Miksi Suomen ei pidä liittyä Natoon
Nato-selvitys ei anna selvää vastausta kysymykseen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei.
Raportti antaa kuitenkin ymmärtää, että Naton asevoima, ja nimenomaan ydinasepelote, takaa Naton jäsenmaiden turvallisuuden. Venäjä ei uskaltaisi hyökätä Suomeen, jos Suomi olisi Naton jäsen. Ja jos hyökkäisi, Nato tulisi apuun.
Voi kuitenkin kysyä, miksi Venäjä haluaisi hyökätä Suomeen? Uskotaanko Natossa tosiaankin, että Venäjä valtaisi Etelä-Suomen pystyäkseen valvomaan paremmin Itämerta ja turvaamaan laivaliikenteen Kaliningradiin? Vai ajatellaanko Natossa, että Venäjä Suomen alueen kautta pyrkisi uhkaamaan Baltian maita?
Useimmat suomalaiset ovat sen verran järkeviä, että ymmärtävät tuollaiset ajatukset epärealistisiksi.
Raportissa Venäjää luonnehditaan arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi. Toisaalta on ymmärrettävää, että Venäjä on hermostunut Naton jatkuvasta laajenemisesta kohti sen rajoja. Aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneista alueista tai läheisistä liittolaisista Puola, Tsekki ja Unkari liittyivät Natoon 1999 ja Viro, Latvia, Liettua, Bulgaria, Romania, Slovenia ja Slovakia 2004.
Venäjällä on historiallisia syitä pelätä pahempaakin. Saksalaiset tunkeutuivat 1941 kahdeksan kilometrin päähän Moskovasta ja piirittivät Leningradia 872 päivää. Napoleon pääsi sotajoukkoineen Moskovaan 1812, jolloin kaupunki paloi.
Tällaiset tapahtumat säilyvät kansakunnan muistissa ja aiheuttavat pelkoa. Siksi Venäjä reagoi voimakkaasti Ukrainan ja Georgian Nato-suunnitelmiin ja tulisi varmasti reagoimaan Suomen ja Ruotsin Natoon liittymiseen.
On ymmärrettävä, että jos Suomi olisi Nato-maa ja syttyisi konflikti tai sota Naton ja Venäjän välillä, olisimme etulinjassa.
Vielä pahempi, jos maassamme olisi vieraita Nato-joukkoja tai Naton varastoja ja tukikohtia. Ja jos Nato saisi käyttää lentokenttiämme ja satamiamme, nämä olisivat hyökkäysten kohteina, samoin liikenne- ja viestiyhteydet.
Naton strategiaan sopii kyllä erinomaisesti, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä. Silloin olisi paljon helpompi operoida Norjasta tai Atlantilta käsin joko maitse tai ilmateitse Ruotsin ja Suomen kautta.
Naton kuten muidenkin sotilasjärjestöjen takana on aseteollisuuden miljardibisnes. Aseteollisuuden lobbarit eivät varmaankaan syötä kenraaleille ja poliitikoille liennytystä ja rauhan aatetta.
Naton kaikki operaatiot eivät ole olleet kunniaksi totuudelle ja demokratialle. Irakin ja Libyan sotiin lähdettiin osin valheellisin perustein, ja kumpikin maa ajautui sotien jälkeen pahaan kaaokseen.
Suomen tavoitteena on pysyä konfliktien, varsinkin sodan ulkopuolella. Jos Suomi on Naton jäsen ja jos syttyy sota Naton ja Venäjän välillä, olemme sotatantereena. Mutta jos emme ole Natossa, ja jos pystymme vakuuttamaan Venäjän siitä, että Suomen kautta ei kukaan eikä mikään hyökkää Venäjälle, onnistumme ehkä pysyttelemään sodan ulkopuolella.
Toivottavasti Venäjä vielä uskoo tällaista vakuuttelua, kovin lähellä Natoa olemme myös Venäjän silmissä.
Jos kaipaamme vahvistusta Venäjää vastaan, kannattaa sitä hakea Ruotsista. Ruotsi on osannut olla sotimatta yli 200 vuotta.
Neuvostoliitto vastusti 1930-luvulla Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, mutta Venäjä hyväksyisi sen ehkä nyt – olisihan se pienempi paha kuin Nato.
Venäjä ymmärtää kyllä, mikä arvo sille on 1340 kilometriä pitkä raja, jonka takaa ei ole odotettavissa vihollisuuksia.
Suomen koskemattomuutta ei turvaa Nato, vaan omat puolustusvoimamme ja taitava diplomatia sekä ystävämme ja rakas vihollisemme Ruotsi.
Nato-selvitys ei anna selvää vastausta kysymykseen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei.
Raportti antaa kuitenkin ymmärtää, että Naton asevoima, ja nimenomaan ydinasepelote, takaa Naton jäsenmaiden turvallisuuden. Venäjä ei uskaltaisi hyökätä Suomeen, jos Suomi olisi Naton jäsen. Ja jos hyökkäisi, Nato tulisi apuun.
Voi kuitenkin kysyä, miksi Venäjä haluaisi hyökätä Suomeen? Uskotaanko Natossa tosiaankin, että Venäjä valtaisi Etelä-Suomen pystyäkseen valvomaan paremmin Itämerta ja turvaamaan laivaliikenteen Kaliningradiin? Vai ajatellaanko Natossa, että Venäjä Suomen alueen kautta pyrkisi uhkaamaan Baltian maita?
Useimmat suomalaiset ovat sen verran järkeviä, että ymmärtävät tuollaiset ajatukset epärealistisiksi.
Raportissa Venäjää luonnehditaan arvaamattomaksi ja aggressiiviseksi. Toisaalta on ymmärrettävää, että Venäjä on hermostunut Naton jatkuvasta laajenemisesta kohti sen rajoja. Aiemmin Neuvostoliittoon kuuluneista alueista tai läheisistä liittolaisista Puola, Tsekki ja Unkari liittyivät Natoon 1999 ja Viro, Latvia, Liettua, Bulgaria, Romania, Slovenia ja Slovakia 2004.
Venäjällä on historiallisia syitä pelätä pahempaakin. Saksalaiset tunkeutuivat 1941 kahdeksan kilometrin päähän Moskovasta ja piirittivät Leningradia 872 päivää. Napoleon pääsi sotajoukkoineen Moskovaan 1812, jolloin kaupunki paloi.
Tällaiset tapahtumat säilyvät kansakunnan muistissa ja aiheuttavat pelkoa. Siksi Venäjä reagoi voimakkaasti Ukrainan ja Georgian Nato-suunnitelmiin ja tulisi varmasti reagoimaan Suomen ja Ruotsin Natoon liittymiseen.
On ymmärrettävä, että jos Suomi olisi Nato-maa ja syttyisi konflikti tai sota Naton ja Venäjän välillä, olisimme etulinjassa.
Vielä pahempi, jos maassamme olisi vieraita Nato-joukkoja tai Naton varastoja ja tukikohtia. Ja jos Nato saisi käyttää lentokenttiämme ja satamiamme, nämä olisivat hyökkäysten kohteina, samoin liikenne- ja viestiyhteydet.
Naton strategiaan sopii kyllä erinomaisesti, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä. Silloin olisi paljon helpompi operoida Norjasta tai Atlantilta käsin joko maitse tai ilmateitse Ruotsin ja Suomen kautta.
Naton kuten muidenkin sotilasjärjestöjen takana on aseteollisuuden miljardibisnes. Aseteollisuuden lobbarit eivät varmaankaan syötä kenraaleille ja poliitikoille liennytystä ja rauhan aatetta.
Naton kaikki operaatiot eivät ole olleet kunniaksi totuudelle ja demokratialle. Irakin ja Libyan sotiin lähdettiin osin valheellisin perustein, ja kumpikin maa ajautui sotien jälkeen pahaan kaaokseen.
Suomen tavoitteena on pysyä konfliktien, varsinkin sodan ulkopuolella. Jos Suomi on Naton jäsen ja jos syttyy sota Naton ja Venäjän välillä, olemme sotatantereena. Mutta jos emme ole Natossa, ja jos pystymme vakuuttamaan Venäjän siitä, että Suomen kautta ei kukaan eikä mikään hyökkää Venäjälle, onnistumme ehkä pysyttelemään sodan ulkopuolella.
Toivottavasti Venäjä vielä uskoo tällaista vakuuttelua, kovin lähellä Natoa olemme myös Venäjän silmissä.
Jos kaipaamme vahvistusta Venäjää vastaan, kannattaa sitä hakea Ruotsista. Ruotsi on osannut olla sotimatta yli 200 vuotta.
Neuvostoliitto vastusti 1930-luvulla Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, mutta Venäjä hyväksyisi sen ehkä nyt – olisihan se pienempi paha kuin Nato.
Venäjä ymmärtää kyllä, mikä arvo sille on 1340 kilometriä pitkä raja, jonka takaa ei ole odotettavissa vihollisuuksia.
Suomen koskemattomuutta ei turvaa Nato, vaan omat puolustusvoimamme ja taitava diplomatia sekä ystävämme ja rakas vihollisemme Ruotsi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.