Ketale: "Suomen johto oli mielipuolisuuden vallassa kesällä 1941 läntiessään mukaan sotaan Saksan rinnalla. "
Saksan rinnalle oli luisuttu vähä vähältä kesästä -40 alkaen muiden vaihtoehtojen puuttuessa tai mitätöityessä Saksan ja NL:n toimin.
"Uskoiko Suomen johto todellakin Saksan voittavan maailman kaikki suurvallat Neuvostoliiton, USA:n, Englannin ja kapinoivan Ranskan"
Ei uskonut, mutta arvioi Saksan voittavan NL:n, kuten arvioitiin mm. Ruotsissa ja USA:ssa. USA ei ollut sodassa mukana -41, eikä Ranska kapinoinut. Englanti oli kärsinyt raskaan tappion.
" sekä kykenevän mahdollisen voittonsa jälkeen pitämään pysyvästi ja ikuisesti kurissa kapinoivat satojen miljoonien ihmisten massat."
Mahdollisen voiton jälkeistä aikaa ei paljon ehditty harkita.
" Aivan järkyttävää, että meillä oli sellainen johto maassamme."
Johto oli demokraattisesti valittu ja nautti eduskunnan sekä kansan luottamusta. MIkä muu se olisi voinut olla?
" Oli ihme kun itsenäisyys säilyi siinä katastrofaalisessa hölmöilyssä."
Itsenäisyyden menetyksen pelossa Saksan mukaan lähdettiin.
"Suomen johdon ainoa sopiva loppusijoituspaikka hävityn sodan jälkeen olisi ollut pysyvä sijoitus joko houruulaan tai kuritushuoneeseen. "
Suomen johto ei tehnyht mitään rikosta, vaan toimi parhaan ymmärryksensä mukaan hyvin vaikeassa tilanteessa.
"Ruotsin johto tajusikin Saksan mahdollisuudet lopulliseen voittoon nollaksi ja otti sodasta irti vain sen hyvät puolet eli Saksan ryöstämien kansojen verirahat."
Hölynpölyä. Ruotsi valvoi vain omaa etuaan ja tasapainoili taitavasti myötäillen ensin Saksaa ja sitten liittoutuneita.
Malmin toimitus esti osaltaan Saksan hyökkäyksen.
Saksan rinnalle oli luisuttu vähä vähältä kesästä -40 alkaen muiden vaihtoehtojen puuttuessa tai mitätöityessä Saksan ja NL:n toimin.
"Uskoiko Suomen johto todellakin Saksan voittavan maailman kaikki suurvallat Neuvostoliiton, USA:n, Englannin ja kapinoivan Ranskan"
Ei uskonut, mutta arvioi Saksan voittavan NL:n, kuten arvioitiin mm. Ruotsissa ja USA:ssa. USA ei ollut sodassa mukana -41, eikä Ranska kapinoinut. Englanti oli kärsinyt raskaan tappion.
" sekä kykenevän mahdollisen voittonsa jälkeen pitämään pysyvästi ja ikuisesti kurissa kapinoivat satojen miljoonien ihmisten massat."
Mahdollisen voiton jälkeistä aikaa ei paljon ehditty harkita.
" Aivan järkyttävää, että meillä oli sellainen johto maassamme."
Johto oli demokraattisesti valittu ja nautti eduskunnan sekä kansan luottamusta. MIkä muu se olisi voinut olla?
" Oli ihme kun itsenäisyys säilyi siinä katastrofaalisessa hölmöilyssä."
Itsenäisyyden menetyksen pelossa Saksan mukaan lähdettiin.
"Suomen johdon ainoa sopiva loppusijoituspaikka hävityn sodan jälkeen olisi ollut pysyvä sijoitus joko houruulaan tai kuritushuoneeseen. "
Suomen johto ei tehnyht mitään rikosta, vaan toimi parhaan ymmärryksensä mukaan hyvin vaikeassa tilanteessa.
"Ruotsin johto tajusikin Saksan mahdollisuudet lopulliseen voittoon nollaksi ja otti sodasta irti vain sen hyvät puolet eli Saksan ryöstämien kansojen verirahat."
Hölynpölyä. Ruotsi valvoi vain omaa etuaan ja tasapainoili taitavasti myötäillen ensin Saksaa ja sitten liittoutuneita.
Malmin toimitus esti osaltaan Saksan hyökkäyksen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Stallari: "Aikamoista ja suorastaan käsittämätöntä uhkapeliä mennä mukaan sotaan missä voi käydä hyvin vain jos Saksa olisi voittanut koko maailman."
Kyse oli NL:n voittamisesta ja se näytti pitkään olevan mahdollista. Tilanne muuttui vasta loppuvuodesta -41, kun hyökkäys tyrehtyi ja USA liittyi sotaan.
"Tällaista uhkapeliä eräät jälkeenjääneet vielä nykyäänkin jaksavat kehua järkeväksi. Kyllä vaihtoehtoja oli muitakin kuin sotaan meno, aina on vaihtoehto jos halutaan "
Ja mikähän se vaihtoehto olisi ollut? Olimme nimittäin täysin Saksasta riippuvaisia mm. ruokahuollon ja polttoaineen suhteen.
NL:n politiikka suorastaan työnsi meidät Saksan syliin. Viime tipan pehmeilyt eivät enää auttaneeet.
Stallari: "Todellakin. Huolto olisi sujunut huomattavasti paremmin ja varmemmin Muurmanskin/Arkangelin kautta: liittoutuneilla riitti tavaraa ja ruokaa, eikä Jäämeri nimestään huolimatta jäätynyt talvisin toisin kuin Itämeri."
Todellakin. Ja sakemannit Norjassa olisivat vain katselleet sitä. Ja liittoutuneet olisivat ruokkineet Suomen kansan vastapalvelusta pyytämättä?
Suomen johto ei edes harkinnut tuollaista vaihtoehtoa, koska se ei ollut realistinen.
Saksa oli -41 Euroopan mantereen herra.
Jälkiviisaus ei faktoja muuta.
ei Välirauhan aikan nähnyt muuta vaiohtoehtoia,kuin ottaa vastaan Saksan tarjoma käsi. Vain Saksan avulla uskottiin voitavan säilyttää itsenäisyys.
Ja kas kummaa - sehän säilyi!
stallareita riepookin maailman loppuun asti.
1941 ovat aikalaiset hyväksyneet presidentti Mauno Koivistoa myöten.
Suomen johdon oli tehtävä ratkaisunsa silloisen tilanteen, eikä esimerkiksi vuoden -42 tai nykytilanteen mukaan.
että NL harjoitti Välirauhan aikana rajua painostusta,kuten ulkomaisetkin tutkijat ovat todistaneet jo 60-luvulla.
Suomelle jäi vain Saksan apu, jota tarjottiin, kun Saksa alkoi valmistella hyökkäystä itään.