Tunnustuksettomuus-termin sijaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion ops-perusteissa on nyt käytössä sitouttamattomuus-termi.
Siis opetuksen tulee olla "uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta".
Tunnustuksellinen jumalanpalvelus tai hartaustilaisuus on tietenkin sitouttavaa jos jokin. Ja opetus on mylös luokkahuoneoppituntien ulkopuolinenkin koulun toiminta.
Samoin puolueen vaalitilaisuus ja vain yhden puolueen päivänavausvuorot olisivat sitouttavia..
Siis opetuksen tulee olla "uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta".
Tunnustuksellinen jumalanpalvelus tai hartaustilaisuus on tietenkin sitouttavaa jos jokin. Ja opetus on mylös luokkahuoneoppituntien ulkopuolinenkin koulun toiminta.
Samoin puolueen vaalitilaisuus ja vain yhden puolueen päivänavausvuorot olisivat sitouttavia..
Vastaukset 21
Vanhimmat
No näinhän se tekstiä suoraan lukien on. Ja noin sen pitäisikin olla.
Mutta eipä voi rehellisesti väittää säädöksen kirjoittajan tarkoittaneen, että esimerkiksi koululaisjumalanpalvelukset pitää lopettaa.
Näennäisesti näin on. Mutta voiko opetus olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta jos opettaja ei ole? Minusta sitoutumattuutta ja uskonnolliseen yhdyskuntaa kuulumattomuutta pitäisi alkaa vaatimaan opettajilta. Se on merkki opettajan luotettavuudesta ja pätevyydestä. Itse tein valituksen viikonloppuna useammastakin opettajasta kun bongasin heitä kotoa kirkon hautuumaalla käyskentelemästä.
Suomen Kuvalehdessä 36/2018 oli ihan kunnollinen juttu otsikolla 'Pyhä koulussa'.
Ihan kuin SK olisi aikaisempaa asiallisempi, nykyaikaisempi.
OPH:n taholta ei ole kerrottu muutoksen tulkinnasta, "mitä se on". Kuitenkin aanuhartaudet ja jumalanpalveluket ovat sitouttavia.
Molempi parempi!?
Molempi pahempi antivaparille.
Sittten on vielä puoluepoliittinen sitoutumattomuus, joka on myös Vappaa-ajattelijain arvo:
"3. Arvot
Liiton yhteiskuntapoliittiset ja kulttuuriset tavoitteet ovat ihmisoikeusperustaisia. Liitto noudattaa omassa toiminnassaan perus- ja ihmisoikeuksia sekä niiden yleisinhimillisiä arvoja.
Sekulaarin humanismin perusarvoihin, ihmisyyteen kuuluvat yksilön ja ajatuksen vapaus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä. Kunnioitamme klassisia hyveitä kuten totuudellisuus, hyvyys, viisaus, kohtuullisuus, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus.
Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioitus liiton omassa toiminnassa on keskeisiä arvojamme. Vapaa-ajattelijayhdistykset yhdistävät yhteisesti sovittujen ja sovittavien tavoitteiden puolesta monenlaisia ihmisiä, joilla on erilaisia perusteita ja painotuksia niin Vapaa-ajattelijain toimintaan kuin yhteiskuntapolitiikkaankin. Kaikilla vapaa-ajattelijoilla on yhdistyksessään yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa toimintaan."
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/08/14/vapaa-ajattelijain-liiton-tavoitteet-ja-strategia-2017-2020/
Hyvä pointti tämä vertailu. OPS-perusteissa nämä on tosiaan kerrottu ikäänkuin rinnasteisena.
Ei kai tarvitse edes kirjoittaa tähän rinnastusta, jossa laitettaisiin SDP evlut kirkon tilalle.
Rautalankaa tarvitaan.
Antivapari on joskus yrittänyt vääntää tästä julkisen vallan neutraalisuusvaatimuksesta. Että se olisi "ihmisoikeuksien vastaista".
Voiko tätä käyttää oppimateriaalina? http://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti/
Onko Lukiolaisten liitto kiinnostunut uskonnonvapauden toteutumisesta lukioissa?
Lukiolaisen oppaassa on hieman parantamsta.
Onko eroa noiden välillä?
Joka tapauksessa uskonnollinen tilaisuus on tunnustuksellista uskonnonharjoitusta.
Siitä lähdetään -pois.
Valitettavaasti rehtorit eivät ole vielä joukolla tarttuneeet OPH:n ohjeeseen, jonka mukaan koulu voi olla sisällyttämättä toimintaansa uskonnolisia tiliasuuksia. Tavoite: ensi lukuvuoteen muutos.
Kumpi ompi paarempi. Itse asiassa vaikeaa sanoa. On kai kuitenkin selvää, että jumalanpalvelukseen osallistuminen kouluaikana on sekä tunnustuksellista että sitouttavaa toimintaa!!?
Sitouttamattomuus-termiä tai -käsittä varten ei ole kutenkaan retorisesti hyökätty. Tunnustuksettomuudella skekulloitiin sanallisella tasolla. Eri asia on, että sitouttamattomuutta ei käytäännössä kunnoiteta kouluissa tai kunnissa.
Uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus. Hyvä verrata puoluepoliittiseen tilanteeseen kouluissa.
Puolueet evät yleensä saa huseerata, tai yksi puolue, niin kuin yksi kirkko saa. vielä.
Kumpi on parempi, se riippuu tavallaan tulkinnasta, konktestista, ja tulkitsijoista. Sitouttamattomuus on nyt kuitenkin tosiaasia, ja sen merkitys havainnollistuu uskontojen suhteen varmaan vertaamalla sen tarkoitusta puoluepolitiikkaan liittyen.