Minulla on jo sen verran ikää, että muistan miten ensimmäisen kerran Suomessa alettiin puhua mamujen "kohtuuttomista" tuista ja heidän ylenpalttisesta hyysäämisestään.
Oli 1980-luvun aivan alku (ehkä peräti 1980). Olin opiskelujen ohella säännöllisesti töissä varastossa, johon tuli töihin venepakolainen eli Vietnamista tullut kiintiöpakolainen. Tämän kaveri (muistaakseni Huy) asui perheensä kanssa jossain kaupungin vuokrakaksiossa. Aluksi heillä ei ollut huonekaluja ja työkaverit ehdottivat että he voisivat antaa vanhoja pois ja hän sai jonkun sängyn ja vanhan pirttipöydän ja muuta ja kaveri oli kovin onnellinen ja kiitollinen. Kaikki ottivat Huyn siis hyvin ystävällisesti vastaan ja opettivat kärsivällisesti suomea, kehuivat ahkeraksi jne. Sitten kaikki muuttui.
Huy oli ollut töissä jo varmasti liki vuoden kun hän osti auton. Jonkun vanhan Toyotan raadon, joka ei paljoa voinut maksaa, mutta kuitenkin oman auton. Se oli käänteentekevää. Nyt sillä on autokin. Mitenkäs paljon sossu sitä oikein tukee? Asuminenkin on varmaan puoli-ilmaista. Saakohan työnantaja jotain tukea kun se on tuollaisen tänne ottanut. Korvataanko meidän kohta vietnamilaisilla jne jne. Huyn ahkeruuskin alettiin nähdä kiipeämisenä ja pomojen mielistelynä.
Eli auton omistus tässä tapauksessa teki sympaattisesta pakolaisesta epäilyttävän meidän rahoilla elävän mamun (vaikka tätä sanaa ei silloin tunnettu). Kateus ja pelko siitä, että mamu alkaisikin pärjätä siinä kuin kantasuomalainenkin herätti "maahanmuuttokriittisyyden".
Oli 1980-luvun aivan alku (ehkä peräti 1980). Olin opiskelujen ohella säännöllisesti töissä varastossa, johon tuli töihin venepakolainen eli Vietnamista tullut kiintiöpakolainen. Tämän kaveri (muistaakseni Huy) asui perheensä kanssa jossain kaupungin vuokrakaksiossa. Aluksi heillä ei ollut huonekaluja ja työkaverit ehdottivat että he voisivat antaa vanhoja pois ja hän sai jonkun sängyn ja vanhan pirttipöydän ja muuta ja kaveri oli kovin onnellinen ja kiitollinen. Kaikki ottivat Huyn siis hyvin ystävällisesti vastaan ja opettivat kärsivällisesti suomea, kehuivat ahkeraksi jne. Sitten kaikki muuttui.
Huy oli ollut töissä jo varmasti liki vuoden kun hän osti auton. Jonkun vanhan Toyotan raadon, joka ei paljoa voinut maksaa, mutta kuitenkin oman auton. Se oli käänteentekevää. Nyt sillä on autokin. Mitenkäs paljon sossu sitä oikein tukee? Asuminenkin on varmaan puoli-ilmaista. Saakohan työnantaja jotain tukea kun se on tuollaisen tänne ottanut. Korvataanko meidän kohta vietnamilaisilla jne jne. Huyn ahkeruuskin alettiin nähdä kiipeämisenä ja pomojen mielistelynä.
Eli auton omistus tässä tapauksessa teki sympaattisesta pakolaisesta epäilyttävän meidän rahoilla elävän mamun (vaikka tätä sanaa ei silloin tunnettu). Kateus ja pelko siitä, että mamu alkaisikin pärjätä siinä kuin kantasuomalainenkin herätti "maahanmuuttokriittisyyden".
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.