Uutisten mukaan Britannian sopimukseton lähtö aiheuttaisi sekasorron EU:n taloudessa ja pankkitoiminnassa tuoden miljarditappiot jäsenmaille. Kuitenkin eunukit ovat väittäneet, että vain UK olisi kärsijä ja EU selviäisi lähes ilman haittoja Brexitistä!?
Mutta eihän se suinkaan niin mene, kuten fiksummat ja rehellisemmät Euroopan maiden ja kansojen puolustajat ovat sanoneet. Eli kyllä Brysselin eliitin kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja lopettaa se kiukuttelunsa eli yrityksen rangaista brittejä erosta!
Toisaalta toivon, että Bryssel jatkaisi kaunalinjaansa, jotta koko Euvostoliitto hajoaisi sen seurauksena. Paljon ei enää tarvita, niin kupla poksahtaa!
Mutta eihän se suinkaan niin mene, kuten fiksummat ja rehellisemmät Euroopan maiden ja kansojen puolustajat ovat sanoneet. Eli kyllä Brysselin eliitin kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja lopettaa se kiukuttelunsa eli yrityksen rangaista brittejä erosta!
Toisaalta toivon, että Bryssel jatkaisi kaunalinjaansa, jotta koko Euvostoliitto hajoaisi sen seurauksena. Paljon ei enää tarvita, niin kupla poksahtaa!
Vastaukset 8
Vanhimmat
UK on tai oli EU:n toiseksi suurin talous, joten tietenkin sen lähtö vaikuttaa. Ja tietenkin jäsenmaiden etu olisi tehdä erosta mahdollisimman sopuisa eli kaikkia hyödyttävä. Mutta Brysselin eliitti on ennenkin osoittanut järjettömyytensä ja epävakaisuutensa...
Brexit tulee aiheuttamaan suurta haittaa Britannialle riippuen millainen erosopimus saadaan aikaan. Tai saadaanko mitään.
Totta kai haittoja tuleee myös EU:lle. Ei sitä ole kukaan kieltänyt. Haittoja pyritään neuvotteluissa vähentämään.
EU-vihaaaja: "Toisaalta toivon, että Bryssel jatkaisi kaunalinjaansa, jotta koko Euvostoliitto hajoaisi sen seurauksena. Paljon ei enää tarvita, niin kupla poksahtaa!"
Turha toivo. EU27 on hyvin lujasti samanmielinen brexit-asioissa. Tietenkin EU valvoo oman etunsa.
Sehän juuri estää uudet ongelmat.On mahdoton tilanne, että britit erotessaan vain napsivat rusinat pullasta.
EU pärjää kyllä. Britannialle tulee arvaamattomia ongelmia.
Jo aikaisemmin monet riippumattomat tutkimuslaitokset ovat todenneet brexitin taloudelliset seuraukset Britannialle käytännössä katastrofaalisiksi. Kesäkuussa riippumaton Centre for European Reform, CER -ajatushautomo kertoi Britannian talouden olevan 2,1 prosenttia pienempi kuin se olisi, jos britit olisivat kaksi vuotta sitten kesäkuussa 2016 äänestäneet brexitin nurin.
Maan julkisen talouden menetykset ovat nyt noin 23 miljardia puntaa eli noin 26 miljardia euroa vuodessa. Britannian talouskasvu on brexit-päätöksen jälkeen pudonnut G7-maiden kärjestä peränpitäjäksi Italiankin taakse.
Viimeksi tämän viikon maanantaina Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vahvisti, että brexit tulee kaikissa tapauksissa vakavasti vahingoittamaan Britannian taloutta. IMF:n mukaan maan talouskasvu on jo nyt laskenut 1,5 prosenttiin ja pysyy samalla tasolla ensi vuonna, jos brexit-sopimus saadaan aikaan. Jos taas Britannia lähtee unionista ilman sopimusta, maan talouskasvu kääntyy pakkasen puolelle.
EU+käsittää+vain+15%+maailman+taloudesta+ja+kaupasta.+Kun+UK+pääsee+irti+EU-rajoitteista,+voi+se+tehdä+itselleen+edullisemmat+kauppasopimukset+85%:n+kanssa.+Ja+se+varmasti+korvaa+EU-kaupan+menetykset.
Voi toki. Tai siis, ei voi. Yrittää voi, mutta se on huomattavasti hankalampaa, kun on maailmantalouden pelikentällä sijalla "ynnä muut", kuin jos olisi yksi top-3 -pelurista.
Lisäksi homma ei ole ihan niin yksinkertaista. Sovit Kiinan kanssa täysin vapaan kaupan, jonka seurauksena kaikki lähetyksesi EU-alueelle, USA:an, Kanadaan, jne. on tarkastettava rajalla. Tämä nostaa hintaa ja estää pilaantuvien tuotteiden kaupan. Yhteen suuntaan kun kumarrat, toiseen pyllistät.
Brittien ykkösprioriteetti tällä hetkellä on yrittää pysyä EU:n vapaakauppa-alueella. Ongelma on siinä, että se ei onnistu ihan ilmaiseksi. Kovan brexitin kannattajat ovat puhuneet vasallivaltiostakin, joka on toki tietyllä tavalla totta esim. Norjan kanssa.
Briteillä on vain huonoja vaihtoehtoja. Valitettavasti näyttää yhä todennäköisemmältä, etteivät he kykene valitsemaan niistä mitään, mikä johtaa kaikkein huonoimpaan vaihtoehtoon...
Lisäys:+BKT:n*+pohjalta+laskien,+EU+käsittää+tällä+hetkellä+noin+23%+maailman+taloudesta.+YK+(joka+ehkä+eroaa+kokonaan)+3%.+Vähennyslasku+tuottaisi+"Uuden+EU:n"+kooksi+noin+19,3%.+Toisaalta+brittien+lähtö+voi+laskea+EU:n+BKT:tä+pari+prossaa,+minkä+jälkeen+EU+olisi+enää+18,9%+maailmantaloudesta.
Jos edut eu:ssa olisivat paremmat kuin ulkona niin miksi niin moni maa pysyttelee ulkopuolella ?
Esimerkiksi Turkki, Ukraina ja Serbia eivät täytä EU:n jäsenyysehtoja. Kaikki ovat osoittaneet kiinnostusta liittyä. Euroopan ulkopuoliset maat sopivat yhtenäiseen Eurooppaan huonosti. Norja, Islanti ja Sveitsi on käsitelty lukemattomissa ketjuissa, mutta lyhyesti:
Islanti, Sveitsi ja Norja ovat vapaan liikkumisen Schengen-maita, kuten Suomi ja 27 muuta Euroopan valtiota. Sveitsin maineikas anonyymi pankkitoiminta ei täytä EU:n säädöksiä, joten sen olisi muutettava pankkien toimintaa. Sveitsi on Norjan, Islannin ja Liechensteinin ohella kuitenkin EFTA-maa, joka on implementoinut valtaosan EU-lainsäädännöstä ja tekee taloudellista yhteistyötä EU:n kanssa. Sveitsi ei myöskään tarvitse minkäänlaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, koska se on käytännössä maailman turvallisin ja suojatuin valtio. Käytännössä kaikki Euroopan valtiot paitsi Sveitsi ovat lisäksi ETA:n eli Euroopan talousalueen jäseniä. ETA-valtiot osallistuvat Euroopan unionin menoihin ja pääsevät sitä kautta EU:n sisämarkkinoille. Norja ja Sveitsi maksavat EU:lle nettona jopa enemmän kuin Suomi, vaikka eivät edes ole jäseniä.
Ketä jäseniksi: Seuraavaksi ehkä Makedonia, sitten Balkanin maita. Turkin jäsenyys ei näytä lähitulevaisuudessa mahdolliselta. Ukrainankin tie EU:hun voi olla aika kivinen. Jos EU:n ja Venäjän suhteet kohenevat, Venäjä voisi ehkä päästä ETA:an.
Brexit: Kauppasopimusten laatiminen kestää vuosia ja se ei ole niin yhksinkertaista, että lyödään vain johonkin paperiin nimet alle. Esimerkiksi EU:n ja Kanadan välinen CETA on 1598-sivuinen järkäle, joka käsittää hyvin tarkasti sopimukset eri kaupan alueista. Sellaisten sopimusten neuvotteleminen on armotonta kädenvääntöä eduista. Yhdysvaltojen ja EU:n välistä TTIP-sopimusta pyöriteltiin vuosia, mutta se kaatui lopulta mm. elintarvike-, lääke- ja kemikaaliturvallisuuden yhteensopimattomuuteen.
EU:lla on noin 60 merkittävää taloussopimusta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Britannia on vielä niiden sopimusten piirissä, mutta ei enää brexitin jälkeen. Kaiken kaikkiaan Britannian on neuvoteltava noin 700 sopimusta uusiksi. 150 valtion kanssa Britannia tarvitsee yhtenäiset standardit mm. teollisuus-, lääke- ja kemiantuotteiden turvallisuudesta. EU:n jälkeen EU-standardit eivät enää sido Britanniaa. Tämä voi pahimmassa tapauksessa pysäyttää brittiosia sisältävien lentokoneiden käytön, kunnes tuoteturvallisuus on asianmukaisesti varmistettu. Se voi kuulostaa pikkumaiselta ja naurettavalta, mutta niin se menee. Sitä paitsi lentokoneiden turvallisuuteen ei suhtauduta kepeästi. Kaikki tietävät, että Rolls Roycen suihkumoottorit ovat edelleen samoja moottoreita, mutta kun niihin ei päde samat turvallisuusstandardit, ne voisivat yhtä hyvin olla trabantin moottoreita.
Toistaiseksi Britannia on solminut vapaakauppasopimuksen kolmen Afrikan valtion kanssa. Neuvottelut USA:n, Kanadan, Kiinan, Intian, Australian, Mexikon jne. kanssa eivät tule olemaan helppoja. Lisäksi ne markkinat pitää uudelleen luoda jonnekin sen jälkeen kun EU:n sisämarkkinoista luovutaan. Ei ole mitenkään sanottua, että brittituotteille on suoraan valtava kysyntä kolmansissa maissa. Esimerkkinä: Trumpin kauppasodan seurauksena USA:n soijapapumarkkinat Kiinassa kuolivat. Kiina korvaa soijan Intiasta, Brasiliasta jne. Soijan viljely on USA:lle yli 200 miljardin bisnes. Nyt soijanviljelijöiltä katosi markkinat. Mihin dumpataan soijavuoret. Eurooppa tuo jo USA:sta soijaa, mutta ei EU:n soijamarkkinat korvaa Kiinaa edes saduissa. Sen seurauksena liittovaltio joutuu tukemaan soijan viljelijöitä 12 miljardilla ja todennäköisesti näiden toimeentulo on iäksi mennyt.
Samanlainen tilanne on briteillä edessä. Brittituotteille on löydyttävä uudet markkinat ja kysyntää. Niiden on pystyttävä syrjäyttämään jo olemassaolevia tuotteita luodakseen tuotannolleen EU:n korvaavat markkinat. Se ei ole helppoa. Sama pätee tietenkin myös EU:hun. EU:n on korvattava brittimarkkinat ja se leikkaa koko EU:n bruttokansantuotteesta arviolta 2 prosenttia. Samalla EU:n on korvattava britannian tuonti. - Siis, jos sopimukseen ei päästä. Molemmat siinä häviää, mutta EU:lla on brexitin jälkeenkin vajaan 500 miljoonan asukkaan vahvat sisämarkkinat. Britannia joutuu rakentamaan kaiken alusta. Se vie aikaa, resursseja ja leikkaa Britannian bruttokansantuotetta ainakin tulevien 10 vuoden ajaksi. Pahimmillaan tilanne voi päätyä täydelliseen kaaokseen rajoilla, kaupoista voi loppua väliaikaisesti ruoka, koska britit tuovat suuren osan ruoastaan mm. Ranskasta. Apteekeista voivat loppua lääkkeet. Jo nyt briteissä varastoidaan insuliinia, jonka tärkein tuottaja on Tanska. Kuulostaa extremeltä, mutta kun rajat lyödään kiinni ja tuotteet kallistuvat tariffien myötä, rahtiliikenne puuroutuu väistämättä ja se johtaa ongelmiin. Kyllä britit niistä selviävät, mutta ensimmäiset viikot voivat olla helvetin vaikeita.