Oon ollut seurustelusuhteessa yhden miehen kanssa jota rakastan siinä mielessä kuin nainen rakastaa miestä... ikävöin, kaipaan, koen hänet mieheksi itselleni... hän on halunnut myös seksin kuvaan mukaan, ei halua avioitua sanoo ettei pysty koska ei ole paperiasiat kunnossa, on siis maahanmuuttaja. Ehdotin tänään että muutamme suhteemme kaverisuhteeksi koska ahdistaa seksi ilman että olemme naimisissa tai edes kihloissa, sehän nyt ainakin olisi mahdollista ostaa sormukset. Taitaa tuo pelätä sitoutumista kanssani kuitenkin. Nyt kuitenkin jo kaduttaa tuo mun dumppaus... mua piirittää ja jahtaa aina monta miestä joista en ole kiinnostunut, heille on ollut hyvä voida sanoa että en ole vapaa siksi en voi tehdä mitään ja se on tepsinyt. Pelkään myös että seksuaalisesti yltiöpäisenä ihmisenä lankean vielä pahempaan haureuteen eli koko ajan eri miehen kanssa.. eikö yksi ja sama ole kuitenkin parempi jos ollaan uskollisia toisillemme... hän on kiltti ja ihana.. en halua ottaa vaan jotakuta josta en välitä, siitä ei hyvä seuraa mun kokemuksen mukaan.
Avosuhde vai sekosuhde?
Silja777
20310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vaikutat huorahtavalta tyypiltä.
Huorahtavat naiset ovat parhaita :)
Onko äitisi ja vaimosikin huorahtavia?
Kuka tietää ;) en muuten omista vaimoa
"ei ole paperiasiat kunnossa" on kaikki mitä sinun tarvitsee tietää!
Eikö sinulla soita itsesuojeluvaisto kelloja?
Pakene tilanteesta nopeasti!
Ja tuo mies on siis sanonut kyllä olevansa kanssani vakavasti, mistä merkkinä sekin että toivoo saavansa lapsen kanssani... onko se nyt sitten kuitenkin oikea vaihtoehto jättää hänet siinä mielessä... voi että kun tajuais ja sais asiaan selvyyden.
käsittääkseni en ole huorahtava kun en halua pettää ketään. Mutta aika voimakas seksivietti minulla kyllä on, ollut koko ajan voimistumaan päin.
Älä huoli, sillä niin kauan kun et ota seksistä maksua, et ole huora! :) Rikas seksuaalielämä on tavaton rikkaus!
Haluatko netti"psykolöögien" neuvoja eli elää muiden elämää. Ota itse selvää, onko tosissaan vai ei. Eiköhän aikuinen ihminen löydä yksityiseen elämäänsä vastaukset? :)
Tiedän tiedän.... nuo on niitä huuhaa aloituksia... näihin on joskus vaan "hauska" vastata, jotain kait ne trollaajat hakee aloituksillaan ja aiheen käsittelyillään... vaikka ei niistä aina tiedä, mitä.
Job.3:1 Biblia (1776) Minä olen tehnyt liiton silmäni kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.
"Maahanmuuttajalla" taitaa jo olla vaimo, appi ja anoppi sekä monta tenavaa omassa maassaan. Siksi hän ei voi avioitua.
Miksei aloittajalle kelpaa mies omasta kansasta? Itse en voisi kuvitellakaan mitään muuta mahdollisuutta. Tosin olen jo pitkään elellyt yksin, ihan omasta vapaasta valinnastani.
Mutta jos pitäisi mies hankkia, ainakaan tuhannen ja yhden yön satujen muukalaista, jolle esim. aapinen, vessapaperi ja saippua ovat tuntemattomia taloustuotteita, en sänkyyni ottaisi vaan mieluummin ihan oikean, siistin, lukutaitoisen ja työtätekevän miehen, mieluiten suomalaisen.
Jotain ylpeyttä ja laatua sentään.
Oletko siis töissä jossain vokissa ja koet, että sinun on alistuttava patjaksi jollekin tyrkyttäjälle? Jos et muuten pysty tilannetta selvittämään, sinun lienee parasta irtisanoutua huonosta työstä. Hyvä, että edes yrität harkita asioita, etkä ihan anna jalkovälisi toimia aivojesi sijaan.
Lienee selvää, että mies on naimisissa omassa maassaan, ja lapsen synnyttyä hän ehkä saisi siirrettyä heidätkin tänne. Sinua hän pitäisi varapatjana, mutta ajattelepa lastasi. Jos hän olisi tyttö, silvottaisiinko hänet? Lapsia on kauan käytetty välineinä viisumeille ja asumisluville. Siksi raiskaukset, holtiton seksi (tuskin edes olet sillekään miehelle ainoa suomalaisnainen) ja lumeliitot.
Joihinkin 'kulttuureihin' ei kuulu sukukypsien naisten ja miesten välinen kaveruus. Ei kaikki ajattele elämää suomalaisten näkökulmasta, itse asiassa ei mikään muu kansa kuin me suomalaiset. Ja Suomessakin on vielä pieni osa kansaa, jota ei ole vielä ihan onnistuttu aivopesemään ajattelemaan seksiä nälän- ja janontunteen kaltaisena juttuna, joka nyt vaan on tyydytettävä keinoin jos toisin, jottei tule 'turhautumia'. Jospa sinäkin vielä nostat pääsi ja vapaudut aivopesun rippeistäkin. Silloin näet päivänselvästi, mikä on oikea ratkaisu tilanteessasi. Rakkaus ja himo ovat ihan eri asioita. Avioliitto ja huoraaminen myös.
Haureus ja alapääntarjonnat (suomalaisneitojen) on yksi syy Suomen katoamiselle kartalta! Sekä kirkkojen muuttumiselle pikkuhiljaa moskeijoiksi...
Mielenkiintoinen ajatus tuli tähän, tekstien lukemisesta ja mielikuvista... onko maahanmuuttaja tietystä maasta tai maanosasta? onko maahanmuuttaja sama kuin pakolainen? Ehkä maahanmuuttaja haluaa näyttä, että voi saavuttaa kansalaisuuden omin saavutuksin? Kun suomalainen menee maahanmuuttajaksi, tuleeko muun kansan suhtautua negatiivisesti ja hyljeksivästi? Aloittaja ei kerro olevansa uskovainen edes, tarvitseeko hänen toimia uskovaisten sääntöjen mukaan? Aika usein suomalaisessakin kulttuurissa nykyaikana... muuten tuolla mistä monet pakolaiset tulevat, siellä on tositarkoituksessa olevilla naisilla siveämpi kulttuuri kuin yleensäottaen suomalaisilla tai heiltä odotetaan sitä....kuitenkin aika usein nykyaikana nuoret aloittavat seurustelun ja vasta myöhemmin menevät naimisiin, ovat saattaneet elää vanhankansan mukaan "susipareina" jo pitkäänkin... ja toiset pitävät avoliittoa jo kuin avioliittona ja elävät muuten samalla tavoin, muodolliset paperit ja papin aamenet vain puuttuvat.
Pohdit mielenkiintoisia näkökulmia. Jos pohditaan laajemmin ja syvemmin parisuhdeta / avioitumista ja liiton kestävyyttä, niin tätä voisi verrata rakennuksen paloturvallisuuteen. Mitä enemmän rakennus pitää sisällään palokuormaa / palavaa ainesta, niin sitä ongelmallisempi tilanne on vahingon - palon syttyessä.
Ajatellen ihmisen käyttäytymistä , niin sitä suuremmat riskit liiton ohjautua ongelmiin on mitä erilaisimmista elinympäristöistä ihmiset tulevat yhtee saman katon alle.Erilaisemmat mielikuvat asioista.
Esim. aikoinaan kun Neuvostoliiton aikaan ja myös Venäjän ihmisen liikkkuvuus vapautui, niin sieltä solmittiin liittoja herkästi. Naiset tiedostivat maamme oloja ja herkästi tämä vaikutin aktivoi päästä parempaan elinympäristöön. Ihan normaalia ihmisen käyttäytymistä.
Mutta, erittäin moni liitto kariutui juuri runsaan "palokuorman" takia. PAINOTAN. Avioliittoja myös solmittiin ja solmitaan Venäläisten naisten kanssa erittäin lujalle pohjalle.
Niin, itse näen avioitumisen maahanmuuttajan kanssa melkoisena riskinä. "Palokuormaa" on runsaasti ainakin liiton alussa, mutta kasvamisen myötä tietenkin palokuormaa voi vähentää normaalille tasolle.
Todellisuus vain on miten tämän päivään ihmisen suurimpia kehitykseen liittyviä ongelmia on vaikeus sotoutumiseen. Sitoutuminen parisuhteeseen / liittoon tai sitoutuminen työpaikalla yrityksen toimintaan. MItä enemmän "palokuormaa", niin sitä vaikeamoaa. Monasti ihminen piirtää mielikuvan kuin haluaisi elää siivellä / suojatyöpaikassa tai toisen ihmisen rakentamassa huostassa. Lienee itsenäsitymisen vaikeudesta kysymys.
Elää siivellä voisi tulla myös suomalaisessa kulttuurissa siitä, että toinen osapuoli, usein nainen kokisi tarvitsevansa enemmän miehistä tasapainoa, suomalainen nainen voi myös hetkittäin kokea, tarvitsevansa toisen osapuolen "turvaa" tai sen tuntua, kulttuurissamme miehen niin toimiessa se voidaan katsoa siivellä elämiseksi, naisella sitä voidaan katsoa joskus hieman läpi sormien, koska nainen koetaan heikommaksi osatekijäksi. Silti se voi olla kuormatekijä suhteessa. Tämä ei siis koske vain muita kulttuureita.
Tietenkin erilainen kulttuuri voi aiheuttaa yhteentörmäyksiä, mutta eri kansalaisuuksien kesken voi muodostua rakkaudesta jopa rakastavampia liittoja kuin kahden samaa kansalaisuutta edustajien liitoista. Monet ihmiset ovat rakkauden eteen sattuessa muuttaneet ja matkanneet kauas synnyinmaastaan ja elävät tasapainoisessa ja hyvässä suhteessa, he ovat ottaneet riskejä, koska ovat tienneet kumppanin olevan sen arvoinen. Muualla kuin suomessa saatetaan olla jopa yritteliäämpiä esimerkiksi työkuvioissa eli monin tavoin ajateltuna suomalainen kulttuuri ei ole niin ylivertainen toisiin nähden.
>>Elää siivellä voisi tulla myös suomalaisessa kulttuurissa siitä, että toinen osapuoli, usein nainen kokisi tarvitsevansa enemmän miehistä tasapainoa, suomalainen nainen voi myös hetkittäin kokea, tarvitsevansa toisen osapuolen "turvaa" tai sen tuntua, kulttuurissamme miehen niin toimiessa se voidaan katsoa siivellä elämiseksi, naisella sitä voidaan katsoa joskus hieman läpi sormien, koska nainen koetaan heikommaksi osatekijäksi. <<
Huonosta ilmaisukyvystäni johtuen ymmärsit asian väärin. Siivellä eläminen on väärä ilmaisu. Parempi nimike olisi vastuuttomuus. Esim. vaimoni on ollut kotiäiti / tehnyt työelämän kotona. Koskaan en ole ajatellut hänen elävän siivellä,- vaan osallistuvan omalla panoksellaan yhteiseen perhe elämään ja sen ylläpitoon. Puhummehan yhteisestä rahatilanteesta tms . Niin, todella hassuna näen perheet / aviopuolisot, joilla on iki oma tilinsä ja rahan käyttönsä ja iki omat riidat kumpi joutuu ostamaa mitä mitäkin ja toinen ostaa vähemmän jne.........
Niin, vaikka pappi ja lukkarit on suomessa sanoneet miehelle ja naiselle aamenet, niin missä se liitto näkyy? On vain kaksi sinkku ihmistä muuttanut saman katon alle.
Taas siivellä elämiseksi kokisin, jos vaimoni ei osalistuisi perheelämän ylläpitoon eli olisi vastuun tuntoinen.
Ajatellen maahanmuuttajia, niin näkisin miten heidän asuttuaan maassamme vuosia ja sopeutuen kultuuriimme, niin tältä pohjalta liitto mahdollistuisi rakentumaan kestävämmäksi. Ensi huumat ihastumisineen tuo runsaat riskit.
Totta. Mutta työni kautta tiedän, että maahanmuuttajilla voi olla kiusaus edistää oleskelulupa-asiaansa avioliiton kautta. Jotkut katsovat, että suomalaisen naisen on elätettävä heidät, koska suomalaisella ovat asiat paljon paremmin. Myös sellaista sattuu, että miehellä onkin perhe kotimaassaan. On järkevää olla varovainen, kun taustaa ei ole mahdollista selvittää.
Mutta ihmiset ovat silti aina yksilöitä. Eikä kansalaisuus ole ihmissuhteessa määräävin tekijä. Olen tavannut eri kulttuureissa ihmisiä, joiden kanssa olen tuntenut suurempaa läheisyyttä kuin yhdenkään suomalaisen kanssa. Mutta toisaalta olen tavannut ihmisiä, joille "rikkaaksi" mielletty länsimainen nainen on hyväksikäytön kohde. Kehitysmaan näkövinkkelistä me kaikki nimittäin olemme rikkaita.
Kansainväliset ihmissuhteet ovat monestakin syystä isompi riski. Olen hoitanut esim. lapsikaappauksia ja ne ovat aina traumaattisia. Mutta monet suomalaiset elävät hyvää elämää ulkomaalaisen puolisonsa kanssa. Sopeutumista auttaa, jos on tottunut elämään erilaisissa kulttuureissa. Jos tällaiseen suhteeseen lähtee "pystymetsästä", niin voi tulla kaikenlaisia yllätyksiä.
Kommentillani pyrin siihen näkökantaan, että kaikki maahanmuuttajat eivät ole välttämättä kehitysmaan kansalaisia tai tule maista, joista katsotaan tällä hetkellä pakolaisia tulleen. Joitakin vuosikymmeniä sitten suomalaiset olivat maahanmuuttajia, suurina ryhminä Ruotsiin, myös Amerikkaan on Suomesta ollut suuriakin maahanmuutto "invaasioita" ja aina tulevassa kotimaassa ei ole suopeasti siihen yleisellä kansalaismielipiteen tasolla suhtauduttu, maahanmuuttoa on ollut myös karjalaisten evakkojen muutto, se on ollut oman maan sisäistä ja sitä voisi kutsua myös pakolaisuudeksi.
Tietenkin joissain maissa suhtautuminen yleisellä tasolla naissukupuoleen voi olla toisenlainen kuin meillä nykypäivänä, siinäkin voi olla poikkeuksia, tottakai naisten ja miestenkin tulee tunnistaa "vaarat" ja mahdolliset ongelmatekijät jos päätyvät suhteeseen toisen kulttuurin omaavan henkilön kanssa.
Maahanmuuttoa voi tapahtua monesta lähtökohdista käsin ja ne voivat olla osatekijöiden yhdistelmiäkin, mikä motivoi siihen...työperäinen, rakkaus, pakolaisuus, opiskelu, joku ehkä vain toteuttaa haaveen asua joskus kaukaisessa pohjoisessa maassa nimeltä Suomi jne.
Tietenkin on aina ihmisiä jotka käyttävät alhaisia keinoja hyötyäkseen ja joillakin ihmisillä selviytymiskeinoina tilanteissa on, "keinoja kaihtamatta".
Jokaisellehan on kirjoitukset oppia ja opetusta, sekä merkitys ojentautumiseen.
Eli Mestari itse evästää valintoihin ja me vastaamme, olemmeko kuuliaisia Sanalle.
Joh 8:7 Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä". Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan. Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
[tässä sitten on opetus - miten ja kuinka Mestari evästää matkantekoa].
Joh 8:10 Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?"
Joh 8:11 Hän vastasi: "Herra, ei kukaan". Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; -----> mene, !! äläkä tästedes enää syntiä tee". !!!!
Tämän jälkeen ihminen vastaa tekemisistään.