tähän päivään?
Niin mistä anteeksi? Et ole minulle anteeksipyyntöä velkaa, en ainakaan nyt äkkiseltään muista että omisit jotain hankalaa minulle sanonut, tavallista vain...

Haluat ehkä kertoa että pidän itseäni esillä, "surkeuteni kautta" ja nämä kuulutukset ehkä on olleetkin vittuilua.. no kestän sen, "kaveri".

Joskus... no, niinhän se varmaan on, minulla on heikko itsetunto, ja asiat pyörii sen kautta pitkälti ympärilläni.

perkaan kattilaan tässä viinimarjoja, juon kahvia ja nyt naputan sinulle vastausta.

L_S kirjoitti:

perkaan kattilaan tässä viinimarjoja, juon kahvia ja nyt naputan sinulle vastausta.

Eipä tullut tuo mieleen. Puhelin mulla hajoamassa. Pitäs uus

Millaisen puhelimen ajattelit hankkia? Mitä sinun päivääsi muuta? Et sitten huomannut minun aloitusta sulle ;)

Ei kait se puhelin jo hajonnut, vai kissako kielesi vei :D
Mietin tässä pienillä nallepuhin aivoilla, että paljonko on vetoisuus tuollaisessa.... onkohan tuo nyt "keskikokoinen" kattila, siis montako litraa se vetää, onko noin 3 ihan tyhmä arvaus?

Nooo… ensin kuuluttelet minua huutomerkkien kera ja sitten... loukkasinko sinua pahastikin?

L_S kirjoitti:

Nooo… ensin kuuluttelet minua huutomerkkien kera ja sitten... loukkasinko sinua pahastikin?

Ei ollutkaan vika puhelimessaa, vaan laturissa.
Tutkittiin, laturi hajonnut.
En huomannut aloitustasi minulle , pittääpä etsiä. Joko sait tehtyä mehua?
Et loukannut.

Samaatietä kirjoitti:

Ei ollutkaan vika puhelimessaa, vaan laturissa.
Tutkittiin, laturi hajonnut.
En huomannut aloitustasi minulle , pittääpä etsiä. Joko sait tehtyä mehua?
Et loukannut.

Huojentunut olo, ettei tarvitse uutta puhelinta, kun rahat muutenkin vähissä.

Hyvä että ei tullut kallis ostos, en kyllä tiedä mitä laturit maksavat... mutta vähemmällä kuitenkin selviää :) En mie mehua ajatellut tehdä, vaan hilloa... perkasin marjat jo, ei ole kuin sellainen kolmen litran kattilallinen, ei vaan ole sitä hillosokeria, laitoin jääkaappiin, käyn huomenna ostamassa hillosokerin, kaitpa ne siellä säilyy... ne herukat alkaa olla pikkuhiljaa liiankin kypsiä...

Minkä ikäinen muuten olet? Muuten vain kysyn, ehkä turhaa luoda ihmisestä mielikuvia, mutta kiinnostaa tietää kait, millaisen ihmisen kanssa keskustelee. :)

Mukavaa, ettet tykännyt huonoa minuun... etten räpsäse näillä "piikeilläni" ;)

L_S kirjoitti:

Hyvä että ei tullut kallis ostos, en kyllä tiedä mitä laturit maksavat... mutta vähemmällä kuitenkin selviää :) En mie mehua ajatellut tehdä, vaan hilloa... perkasin marjat jo, ei ole kuin sellainen kolmen litran kattilallinen, ei vaan ole sitä hillosokeria, laitoin jääkaappiin, käyn huomenna ostamassa hillosokerin, kaitpa ne siellä säilyy... ne herukat alkaa olla pikkuhiljaa liiankin kypsiä...

Minkä ikäinen muuten olet? Muuten vain kysyn, ehkä turhaa luoda ihmisestä mielikuvia, mutta kiinnostaa tietää kait, millaisen ihmisen kanssa keskustelee. :)

Mukavaa, ettet tykännyt huonoa minuun... etten räpsäse näillä "piikeilläni" ;)

Olen kohta 50 v jo😨 entä sinä?

Kohta 40. Ajattelin sinut sen ikäiseksi tai ehkä ajattelin että saattaisit olla vanhempikin, kuului elämänkokemuksen syvä ääni. :)

L_S kirjoitti:

Kohta 40. Ajattelin sinut sen ikäiseksi tai ehkä ajattelin että saattaisit olla vanhempikin, kuului elämänkokemuksen syvä ääni. :)

Niinkö 😃Ja sanovat minua nuorekkaaksi käytökseltäni ja muka ulkonäöltäni😂
Kauheesti ruttuja ja kalpea/ harmaa. Järkky haamu 😂

Miksikäs ei mustaherukkahilloa vois käyttää moneenkin, kun käyttää vaan. Kuulostaa hyvältä.

...juu toisaalta nuorekas... et kaavoihin kangistunut... höpötät minun kanssanikin ja kaikkea ja et silleen.. kaavamaisesti toistaen, vaan omana itsenäsi...

...en välttämättä pidä vanhenemisesta... en ole ulkonäkökeskeinen mitenkään, mutta... en silti...

L_S kirjoitti:

...juu toisaalta nuorekas... et kaavoihin kangistunut... höpötät minun kanssanikin ja kaikkea ja et silleen.. kaavamaisesti toistaen, vaan omana itsenäsi...

...en välttämättä pidä vanhenemisesta... en ole ulkonäkökeskeinen mitenkään, mutta... en silti...

En minäkään pidä. Ei sitä muiden ulkonäöstä välitä, mutta se oma, kun katsoo peilistä niin huuihhhh ku säikähtää.
Sitä ruttujen määrää😨
No kait niihinkin sopeutuu, kun ei ole vaihtoehtoja...
Sinä oot vielä nuori☺

En ny sentään niiiin nuori... :) mutta ehkä minulla on aikaa vielä "etsiä itseäni", kuka olen ja mitä haluan... on aina tuntunut siltä, että aika painaa päälle, jopa parikymppisenä... ja silti, aivan kun seisoisi samassa pisteessä... no ehkä olen ottanut, muutaman askeleen jo eteenpäin :)

"Tytöt" lienee tässä tapauksessa laveampi käsite.