T I Itkosen kirjassa Lapin Matkani mainitaan ohimennen, että heinäkuun alkupäivinä 1918, hänen pysähtyessään Rovaniemelle (matkalla kielitieteelliselle tutkimusretkelleen saamelaisten ja kolttien luo), saapui Rovaniemelle toinenkin retkikunta: 500 sakasalista sotilasta täysissä varusteissa. Soyilasosaston johtajana toimi kenraali von der Goltz. Heidän tavoitteenaan arveltiin olevan Sallan Kuolajärvi, jossa oli jo ennestään osasto suomalaisia sotilaita.
Missä tehtävissä saksalaiset liikkuivat Lapissa tuohon aikaan? Liittykö se siihen, että liittoutuneet miehittivät tuolloin Muurmanskia? Vai oliko tarkoitus katkaista Muurmanskin rata ja Bolsevikkien huoltoreitti? Vai olisko Sotajoukolla jotain tekemistä Suomen sisällissodan kanssa? Mannerheimhan oli kutsunut saksalaisia
Etelä-Suomeen avustamaan venäläisten sotilaiden aseistariisuntaa. Mutta sitä en ole aiemmin kuullut, että sakasalaisia oli myös Lapissa.
Petsamon nikkeliesiintymien herruudesta ei liene ollut kyse, koska ne löydettiin tietääkseni vasta 20-luvulla.
Lappi oli Itkosen kirjan mukaaqn jo tuolloin melkoista villiä pohjolaa. Kaikkia tuntemattomia (saati sitten Itkosta, jolla oli mukana valokuvauskoneet ja äänityslaitteet) pidettiin vakoilijoina, liikkuivat he sitten Norjan, Suomen tai Venäjän alueella.
Missä tehtävissä saksalaiset liikkuivat Lapissa tuohon aikaan? Liittykö se siihen, että liittoutuneet miehittivät tuolloin Muurmanskia? Vai oliko tarkoitus katkaista Muurmanskin rata ja Bolsevikkien huoltoreitti? Vai olisko Sotajoukolla jotain tekemistä Suomen sisällissodan kanssa? Mannerheimhan oli kutsunut saksalaisia
Etelä-Suomeen avustamaan venäläisten sotilaiden aseistariisuntaa. Mutta sitä en ole aiemmin kuullut, että sakasalaisia oli myös Lapissa.
Petsamon nikkeliesiintymien herruudesta ei liene ollut kyse, koska ne löydettiin tietääkseni vasta 20-luvulla.
Lappi oli Itkosen kirjan mukaaqn jo tuolloin melkoista villiä pohjolaa. Kaikkia tuntemattomia (saati sitten Itkosta, jolla oli mukana valokuvauskoneet ja äänityslaitteet) pidettiin vakoilijoina, liikkuivat he sitten Norjan, Suomen tai Venäjän alueella.
Vastaukset 5
Vanhimmat
lienevät todellakin olleet matkalla torjumaan punaisten uutta vallankumousyritystä pohjoisesta käsin.
Eräs saksalainen kivääriryhmä löysi Kotkasta punaisten viinakätkön (kuution verran pirtua). Saksa näytti häviävän sodan, joten toverukset lähtivät vähän lomailemaan. He ottivat oman veturin ja ajelivat Lappiin. Eipä siinä juuri kyselty matkan tarkoitusta, kun ryhmän mukana ollut luutnantti Skitzelhof oli väärentänyt komennuspaperit joiden mukaan yksikkö suoritti tärkeää komennustehtävää. Tämän ryhmän oli nähnyt mm. Pieksamäen asemapäällikkö Tötterström, olivat olleet siinä vaiheessa jo aika päissään. Matkan loppuvaiheista ei ole tarkkoja tietoja. Ilmeisesti osa oli eksynyt jänkälle ja menehtynyt outoihin olosuhteisiin. Kuitenkin epäillään että kuulusa kullankaivaja jääkäri Tempelkrautze Kittilästä olisi ollut ryhmän alkuperäisjäsen.
On kyllä todella epätodennäköistä että Saksalaisia olisi -18 kesällä tuollaista määrää esimerkiksi Rovaniemellä ollut. Etelä Suomessa kyllä Saksalaisia oli koko divisoona. Jos tuolla pohjoisessa on sakuja ollut, ovat ne ollet tiedustelemassa mahdollisuutta Murmanskin radalle menemiseksi, joka kyllä tuon ajan tiestön huonouden tautta oli ainakin Saksalaisille mahdotonta.
Toiseksi: Mannerheim ei kutsunut Saksalaisia vapaussodan aikana Suomeen, päinvastoin vastusti Saksalaisten tuloa koska halusi että valkoiset itse hoitavat sodan loppuun, punaisethan olivat jo häviämässä sodan. Niinsanottu väliaikainen hallitus halusi ja kutsui Saksalaiset joukot Suomeen.
T.I. Itkonen oli ammatiltaan tutkija ja varsin arvostettu sellainen. En meninisi hänen päiväkirjamerkintäänsä ihan oikopäätä kyseenalaistamaankaan...
Murmanskissa oli koko saksalaisten Suomessa olon perussyy. Tiedusteluretki pohjoiseen ei tällä taustalla ole mitenkään ihmeellinen.