Toisen maailmansodan aikana saksalaiset ja suomalaiset käyttivät konepistooleissaan 9x19mm Parabellum patruunaa ja Nl:n konepistoolit Tokarevin 7,62x25mm.
Yleisesti on kirjoitettu että Tokarevin patruuna oli tehokkaampi suuremman lähtönopeuden ansiosta.
Tokarevin luoti painoi 5,5 g. Ja lähtönopeus oli 442 m/s. Kineettinen energia oli 544 joulea.
Parabellumin luoti painoi 8,04 g. Ja lähtönopeus oli 365 m/s. Kineettinen energia oli 533 joulea.
Parabellumin raskaampi luoti tuli tehokkaammaksi vasta 150 m. Jälkeen. Näin kauaksi ei konepistoolilla ammuta koska ammuksen lentorata laskee jyrkästi.
Suomi-kp:n ammuksena käytettiin kovemmalla latauksella olevaa patruunaa. Siksi sen arvot ovat seuraavat:
Luoti painoi 8,04 g. Ja lähtönopeus oli 380 m/s. Kineettinen energia oli 580 joulea.
Sivumennen kerrottuna aikakauden aseiden patruunat tuottivat seuraavat tehot:
Unkarilainen Danuvia konepistooli 9x25mm patruunalla n. 1022 joulea.
M1-carbine 7,62x33 n. 1300 joulea.
7,9x33 Kurtz ( Stg 44) 1900 joulea.
7,9x57mm Mauser n. 4000 joulea.
Yleisesti on kirjoitettu että Tokarevin patruuna oli tehokkaampi suuremman lähtönopeuden ansiosta.
Tokarevin luoti painoi 5,5 g. Ja lähtönopeus oli 442 m/s. Kineettinen energia oli 544 joulea.
Parabellumin luoti painoi 8,04 g. Ja lähtönopeus oli 365 m/s. Kineettinen energia oli 533 joulea.
Parabellumin raskaampi luoti tuli tehokkaammaksi vasta 150 m. Jälkeen. Näin kauaksi ei konepistoolilla ammuta koska ammuksen lentorata laskee jyrkästi.
Suomi-kp:n ammuksena käytettiin kovemmalla latauksella olevaa patruunaa. Siksi sen arvot ovat seuraavat:
Luoti painoi 8,04 g. Ja lähtönopeus oli 380 m/s. Kineettinen energia oli 580 joulea.
Sivumennen kerrottuna aikakauden aseiden patruunat tuottivat seuraavat tehot:
Unkarilainen Danuvia konepistooli 9x25mm patruunalla n. 1022 joulea.
M1-carbine 7,62x33 n. 1300 joulea.
7,9x33 Kurtz ( Stg 44) 1900 joulea.
7,9x57mm Mauser n. 4000 joulea.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tokarev on kopioinut patruunansa ukkomauserista.
Pitääkö paikkansa, että Suomi-kp patruuna voi rikkoa tavallisen pistoolin ammuttaessa?
Entä pystykorvan patruunan teho verrattuna sakujen Mauseriin, jossa on lujasti tehoja?
Mutuna sanoisin ettei riko. Lyhyestä piipusta ammuttuna kp-latauksen kiihtyvyys jää yksinkertaisesti vain kesken, eikä patruuna pääse suunniteltuun nopeuteensa. Tuloksena lähinnä normaalia isompi ampujan sokaiseva suuliekki ja siinäpä se.
Vaihtoehtoisesti ammuttaessa pistoolin patruuna kp:llä, jää se hieman lussuksi koska patruunan kevyempi lataus ei riitä kiihdyttämään luotia ulos pidemmästä piipusta optiminopeuteen.
Tuo Suomi-kp:n patruuna tuntuu olevan vähän turhan kovassa maineessa jonain ihmeellisenä norsunkaatopaukkuna, kun tosiasiassahan kaikki kp:t käyttää isompaa latausta juuri pidemmän piippunsa takia.
Joo, mutta käytetyt patruunat antoivat juuri nuo tehot jotka kerroin aloituksessa. Saksalaisessa mp-40 käytettiin muuten aivan vakiopatruunaa. Samaa kuin pistooleissa. Suomi-kp:n patruuna ei suositeltu käytettäväksi mm. Parabellumissa, koska sen polvilukko oli suhteellisen heikkoa tekoa. Patruunoita voi kyllä ampua ilman rajoitusta Lahti pistoolilla.
Tokarev 7,62x25mm oli kopio Mauserin 7,63x25mm patruunasta, mutta noin yleisesti ottaen hieman voimakkaampi.
Pystykorva+on+verrattavissa+lähinnä+308-patruunaan+ja+8+millin+Mauser+vastaa+30-06:n+tehoa.++Ero+on+pienenlainen,+alle+10+%.++Normaaliin+sotilaskäyttöön+turhan+tehokkaita+kaikki+tyynni,+mutta+esimerkiksi+hirvijahtiin+aivan+käypää+tavaraa.++On+varmaan+ollut+kipeitä+olkapäitä+taistelun+jälkeen,+kun+tuollaisia+latauksia+paukutellaan+hätäisesti+ja+ties+mistä+asennoista+kymmenittäin.