"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen. "
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
Tilastojen mukaan silloisen Itämaan asukasmäärä oli noin 300 000 eikä puolimiljoonaa.
Ja Suomi juhlii pahinta murhaajaansa joka vuosi 6.11.
Edes Stalinin aloittamat hyökkäyssodat 1939-1944 eivät suhteellisesti tappaneet noin paljoa suomalaisia.
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
Tilastojen mukaan silloisen Itämaan asukasmäärä oli noin 300 000 eikä puolimiljoonaa.
Ja Suomi juhlii pahinta murhaajaansa joka vuosi 6.11.
Edes Stalinin aloittamat hyökkäyssodat 1939-1944 eivät suhteellisesti tappaneet noin paljoa suomalaisia.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ruotsalaisia kuoli tuossa sodassa 149 000. Suomalaiset eivät minkään uskottavan lähteen mukaan muodastaneet lähes puolia Ruotsin tappioista.
Väitätkö Suomen Saksan suurlähetystön julkaiseman tekstin olevan valhetta ja pötyä?
http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI
"Ruotsilla oli armeija, jossa oli karaistunut kansallinen, ruotsalainen ja suomalainen ydin. Joukossa oli myös tuhansia saksalaisia palkkasotilaita, joista monet olivat aidosti valmiita uhraamaan elämänsä protestanttisen vakaumuksensa puolesta. Kustaa II Aadolf arvioi vuonna 1630 sotaan lähdettäessä tarvitsevansa Saksan sotaretkeä varten kaiken kaikkiaan 70 000 miestä. Ruotsi-Suomesta joukkoja oli niukka enemmistö, 54 prosenttia. Näistä joukoista suomalaisten osuus jalkaväen osalta oli 40 prosenttia, ratsuväkeäkin, siis hakkapeliittoja, oli Suomesta runsaat 38 prosenttia ruotsalais-suomalaisten joukkojen kokonaisvahvuudesta.
Suomalaisilla ansaittu paikka Lützenissä
Suomalainen hakkapeliitta on ilmiö, joka hakee 30-vuotisen sodan tantereilla vertaistaan. Hakkapeliitta oli ensimmäinen suomenkielinen sana, joka juurtui eurooppalaisiin kieliin. Toinen on sauna, tosin sen aika tuli vasta noin kolme vuosisataa myöhemmin. Suomalaisista hakkapeliitoista on usea aikalainen kirjannut ylös kokemuksiaan. Kustaa II Aadolfin hollantilainen henkilääkärikin totesi vuonna 1626 Wallhofissa puolalaisia vastaan käydyn taistelun jälkeen, että ”suomalaisen kansakunnan hankkima oli tämä voitonseppele, kun muu sotaväki vain katseli taistelun kulkua”.
Italialainen kreivi Gualdo ylisti suomalaisten ratsumiesten kuntoa taistelussa niin kovaksi, ”etteivät keisarilliset enää kyenneet kestämään tämän kansan hurjia iskuja, miesten, jotka eivät tunteneet mitään kuolemanpelkoa ja joita voiton toivo innoitti”.
Vastapuolellakin tunnustettiin suomalaisten ratsumiesten hurja taistelukunto. Itse kreivi Pappenheim totesi Baijerin vaaliruhtinaalle hakkapeliitoille kärsimänsä tappion jälkeen, että suomalaiset ja lappalaiset ovat luodinkestäviä ja kuin noiduttuja. Suomalaisten hakkapeliittojen antamien ”työnäytteiden” perusteella Kustaa Aadolf sijoittikin heidät taistelurivistön kunniapaikalle, ensimmäisen taistelulinjan äärimmäiselle oikealle siivelle ja vertasi eräässä yhteydessä Suomea kruununsa kirkkaimpaan jalokiveen.
Itse asiassa yhtään 30-vuotisen sodan ratkaisutaistelua ei voitettu ilman suomalaisia hakkapeliittoja. Muun muassa suomalaisen Torsten Ståhlhandsken johdossa taistelujoukot eivät hävinneet 14 vuoden aikana kertaakaan. Hakkapeliittojen rinnalla ei sovi toki unohtaa suomalaista jalkaväkeä, joka tositoimiin joutuessaan osoitti olevansa sekin valiojoukkoa.
Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen. "
" ratsuväkeäkin, siis hakkapeliittoja, oli Suomesta runsaat 38 prosenttia ruotsalais-suomalaisten joukkojen kokonaisvahvuudesta. "
Olikohan noin? Suomen puolella oli kolme ratsurykmenttiä, kokonaisvahvuus paperilla 3 000 ratsukkoa.
Näistäå vietiin Saksaan kaksi eli teoriasa noin 2 000 ratsukkoa. Joukot olivat aina vajaat, joten taisteluihin osallistuttiin yleensä 500- 1 000 ratsukon voimin. Hakkapeliitat olivat toki hyviä sotilaita, mutta heidän merkitystään on suuresti Suomessa liioiteltu.
Ruotsissa mainitaan 30-vuotisen sodan parhaana ratsuväkenä yleensä heidän oma Smoolannin ratsuväkensä, jonka mukana kuningaskin yleensä taisteli.
Kun Ruotsin armeijan ratsuväen 10 000 - 20 000 miehen vahvuus koostui myös saksalaisista, voi jokainen miettiä tykönään, oliko suomalainen ratsuväki todella sellaisessa avainasemassa, kuin uskottelemme. Se joudutiin mm. 1634 muodostamaan kokonaan uudelleen raskaiden tappioiden takia. Taistelujen lisäksi taudit ja nälkä verottivat rivejä raskaasti.
Onko+siin+Mannerheimin+muistelmatkin+pötyä+tältäkin+osin?+Luulisi+M:n+muistelmien+tekstin+ja+M:n+puheen+Lützenin+taistelun+300-vuotismuistojuhlassa+olleen+paikkansapitäviä+ja+asiantuntijoiden+laatimia!
Tuohan oli ajan henki. Tuosta keikistelystä oli hyvin vähän hyötyä.
Ihan oikeasti sota silloin tällöin vahvistaa ihmisen perimää . Liikakansoitukseen myöskin oiva keino . Ihmisellä kun ei ole mitään järkevää tarvetta elää ja kuluttaa sillä uhanalaisuutta ei liene .
No siittä vaan sitten. Olet ensimmäisenä vapaaehtoisena uhraamassa itsesi muiden edestä. Silmukka kaulaan ja pölkky alta pois potkaisuna. Siinä sitten killut hirressä simät pullistuen.
Komea näky ?
Pientähän+Suomen+menetykset+olivat+verrattuna+vaikka+Saksaan+tai+Tsekkiin.
》》Pelkästään Ruotsin armeijoiden on arvioitu hävittäneen 2000 linnaa, 18 000 kylää ja 1500 kaupunkia.《《
Ihan höpölukuja! 1500 kaupunkia? Missä??
Saksassa, lähde:
http://history-world.org/The Thirty Years' War.htm
Tulikin väärä lähdetiedosto, tuossa oikea, varmaan osaat sitten itse osoittaa tiedot vääriksi, jos ovat muka höpölukuja?
https://www.historylearningsite.co.uk/the-thirty-years-war/the-social-and-economic-impact-of-the-thirty-years-war/population-and-the-thirty-years-war/
"Ja Suomi juhlii pahinta murhaajaansa joka vuosi 6.11."
Ei juhli koko Suomi vaan vain pieni osa väestöä. Silloinhan on ruotsalaisuuden päivä. Liekö Ruotsissa suomalaisuuden päivää?
Ruotsin kuninkaat, Suomen kansan teurastajat. Ison Vihan aika kesti 10 vuotta, Ruotsin Vihan aika kesi 700 vuotta. Siinä on iso ero. Ruotsi oli valmis sotimaan ja haalimaan ryöstösaaliita Tukholman kaunistukseksi urhoollisesti viimeiseen suomalaiseen asti.
Ruotsin vallan alla Suomen väkiluku kasvoi 65 000:sta 860 000:een. Siinä ei oltu lähelläkään "viimeistä suomalaista".
Ainahan armollista Ruotsin kuningasta tulee juhlia ja vihata Venäjää joka päästi meidät roistojen kuolettavasta orjaikeestä. Moolokin kidasta, johon upposivat niin miehet kuin kaikki varanto ja kansan toimeentulo.