EU:lle omat rajajoukot !

> Kriitikoiden mukaan Euroopan unioni rikkoo kansainvälisiä pakolaissopimuksia

Ei rajavartiointi riko sopimuksia. Se, jos turvapaikanhakijoita ei päästetä rajan yli rikkoisi. Noin tyhmää ehdotusta ei ole tainnut tulla kuin Suomen persuilta ja Italian sekopoltsipuolueilta (joissa on se lisävika, että ovat vallassa).

Laukkujako kantamaan heidät rekrytoidaan rajoille?

Voi olla hyvä juttu integraation kannalta.
Britannia on myös palaamassa unionin jäseneksi.... Brexit kaatuu, ihmisiä on
jo paljon ruokapankkien asiakkaana.... Näin muuten tapahtuu. Ei taida Britit ryhtyä
syömään banaaneja, kun EU ruoka kallistuu ?

Tiukinta vääntöä kokouksessa odotetaan komission ehdotuksesta, jonka mukaan jäsenmaiden pitäisi perustaa yhteinen 10 000 työntekijän raja- ja merivartiosto, jolla olisi omaa toimivaltaa.

Suomen osuus komission kaavailemista uusista rajavartijajoukoista olisi 170 henkilöä.

Toteutus takkuaa
Komission suunnitelmissa 10 000 rajavartijan joukko toimisi EU-lipun alla jo vuonna 2020. Nyt EU:lla on käytössään vain 1 500 rajavartijan nopean toiminnan reservi, joka voidaan ottaa jäsenmaiden tuella tarvittaessa käyttöön.

Periaatteessa Suomi tukee pyrkimyksiä EU:n ulkorajavalvonnan toiminnan tehostamiseksi, mutta suhtautuu epäillen siihen, onko komission esittämä malli paras tapa, koska sitä pidetään kalliina, ja virkamieslähteen mukaan koko esitys menee ”takapuoli edellä puuhun”.

Kiistaa aiheuttaa muun muassa se, että komission esityksessä rajavartijoita voitaisiin käyttää valvontaan sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella.

Lisäksi rajavartijat voisivat tehdä laittomasti EU:n alueelle saapuvien henkilöiden palautuksia, eli heillä olisi oma toimivalta tehdä rajatarkastuksia ja käyttää tarvittaessa voimaa ja tehdä päätöksiä siitä, ketkä saavat tulla Schengen-alueelle.

Suomi näkee, ettei 10 000 uuden raja- ja merivartijan pestin perustaminen ole välttämättä paras keino EU:n ulkorajavalvonnan tehostamiseksi, varsinkaan kun asiasta ei vielä ole tehty selvitystä, ja jäsenmaiden rajat poikkeavat toisistaan.

Lähes kaikki EU-maat - Suomi mukaan lukien - ovat sitä mieltä, että jäsenmailla pitäisi myös tulevaisuudessa säilyä päävastuu rajavalvonnasta.

Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hillinnässä Suomi patistaa komissiota toimimaan nopeasti kesäkuun maahanmuuttohuippukokouksessa päätettyjen linjausten mukaan, jossa EU:n ulkopuolelle perustettaisiin maihinnousupisteitä ja unionin sisälle tulisi yhteisiä keskuksia. Virkamieslähteiden mukaan asia ei kuitenkaan ole toistaiseksi komissiossa edennyt, ja pian aikaikkuna konkreettisille toimille, ennen tulevia EU-vaaleja, alkaa olla lopussa.

Suomi toivoo myös ”molempia osapuolia hyödyttävän” yhteistyön Afrikan maiden kanssa lisääntyvän.

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurtz on jo käynyt neuvotteluja maahanmuuttoyhteistyön tiivistämisestä muun muassa Egyptin kanssa, josta tällä hetkellä vain harvat ihmiset pääsevät lähtemään pakolaisina tai maahanmuuttajina kohti Eurooppaa.

Suomi toivoo myös tehokkaampia toimia kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden pakolaisten palautuksiin erityisesti Irakin osalta, koska maa ei tällä hetkellä suostu lainkaan ottamaan palautettavia irakilaisia vastaan, vaikka EU-on sitoutunut miljardi-luokan rahoitukseen yhteistyösopimuksen kautta.

KREETA KARVALA
[email protected]

Komeista puitteista huolimatta EU-johtajien maahanmuuttokeskusteluissa ei juuri edetty.

Konkreettisin tulos oli pääministeri Juha Sipilän (kesk) mukaan päätös vahvistaa kumppanuutta Afrikan maiden kanssa.

-Sovimme, että pidämme Afrikan unionin kanssa kokouksen joulukuussa, ja helmikuussa Arabi-liigan kanssa, jolloin pääsemme tiiviimmin keskustelemaan näistä kumppanuuksista, Sipilä sanoi.

EU-johtajat päättivät aiemmin kesäkuussa selvittää unionin alueelle perustettavia maahanmuuttokeskuksia ja EU:n ulkopuolelle perustettavia maihinnousukeskuksia, mutta käytännön edistymistä ehdotusten toimeenpanoksi tehtyjen selvitysten lisäksi ei ole tapahtunut.

-Hirveän suurta halukkuutta Euroopan ulkopuolisten maahanmuuttokeskusten perustamiselle ei ole, ja mitä tulee näihin Euroopan sisällä oleviin keskuksiin, Italia totesi, että keskuksia pitäisi olla useamman maan alueella, jotta tämä oikeasti toimisi.

Sipilän mukaan EU-mailla on periaatteellista valmiutta, mutta ensimmäistä askelta ei vielä kukaan ole ottanut.

Osa EU-maista myös epäilee, onko maahanmuuttokeskusten perustaminen oikea tapa toimia.