Sotasurmalukemissa paljon heittoa 1918 osalta

Rasilan kritiikki on perusteltua, sillä sotasurmaprojekti jäi ikävällä tavalla kesken. Näin jälkeen päin voisi arvostella myös projektin rajausta: oliko todella aiheellista ottaa mukaan myös saksalaisia ja venäläisiä ulkomailla kuolleita. Vienan ja Aunuksen retkikuntien kuolleet olisi mielestäni voinut myös rajata pois. Kuten Tauno Tukkinen on todennut, olisi projekti voinut tutkia paremmin myös kuolleiksi julistettujen listat ja seurakuntien kirkonkirjat pidemmältä ajalta.

Yksittäiset tutkijat ja harrastajat ovat keränneet projektin päätyttyä paljon uutta tietoa, jonka paikka kuuluisi olla sotasurmatiedostoa täydentämässä.

Valtioneuvon (neuvostovaltion) kanslia poisti sopivasti useimmat Lars Westerlundin johtaman Sotasurma-projektin pdf-julkaisuista sivuiltaan. Painettunahan niitä ei saa ostettua mistään ja kirjastot ovat omansa jo poistaneet makulatuuriksi aikoja sitten. Toki omani löysin juuri kirjaston poistomyynnistä!

Nyt ne on yli puolivuotta "muka" koettaneet palauttaa niitä takaisin nähtäville. Olivat esillä kymmenkunta vuotta, mutta 100 vuotta tapahtumien jälkeen nähtävästi Viipurin putschin tapatumat oli syytä SENSUROIDA pois kansan silmistä.


Palaute tai kysymys * : Valtioneuvoston kanslia on sensuroinut sopivasti pois "ikävät" Lars Westerlundin työryhmineen tekemät tutkimusjulkaisut 100 vuotta sitten tapahtuneista siviilien ja venäläisten teloituksista. MIKSI?

MISSÄ on tämä julkaisu Venäläissurmat Suomessa 1914–22 OSA 2.2 ?

Tutkimukset on tehty yhteiskunnan varoilla ja aiemmin ne on olleet vuosikaudet PDF -muodossa saatavilla. Nyt niitä ei löydy painettuna eikä PDF -muodossakaan.

Olette useaan otteeseen muuttaneet ja veivanneet julkaisujen latausosoitteita ja nyt sitten olette poistaneet sen kokonaan. Vain osa 1.1 löytyy, mutta se ei riitä! Laittakaa verovaroin tehdyt julkaisut HETI saataville PYSYVÄÄN OSOITTEESEEN vai aristaako lahtareiden tekemiset 100 VUODEN TAKAA viranomaisia vieläkin noin paljon?

Ajankohta on hyvinkin kiinnostava tutkijoidenkin kannalta, onhan tapahtumista pian täydet 100 vuotta!


Täältä löytyy osa 1

http://vnk.fi/haku/-/q/sotasurma

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA VUOSINA 1914–22 Osa 1

http://vnk.fi/documents/10616/622938/J0104_Venäläissurmat Suomessa 1914–22.pdf/2415ed54-b624-4a33-a3ce-300190a58cc8

Tätä ei löydy mistään netissä:

Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

Tämä sama viesti tiedoksi Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle.

http://valtioneuvosto.fi/palaute

http://www.iltalehti.fi/uutisvihje/

https://www.is.fi/uutisvihje/

Valtioneuvoston kanslian linkit on sopivasti sammutettu, vaikka kyseessä on valtion rahoittama tutkimusprojekti sotasurmista.

Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA
Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset
Lars Westerlund ............................................................................................................... 97

Lars Westerlund sivulta 97 alkaen

Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.

-

Westerlund päätynyt 29.4.1918 teloitusten osalta johtopäätökseen:

Iltapäivällä 29.4.1918 toimeenpantu joukkoteloitus oli käytännön hankkeena niin laaja ja henkilövaroja edellyttävä teko, että sen järjestämiseen on tarvittu sekä toimintasuunnitelma ja päätöksenteko yhteistoiminnasta että toteutuskelpoinen järjestö. Joukkoteloituksen alustava suunnitelma on todennäköisesti hahmoteltu jo aamupäivällä 29.4.1918, kun alkoi kertyä yhä enemmän vangittuja venäläisiä rau- tatieasemalle. Jossain vaiheessa ovat joukkoteloitusta suunnitelleet päällystöhenkilöt neuvotelleet asiasta ja päässeet yhteisymmärrykseen toteuttamistavoista ja eri sotilasyksiköiden edustajien osuudesta tapahtumiin. Suunnitelmasta toteutukseen siirryttiin puolenpäivän jälkeen, kun rautatieasemalle tuotuja ja tietynlaisiin ryhmiin jaettuja vankeja ruvettiin kuljettamaan etukäteen määrättyihin paikkoihin. Marssikäskyn antoi majuri Ekström, joka lienee joko osallistunut teloitussuunnitelman laatimiseen tai joka tapauksessa toiminut sen mukaisesti.
-
Keskisarja ja Westerlund (s. 151) kirjoittivat Löfströmin 26.4.1918 määränneen, että "taistelevat venäläiset sotilaat ovat lain ulkopuolella ja heitä kohdellaan sen mukaisesti".

Määräys on annettu 3 päivää ennen Viipurin vallien teloituksia. Luultavasti jo aikaisemmin oli Löfström määritellyt punaisten johtajat ja venäläiset “lain ulkopuolelle”. Tuo maininta on Westerlundin kirjassa sivulla 197.

Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan nähnyt pohdittavan on, että mikä sotilaallinen merkitys oli vankien (punaisten ja venäläisten) teloittamisilla. Moni valkoisten joukoissa taistellut varmaan kuoli siksi, että valkoisen armeijan johto kehoitti teloittamaan vangit, minkä seurauksena punaisten oli taisteltava loppuun asti, koska antautuminen johtaa teloittamiseen.

Omien ja vastustajien miestappiot eivät tunnu liikuttaneen valkoisen armeijan johtoa yhtään.

Ruotsalaissaasta ammutti Viipurissa sadoittain venäläisiä!

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf

Viipurin komendantiksi alennetun kenraali Löfströmin kysely Pohjois-Savon rykmentille paljastaa kuinka Viipurin valtauksen jälkeen olivat Kajaanin Sissi-Rykmentin miehet marssineet päävartiostoon, ottaneet siellä kiinni "Venäjän alamaisia", kuten Löfström kirjoittaa, vieneet heidät "valleille" ja ampuneet siihen paikkaan. Komendantti Löfström ei asiaa tutkittaessa pystynyt nimeämään kirjelmässään tekoon syyllisiä, mutta oli hänellä sen verran tietoa, että kajaanilaisia oli ollut muutama "ja heitä johti tietty silmälasipäinen mies".

Ennen nuo kaiki Westerlundin toimittamat tutkimukset löytyi netistäkin, mutta nyt 100 -vuotta tapahtumien jälkeen osoitettu kiinnostus tapahtumiin on saanut VNK:n poistamaan tutkimukset kansan saatavilta! Vain osa 1 löytynee enää.

Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 1. sotatapahtumat 1914-17
ISBN 952-5354-43-1, ISSN 0782-6028

http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j01-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-1/pdf/fi.pdf

Venäläissurmat Suomessa vuosina 1914-22. Osa 2.1 sotatapahtumat 1918-22
ISBN 952-5354-44-X, ISSN 0782-6028

http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j02-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.1/pdf/fi.pdf

VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22

http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

Huvittava havainto kaiken edellämainitun lisäksi on Mannerheimin oleilu Viipurissa NOIN 30.4. - 1.5.1918. Jossain kerrottiin Mannerheimin olleen katsomassa punapäälliköiden teloituksiakin. Hän oli paikalla myöskin niissä juomingeissa, joissa Toivo Kuula kohtasi kuulan.

(VENÄLÄISSURMAT SUOMESSA 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22, s. 153)

Nyt oli viikolla radiossa maininta, että tietokantoja täydennetään, korjataan ja hakukoneita ajanmukaistetaan. Lisämäärärahat projektin jatkamiseen on lahtareiden toimesta myönnetty.

Rasilan oma isäukko oli torppari joka muistaakseni vangittiin syyttömänä. Linnaa varmaan hatutti Ypäjän pojan vastustus.

Viljo Rasilan teos Kansalaissodan sosiaalinen tausta (1968) on mielenkiintoinen kirja. Löytyy nettidivareista, omani sain Antikvaari -ketjusta tilaten.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viljo_Rasila



https://www.antikvaari.fi