Liittykäämme yhteen

Seinäjoki on edullinen asuinpaikkakunta. Tämä käy ilmi juuri valmistuneesta Kiinteistöliiton indeksitalo 2018 -vertailusta, joka tarkastelee 51 kaupungin ja kunnan taksoja ja veroja.

Vuosittaisessa kuntavertailussa Seinäjoki sijoittuu asumiskustannuksiltaan edullisimman neljänneksen joukkoon.

Yritykset rakentavat Seinäjoelle yli miljardilla – yksin Rekkaväylä houkuttelee sadan miljoonan sijoituksiin
SEINÄJOKI

Valtakunnallinen Yrittäjän päivä käytettiin Seinäjoella markkinointipuheen sijasta todellisiin laskelmiin. Into Seinäjoki Oy:n listauksen mukaan kaupungin rajojen sisällä ovat meneillään historiallisen suuret yritysinvestoinnit.

Vuoden 2017 alusta vuoden 2021 loppuun yksityisten investointien määrä on vähintään 1,1 miljardia euroa. Tuosta määrästä on jo toteutunut tai toteutumassa puolet. Lista on koottu yrityksiltä saaduista tiedoista ja yrityskaupoista.

– Kahden ensimmäisen vuoden aikana ovat toteutuneet 330 miljoonan investoinnit ja rakenteilla ovat 210 miljoonan hankkeet, toimitusjohtaja Hannu Kantonen Into Seinäjoki Oy:stä kertoo.

Media nostaa, syystäkin, yksittäisiä teollisuuden miljardihankkeita, mutta Kantosen mielestä usein jää huomaamatta, että kansantaloudessa investointien valtavirta koostuu pienemmistä puroista.

– Tälle maakunnalle tyypillisesti isossa roolissa ovat yrittäjävetoisten yritysten ja ylipäätään pk-sektorin investoinnit.

Into Seinäjoen listaus tehtiin täydentämään Tilastokeskuksen tilastoja. Niissä investointieurot eivät suoraan näy.

Seinäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Ossi Viljanen myöntää, että miljardilistan ulkopuolelle jää vielä paljon pk-yritysten pieniä investointeja. Luku ei siis ole ollenkaan tuulesta temmattu.

Hannu Kantosen mukaan listaus on tehty etupäässä rakennusinvestoinneista. Siinä eivät siis juurikaan näy ne miljoonat, jotka yritykset sijoittavat tuotantoonsa. Mukana eivät ole myöskään kaupunkikonsernin ja muiden julkisyhteisöjen investoinnit.

Reipas miljardi koostuu teollisuuden, kaupan ja asuntorakentamisen investoinneista. Kantonen nostaa teollisuuden puolelta yksittäisenä esiin koko elintarvikeketjun jalostuksesta kuljetuksiin.

- Roveksen alueelle on kehittymässä ruokakeskittymä kaupungin uuden keskuskeittiön, Foodwest-talon ja isojen elintarvikelogistiikan terminaalien ympärille. Ne vahvistavat alueella olevaa tukkukauppaa, palveluja ja elintarvikekuljetuksiin liittyvää osaamista.

Toinen veturi on teollinen rakentaminen ja siinä erityisesti teknologiateollisuus. Viljasen mukaan ruokaklusterin rinnalle onkin nousemassa teknologian klusteri veturinaan Finn-Power.

– Maakunta muuttuu sen jäljiltä. Viidessä vuodessa keskittymä muodostuu voimakkaasti työllistävistä yrityksistä.

Tavoitteena on 1500 uutta työpaikkaa. Viljasen mukaan alan osaamista on paljon sadan kilometrin säteellä, ja siksi keskittymän kasvu säteilee koko alueelle.

– Viesti ympäröivälle maakunnalle on se, että ottakaa tästä irti se mikä siitä on irti otettavissa. Nämä ovat niitä mahdollisuuksia, joilla me voimme siirtää Suomen kasvukäytävän vaakakuppia vähän pohjoisen suuntaan.

Itäväylä ja Roves ovat uusimman investointiaallon keskellä. Rovesta halkovan Rekkaväylän varrelle ovat toteutuneet tai menossa reilusti yli 50 miljoonan euron rakennusinvestoinnit. Tuleva luku on Hannu Kantosen mukaan vähintään sata miljoonaa.

– Kaupunki varautuu Roveksen laajenemiseen kaavoittamalla Itäväylän ja Kuortaneentien kulman tämän vuoden loppuun mennessä.

Vaikka teollisuusrakentaminen keskittyy Rovekseen, investointiaktiivisuutta on eri puolilla kaupunkia. Isoja kerrostalokokonaisuuksia syntyy Itikanmäelle, Jouppiin ja ydinkeskustaan.

Liittymällä Seinjokeen Renkoon/Neiroon tulisi nopeaan tahtiin työpaikkoja ja samalla kunna tonteille kysyntää.

Nyt yritykset sijoittuvat Rovekseen, yhtenä merkittävänä tekijänä on Ilmajoen kunnan huono maine sekä hallinnolliset ongelmat.

Ilmajokisista merkittävä osa saa jo nyt elantonsa Seinäjokisista yrityksistä ja palveluista. Työpaikkaomavaraisuus on Ilmajoella maakunnan heikoin ja valtakunnan tasollakin huonoimpia.

Vain kuntaliitos voi pelastaa Ilmajoen velkaantumiselta ja kuihtumiselta.
Ilmajoen kunnan nettovelka on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2016 4,5 kertaiseksi.
Miksi ennen niin varakas ja terve kunta on elänyt velaksi?