Tulottomien määrä Suomessa kasvaa. Ei ole järkevää järjestää Suomeen luokkayhteiskunta, jossa on suuret tuloerot ja jossa päättäjät voivat käyttää syrjäytyneistä vähäosaisista (vahingossa tosin) nimitystä "ihmisroska", joka pitäisi "siivota pois".
Kesällä 2008 pitkäaikaistyöttömiä oli Suomessa 122.000. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin pitkäaikaistyöttömiä on 166.000.
Palkkatuki on työvoimatoimiston myöntämä harkinnanvarainen taloudellinen tuki, jota työnantaja voi saada palkatessaan pitkäaikaistyöttömän, enintään 1.800 e/kk. Tällöin työllistetyn
työehdot määräytyvät kyseisten työehtospimusten mukaan.
Kuntouttavasta työtoiminnasta käytetään myös kuvaavaa sanaa "orjatyö" kansan keskuudessa. Noin yhdeksän euron päiväpalkalla tehdään työtä, jotta pitkään jatkunut työttömyys päättyisi ja muun muassa työelämään totuttaisiin uudelleen. Kun kuntouttavaan työtoimintaan ei sisälly uudelleenkoulutusta tai esimerkiksi oppisopimuskoulutusta, työt ovat eräänlaisia "hätäaputöitä", joita teettävät lähinnä ne, jotka tarvitsevat "sesonkityöläisiä" kiireaikoina, eikä palkanmaksuvelvollisuutta ole. Rakennetyöttömyys ei muuksi muutu pakollisilla "hätäaputöillä".
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille. "Tavoitteena on totuttautua työelämän pelisääntöihin ja jämäköittää omaa elämänhallintaa", te-palvelut kertovat.
Sosiaali- ja terveysministeriön vastaa kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännöstä ja kehittämisestä, tarkoituksena: 1) ehkäistä työttömyyde kielteisiä vaikutuksia toimintakykyyn, 2) vahvistaa elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä, 3) ehkäistä syrjäytymistä. Niinpä laaditaan yhteinen AKTIVOINTISUUNNITELMA, johon kirjataan PALVELUKOKONAISUUS. Suunnittelussa huomioidaan asiakkaan tilanne, jonka perusteella palveluita tarjotaan. Kuntien on järjestettävä työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille 1-4 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Tavoitteellisesti.
Tosiasiallisesti tavoitteena lienee kuntien menojen pienentäminen (kuntien sakot) ennen mahdollista maakuntahallintoa. Pitkäaikaistyöttömän palvelukokonaisuuteen perustuva aktivointisuunnitelma ei toteudu, ellei palkkatyötä ole olemassa. Yhdeksän euron päiväpalkka ei myös ehkäise pitkäaikaistyöttömän kielteisiä vaikutuksia työkykyyn eikä vahvista arjenhallintaa eikä ehkäise syrjäytymistä. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä seuraa SANKTIO. Lain mukaan työtön menettää työttömyysetuuden. Jos työtön ei saa työttömyysetuutta, vaan saa ainoastaan toimeentulotukea ja kieltäytyy 9 euron päiväpalkasta (kuntouttavasta työtoiminnasta), hän menettää toimeentulotuen perusosaa 20 %.
Palkkatuen sijaan pitkäaikaistyöttömät siirretään yhä useammin kuntouttavaan työtoimintaan, joka tulee nyt kunnille ja ehkä tulevaisuuden maakunnille halvemmaksi. Joka neljäs kuntouttavaan työtoimintaan osallistunut joutui v. 2016 (THL) palkattomaan työhön sen vuoksi, että työtä tai julkisia työvoimapalveluja ei ollut tarjolla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2007 palkkatuella työllistettiin lähes 30.000 työtöntä, kun kuntouttavassa työtoiminnassa oli vain
noin 5.000 työtöntä. Viime vuonna palkkatuella työllistettyjä oli vähemmän eli vajaa 20.000, kun kuntouttavassa työtoiminnassa oli jo noin 22.000.
Uutissuomalainen: "Täysin tulottomien määrä on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti"
Vuoden 2017 heinäkuussa Suomessa oli noin 47.000 kotitaloutta, joilla ei ollut tulona muuta kuin toimeentulotuki ja mahdollinen asumistuki. Tulottomien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, sillä vuonna 2013 tulottomia kotitalouksia oli Kelan mukaan reilut 20.750. Tulottomien kotitalouksien jäsenistä kukaan ei saa ansiotuloja eikä mitään syyperusteista (verotettavaa) etuutta kuten työttömyysturvaetuutta, sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, eläkettä, opintotukea, vanhempainpäivärahaa tai kotihoidontukea.
Miksi Suomessa on niin iso joukko tulottomia kotitalouksia?
Miksi Suomen sosiaaliturva on paitsi alikäytettyä myös alimoitettua?
Tutkimusten mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta. Usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, juuri niiltä "ihmisroskilta" - anteeksi kaikki "sanktioidut", syrjäytyneet ja tulottomat. Vuonna 2014 toimeentulotuen menot olivat 745 miljoonaa, Kelan arvioiden mukaan hakematta jää vuosittain 30-100 miljoonaa euroa, jopa 300 miljoonan euron edestä.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi viime vuonna Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason olevan riittämätön yli 45-vuotiaiden irtisanottujen henkilöiden työmarkkinatuen ja asumistuen osalta. Mitähän mieltä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on tulottomien kotitalouksien "etuuksien" riittävyydestä?
Yksi syy kotitalouksien tulottomuuden kasvuun on työttömyysturvan saamisen estävä työvoimapoliittinen lausunto eli SANKTIO. Erilaiset sanktiot - ne ovat vain kasvussa, joten "ihmisroskapolitiikka" kasvanee samaan tahtiin yhä useamman politiikon sen hyväksyessä.
Kesällä 2008 pitkäaikaistyöttömiä oli Suomessa 122.000. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin pitkäaikaistyöttömiä on 166.000.
Palkkatuki on työvoimatoimiston myöntämä harkinnanvarainen taloudellinen tuki, jota työnantaja voi saada palkatessaan pitkäaikaistyöttömän, enintään 1.800 e/kk. Tällöin työllistetyn
työehdot määräytyvät kyseisten työehtospimusten mukaan.
Kuntouttavasta työtoiminnasta käytetään myös kuvaavaa sanaa "orjatyö" kansan keskuudessa. Noin yhdeksän euron päiväpalkalla tehdään työtä, jotta pitkään jatkunut työttömyys päättyisi ja muun muassa työelämään totuttaisiin uudelleen. Kun kuntouttavaan työtoimintaan ei sisälly uudelleenkoulutusta tai esimerkiksi oppisopimuskoulutusta, työt ovat eräänlaisia "hätäaputöitä", joita teettävät lähinnä ne, jotka tarvitsevat "sesonkityöläisiä" kiireaikoina, eikä palkanmaksuvelvollisuutta ole. Rakennetyöttömyys ei muuksi muutu pakollisilla "hätäaputöillä".
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille. "Tavoitteena on totuttautua työelämän pelisääntöihin ja jämäköittää omaa elämänhallintaa", te-palvelut kertovat.
Sosiaali- ja terveysministeriön vastaa kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännöstä ja kehittämisestä, tarkoituksena: 1) ehkäistä työttömyyde kielteisiä vaikutuksia toimintakykyyn, 2) vahvistaa elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä, 3) ehkäistä syrjäytymistä. Niinpä laaditaan yhteinen AKTIVOINTISUUNNITELMA, johon kirjataan PALVELUKOKONAISUUS. Suunnittelussa huomioidaan asiakkaan tilanne, jonka perusteella palveluita tarjotaan. Kuntien on järjestettävä työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille 1-4 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Tavoitteellisesti.
Tosiasiallisesti tavoitteena lienee kuntien menojen pienentäminen (kuntien sakot) ennen mahdollista maakuntahallintoa. Pitkäaikaistyöttömän palvelukokonaisuuteen perustuva aktivointisuunnitelma ei toteudu, ellei palkkatyötä ole olemassa. Yhdeksän euron päiväpalkka ei myös ehkäise pitkäaikaistyöttömän kielteisiä vaikutuksia työkykyyn eikä vahvista arjenhallintaa eikä ehkäise syrjäytymistä. Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymisestä seuraa SANKTIO. Lain mukaan työtön menettää työttömyysetuuden. Jos työtön ei saa työttömyysetuutta, vaan saa ainoastaan toimeentulotukea ja kieltäytyy 9 euron päiväpalkasta (kuntouttavasta työtoiminnasta), hän menettää toimeentulotuen perusosaa 20 %.
Palkkatuen sijaan pitkäaikaistyöttömät siirretään yhä useammin kuntouttavaan työtoimintaan, joka tulee nyt kunnille ja ehkä tulevaisuuden maakunnille halvemmaksi. Joka neljäs kuntouttavaan työtoimintaan osallistunut joutui v. 2016 (THL) palkattomaan työhön sen vuoksi, että työtä tai julkisia työvoimapalveluja ei ollut tarjolla. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2007 palkkatuella työllistettiin lähes 30.000 työtöntä, kun kuntouttavassa työtoiminnassa oli vain
noin 5.000 työtöntä. Viime vuonna palkkatuella työllistettyjä oli vähemmän eli vajaa 20.000, kun kuntouttavassa työtoiminnassa oli jo noin 22.000.
Uutissuomalainen: "Täysin tulottomien määrä on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti"
Vuoden 2017 heinäkuussa Suomessa oli noin 47.000 kotitaloutta, joilla ei ollut tulona muuta kuin toimeentulotuki ja mahdollinen asumistuki. Tulottomien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, sillä vuonna 2013 tulottomia kotitalouksia oli Kelan mukaan reilut 20.750. Tulottomien kotitalouksien jäsenistä kukaan ei saa ansiotuloja eikä mitään syyperusteista (verotettavaa) etuutta kuten työttömyysturvaetuutta, sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa, eläkettä, opintotukea, vanhempainpäivärahaa tai kotihoidontukea.
Miksi Suomessa on niin iso joukko tulottomia kotitalouksia?
Miksi Suomen sosiaaliturva on paitsi alikäytettyä myös alimoitettua?
Tutkimusten mukaan jopa puolet toimeentulotukeen oikeutetuista jättää tuen hakematta. Usein tuki jää hakematta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, juuri niiltä "ihmisroskilta" - anteeksi kaikki "sanktioidut", syrjäytyneet ja tulottomat. Vuonna 2014 toimeentulotuen menot olivat 745 miljoonaa, Kelan arvioiden mukaan hakematta jää vuosittain 30-100 miljoonaa euroa, jopa 300 miljoonan euron edestä.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi viime vuonna Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason olevan riittämätön yli 45-vuotiaiden irtisanottujen henkilöiden työmarkkinatuen ja asumistuen osalta. Mitähän mieltä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on tulottomien kotitalouksien "etuuksien" riittävyydestä?
Yksi syy kotitalouksien tulottomuuden kasvuun on työttömyysturvan saamisen estävä työvoimapoliittinen lausunto eli SANKTIO. Erilaiset sanktiot - ne ovat vain kasvussa, joten "ihmisroskapolitiikka" kasvanee samaan tahtiin yhä useamman politiikon sen hyväksyessä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vuoden 2019 budjetin mukaan valtion menot ovat 55,3 miljardia:
Valtiovarainministeriön hallinnonala 17,5 miljardia (josta muun muassa kuntien tukeminen 8,52 miljardia, eläkkeet ja korvaukset 5,07 miljardia jne.)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 15 miljardia, josta
ELÄKKEET 4,64 miljardia
PERHE- JA ASUMISKUSTANNUSTEN TASAUS, PERUSTOIMEENTULOTUKI
JA ERÄÄT PALVELUT 4,4 miljardia
- asumistuki 1,57 miljardia
- lapsilisät 1,37 miljardia
- perustoimeentulotuki 0,75 miljardia
- kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut 0,37 miljardia
- elatustuki 0,22 miljardia
jne.
SAIRAUSVAKUUTUS 2,4 miljardia
- valtion osuus sairausvakutuslaista johtuvista menoista 2,43 miljardia
TYÖTTÖMYYSTURVA 2,4 miljardia (vuonna 2018 työttömyysturva 2,7 miljardia), josta:
- valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta 1,51 miljardia
(v. 2018 valtion osuus työmarkkinatuesta 1,56, eli työmarkkinatuki vähenee puoli miljoonaa)
- valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta 0,83 miljardia
v. 2018 valtion osuus ansiopäivärahasta 1,01 miljardia)
- valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 26,84 miljoonaa, pysyy samana v. 2019
- valtionosuudet työllisyysrahastolle 3,75 miljoonaa
Valtion osuus VUOROTTELUKORVAUKSESTA 26,1 miljoonaa, vuonna 2018
Valtion osuus VUOROTTELUKORVAUKSESTA ??? vuonna 2019.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6,4 miljardia
- korkeakouluopetus ja tutkimus 3,14 miljardia
- yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 0,92 miljardia
- ammatillinen koulutus 0,84 miljardia
- opintotuki 0,59 miljardia
- taide ja kulttuuri 0,44 miljardia
jne.
Puolustusministeriön hallinnonala 3,1 miljardia
Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala 2,5 miljardia (väheneekö liikenneverkon ylläpito
0,4 miljardia vuodesta 2018?)
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2,6 miljardia, josta:
- maataloustuet noin 2 miljardia
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2,5 miljardia
Sisäministeriön hallinnonala 1,5 miljardia, josta
- poliisitoimi 0,8 miljardia
- rajavartiolaitos 0,24 miljardia
- maahanmuutto 0,19 miljardia
- hallinto 0,15 miljardia
- pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 68,48 miljoonaa
Valtionvelan korot 1,2 miljardia
Ulkoministeriön hallinnonala 1,1 miljardia
Oikeusministeriön hallinnonala 1 miljardi
Valtioneuvoston kanslia 0,3 miljardia
Ympäristöministeriön hallinnonala 0,2 miljardia
Eduskunta 0,1 miljardia
Tasavallan presidentti 20,1 miljoonaa
Katso netistä: tutkibudjettia.fi, talousarvio, hallituksen esitys 2019 (2018)
Valtion budjetin joidenkin hallintoalojen valtion tuki ihmetyttää. Sisäasiainministeriön isot hallintomenot ihmetyttää vertailussa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan menoihin.
Valtion työttömyysturvamenot sosiaalibudjetista ovat lähes samat (noin 2 miljardia) kuin valtion maataloustuet. Vaikka sosiaalituen varassa eläviä arvostellaan ankarasti.
Lisäksi maatalousyrittäjät saavat valtion kahden miljardin maksaman tuen lisäksi EU:n maksamat maataloustuet.
Minne on kadonnut vuorottelukorvaus vuoden 2019 budjetista? Lopetetaanko hyväksi havaittu vuorotteluvapaa, jonka ansiosta työntekijä on saanut ansaitun loman ja työtön kunnon työpaikan?
Valtion verotulot kuluvan vuoden ja ensi vuoden budjettien mukaan (tutkibudjettia.fi)
VEROT JA VEROLUONTOISET TULOT
45,8 miljardia 2019
44 miljardia 2018
TULO- JA VARALLISUUSVEROT
15,2 miljardia 2019
14,5 miljardia 2018
LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT JA MAKSUT
19,8 miljardia 2019
18,9 miljardia 2018
Kyllä veroja kerätään budjetin mukaan enemmän ensi vuonna kuin viime vuonna.
Olisi mielenkiintoista nähdä YLE:n ohjelma, jossa vertaillaan eri vuosien valtion tulo- ja menoarvioita tavallisen veronmaksajan näkökulmasta ja haastateltaisiin asiantuntijoita. Miten budjetti vaikuttaa suomalaisten selviämiseen työttömänä, opiskelijana, yksinhuoltajana, eläkeläisenä ja eri sosiaaliryhmissä.
Kysymys siitä miksi meillä on niin paljon työttömiä, vaikka taloudella menee hyvin on erinomainen.
Vika ei voi olla ainakaan yritäjissä koska yrittäjien määrä on kasvanut, tosin suurin kasvu on yksin yrittäjissä. Yritteliäisyyttä ei ainakaan puutu - siis yrittäjien joukossa.
Vaikka määräaikaisia työsuhteita usein moititaan, niin niiden määrä on pysynyt samana 2000-luvun ja sama pätee myös jatkuviin työsuhteisiin. Osapäiväisten työsuhteiden määrä on kasvanut, mutta se ei ole kasvanut muiden kustannuksella.
Viikkotyöaika on laskenut, mutta pysynyt samana viimeiset 20 vuotta joten ei voi myöskään väittää, että töissäolevat tekevät enemmän ja vievät työt muilta.
Omituisinta on, että työvoiman ja työllisten määrä on yhteydessä toistensa kanssa niin, että kun työvoima kasvaa, työllisten määrä kasvaa. Työttömyysaste pysyy samana lähes riippumatta siitä kuinpa paljon työvoimaa on. Kun työvoiman määrä on kasvanut 15 vuodessa 100.000 hengellä, työllisten määrä on kasvanut myös 100.000 hengellä.
Työvoiman ja työllisten määrä seuraavat toisiaan liian tarkasti ollakseen sattumaa. Jostain syystä meillä on kutakuinkin vakiomäärä ihmisiä, jotka eivät tee töitä. Määrä on pysynyt samana viimeiset 20 vuotta, vaikka sinä aikana melkein puolet porukasta on vaihtunut vanhojen mennessä eläkkeelle ja nuorten tullessa tilalle.
Voiko joku selittää tämän mystisen asian?
Miksi suhdanteilla ei ole vaikutusta työttömien määrään ja miksi aina, kun tulee lisää työvoimaa, tulee lisää työllisiä, mutta työttömien määrä ei muutu?
Aivan 300 mijardilla on eurooppaa elvetetty, no mitä luulet kun ne rahat loppuu ja ne muuten loppuu miten käy? Kataistollo sanoo oli aivan fantastista, vai patiot jäi myymättä? Oi porvaritollo mistä sitten leikataan?
Revi siitä
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/552534-helsingista-tuli-juuri-koko-maailman-terveysasema-ja-sina-maksat-ilmiriita
Eikun menestystä kompuroimiseen, on niin hienot systeemit.
Mamupiikki 3 miljardia ja kasvaa..
Eläkeratkaisuin pitkäaikais työttömät eläkkeelle. Työtä niille jotka potentiaalisesti kelpaavat työmarkkinoillle. Aktiivimallin kaltaiset hömppä hommat roskikseen ja työllisyys toimet työmarkkinoita vastaavakasi. Kokeiluille stoppi ja aitoa oppimista tukipalkka työssä tukipolitiikan kautta kun tarvetta on tukea henkilön työllistymistä. Tällaisella tämänpäivän menolle ei synny kuin sutta ja sekundaa. Eläkekassat pursuaa,mutta ihmisiä jotka ei vuosikausiin ole tyällistynyt roikotetaan työttömänä kärvistelemässä olemattoman tuen varassa. Työllisyyys luvut korjataan aktiivimallin kaltaisin kuritustoimin .On tämä kanssa meininkiä,mieluumin kurjistetaan kansan olot kun taataa toimeentulo sitä tarvitseville.