Seinäjoki on edullinen asuinpaikkakunta. Tämä käy ilmi juuri valmistuneesta Kiinteistöliiton indeksitalo 2018 -vertailusta, joka tarkastelee 51 kaupungin ja kunnan taksoja ja veroja.
Vuosittaisessa kuntavertailussa Seinäjoki sijoittuu asumiskustannuksiltaan edullisimman neljänneksen joukkoon.
Yritykset rakentavat Seinäjoelle yli miljardilla – yksin Rekkaväylä houkuttelee sadan miljoonan sijoituksiin
SEINÄJOKI
Valtakunnallinen Yrittäjän päivä käytettiin Seinäjoella markkinointipuheen sijasta todellisiin laskelmiin. Into Seinäjoki Oy:n listauksen mukaan kaupungin rajojen sisällä ovat meneillään historiallisen suuret yritysinvestoinnit.
Vuoden 2017 alusta vuoden 2021 loppuun yksityisten investointien määrä on vähintään 1,1 miljardia euroa. Tuosta määrästä on jo toteutunut tai toteutumassa puolet. Lista on koottu yrityksiltä saaduista tiedoista ja yrityskaupoista.
– Kahden ensimmäisen vuoden aikana ovat toteutuneet 330 miljoonan investoinnit ja rakenteilla ovat 210 miljoonan hankkeet, toimitusjohtaja Hannu Kantonen Into Seinäjoki Oy:stä kertoo.
Media nostaa, syystäkin, yksittäisiä teollisuuden miljardihankkeita, mutta Kantosen mielestä usein jää huomaamatta, että kansantaloudessa investointien valtavirta koostuu pienemmistä puroista.
– Tälle maakunnalle tyypillisesti isossa roolissa ovat yrittäjävetoisten yritysten ja ylipäätään pk-sektorin investoinnit.
Into Seinäjoen listaus tehtiin täydentämään Tilastokeskuksen tilastoja. Niissä investointieurot eivät suoraan näy.
Seinäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Ossi Viljanen myöntää, että miljardilistan ulkopuolelle jää vielä paljon pk-yritysten pieniä investointeja. Luku ei siis ole ollenkaan tuulesta temmattu.
Hannu Kantosen mukaan listaus on tehty etupäässä rakennusinvestoinneista. Siinä eivät siis juurikaan näy ne miljoonat, jotka yritykset sijoittavat tuotantoonsa. Mukana eivät ole myöskään kaupunkikonsernin ja muiden julkisyhteisöjen investoinnit.
Reipas miljardi koostuu teollisuuden, kaupan ja asuntorakentamisen investoinneista. Kantonen nostaa teollisuuden puolelta yksittäisenä esiin koko elintarvikeketjun jalostuksesta kuljetuksiin.
- Roveksen alueelle on kehittymässä ruokakeskittymä kaupungin uuden keskuskeittiön, Foodwest-talon ja isojen elintarvikelogistiikan terminaalien ympärille. Ne vahvistavat alueella olevaa tukkukauppaa, palveluja ja elintarvikekuljetuksiin liittyvää osaamista.
Toinen veturi on teollinen rakentaminen ja siinä erityisesti teknologiateollisuus. Viljasen mukaan ruokaklusterin rinnalle onkin nousemassa teknologian klusteri veturinaan Finn-Power.
– Maakunta muuttuu sen jäljiltä. Viidessä vuodessa keskittymä muodostuu voimakkaasti työllistävistä yrityksistä.
Tavoitteena on 1500 uutta työpaikkaa. Viljasen mukaan alan osaamista on paljon sadan kilometrin säteellä, ja siksi keskittymän kasvu säteilee koko alueelle.
– Viesti ympäröivälle maakunnalle on se, että ottakaa tästä irti se mikä siitä on irti otettavissa. Nämä ovat niitä mahdollisuuksia, joilla me voimme siirtää Suomen kasvukäytävän vaakakuppia vähän pohjoisen suuntaan.
Itäväylä ja Roves ovat uusimman investointiaallon keskellä. Rovesta halkovan Rekkaväylän varrelle ovat toteutuneet tai menossa reilusti yli 50 miljoonan euron rakennusinvestoinnit. Tuleva luku on Hannu Kantosen mukaan vähintään sata miljoonaa.
– Kaupunki varautuu Roveksen laajenemiseen kaavoittamalla Itäväylän ja Kuortaneentien kulman tämän vuoden loppuun mennessä.
Vaikka teollisuusrakentaminen keskittyy Rovekseen, investointiaktiivisuutta on eri puolilla kaupunkia. Isoja kerrostalokokonaisuuksia syntyy Itikanmäelle, Jouppiin ja ydinkeskustaan.
Liittymällä Seinjokeen Renkoon/Neiroon tulisi nopeaan tahtiin työpaikkoja ja samalla kunna tonteille kysyntää.
Nyt yritykset sijoittuvat Rovekseen, yhtenä merkittävänä tekijänä on Ilmajoen kunnan huono maine sekä hallinnolliset ongelmat.
Ilmajokisista merkittävä osa saa jo nyt elantonsa Seinäjokisista yrityksistä ja palveluista. Työpaikkaomavaraisuus on Ilmajoella maakunnan heikoin ja valtakunnan tasollakin huonoimpia.
Vain kuntaliitos voi pelastaa Ilmajoen velkaantumiselta ja kuihtumiselta.
Ilmajoen kunnan nettovelka on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2016 4,5 kertaiseksi.
Miksi ennen niin varakas ja terve kunta on elänyt velaksi?
Vuosittaisessa kuntavertailussa Seinäjoki sijoittuu asumiskustannuksiltaan edullisimman neljänneksen joukkoon.
Yritykset rakentavat Seinäjoelle yli miljardilla – yksin Rekkaväylä houkuttelee sadan miljoonan sijoituksiin
SEINÄJOKI
Valtakunnallinen Yrittäjän päivä käytettiin Seinäjoella markkinointipuheen sijasta todellisiin laskelmiin. Into Seinäjoki Oy:n listauksen mukaan kaupungin rajojen sisällä ovat meneillään historiallisen suuret yritysinvestoinnit.
Vuoden 2017 alusta vuoden 2021 loppuun yksityisten investointien määrä on vähintään 1,1 miljardia euroa. Tuosta määrästä on jo toteutunut tai toteutumassa puolet. Lista on koottu yrityksiltä saaduista tiedoista ja yrityskaupoista.
– Kahden ensimmäisen vuoden aikana ovat toteutuneet 330 miljoonan investoinnit ja rakenteilla ovat 210 miljoonan hankkeet, toimitusjohtaja Hannu Kantonen Into Seinäjoki Oy:stä kertoo.
Media nostaa, syystäkin, yksittäisiä teollisuuden miljardihankkeita, mutta Kantosen mielestä usein jää huomaamatta, että kansantaloudessa investointien valtavirta koostuu pienemmistä puroista.
– Tälle maakunnalle tyypillisesti isossa roolissa ovat yrittäjävetoisten yritysten ja ylipäätään pk-sektorin investoinnit.
Into Seinäjoen listaus tehtiin täydentämään Tilastokeskuksen tilastoja. Niissä investointieurot eivät suoraan näy.
Seinäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Ossi Viljanen myöntää, että miljardilistan ulkopuolelle jää vielä paljon pk-yritysten pieniä investointeja. Luku ei siis ole ollenkaan tuulesta temmattu.
Hannu Kantosen mukaan listaus on tehty etupäässä rakennusinvestoinneista. Siinä eivät siis juurikaan näy ne miljoonat, jotka yritykset sijoittavat tuotantoonsa. Mukana eivät ole myöskään kaupunkikonsernin ja muiden julkisyhteisöjen investoinnit.
Reipas miljardi koostuu teollisuuden, kaupan ja asuntorakentamisen investoinneista. Kantonen nostaa teollisuuden puolelta yksittäisenä esiin koko elintarvikeketjun jalostuksesta kuljetuksiin.
- Roveksen alueelle on kehittymässä ruokakeskittymä kaupungin uuden keskuskeittiön, Foodwest-talon ja isojen elintarvikelogistiikan terminaalien ympärille. Ne vahvistavat alueella olevaa tukkukauppaa, palveluja ja elintarvikekuljetuksiin liittyvää osaamista.
Toinen veturi on teollinen rakentaminen ja siinä erityisesti teknologiateollisuus. Viljasen mukaan ruokaklusterin rinnalle onkin nousemassa teknologian klusteri veturinaan Finn-Power.
– Maakunta muuttuu sen jäljiltä. Viidessä vuodessa keskittymä muodostuu voimakkaasti työllistävistä yrityksistä.
Tavoitteena on 1500 uutta työpaikkaa. Viljasen mukaan alan osaamista on paljon sadan kilometrin säteellä, ja siksi keskittymän kasvu säteilee koko alueelle.
– Viesti ympäröivälle maakunnalle on se, että ottakaa tästä irti se mikä siitä on irti otettavissa. Nämä ovat niitä mahdollisuuksia, joilla me voimme siirtää Suomen kasvukäytävän vaakakuppia vähän pohjoisen suuntaan.
Itäväylä ja Roves ovat uusimman investointiaallon keskellä. Rovesta halkovan Rekkaväylän varrelle ovat toteutuneet tai menossa reilusti yli 50 miljoonan euron rakennusinvestoinnit. Tuleva luku on Hannu Kantosen mukaan vähintään sata miljoonaa.
– Kaupunki varautuu Roveksen laajenemiseen kaavoittamalla Itäväylän ja Kuortaneentien kulman tämän vuoden loppuun mennessä.
Vaikka teollisuusrakentaminen keskittyy Rovekseen, investointiaktiivisuutta on eri puolilla kaupunkia. Isoja kerrostalokokonaisuuksia syntyy Itikanmäelle, Jouppiin ja ydinkeskustaan.
Liittymällä Seinjokeen Renkoon/Neiroon tulisi nopeaan tahtiin työpaikkoja ja samalla kunna tonteille kysyntää.
Nyt yritykset sijoittuvat Rovekseen, yhtenä merkittävänä tekijänä on Ilmajoen kunnan huono maine sekä hallinnolliset ongelmat.
Ilmajokisista merkittävä osa saa jo nyt elantonsa Seinäjokisista yrityksistä ja palveluista. Työpaikkaomavaraisuus on Ilmajoella maakunnan heikoin ja valtakunnan tasollakin huonoimpia.
Vain kuntaliitos voi pelastaa Ilmajoen velkaantumiselta ja kuihtumiselta.
Ilmajoen kunnan nettovelka on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2016 4,5 kertaiseksi.
Miksi ennen niin varakas ja terve kunta on elänyt velaksi?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Nyt vielä nopeampi saa mojovat liitosrahat.
Lapua häviää liitoksen ja kehityksen
Ilmajoki johtaa liitoskilpaa.
Lapua saa hopeaa, jos saa sitäkään.
Kisa on kova, nopein saa miljoonatuet.
Liittymällä SoTe palvelut turvataan.
Omana kuntana jatkamalla verot nousee, palvelut heikkenee, kyläkoulut kuolee, ja lääkäripäivystys vain viitenä päivänä viikossa.
Seinäjoella kehitetään kaupunkia, siellä osataan hoitaa asiat niin että ei tarvetta valittaa eikö käräjöidä.
Olishan se hienoa, komiaa kun oltais kaupunkilaisia.
Ilmajoen keskustaankin tulis vipinää, liikkeitä ja kerrostaloja.
Kapinamieli sai lisää tuulta purjeisiin, kun Turun linnasta karannut Jaakko Ilkka ilmestyi Pohjanmaalle – mahdollisesti Kaarle-herttuan avustuksella. Marraskuussa 1596 tapahtui selkkaus, jossa juopuneet talonpojat surmasivat huovin. Tämä toimi sytykkeenä, ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tiheästi asutetuista pitäjistä koottiin joukko, joka aseistautui kirvein, karhukeihäin ja varsijousin. Ajatus lienee alun perin ollut vain oman maakunnan puolustaminen, mutta kun Satakunnan tiedustelijat lupasivat nuijamiehille kannatusta, laadittiin suunnitelma hyökätä etelään.
Kallis turha esikunta saa väistyä, suhmurointi saa loppua.
Ihan turha pitää kymmeniä johtajia tuppukylässä estämässä sen kehittymistä yhdessä Seinäjoen kanssa.
Juoppous ja hulluus tulee kalliiksi.
Kolmessa kerroksessa tyhjäntoimittajia.
Sinänsä OFFTOPIC mutta kun mainittiin Rekkaväylä ... "raskasliikenteen" mittakaavat ovat piirrelleet pienautoilevat/pyöräilevät cityvihreät, muista itäväylän pienistä liikenneympyräsirkuksista nyt edes mainitsematta.
Tulikohan näille koskaan mieleen sellaista että Rekkaväylällä pitäisi pystyä ajamaan myös erikoiskuljetuksilla ja superrekoilla, tuskinpa. Tulee vielä monta ajoneuvokaatumista ... kuka ottaa ensimmäisen nostourakan?
Seinäjoelle miljardi investointeja,, Ilmajoella väsätään aiheettomia rikosilmoituksia.
Meillon viinateheras,repikää siitä.
Tehataan tuotteita testataan työaikana kahvittelun välillä.
Illalla lähdetään HärmänHäjyyn jatkamaan testailua.
Mitä johtajat edellä, sitä pikkunilkit perässä.
Sitten on se porukka joka jakaa ehtoollista ja suojelee näitä paskiaisia.
Ilmola kasvaa Ideaparkkiin kiinni .
Tänään Ilkassa.
Ahonkylään uusi tie Katajalaaksosta kun ollaan yhdessä.
Niinpä. Nelikaistainen tie koko matkalle, kun kerran rakentamaan aletaan. Turha jättää kesken, koska jos homma menee yhtään kuin Lapualaisilla, niin se ei valmistu koskaan. Jos niin käy, niin kohta kaivinkoneet kukkivat autiotaloja maan tasalle. Niin on käynyt suuremmissakin kaupungeissa.
Kun Ollaan Yhdessä.
Ei ilmajoella ole suhteita tieherroihin. Lapualaisilla on, käykääs ottamassa mallia sieltä.
Lapua johtaa muutenkin liitoskilpailua ja ehättää ennen ilmajokea liitokseen ja pääsee hyödyntämään täysipainoisesti Seinäjoen vetovoimaa.
Pitää saatella nää ntkyset taakat eläkkeelle ja sit uusilla naamoilla kehitystä kohti.
Nyt on aika satsata yhteen kasvamiseen Seinäjoen kanssa.
Seinäjoen seudun menestyminen on koko Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kannalta ratkaisevin asia. Kuntarajat pois nopeasti. Sote sen laittaa vauhtiin....
3 vuotta vielä, sen jälkeen tervetuloa Y-talolle!
SoTe poistaa päällekkäisyyksiä.
Lisää citymaastureita pikkupomoille.
Uudet kännykät ja läppärit.
Silti ei mitään yhteyksiä naapuriin.
Yhteistyökyvyttömiä ovat. Ainainen riita kunnantalolla.
Siitä hyvästä Torviparaati!!
Nuijasota jatkuu.
Päät kolajavat toisiinsa liian pienellä hiekkalaatikolla.
Vanhat pelurit vaihtoon.
Kuinka vanhat?
Wanhat pierut widuddavat.
Oma etu ensin.
Seinäjoki, yritysmyönteisyys, kasvu, työpaikat, raha, maine. koulutusmahdollisuudet, tulevaisuus.
Näillä perusteilla, suorinta tietä kuntaliitokseen!
Ilmajoen johto häpäisee itsensä lisäksi kuntalaiset.
Ai, älyttömät kommentit IlPossa Seinäjoen koulujen ja varhsiskasvatuksen vegaaniruuasta ? Kyllä saa hävetä.
Missään tapauksessa emme halua teitä tänne riitaa haastamaan.
Terveisin Seinäjokelaiset
Oopperavieraat ovat Sjoella yötä.
Liitytään edes puolikahteen, jolloin tulee valomerkki.
Oopperavieraat majoittuu Seinäjoella ja siellä ne syö ja juo. Osa Kurikassa.
Kyllä pitäisi ymmärtää että Ilmajoki-niminen kunta on konkurssikunta.
Koulut on homeessa, oppilaat parakeissa kun romaanit aikanaan.
Kunnantalokin mädäntyy käsiin. Sääliksi käy uutta kuntajohtajaa, millaiseen konkurssipesään hän joutuu.
Viranhaltijoiden ammattitaito on hieman heikko, suuri osa sellaisia joita ei muihin kuntiin enää huolita. Talousjohtajana sama joka ajoi Teuvan konkurssin partaalle.
Kaikki ilmajokelaiset jättivät saapumatta Jikin yhtymäkokoukseen tiistaina. Kurikkalaisten mukaan kyse oli protestista, Ilmajoelta tavoitetut edustajat sanovat, että heille vain tuli este.
Riitely on verissä.
Hienoa Ilmajoki, periksi ei anneta👍
Jos ja kun haluat halpaa sähköä, kannattaa liittyä Sjokeen.
6.8 kwh on Suomen halvin.
Vain maaseutukaupunkilaisille.
Mitä! Miksi Ilmajokiset ei saa ostaa halpaa sähköä?
Neiron äänikuningas haluaa liittää Neiron Seinäjokeen.
Yhteistyössä yli puoluerajojen, Koskela ja Latikka?
Rattijuoppojen aika on ohi.
Kiitos kaikille kantakaupungin vanhoille ja uskollisille Seinäjon energian asiakkaille.
Ei ole kannattavaa vaihtaa sähkönmyyjää.
Nyt jää verorahat kaupunkiin.Linjatkin lähes jo kaikki kaapeloitu ja sähkökatkot vähentyneet.
Sjoella maan halvin sähkö.
Ilmolassa liian kallista.
Neiro hakee osaliitosta. Latikka ja Koskela puuhamiehinä.
Sjoen halpa sähkö kiinnostaa…..
Turha kallis rajamerkki pois…….
Pian pääsöö Ireaparkkiin junalla.
Joku Pirttimäki on konnarina.