Ohessa linkki artikkeliin esipuheeksi:
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/d46160b6-7541-4fb8-beb0-238d5e66f231
Kommentoin kyseistä artikkelia osana laajempaa kontekstia.
Kirjoituksellani en siis ota kantaa kyseisen tapauksen yksityiskohtiin, sen vilpittömyyteen tai vilpillisyyteen.
Toivon kuitenkin lukijoiden tutustuvan käsitteisiin kuffari, al-taqiyaa ja kitman.
Evankelisluterilaisen kirkon toimintaan liittyen ohessa Voltairen sitaatti:
Ensimmäinen pappi oli ensimmäinen konna joka kohtasi ensimmäisen hölmön.
Korostan etten halua tällä sitaatilla, enkä laajemmin artikkelillani, loukata vilpittömiä uskovia ja seurakuntalaisia enkä myöskään kohdista kritiikkiäni Jumalaan,
Arvosteluni kohdistuu täysin elitistiseen ja rappioituneeseen pappissäätyyn ja sen toimintaan.
Ohessa hieman statistiikkaa lyhyeksi referoituna:
Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan kääntymistä kristinuskoon käytetään erityisesti uutena turvapaikkaperusteena, kun valitetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Eli hakija on ensin hakenut turvapaikkaa jollain muulla perusteella joka on tullut hylätyksi.
Valtaosassa eli noin 70 %:ssa näistä jätetyistä valituksista perusteina käytetään kääntymistä kristinuskoon.
Vuositasolla tämä tarkoitaa noin 600-700 tällä perusteella jätettyä valitusta.
Osa näistä kääntymisistä on varmasti vilpittömiä ja totuudellisia.
On kuitenkin todettava evankelisluterilaisen kirkon toiminnan sinisilmäisyyden, naiiviuden, typeryyden ja jopa suoranaisen pahuuden olevan suunnaton.
Toisaalta kirkon valitsema linja on johdonmukainen ja selkeä kantasuomalaisvihamielisyydessään.
Valitun linjan eräinä konkreettisina ilmeentyminä toimivat mm. edellisen arkkipiispa Kari Mäkisen syyllistävät artikkelit, kirkkoturvan nimissä tehdyt kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden piiloittelut, kirkon henkilökunnan yksittäisten edustajien osallistuminen palautuksia vastustaviin mielenosoituksiin papin vaatteisiin pukeutuneena ja tästä tuomion saaneena jne.
Lista on loputon.
Itselleni suurimpana inhon aiheena on kuitenkin ollut yllämainitun toiminnan kritiikitön hyväksyntä rappioituneen papiston keskuudessa.
Yhdenkään evankelisluterilaisen kirkon papin tai muun työntekijän en ole nähnyt esittävän kritiikkiä kyseistä toimintaa vastaan.
Onko syynä pelkuruus, hyväksyntä vai molemmat?
Liekö papiston joukossa nykyään yhtään rappiosta ja luopumuksesta vapaata?
Ainuttakaan en henkilökohtaisella tasolla ole tavannut.
Jotakin tältä halveksitulta ryhmältä, suomalaiset, ollaan kuitenkin valmiit vastaanottamaan.
Ilmainen vapaaehtoistyö ja perityn kirkollisveron seurauksena papistolle lankeava hulppea elintaso ja elitistinen yhteiskunnallinen asema.
Liitän oheen linkin, mikä helpottaa nykyisestä rappiokirkosta eroamista.
Muistakaa että rappiokirkosta eroaminen ei tarkoita eroa Jumalasta, pikemminkin päinvastoin.
https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/d46160b6-7541-4fb8-beb0-238d5e66f231
Kommentoin kyseistä artikkelia osana laajempaa kontekstia.
Kirjoituksellani en siis ota kantaa kyseisen tapauksen yksityiskohtiin, sen vilpittömyyteen tai vilpillisyyteen.
Toivon kuitenkin lukijoiden tutustuvan käsitteisiin kuffari, al-taqiyaa ja kitman.
Evankelisluterilaisen kirkon toimintaan liittyen ohessa Voltairen sitaatti:
Ensimmäinen pappi oli ensimmäinen konna joka kohtasi ensimmäisen hölmön.
Korostan etten halua tällä sitaatilla, enkä laajemmin artikkelillani, loukata vilpittömiä uskovia ja seurakuntalaisia enkä myöskään kohdista kritiikkiäni Jumalaan,
Arvosteluni kohdistuu täysin elitistiseen ja rappioituneeseen pappissäätyyn ja sen toimintaan.
Ohessa hieman statistiikkaa lyhyeksi referoituna:
Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan kääntymistä kristinuskoon käytetään erityisesti uutena turvapaikkaperusteena, kun valitetaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Eli hakija on ensin hakenut turvapaikkaa jollain muulla perusteella joka on tullut hylätyksi.
Valtaosassa eli noin 70 %:ssa näistä jätetyistä valituksista perusteina käytetään kääntymistä kristinuskoon.
Vuositasolla tämä tarkoitaa noin 600-700 tällä perusteella jätettyä valitusta.
Osa näistä kääntymisistä on varmasti vilpittömiä ja totuudellisia.
On kuitenkin todettava evankelisluterilaisen kirkon toiminnan sinisilmäisyyden, naiiviuden, typeryyden ja jopa suoranaisen pahuuden olevan suunnaton.
Toisaalta kirkon valitsema linja on johdonmukainen ja selkeä kantasuomalaisvihamielisyydessään.
Valitun linjan eräinä konkreettisina ilmeentyminä toimivat mm. edellisen arkkipiispa Kari Mäkisen syyllistävät artikkelit, kirkkoturvan nimissä tehdyt kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden piiloittelut, kirkon henkilökunnan yksittäisten edustajien osallistuminen palautuksia vastustaviin mielenosoituksiin papin vaatteisiin pukeutuneena ja tästä tuomion saaneena jne.
Lista on loputon.
Itselleni suurimpana inhon aiheena on kuitenkin ollut yllämainitun toiminnan kritiikitön hyväksyntä rappioituneen papiston keskuudessa.
Yhdenkään evankelisluterilaisen kirkon papin tai muun työntekijän en ole nähnyt esittävän kritiikkiä kyseistä toimintaa vastaan.
Onko syynä pelkuruus, hyväksyntä vai molemmat?
Liekö papiston joukossa nykyään yhtään rappiosta ja luopumuksesta vapaata?
Ainuttakaan en henkilökohtaisella tasolla ole tavannut.
Jotakin tältä halveksitulta ryhmältä, suomalaiset, ollaan kuitenkin valmiit vastaanottamaan.
Ilmainen vapaaehtoistyö ja perityn kirkollisveron seurauksena papistolle lankeava hulppea elintaso ja elitistinen yhteiskunnallinen asema.
Liitän oheen linkin, mikä helpottaa nykyisestä rappiokirkosta eroamista.
Muistakaa että rappiokirkosta eroaminen ei tarkoita eroa Jumalasta, pikemminkin päinvastoin.
https://www.eroakirkosta.fi/dynamic/index.php/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.