Saksan sotappiot 1914-18, länsi-itä-etelä?

Ensimmäisen maailmansodan verisin vaihe sekä Saksalle että Ranskalle oli vuoden 1914 viisi kuukautta (elokuu-joulukuu). Elo-marraskuussa 1914 Saksan länsirintaman tappioit kaatuneina ( ei sisällä haavoihinsa menehtyneitä) oli 116 750 eli keskimäärin 29 125 kuukaudessa. Länsirintamalla oli myös hyvin rauhallisiakin jaksoja kun esim tammi-helmikuussa 1918 tappiot kaatuneina olivat Saksalle vain 4 400 eli 2 200 kuukaudessa.

Kaikkiaan Saksan tappiot länsirintamalla ovat olleet 1914-1918:

789 400 kaatunutta
968 197 kadonnutta (ja sotavankia)
3 088 743 haavoittunutta

Myöhempien tilastojen perusteella noin 950 000 saksalaista jäi kaikilla rintamilla sotavangeiksi joista noin 170 000 Venäjää vastaan ja joitakin kymmeniä tuhansia muualla kuin lännessä. 968 197 kadonneesta länsirintamalla noin 194 000 on julistettu kuolleiksi. Kaatuneiden kanssa menehtyneiden määrä on lähes 1 300 000 sillä lisäksi haavoittuneista noin 300 000 on menehtynyt . Lisäksi noihin tilastoihin on lisätty 170 000 muuta kuollutta (se millä perusteella ne on jaoteltu ei tiedossa). Kokonaissummaksi saatu 1 493 000. Näillä lukemilla länsirintaman osuus Saksan sotatappioista nousee yli 70%:n. Mutta tuo mainittu 170 000 saattaa koskea kaikki Saksan asevoimien sotilaita sekä lännessä, idässä ,etelässä että kotirintamalla.

Saksa myös jaotteli tappioita länsirintamalla Ranskaa/Belgiaa vastaan sekä brittejä vastaan. Brittejä vastaan kaatuneiksi ilmoitettiin 253 805 eli 32.15% länsirintaman kaatuneista. Kadonneista selvästi suuurempi osa: 400 538 eli 41.37% brittejä vastaan.

Saksan armeijan moraali romahti kesällä 1918 täysin. Kaikkiaan 347 867 saksalaissotilasta katosi heinä-marraskuussa 1918 länsirintamalla ja todennäköisesti heistä on noin 320 000 ollut sotavankeja.

Saksan kokonaistappiot länsirintamalla ovat olleet pienemmät kuin Ranskan tappiot.

Saksa: 4,846,340
Ranska: 4,938,000
Britannia: 2,706,154

USA: 436,000
Belgia: 58,637 menehtynyttä haavoittuneita ilmeisesti noin 120,000.

Ranskan tappioista (kaatuneet ja kadonneet) peräti 20% koettiin sodan kahden ensimmäisen kuukauden aikana kun imbesilli Joseph Joffre näytti "osaamisensa" ja kun ranskalaiset massavastahyökkäyksissä värikkäine puna-sinisine univormuineen teurastettiin armotta. 22.elokuuta 1914 peräti 27,000 ranskalaista sotilasta kaatui. Rajuin päivätappio yhdelle armeijalle koko I maailmansodassa.

Länsirintamalla on pitkiä jaksoja jolloin länsiliittoutuneiden tappiot ovat jopa lähes 3 kertaa suuremmat kuin Saksan. Mutta vuonna 1918 tappiosuhde tasoittuu jonnekin 2:3 tasolle eteenkin saksalaisten antauduttua suurissa määrin. Sommen ja Verdunin aikoihin tappiosuhde on myös lähellä 2:3. Kun suuria taisteluja ei ole kärsivät liittoutuneet vähintäin kaksi kertaa suuremmat menetykset. Vuonna 1915 tappiosuhde näyttää olleen yleisesti 1:2.5

Kokonaistappiot länsirintamalla maitten virallisten dokumenttien perusteella (kaatuneet, kadonneet, haavoittuneet) 1914-15:

Elo-marraskuu 1914: Ranska 854,000.....Britannia 84,575.....Saksa 677,440
Joulu-tammi 14/15: Ranska 254,000.....Britannia 17,621.....Saksa 170,025
helmi-maalis 1915: Ranska 240,000.....Britannia 33,678........Saksa 114,472
huhti-kesä 1915: Ranska 449,000....Britannia 119,557.......Saksa 233,506
heinä-elok 1915: Ranska 193,000....Britannia 30.902.......Saksa 78.402
syys-marras 1915: Ranska 413,000....Britannia 94,787.......Saksa 186,188
joulu-tammi 15/16: Ranska 78,000....Britannia 22,092.......Saksa 39,702

Yhteensä ensimmäisten 18 kuukauden aikana:

Ranska............................... 2,481,000
Britannia............................... 403,212
Saksa................................... 1,499,735

Tappiosuhde 1:2

Korvaamattomat tappiot (kaatuneet ja kadonneet)

Ranska...........................824,000
Britannia......................130,000
Saksa.............................499,716

Jos ottaa huomioon väestösuhteet ja se että Britannialla on suhteessa pienempi armeija kuin Ranskalla oli tappiosuhde Saksalle ennen vuoden 1916 materiaalitaisteluja hyödyllinen (jos itärintaman tapahtumia ei huomioida). Saksan väkiluku 66 miljoonaa. Ranskan ja Britannian yhteensä noin 76 miljoonaa.

Vuonna 1918 tappiot on ilmoitettu näin:

tammi-helmi: Ranska 51,000.....Britannia 22,581.....Saksa 17,678
maalis-kesä: Ranska 433,000.....Britannia 418,374.....Saksa 688,341
heinä-marras: Ranska 531,000.....Britannia 411,636....Saksa 785,733

Mikäli USA:n ja Belgian tappiot huomioidaan on tappiosuhde ollut enää vain 1:1.4 ja korvaamattomina tappioina jo lähellä tasoa 1:1. Kyllä Saksa kiistatta sotilaallisesti romahti kesällä 1918 ja natsien ja kansallismielisten saksalaisten propaganda "siviilien selkäänpuukottamisesta" oli täyttä paskaa.

Lokakuussa 1918 muuan korpraali Hitler kiidätettiin junalla satojen kilometrien päähän kotirintamalle Pasewalkin sotasairaalaan. Tohtorit olivat rintaman lähettyvillä tutkineet korpraali Hitlerin "haavoittumista" ja todenneet sen psyykkiseksi, ei fyysiseksi tapaukseksi. Pasewalkin sotasairaala (itäisessä Saksassa, noin 20 km päässä Puolan rajalta) olikin varattu vain psyykkisille potilaille.

Mitäs Hitlerin uusnatsi-ihailijat tähän tuumaavat?

Wikipedian mukaan brittien sotatappiot 'Casualties and Medical Statistics', jotka julkaistiin vuonna 1931 eivät ole kaikenkattavia. Niistä puuttuu Britannian omien tukikohtien tapaukset (kuolleet, haavoittuneet ym), laivaston lukemat eikä edes Gallipolin lukemia muuten kuin Britannian osalta (ei aussien, uusiseelantilaisten, intialaisten, eteläafrikkalaisten ym). Nämä hyvin puutteelliset lukemat olivat:

418,361 kaatunutta, 167,172 haavoihinsa menehtynyttä, 113,173 onnettomuuksien ja sairauksen takia kuollutta, 161,046 kadonneena kuolleiksi julistettuja sekä 16,332 sotavankina kuollutta. Lukemissa mainittu myös 2,004,976 haavoittunutta sekä 6,074,552 sairastunutta ja loukkaantunutta. Kokonaismäärä kuolleita 876,084. Gallipolissa ja muualla Turkissa menehtyneitä brittiarmeijan Dominoiden sotilasta oli ainakin 11,100.

Marraskuun 1918 loppuun mennessä Royal Navyn, kauppalaivaston sekä ilmavoimien henkilöstötappit kuolleina olivat: 49,525 (laivasto), 15,121 (kauppalaivasto), 8,778 (ilmavoimat) yhteensä 73,424. Tässä vaiheessa CWGC-tietokannan mukaan armeijan menehtyneiden määrä oli noussut jo 936,277. Kuukautta myöhemmin sodan päättymisestä huolimatta: 943,705 ja kokonaisuudessaan kaikissa aselajeissa: 1,015,554. Vuosi sodan päättymisen jälkeen (11.11.1919) kuolleiden määräksi ilmoitettu jo 1,050,266. Ja 2 vuotta sodan päättymisestä 1,067,285.

Nykyisin pidetään jokseenkin varmana että noin 1.1 miljoonaa Britannian ja Dominoiden palveluksessa ollutta sotilashenkilöä menehtyi sodassa. Myös Ranskan asevoimien palveluksessa olleiden kuolleiden määrä on noussut 1.3 miljoonasta noin 1.7 miljoonaan. Brittien, ranskalaisten, amerikkalaisten ja belgialaisten sotatappiot ovat siten olleet noin 3 miljoonaa menehtynyttä.

Caporetton taistelu Italian rintamalla, eräs vähän muualla kuin Italiassa keskusteltu.

Aika: 24.lokakuuta - 19.marraskuuta 1917
Osapuolet: Italian armeija (28 divisioonaa) vs. Itävalta-Unkarin (13 divisioonaa) Saksan (noin 7 divisioonaa)

Lopputulos: Keskusvaltojen täydellinen voitto, italialaisille murskatappiot
Menetykset: Keskusvallat (70,0000 kaatunutta, haavoittunutta ja kadonnutta), Italia: 305,000 joista (265,000 sotavangiksi).

Saksan Sanitatsbericht antaa vuoden 1915 itärintaman saksalaistappioiksi 663 739. Samana vuonna Saksan tappiot länsirintamalla ovat olleet vajaat 700 000 mikäli oletetaan että tammikuun 1915 tappiot olivat pienemmät kuin joulukuun 1914 ja tammikuun 1916 suurinpiirtein yhtä suuret kuin joulukuun 1915.

I maailmansodan suurin taistelu käytiin kesällä 1916 muttei Sommessa vaan itärintamalla. Kyseessä oli tietenkin ns. Brusilovin hyökkäys jossa Venäjän armeijan 40 jv-divisioonaan ja 15 ratsuväen divisioonaa murskasi Itävalta-Unkarin armeijan totaalisesti. Mutta hintakin oli kova. Venäläislähteiden mukaan hyökkääjä kärsi 500 000 miehen tappiot mutta John Keegan arvioi tappioiksi kesä-syyskuun välisenä aikana noin 1 miljoona sotilasta.

Itävalta-Unkarin tappiot olivat katastrofaaliset: eri lähteistä riippuen 600 000 ja 975 000 välillä. Saksa kärsi myös ankarat tappiot: 350 000 miestä (John Keeganin mukaan).

Brusilovin offensiivi saavutti alkuperäisen strategisen tavoitteensa: se pakotti Saksan keskeyttämään Verdunin offensiivin. On kuvaavaa sekin että Brusilovin offensiivi aiheutti Saksalle suuremmat sotatappiot kuin Verdun ja melkein yhtä suuret kuin 4 kuukautta kestänyt Sommen taistelu. Brusilovin hyökkäyssysteemiä pidettiin mallina ns. salamasotateesillä ja tätä systeemiä yritettiin omaksua länsirintamallakin. Saksa käytti jo vuodesta 1916 lähtien Sturm-hyökkäyssysteemiä. Siinä soluttauduttiin etulinjan tuntumaan ja valmisteltiin näin läpimurtohyökkäys joka suoritettiin ratstuväellä ja jalkaväellä. Brusilovin systeemi oli myös keskittää lyhyt mutta tarkka tykistökeskitys ennen varsinaista hyökkäystä niin ettei puolustajalle jäänyt aikaan hankkia paikalle tarvittavia reservejä.

Reichsarchivin mukaan saksalaisia haavoittuneita sotilaita oli hoidossa sodan aikana 4,807,568 joten länsirintaman 3,088,743 muodostavat heistä 64.25%. Laivaston osuus nostaneet sen noin 2/3 kaikista haavoittuneista mikä voi olla aika lähellä lopullista tappiojakaumaa. Itärintaman kehnommat olot sekä taudit ovat ehkä nostaneet tuon rintamaosuuden merkitystä sairauksissa ja niihin menehtymisistä.

Rüdiger Overmans, James McRandle, James Quirk ja Antoine Prost ovat viime vuosien aikana käyneet läpi Saksan I maailmansodan sotilastappiotilastoja ja päätyneet arvioon että kaikkiaan 2 037 000 saksalaista sotilasta kuoli sodan aikana ja välittömästi sen jälkeen taisteluissa, saatuihin vammoihin, sotavankeudessa, onnettomuuksissa tai sairauksiin.

Boris Urlanis puolestaan laski Saksan sotatappiot (kuolleina) kumalatiivisesti päätyen seuraavaan tulokseen:

1914 142 502
1915 628 445
1916 963 501
1917 1 271 273
1918 1 621 035

Tarkennettu vuonna 1933........................1 900 876 jolloin kaikkia edellemainittuja lukemia olisi syytä nostaa ylöspäin.

Saksan " sanitsbericht" antoi itärintamalla Saksan kokonaistappioista 1,468, 811 lukeman heinäkuun loppuun 1918. Winston Churchill käytti jotain dokumenttia jonka mukaan Saksa kärsi muilla rintamilla kuin lännessä 1,697,000 sotilaan tappiot. Tämä tarkoittaa noin 35% kaikista menetyksistä ja ehkä noin 700,000 itärintamalla, Balkanilla ja Italiassa menehtynyttä saksalaissotilasta.

Saksalla on myös omat CWGC:tä vastaavat tietokannat haudatuista sotilaista joiden perusteella 600,000 sotilasta olisi haudattu itärintaman taistelualueille kun vastaavasti Ranskassa ja Belgiassa on haudat yli 900 000:lle saksalaiselle. Nämä antavat jonkilaista osviittaa että hyvinkin 1/3 Saksan sotilastappioista olisi tapahtunut muualla kuin länsirintamalla.

Wikipedian mukaan itärintaman sota korjasi seuraavaa satoa:

Saksa: 173,858 kaatunutta
1,151,153 haavoittunutta
143,818 sotavangiksi jäänyttä (tarkoittanee sotavankeja jotka palautettiin Saksaan)

Nämä "Sanitatsbericht fiber das Deutsche Heer... im Weltkriege 1914–1918" lukemat on todettu eräiden armeijoiden osalta puutteellisiksi mutta antavat siitäkin huolimatta kokonaistappioiksi lähes 1.5 miljoonaa. Kaatuneet eivät ole sama kuin menehtyneet ja menehtyneiden osuus on todennäköisesti jossain 350 000 - 400 000 välillä ellei enemmän kun sairauksiin ja kulkutauteihin menehtyneet huomioidaan.

Itävalta-Unkarin tappiot (kokonaistappiot 4,377,000):

730,000 kuollutta (ml haavoihin menehtyneet)
2,172,000 haavoittunutta
1,479,000 kadonnutta/sotavankia

Nykyisin yleisin arvio on se että yli 1.2 miljoonaa tai jopa 1.4 miljoonaa Itävalta-Unkarin sotilasta menehtyi sodassa. Itävalta-Unkarin kaatuneista ja haavoittuneista 60% tapahtui itärintamalla etupäässä Venäjää vastaan ja loput Italiaa ja Serbiaa vastaan. Samoin peräti 2.5 miljoonaa Itävalta-Unkarin sotilasta jäi Venäjän sotavangiksi joten nuo yllämainitut lukemat ovat selvästi alakantissa.

Venäjä: kokonaistappiot 9,347,000:
2,254,369 kuollutta (sisältää kaatuneet, haavoihinsa tai sairauksiin sekä sotavankeudessa menehtyneet)
3,749,000 haavoittuneet
3,343,900 sotavangiksi

Romania: kokonaistappiot 535,700
335,706 kuollutta (kaatuneet, haavoihinsa tai sairauksiin menehtyneet, sotavankeudessa kuolleet)
120,000 haavoittunutta
80,000 sotavangiksi jäänyttä

Italian rintaman tappiot ovat olleet melkoiset osapuolille.

Italia: 2,150,000 (kuolleita 651,000 ja 954,000 haavoittunutta sekä 530,000 kadonnutta/sotavankeja)

Itävalta-Unkari: 2,330,000 (400,000 kuollutta ja 1,210,000 haavoittunutta sekä 477,000 sotavangiksi. Lisäksi peräti 176,000 kadonnutta).

Saksan tappiot eivät tiedossa. Eräät arviot: 50 000.

Brittejä (ja portugalilaisia) vastaan länsirintamalla Saksa ilmoitti kärsineensä 1914-18 kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina 1 673 904 miehen tappiot. Britit ilmoittivat kärsineensä 2 706 154 miehen tappiot länsirintamalla. Reichsarchieven (Saksan asevoimien arkistot) mukaan taisteluissa amerikkalaisia vastaan saksalaiset ovat kärsineet 100 000 - 140 000 tappiot ja nämä lukemat sisälty joko brittejä tai ranskalaisia vastaan kärsittyjen tappioiden sisälle, tai molempiin. Toisaalta Saksan loka-marraskuun 1918 tappiot ovat myös varsin puutteelliset.

Ranskaa ja Belgiaa vastaan Saksa ilmoitti kärsineensä 3 172 436 miehen tappiot. Kun Ranska ilmoitti kärsineensä 4 938 000 miehen tappiot olisi noilla perusteilla brittien tappiosuhde ollut huonompi kuin ranskalaisten; asia jota on kyllä syytä epäillä. Todennäköisemmin osa ranskalaisia vastaan lasketuista saksalaistappioista on ollut brittejä vastaan koettuja. Ranskalaisten tolkuttomat hyökkäykset suurin tappioin 1914-1917 viittaavat pikemminkin siihen että se olisi saksalaisia vastaan kärsinyt kaksi kertaa suuremmat tappiot kuin saksalaiset kokivat. .

Tilastojen valossa ei pidä paikkaansa väite että Saksan tappiot länsirintamalla olisivat olleet vain puolet siitä mitä Ympärysvalloilla. Pikemminkin saksalaisten tappiot ovat olleet noin 2/3. Saksalaisten tappiot ovat tosin ajoittain eteenkin 1915 olleet vain puolet. Britit ja ranskalaisetkin kehittivät sotataitojaan eteenkin vuosina 1917-18 ja saksalaisten sotataidon kiistaton etu sodan alkupuolelle kutistui olemattomaksi.

I maailmansota osoitti konkreettisesti miten stagnaattista ja logistisista tekijöistä riippuvaista maasota oli. Sodan ratkaisevia tekijöitä oli brittien merisaarto sekä Amerikan massiivinen materiaalinen ja taloudellinen tuki. Britit oppivat sen vuosista 1914-18 että sotimisessa oli jo korkea aika siirtyä pois primitiivisistä massa-armeijoista strategisempaan sotaan. Hitler ja Stalin sen sijaan oppivat hyvin vähän tästä lihamyllystä ja kävivät sukupolvi myöhemmin itärintamalla samanlaista tolkutonta teurastussotaa joka tuli NL:n ja Saksan kansalaisille hirvittävän kalliiksi.

Saksa valmisti I maailmansodan aikana 353 miljoonaa tykin ja heittimen ammusta. Noin 33 miljoonaa enemmän kuin II maailmansodassa. Pääosan käytti itse mutta osan toimitti liittolaisilleen. Habsburgien tehtaat valmistivat 53.6 miljoonaa ammusta. Ranska valmisti 291 miljoonaa ja Britannia 220 miljoonaa. USA vain 51 miljoonaa.

On kyllä myös asia joka saattaa vähentää tappiolukemia: sotakarkurit. Monet kadonneeksi armeijan raporteissa luokitellut olivat sotakarkureita. Monet selvisivät hengissä piileskelemällä.

Saksalaiset kirjasivat omat tappionsa joita kokivat ranskalaisia vastaan sotiessaan 1914-1918. Vaikka näissä lukemissa on varmasti melkoistakin epätarkkuutta kuvaavat ne kuitenkin erästä kiinnostavaa seikkaa. Silloin kuin sota länsirintamalla oli mittasuhteiltaan rajoitetumpaa oli ranskalaisten tappiot suhteessa saksalaisten tappioihin suuremmat. Esim helmi-kesäkuussa 1916 (Verdunin perioodi) viralliset lukemat ranskalaisjoukkoja vastaan sotimisessa olivat 278,739 kun taas ranskalaisten tappiot 442,000 (~1:1.6 tappiosuhde). Ja kaikkein lähinpän saksalaisten ja ranskalaisten tappiot olivat toisiaan heinä-lokakuussa 1916: ranskalaisten 341,000 ja saksalaisten 338,011. Kaikenkaikkiaan vuosi 1916 oli huono Saksalle länsirintamalla sillä hellmikuusta vuoden loppuun sen viralliset tappiot länsirintamalla olivat 964,488 kun taas ranskalaisten 876,000 ja brittien 632,271. Huomioimalla belgialaisten osuuden on tappiosuhde ollut noin 1:1.6 eli liian huono Saksalle.

Tammi-maaliskuussa 1917 saksalaiset kärsivät 30,183, ja ranskalaiset vastaavasti 108,000 miehen tappiot (tappiosuhdee 1:3.6). Tammi-helmikuussa 1918 saksalaisten tappiot ranskalaisia vastaan vain 12,230 kun taas ranskalaisten 51,000 (1:4.1). Kaiserschlachtissa (maalis-kesäkuu 1918) saksalaisten tappiot ranskalaisia vastaan: 253,204 kun taas ranskalaisten tappiot 433,000 (tappiosuhde 1:1.7)

Noita lukemia tarkasteltaessa on muistettava että tässä ranskalaistilastossa on Ranskan armeijan tappiot myös muilla rintamilla. Ne tosin olivat hyvin pieni osa (useimmiten vain 5%) länsirintaman tappioista. Ja melkoisella todennäköisyydellä saksalaisten tappiot olivat alakantissa. Joka tapauksessa tuon ilmiön kuinka mitä suuremmat taistelut olivat kyseessä sitä lähemmäksi saksalaisten tappiot alkoivat nousta ranskalaisiin verrattuna kertoo tietenkin sen että Saksan olisi kaikin tavoin pitänyt välttää suurimittaista taistelutoimintaa ja keskittyä vain joustavaan puolustukseen. Merisaarto, sen aiheuttama kasvava ahdinko kotirintamalla ja sen heijastukset myös armeijan huoltoon pakottivat saksalaiset sitten epätoivoiseen kevään 1918 suurhyökkäykseen.

Ranskan tappiotilastointi oli lievästi sanottuna sekava. Ranskalaisten viralliset kirjaukset ja viralliset taulukot ovat omituisia sillä niistä puuttuu mm. kadonneiden osuus. Se ilmoitetaan erikseen muttei sisälly periodeihin. Samoin upseereiden tappiot puuttuvat noista tiedoista. Alaviitteessä mainitaan sitten erikseen että "36 000 upseeria kuollut". Kaikista muistakin luokitteluista puuttuvat upseerit.

Ranskalla on luokittelu joka viittaa termiin "korvaamattomat tappiot" jossa laskettu kentällä kaatuneet sekä sotavangit (Morts sur le terrain disparus et prisonniers). Lukema 1 528 000. Sitten alaviitteessa maininta siitä että 477 800 sotavankia on 11.marraskuuta 1918 ollut vihollismaissa tai Sveitsissä jonka perusteella siis kentällä kaatuneita on ollut 1 050 200. Sairaalahoidossa olleita sotilaita on kuollut tasan 300 000 (tämä että annetaan näin täsmällinen lukema viittaa selvään tilastomanipulointiin). Yhteesä kuolleita sotilaita 1 352 200 joihin lisättävä vielä nuo 36 000 upseeria.

Tämä on virallinen raportti vuodelta 1920 ja mitä ilmeisemmin ei ole täydellinen kuten yleensäkään tuossa vaiheessa juuri yksikään maa ei kyennyt antamaan todellista tilannetta omista tappioistaan I maailmansodassa. Britannian pääministeri Lloyd George valehteli päin naamaa alakanttiin Britannian ja sen dominoiden sotatappiot samoihin aikoihin. Saksan sotatappioksi kuolleinta sotilaina nykyisin ilmoitetaan 2 039 000 - 2 054 000 kun kirjallisuus yhä vielä käyttää lukemaa 1 870 000. Ranskan vastaava todellinen lukema lienee lähellä 1.5 miljoonaa.