Otto "Suomen syöjä" Kuusinen

Kommunistien pyhimyksenään palvoma Otto "Suomensyöjä" Kuusinen oli sen sortin sosialisti, etteivät tunnesiteet perheeseen liiemmalti painaneet.

"Otto Wille Kuusinen myi Stalinille omaisensakin

Presidentti Urho Kekkonen ei päästänyt ”Suomensyöjää” tänne edes käynnille, vaikka sodat oli sodittu ja elettiin nöyrää YYA-aikaa."

- - -

"Uitto kuvailee Kuusista monilta eri puolilta ja valottaa tässä asuneen ihmismielen merkillistä säälimättömyyttä ja toisaalta nöyrää palvovaa suhdetta Leniniin ja Staliniin. Kuusista voi pitää raakalaismaisen opportunismin huipentumana, historian kenties julmimman ismin supermutaationa."


https://www.verkkouutiset.fi/otto-wille-kuusinen-myi-stalinille-omaisensakin-17828/

Kusinen O.V on hyvä esimerkki kommunistin demokratia aatteesta. Hänen mielestään yhden venäläisen (ent neuvostoliittolainen) ääni on demokraattisempi valinta Suomen hallituksen ja pääministerin valintaan kuin koko Suomen kansan.

Silti komutyperykset puhuvat demokratiasta vaikka tarkoittavat kansandemokratiaa eli puoluediktatuuria lievimmässä muodossaan ja todellista diktatuuria suurimmassa osassa tapauksia.

Komuloiset saisivat korjata ne virheet joita tekivät Suomenkin suhteen ensin 1918 ja sitten 1939 - 1944. Kulut maksuun korkoineen, varastetut alueet takaisin samalla periaatteella millä he pyrkivät perustelemaan Krimin valtauksensa jne. Se tarkoittaisi ainakin 100 vuotta ilmaista kaasua ja öljyä joten ei siitä mitään haittaa meille olisi kunhan vaan ne palautettavat alueet luovotetaan tyhjinä ilman ulkolaista väestöä, venäläisiin kun ei voi luottaa!

Noilla toimilla venäläiset voisivat korvata kommunismin ja Kusisen aiheuttamat vahingot maallemme.

Pitää myös muistaa että tämä sama maanpetturi Kuusinen toimi vapaussodassa punakaartin päällikkönä. Pääsi luikero livahtamaan karkuun Venäjälle ennen sidan päättymistä.
Varsinainen käärme siis.

Fasismia Suomessa vuosia ennen Hitlerin luonnostelemaa idologiaa

Toimitusjohtaja Martti Pihkala (intohimoinen suojeluskuntalainen), joka vuonna 1918 kirjoitti teoksessaan Minkälainen Suomi meidän on luotava mm. seuraavasti:

"Ryhtyessämme puhdistustyöhön, meidän on ehdottomasti riistettävä oikeus jatkaa sukua siltä ihmislajilta, jolta puuttuu kaikki edellytykset jättää kunniallisia jälkeläisiä......
.....Nykyaikainen rotututkimus näyttää osoittavan, että kahden kansan sekoittaminen vie kummankin rappeutumiseen... Terveeseen siveelliseen tajuntaan vaikuttaakin suorastaan vastenmieliseltä rodunsekoitusajatuskin. Vieras outo ulkomuoto, vieras kieli, vieraat tavat synnyttävät tuon vastenmielisen tunteen... Ja tulokset ovat sen mukaisia. Sekakansojen suurin heikkous on siveellisen ryhdin puutteessa."

"Jo ihmisyys käskee meitä valvomaan syntymättömien sukupolvien ja kanssaihmisten etuja, eikä väärän säälin ja hempeämielisyyden nimessä sallimaan, että kaikenlaatuiset 'sankarit' pyrkivät ottamaan suvun jatkamisen melkeinpä yksinoikeudekseen, ylläpitääkseen siten heikon järkensä ja sielunsa 'tasapainoa'. Sen sijaan terveet lujaluontoiset miehet vaatimattomasti jäävät syrjään: olematta silti tuki varmoja kelvollisuudesta jatkaa sukua kuin nämä 'sankarit'..."

"Rodunjalostuksen ensimmäinen ja tärkein edellytys on puhdas siveellinen käsitys sukupuoliasioista. Toinen edellytys - josta edellä on ollut puhetta - on puhdistustyön kunnollinen suorittaminen. Meillä suomalaisilla on erityisiä edellytyksiä suorittaa menestyksellä rotumme jalostustyö. Kolmas erittäin suotuisa edellytys on maamme syrjäinen asema Euroopassa. Muita erittäin suotuisia edellytyksiä tämän suuren työn suorittamiseen on se, että kansamme on rotupuhtaimpia kansoja Euroopassa, että meillä on vanha esikulttuuri ja että meidän kansamme rotupuhtaana kansana on myös Euroopan vahvimpia kansoja!"

Jatkosodan aikana Saksan voittoon luottaen Helsinkiin suunniteltiin rotututkimuslaitosta. Sen päätehtävä tiettävästi oli todistaa ettei Suureen Suomeen ainakaan slaavilaiset sovi.

Hyvä tapa olisi muistaa, mikä erityistä voitettiin toisessa maailmansodassa.
Voitettiin rotuoppiajattelu, jonka mukaan jotkut kansat ovat herrakansoja ja toiset alempia. Tästä kun ei hyvä seurannut silloin eikä seuraa nytkään.
Voiton päivänä kansat saivat yhtäläiset oikeudet kansakuntien välillä. Ryhdyttiin myös laatimaan monietnisissä valtioissa vähemmistöjen turvaksi lakeja

Venäjä/Neuvostoliittoa voi parhaiten kunnioittaa kaikkien kansojen ja ihmisten tasa-arvon puolesta henkensä menettäneiden veteraaniensa muistoa tasa-arvosta kiinni pitämällä.
Sodan lopputulokseen antoivat vapauden puolesta monet sukukansamme suuren
panoksen NL:n venäläisen kansanryhmän rinnalla suurin uhrein.
YK:n säädökset mm. alkuperäiskansojen oikeuksista turvaavat heidän äidinkielnsä ja oman kulttuurinsa.

Tätä voittoa harvoin muistetaan.

"Hyvä tapa olisi muistaa, mikä erityistä voitettiin toisessa maailmansodassa."

Toisen maailmansodan Euroopassa aloittivat Saksa ja Neuvostoliitto, laatiessaan elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksena tunnetun asiakirjan, jossa nuo kaksi suurvaltaa jakoivat välissään olevia maita ja päättivät yhdessä valloittaa Puolan.

"NL ja Natsi-Saksa: Aseveljet/Waffenbrüder 1939-1941"

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225702-nl-ja-natsi-saksa-aseveljetwaffenbrueder-1939-1941


"Venäjä/Neuvostoliittoa voi parhaiten kunnioittaa kaikkien kansojen ja ihmisten tasa-arvon puolesta henkensä menettäneiden veteraaniensa muistoa tasa-arvosta kiinni pitämällä."

Venäjä/Neuvostoliitto tulee tuomita toisena toisen maailmansodan aloittajanvaltiona.

Suomella ja Neuvostoliitolla oli vuonna 1932 solmittu hyökkäämättömyyssopimus, jonka Stalin rikkoi.

https://histdoc.net/historia/nonaggr.html

Suomen osalta tuo sota alkoi 30.11.1939 Neuvostoliiton puna-armeijan hyökkäyksellä, jossa tarkoitus oli vallata koko maamme ja liittää osaksi tulevaa Suur-Neuvostoliittoa.

Kun sota piti saada aikaan hinnalla millä hyvänsä, keksi Kremlin bolsevikkirosvojoukko syyttää Suomea siitä, että maamme armeija olisi Mainilassa Karjalan kannaksella ampunut Neuvostoliiton puolelle tykistöllä, mikä oli perätön väite, ja perustui pelkästään siihen, että Suomi piti saada syylliseksi sodan aloittamiseen.

Pieleen menivät Stalinin, Molotovin, Kuusisen ja muun bolsevikkirosvojoukon suunnitelmat, sillä pieni Suomi piti pintansa monikymmenkertaisesti itseään suuremman valtion ja sen voittamattomiksi sanottujen puna-divisioonien rynnistyksiltä.
Ja sekös se kommunisteja kyrpii edelleen, että niin kävi.

Neuvostoliitto erotettiin sodan aloittajana Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjästä Kansainliitosta.

"KANSAINLIITON NEUVOSTON 14 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1939 HYVÄKSYMÄ PÄÄTÖSLAUSELMA.

Suomennos.

Neuvosto,

tutustuttuaan yleiskokouksen 14 päivänä joulukuuta 1939 Suomen hallituksen vetoomuksen johdosta hyväksymään päätöslauselmaan,

1. yhtyy yleiskokouksen päättämään Sosialististen Neuvostotasavaltaa Liiton harjoittamaan Suomen valtiota vastaan kohdistuneen toiminnan tuomitsemiseen,

2. yleiskokouksen päätöslauselmassa esitetyistä syistä,
ottaen huomioon peruskirjan 16 artiklan 4 kohdan,
toteaa, että Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto on toimintansa johdosta saattanut itsensä Kansainliiton ulkopuolelle. Tästä seuraa, että se ei enää ole Liiton jäsen."

https://histdoc.net/historia/league2.html

Itävaltaisen matun Ilmari Schepelin luulisi muistavan omasta kokemuksesta fasismin olemus, jossa natsi-Saksa miehitti hänen kotimaansa. Saksalaisen fasismin olemus oli kaiken maailman nähtävillä. Ranskan ja Englannin myönnytykset Hitlerille petoksena Tsekkoslovakian miehittämisestä, jossa Pildsuskin Puola auttoi Saksaa sotilaallisesti.
NL esitti aktiivisesti Itävallan miehittämisen jälkeen Ranskan, Englannin ja Neuvostoliiton turvatakuita slaavilaisten ja Baltian maiden tueksi natseja vastaan mutta turhaan. Länsi nimenomaan toivoi, että Saksa toteuttaisi siirtomaiden hankinnan idästä ja sosialismi olisi tukahdutettu Euroopasta. Lännen petos auttoi fasismin nousemista mutta osui myös sen nilkkaan. Natsit toteuttivat politiikassaan myös sitä puolta, että lännen monipuoluedemokratia tulee kumota ja fasismi pystyttää kaikkialle.
1939 kesällä Nl jäi yksin. Länsi irtisanoutui liittoutumisesta.
NL toimi kuten toimi pyrkiessään eristettynä vahvistamaan sotavoimaansa tulevaa päällekarkausta varten. Toimi kuitenkin huonosti ja sen seurauksena Saksa pääsi muutamassa kuukaudessa läntisen Neuvostoliiton herraksi suomalaisliittolaistensa tuki mukana.
Saksan hyökkäyksen toteuduttua jesällä 1941 Churchill tajusi Englannin olevan menetetty mikäli Saksa voittaisi NL:n. Liittoutuneet syntyivät, eivät aatepoliittisena liittona vaan liittona fasistisen kapitalismin lyömiseksi.
NL:n toimet ennen Hitlerin päällekarkausta saattoivat olennaisesti estää Saksan voiton. Armeija ja sotateollisuus ehtivät asemoitua sota-ajan vaatimuksiin ja saksalaiset opettivat suomalaisten ohella preussilaista sotataitoa moottoroidun sodan tapahtumissa.

Schepelin toimii paikkakunnallaan Suomi-Venäjä seuran aktiivina eikä ole mikään ryssänvihaaja. Ihmetyttää, ettei hänen syntymämaansa kokemus ole opettanut hänelle mitä fasismi todella oli. Miten itävaltalainen voisi tukea suomalaisen fasismin suursuomiaatetta!!!

ps. Suomen tehtävä Leningradin piirityksessä oli solmia rengas umpeen Kannaksella ja Syvärin kautta. Hyökkäys tyrehtyi molemmilla suunnilla. Kaupungille jäi "Elämäntie". Suomen armeija ei kyennyt murtamaan Kannaksen vahvaa linnoitusaluetta Leningradin pohjoispuolella. Suomen porvariston saaliinjako Leningradin rikkauksista, sitäkin suunniteltiin, jäi tekemättä.

Eräs lähde:
Vilnis Sipols, Mihail Harlamov (1975): Toisen maaimansodan aattona.
Maailmansotaan kuuluu olennaisesti myös Japanin imperialismin laajentumispyrkimykset ja sen yhteistoiminta saksalaisen fasismin kanssa.

No, kommunistit ovat kutistuneet minipuolueeksi, olisipa jonkinlainen oikeuslaitos meilläkin vielä niin saataisiin tuomita Laaksot kumppaneineen leireille. Perkeleen petturit.

Euroopan tilanne kesäkuuhun 1941 saakka vastasi kapitalismi vastaan sosialismi tilannetta. Läntinen kapitalismi toivoi Saksan fasistisen kapitalismin tuhoavan Neuvostoliiton. Olisivat varmaan tukeneetkin sotaa mikäli Saksa ei olisi valloittanut läntistä Eurooppaa.
Ranskan ja Englannin siirtomaat ts. lähes puoli maailmaa olivat vaarassa mennä natsisaksalle,
1941 Englannin porvaristo näki tilanteen oikein ja yhtyi fasismin vastaiseen rintamaan sodan oloissa saadakseen pitää siirtomaansa. Liittoutuneet syntyivät ja jota NL oli hakenut 1930 luvun puolivälistä saakka.
Siirtomaajärjestelmän purkautuminen alkoi omia aikojaan maailmansodan jälkeen kansallisen vapaustaistelun merkeissä. Se on toinen tarina.

Suomalainen suojeluskuntalainen teollisuusporvaristo (korkeat upseerit ja teollisuuspamput) katsoivat Itärajan takaisia alueita ylimääräiset liikevoitot silmissä. He ratsastivat fasismin nousun myötä päästä saaliinjaolle natsien siivellä. Aluevaltausten tavoite asetettiin jo luokkasodan aikana 1918, jolloin ensimmäinen Vienan Karjalan valtausretki järjestettiin Mannerheimin määräyksestä. Aluevaltaukset itärajan takaa siinsivät valkoisen Suomen ulkopolitiikan kulmakivenä kaikkine tuhoisine seuraamuksineen.

Tuleva kenraali, silloinen majuri, Paavo Talvela lausui 1922 kun viimeinen Itä-Karjalan valtausretki epäonnistui. Talvela pettyi kun Neuvostovalta oli riittävän vahva puolustamaan maataan.
Talvela:
"Olen vakuuttunut siitä, että Karjalaa ei saada ryssältä vapaaksi muuten kuin ottamalla. Karjala vaatii siis vieläkin verta ennenkuin se voi vapautua. Kuitenkaan ei ole syytä enää heikkoihin yrityksiin, vaan jos kerran yritetään, on yritettävä voimalla, vakinaisella armeijalla. Mutta kun tällä hetkellä rauhallinen kehitys ja vaurastuminen on meille itsellekin tarpeellinen, sota olisi mielestäni ennenaikaikainen ja suuri onnettomuus. Tänä aikana meidän on kaikin voimin koetettava nostaa ja kehittää Karjalaa rauhallisilla keinoilla ja lähinnä meidän on pidettävä huolta karjalaispakolaisista."
lähde: Helge Seppälä; Suomi miehittäjänä 1941-1944 (1989).

Talvela ilmaisi valkoisen porvariston yhteisen pettymyksen Suur-Suomen syntymisen kumouduttua.
NL:n tuhoaminen kehtoonsa epäonnistui kauttaaltaan. Euroopan porvaristo suomalaiset mukaanlukien jäivät odottamaan parempaa tilaisuutta. Katseet kääntyivät Hitleriin ja fasismiin. Porvareilta se oli hirvittävä petos ihmisyyttä vastaan ja Euroopan kansat saivat maksaa kalliisti kun löivät vetoa väärän hevosen puolesta.
Talvisota on yksi episodi tapahtumain kulussa. Suomella olisi ollut täysi mahdollisuus yhtyä Englannin tueksi sen julistettua sodan Saksalle syyskuussa 1939 ja yhtyä
vuonna 1941 liittoutuneisiin. Suur-Suomi ideologia sumensi porvaristomme aivot. Valitettavasti Suomen sosiaalidemokraatit ainoana eurooppalaisena demaripuolueena liittoutui fasismin tueksi. Suuri musta tahra sosiaalidemokraateille.

HÖRHÖ KIRJOITTAA, partacus

kuten kaikki näkevät tekstistä
niin

tämmöistä = Partacus

pelinsä pelannut Sosialistisen KeppihevosPorukan SKP
propagandisti, joka yleensä ei ymmärrä edes lukemaansa ei Marxia ei historiaa
vähän lukenut jotain ja senkin
raukka väärin ymmärtänyt mutta kauhea tarve opettaa väärinkäsityksiään

YLLÄ
tämmöistä = Partacus

hörhö-PARTACUS HÖPÖTTÄÄ
"Jatkosodan aikana Saksan voittoon luottaen Helsinkiin suunniteltiin rotututkimuslaitosta. Sen päätehtävä tiettävästi oli todistaa ettei Suureen Suomeen ainakaan slaavilaiset sovi. " PARTACUS

RUOTSIN SOSDEMIT OPETTIVAT RODUNJALOSTUKSEN BERLIINIIN JA PERUSTIVAT MAAILMAN ENSIMMÄISEN VALTION MAKSAMAN RODUNJALOSTLAITOKSEN UPPSALAAN

RUOTSIN demarit perustivat 1922 VALTIOLLISEN rodunjalostusinstituutin Uppsalaan jonka nimi muutettiin vasta 1950 -luvulla

Tämä ei siis ollut mikään hörhöjen laitos vaan VALTION PERUSTAMA LAITOS JOTA JOHTI DOSENTTI

Ensimmäinen johtaja oli dosentti Herman Lundborg joka johti rodunpuhdistuslaitosta
Valtion rotuhygieniainstituutti Uppsalassa. Se tehtiin muutaman kokoomuslaisen ja sosdemin aloitteesta ja tarkoitus oli mm. tuhota suomalainen rotu (ja saamelainen ja venäläinen) lyhytkalloisena

RUOTSIN SOSDEMIEN rodunjalostus aloittiin kun Hitler oli vielä vesivärimaalarina Wienin kaduilla ja RUOTSALAISET VEIVÄT radunjalostustaktiikan ja tekniikan Saksaan

Lundborg johti sosialidemokraattien avulla kallonmittausta ja opetti menetelmät Berliiniin.

Rodunpuhdistuslaitos auttoi myös YK:ta rodunpuhdistamisessa sodan jälkeen ja sen nimi muutettiin Uppsalassa noin 1956 mutta kallonmittaajat jatkoivat professoreina työtään samassa rakennuksessa

rodunjalostuskeskus
Uusi nimi on Institutionen för medicinsk genetik tässä rakennuksessa nykyisin
http://www.genpat.uu.se/

finnjävel-alarotu-ideologia periytyy Ruotsiin tästä laitoksesta koska demarien rodunjalostuksella pyrittiin pääsemään irti lyhytkalloisista roduista suomalaiset, saamelaiset venäläiset ettei uusi idea KANSANKOTI tärveltyisi rahanmenoon aliroduille

OVK:n toimintaa kannattaa lukea Arvo "Poika" Tuomisen kirjasta "Kremlin kellot".
Pyysin joskus nimim. Partacusta lukemaan sen, mutta hän mieluummin jyrkästi arvosteli Matti Lukkaria siitä, että tämä ei kirjoittanut dokumentaariseen kirjaansa valheita. Kun Partacuksen mielestä vain perikommunistinen kirjoitustapa - siis valehtele kaikki - on ainoa hyväksyttävä.

Toinen hyvä kirja on Stuart Kahan´in "Kremlin susi". joka kertoo Stalinin eräästä lähimmästä miehestä, Lazar Kaganovitšistä.

Älä hyvä ystävä TimoEspoosta puhu pötyä.
Matti Lukkari ei Asekätkijät kirjassaan kertonut valheita. Ei ainakaan mielestäni. Se on ehkä parhain kuvaus asevarkausmafian toimintaorganisaatiosta ja toiminnasta. Siinä jopa kerrottiin kuinka valtioilta varastaminen naamioitiin NL:n hyökkäysuhkan torjumiseksi tarkoituksella saada sille suojeluskuntalaisten ja muiden varkaiden hyväksyntä. Aikanani varkausmafiasta kirjoittaessani käytin Lukkarin tietoja hyväksi. Kirja on kirjoitettu johdonmukaisen selkeästi.
Kritisoin sitä, ettei Lukkari paljastanut mafian poliittista johtoa. Käsityksekseni jäi, että asevarkauden toiminnallinen puoli oli muutenkin tiedossa, joten Matti Lukkari ei paljastanut uutta. Hän vain esitti sen johdonmukaisesti. Poliittinen johto jäi selvittämättä sekä se, että asevarkausmafia toimi Saksan SS:n aloitteesta ja johdolla.

Ystäväni foorumilla, TimoEspoosta.
Muistathan Jeesuksen sanat niiden kohtalosta, jotka valehtelevat ja parjaavat aiheettomasti lähimmäisiään. Ateistina uskallan muistuttaa; UT:n Ilmestyskirjan toiseksi viimeisessä luvussa valehtelijat ja huorintekijät pukataan viimeisenä päivänä tulijärveen ikuisti kärsimään kiehuvassa liemessä. (Johanneksen Ilmestys 21:8).

TimolleEspoosta viestini toisesta viestiketjusta.

Partacus
21.9.2018 18:13
Suomi ja liittoutuneet solmivat aselevon ja välirauhan syyskuussa 1944.
Saksan SS:n ja natsiemme yhteisjärjestön Vapaan Suomen Liikkeen kapinavalmistelut sujuivat täyttä häkää. Ne alkoivat suunnilleen samaan aikaan kesällä kun porvariston keskuudessa alkoivat valmistelut sodan lopettamiseksi. Porvaristo jakautui kahtia. Liittoutuneiden aseet Kannaksella takoivat sen järjen heidän päähänsä, joka siellä olisi tullut olla jo aikaisemmin. Oikeastaan liittoutuminen natsien Barbaraossaan oli virhe ja ensimmäinen poliittinen rikos syyskuussa 1940.
Väite asevarkauksista, että se olisi parantanut valmistautumista mahdollista NL:n miehitysuhkaa on mielipuolinen. Se on porvaristomme valkopesua fasismiin taipuneen porvaristomme puhtaaksipesusta. Aseita ja sotatarvikkeita vietiin pitkin mäkiä ja kumpareita armeijalta ja se olisi parantanut miehitysuhkaa.!! Suomi noudatti aseleposopimusta ja ajoi natsiarmeijaa maasta pois. Liittoutuneiden taholta ei esiintynyt minkäänlaista sodan aloittamista. Ne keskittyivät natsien lyömiseen sen omalla maaperällään.
Asevarkaudet heikensivät varastetun kaluston osalta armeijan suorituskykyä.

Eversti Matti Lukkari kertoo kirjassaan "Asekätkentä" (1984) asevarkausmafian sotilaallisen johtoryhmän organisaation ja johon kuului hänen isänsä Reino Lukkari.
Päämajan kenraali Airo toimi "kummisetänä", ja sen suojissa n. 10 hengen johtoryhmä organisoi suojelukuntapiireittäin sotavarusteiden varastamisen ja piilottamisen. Johto-organisaatio sai vapaat kädet toimia armeijan kustannuksella. Jokaisessa suojeluskuntapiirissä toimi varkaustason organisaatio.
Airon kirjasessa "Puolustuspuheenvuoroni" (1947) tulee selvästi esiin hänen roolinsa asevarkausmafiassa.
Varkausmafialla oli jopa radiolähetin syksyllä 1944, joka kuulutti kansaa nousemaan kapinaan hallitusta vastaan.

Asevarkausmafian saksalais-suomalaisena yhteishankkeena tulee esiin Silvennoinen/Tikka/Roselius tutkimuksessa "Suomalaiset fasistit" (2016).
Tutkimuksen loppuosa sivulta 387 lähtien on omistettu asevarkausmafian poliitisen puolen esittelyyn.
Natsijärjestöjemme yhteisjärjestö Suomen Valtakunnanliitto, SVL hajosi vuoden 1944 puolella. Porvariston keskuudessa syntyi rauhanoppositio.
Heinä/elokuulla 1944 se synnytettiin uudelleen nimellä Vapaan Suomen Liitto, VSL. Johtomiehistössä mainitaan Johan Fabritius. Helsingissä majaillut ss-upseeri edusti Saksan SS-järjestöä. Samainen Fabritius kuoli vankeudessa kesken kuulustelujen. Hän ehti kertoa, että poltti VSL:n jäsenluettelon. Muiden muassa Lauri Törni toimi "tsupparina" VSL:n ja SS:n välillä. Lohjan kalkkiparooni Petteri Forsström auttoi sodan jälkeen pahimpien aitonatsien pakenemista maasta karkuun ja on hyvin luultavasti ollut poliittisessa johdossa.

Rytin jälkeiset hallitukset eivät voineet olla mukana varkausmafiassa. Ne ponnistelivat rauhanehtojen toteuttamiseksi sekä maan saattamisesta sotatilasta rauhanaikaisen rakentamisen tielle.

VSL:n poliittisen johdon osuus, se tärkein, on perkaamatta. Tutkijoille riittää työtä. Vaikka se oli mahdollisimman salainen, jotain jälkiä löytyy esitettyä enemmän.
On selvää, että salajärjestöt pyrkivät hävittämään todisteet mutta oletan arkistoista tai perikuntien jäämistöistä löytyvän enemmän todisteita.
Nykyisetkin todisteet ovat riittävät.
.....................
Stalinin tekemisistä kirjoitetuissa kirjoissa en ole havainnut mainintoja suomalaisten fasistien salahankkeesta 1944/45.
Niin sanotuille aitonatseille rauhanteko syyskuussa 1944 on verrattavissa maailmanlopuksi. Kaikki unelmat fasistisesta Euroopasta ja Suur-Suomesta kariutuivat.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Parvilahti
Unto Ilmari Parvilahti (vuoteen 1944 Boman; 28. syyskuuta 1907 Maaria – 27. lokakuuta 1970 Málaga, Espanja)[1] oli suomalainen valokuvaaja ja liikemies, joka toimi vuosina 1941–1944 vapaaehtoisen suomalaisen SS-pataljoonan yhteystoimiston päällikkönä Berliinissä ja jouduttuaan 1945 niin sanottuna Leinon vankina luovutetuksi Neuvostoliittoon vietti useita vuosia Stalinin vankileireillä. Hänet muistetaan parhaiten Suomeen palattuaan kirjoittamastaan muistelmakirjasta Berijan tarhat (1957), jossa hän kuvasi Neuvostoliiton vankileirioloja omien kokemustensa pohjalta.

Varsinkin Parvilahden sota-aikaisesta toiminnasta on ollut liikkeellä paljon ristiriitaisia tietoja. Hän oli kansallissosialismin innokas kannattaja ja monissa kuvauksissa hänen on väitetty työskennelleen sopimattomalla tavalla saksalaisten hyväksi. Parvilahti itse kiisti muistelmateoksissaan häneen kohdistetut syytökset ja väitti olleensa perättömien ilmiantojen uhri.
Samaa valuuttajuttua käsitteli myös saksalainen SS-kunniatuomioistuin, mutta sen päätöksestä ei ole tietoa. Boman kävi Berliinissä viimeisen kerran loppukesällä 1944 noutamassa yhdystoimiston arkistot ja hoiti vielä syyskuun 1. päivään saakka suomalaisten SS-miesten asioita Helsingissä. Hän oli yhteydessä Alarich Brossiin, joka pyrki rakentamaan Suomeen salaista tiedusteluorganisaatiota ja myöhemmin saksalaismielistä vastarintaliikettä.[19]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Parvilahti
....

Parvilahti kiihkomielinen natsi ja palveli aikanaan Ukrainassa ss-pataljoonassa.
Juonittelija, kavaltaja, talousrikollinen ja intomielinen natsi.
Kiinni rikoksista valkoisen Valpon aikana. Valkoinen Valpo vangitsi 4.9.1944 ss-pataljoonalaisen ilmiannon perusteella. Valpo luovutti Parvilahti/Bomanin valvontakomissiolle rikosten perusteella ja joutui vangituksi Neuvostoliittoon.
Mies näyttää olleen millekään poliittiselle ryhmälle sovelias rikollisten taipumusten takia.
Vankilaoloista Parvilahti kirjoitti kirjan "Berijan tarhat". Tuskinpa aitonatsin päätä vankeudessa siliteltiin vai löytyykö teoksesta häneen kohdistunutta pahoinpitelyä!

Huomatkaa tämä vihje Suomen natsien ja Saksan SS:n järjestämään salaliittoon, asevarkausmafiaan.
" Hän oli yhteydessä Alarich Brossiin, joka pyrki rakentamaan Suomeen salaista tiedusteluorganisaatiota ja myöhemmin saksalaismielistä vastarintaliikettä.[19]"
Suomalaiset fasistit kirjassa SS:n taholta mainitaan toinen nimi yhteyshenkilönä

Katsotaanpa mitä Partacus kirjoittaa, ja mitä hän jättää kertomatta.

"Kaikki unelmat fasistisesta Euroopasta ja Suur-Suomesta kariutuivat."

Lapuan liikkeen aktiivivaihe ja Mantsälän kapina sattuivat 1920-1930 -lukujen taitteeseen, ja vaikka Lapuan liikkeen poliittinen seuraaja Isänmaallinen kansanliike IKL ylti jopa eduskuntapuolueeksi asti, ei sen kannatus ollut mitenkään korkea, sillä vuoden 1939 eduskuntavaaleissa se sai vain 8 edustajaa.

Sisäministeri Urho Kekkonen yritti vuodesta 1938 saada IKL:ää lakkautettavaksi samalla perusteella kuin aiemmin Suomen Kommunistisen Puolueen osalta tehtiin.

Molemmat äärilaidat, niin äärioikeisto kuin äärivasemmistokin olivat, ja ovat muuten edelleen, perimmältään demokratiavastaisia, ja molemmissa ääripäissä on parlamentaarisen valtiomuodon kumoaminen ja diktatuurin pystyttäminen, ja siten kaikkien oppositioryhmien lakkauttaminen.

Tämä oli myös Suomen Kommunistisen Puolueen periaate ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti, jonka jälkeen puolueohjelmia on "siistitty", eikä kommunistidiktatuuria mainita suoraan, vaikka se tietysti on edelleen plakkarissa oikean hetken varalle.
Voidaankin puhua punafasismista ja harmaa-/mustafasismista.

Todellinen uhka Suomen itsenäisyydelle koitui kuitenkin Neuvostoliiton suunnasta syksyllä 1939 kun puna-armeijan joukkoja alettiin keskittää maamme itärajan taakse, hyökkäyssuuntana koko Suomi.


Saksa ja Neuvostoliitto olivat solmineet elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop -sopimuksena tunnetun asiakirjan, jossa nämä eurooppalaiset suurvallat jakoivat valtioita maittensa väillä, ja päättivät yhteisestä hyökkäyksestä Puolaan, mikä oli samalla toisena maailmansotana tunnetun vuosia kestäneen sodan aloitus.

Suomen Neuvostoliitto yritti valloittaa 30.11.1939 lähtien hyökkäämällä useassa kohtaa rajojemme yli ja pommittaen lukuisia kohteita maassamme.

Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitea ilmaisi väilittömästi täyden tukensa puna-armeijan hyökkäykselle, mikä tarkoitti sitä, että se hyväksyi Suomen itsenäisyyden lakkauttamisen ja Neuvosto-diktatuurin pystyttämisen Suomeen.

http://heninen.net/sopimus/pravda1939.htm

Sinänsähän SKP:n tuki hyökkäykselle ei ollut mikään yllätys, sillä olihan se koko siihen astisen historiansa ajan ajanut Suomen parlamentaarisen demokratian lakkauttamista.

Suomen Kommunistisen Puolueen merkittävin perustaja Otto Ville Kuusinen, jota suomalaiset kommunistit arvostavat edelleen hyvin korkealle, ajoi niin ikään johdonmukaisesti Kremlin kanssa yhteneväistä linjaa, ryhtyen muun muassa Stalinin perustaman Suomen Kansanvaltaisen tasavallan hallituksen puheenjohtajaksi.

http://heninen.net/sopimus/pravda1939.htm

Kuusisen johtaman Kremlin nukkehallituksen tehtävä oli legitimoida puna-armeijan hyökkäys Suomeen pyytämällä avunantoa.

Vladimir Iljitsh Lenin antoi Otto Ville Kuusiselle Suomensyöjä-tittelin siinä vaiheessa kun tämä oli kirjoittanut eräässä artikkelissaan, että "Suomi on vain mitätön hiukkanen, jonka on kadottava maailmankartalta".

Oikein osuva arvonimi Kuusiselle, jota suomlaiset kommunistit palvovat edelleen pyhimyksenään.

Lenin ja Kuusinen ovat jo niin sanotusti vaihtaneet hiippakuntaa, ja kas kummaa, niin on Neuvostoliittokin, jolta jäi Suomen valtiolaueen osalta Suur-etuliite saamatta, vaikka pyrkimys oli ankara.

Neuvostoliittoa ei enää löydä ajanmukaisista kartoista, joten Otto "Suomensyöjä" Kuusinen veti kaikilta osin vesiperän, kuten myös suomalaiset kommunistit, ja sekös näitä täkäläisiä kommunistijämiä kyrpii niin maar, mutta meille tervejärkisille Suomen olemassolo itsenäisenä, kommunismin diktatuurista vapaana valtioina, on vastaavasti mitä parhain asia joka ikinen aamu herätä.

Niin, ja kuten Arvo Poika Tuominen arvioi asekätkentää, niin se oli Neuvosto-johdon tietoon tultuaan merkittävä hillitsijä Suomen sovjetisoimissuunnitelmien osalta.

Ei Kremlissä tyhmiä oltu, sillä olihan voittamattomana mainostettu puna-armeija käytännössä nöyryytetty talvisodassa, jonka Stalin arvioi ennen sodan alkamista olevan lähinnä paraatimarssi Helsinkiin, muutamien kapinapesäkkeiden kukistamisen lisäksi.

Stalinin läheisen henkilö Vjatseslav Molotov sanoi asiaa jälkikäteen tarkastellessaan, että he olivat loppujen lopuksi päätyneet viisaaseen lopputulokseen jättäessään Suomen rauhaan, sillä Molotovin mukaan suomalaiset olivat niin itsepäisiä, että heidän miehittämisestään olisi koitunut enemmän harmia kuin hyötyä.

Kun tutustuu suomalaisen kommunismin historiaan, huomaa muutaman selkeän bolsevismille ominaisen seikan: parlamentaarisen demokratian vastaisuuden, ja jo alustapitäen alisteisuuden Moskovan Kremlin eduille, mikä jälkimmäinen ei ole muuttunut miksikään Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, sillä edelleen SKP puolueena pidättäytyy mistään kritiikistä sen politiikkaa ja toimintatapoja kohtaan.

SKP on Kremlin apupuolue Suomessa.

Perussuomalainen liputtaa edelleen fasismin puolesta.
Liittoutuneet kumosivat Suur-Suomen ja fasismin. Ei millään tule vastalausetta kapitalismin brutaalimmalle muodolle.
Perussuomalainen toistelee sodanjälkeisiä valkopesuun liittyviä teesejä. Siinä valitettavasti fasismi täytyy legalisoida.
Perussuomalainen on häpeällisesti epäisänmaallinen.