Olipa kerran juristipresidentti… Suomen tasavallan presidenttien kirkkosuhteesta kertovassa kirjassa maamme ensimmäisestä tasavallan presidentistä K. J. Ståhlbergistä sanotaan seuraavaa: ”Uskonnonvapauslain säätämisessä mukana ollut juristipresidentti varoi tarkasti uskonnollisen retoriikan käyttöä virkatehtävissä käyttämissään puheenvuoroissa. Nimittäessään maahan uuden hallituksen tai päättäessään eduskunnan istuntokauden presidentti toivotti onnea ja kiitti tehdystä työstää, mutta minkäänlaisia Jumalan siunauksen toivotuksia hänen säilyneistä puheistaan on turha etsiä.”
Ståhlberg toimi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorina vuosina 1908–1918. Juristipresidenttien polvi on siis nyt pahentunut. Kansakoulunopettajan koulutuspohjalta sen saattoi ehkä ymmärtää.
(Lainaus, s. 33, kirjasta Ville Jalovaara 2018. Myrskyä ja mystiikkaa, Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. Kirjapaja.)
Ståhlberg toimi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorina vuosina 1908–1918. Juristipresidenttien polvi on siis nyt pahentunut. Kansakoulunopettajan koulutuspohjalta sen saattoi ehkä ymmärtää.
(Lainaus, s. 33, kirjasta Ville Jalovaara 2018. Myrskyä ja mystiikkaa, Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. Kirjapaja.)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jutun yhteyteen tuli valppaasti mainos lehtijutusta, jossa kerrottiin Sauli Niinistön päiväkirurgiseta leikkauksesta. Olisikohan ollut kysymys nykyään melko yleisesti tehtävästä polven tähystysleikkauksesta?
mutta hyvä silti :-)
Tuo on kyllä loistava kirja, itse olen nyt puolivälissä.
Tuosta selviää sekin, että presidentiksi ehdotettiin kelpaavan vain luterilaisen kirkon jäsenen, kun tasavalta syntyi. Ehdotus ei mennyt läpi.
Oletko jo lukenut loppuun? Tosiaan, kannattaa tuoda esiin, kun 100-vuotisjuhliakin vietellään.
Juu, luin jo aikaa sitten. Mielestäni kirjoitinkin siitä tällä palstalla.
Ihan mielenkiintoisia juttuja. Kekkonen totesi että kai eroaisi kirkosta jos ei olisi presidentti... Mannerheim oli ehkä vähän ortodoksisuuteen kallellaan, Ryti mahdollisesti teosofiasta kiinnostunut, Koivisto ei halunnut linkkiä kirkkolain ja työaikalain välille.
Ståhlbergin virkaanastuminen vuonna 1919-1925. Valinta tapahtui 25.7.2019. Virka virkana ja uskonasiat uskonasioina. Eikö Sauli ymmärrä?
Tätä ja tietysti tasavaltaista perustuslakia 100 vuotta on syytä muistaa ja juhlistaa.
"Nimittäessään maahan uuden hallituksen tai päättäessään eduskunnan istuntokauden presidentti toivotti onnea ja kiitti tehdystä työstää, mutta minkäänlaisia Jumalan siunauksen toivotuksia hänen säilyneistä puheistaan on turha etsiä.” -Tätä voisi odottaa nykyiseltäkin tasavallan presidentiltä. Tästä on syytä käydä asiallista keskustelua.
Julkisen vallan neutraliteettiperiaatteen kunnioittamisen suhteen Suomessa on jotenkin ambivalentti tilanne. Eräät keskeiset toimijat eivät näe asiaa oikein.
Tasavallan presidentti Sauli Niistö on sentää antanut uskonnollisesti neutraalin juhlallisen vakuutuksen astuessaan virkaansa. Hän voisi miettiä uudestaan, miksi on katsomusneutraali.
Eduskunta juhlisti Ståhlbergin johdolla aikaansaatua tasavaltalaista perustuslakia, joka täytti heinäkuussa 100 vuotta. Ståhlberg erotti oman katsomuksensa ja virkatehtävät.
Tämä on kiitettävää: "Nimittäessään maahan uuden hallituksen tai päättäessään eduskunnan istuntokauden presidentti toivotti onnea ja kiitti tehdystä työstää, mutta minkäänlaisia Jumalan siunauksen toivotuksia hänen säilyneistä puheistaan on turha etsiä.”
Suomen presidenteistä K.J: Ståhlberg kuuluu ehdottamasti mitalisijoille. Rohkea uudistaja. Tasavaltalaisen perustuslain isä. Myös uskonnonvapauden ja oppivelvolisuuden.
"Kiitokseksi" tuli 1930-luvulla ääirikoikestolaisten presidenttipari "kyyditys" eli sieppaus ja vapaudenriisto terroristisessa tarkoituksessa.