Katsauksessa alussa muistutetaan, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut aiempaa epävakaammaksi.
- Voimapolitiikka on palannut ja sotilaallisen voiman käyttökynnys on madaltunut. Sotilaallisen maanpuolustuksen päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle tai sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset.
- Tämä säilyy puolustuksen prioriteettina myös 2020-luvulla, vaikka puolustus on sisällöltään ja toteuttamistavoiltaan nykyistä monimuotoisempaa. Puolustuksen perustana on jatkossakin yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto.
Vahvistaa puolustuskykyä
Katsauksen mukaan puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä, parantaa ulkoisten uhkien ennaltaehkäisykykyä sekä edesauttaa avun saamista ja antamista.
Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusolojen yhteistyölle ja yhteistyöverkoston avulla luotuja järjestelyjä voidaan hyödyntää mahdollisen kriisin alkuvaiheesta alkaen.
Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan ole yhtä vahva keino lisätä turvallisuutta kuin liittoutuminen, katsauksessa todetaan.
- Valtioita velvoittavien, oikeudellisesti sitovien järjestelyjen aikaansaaminen on kuitenkin vaikeaa tai jopa mahdotonta, eikä puolustusyhteistyö korvaa puolustusliiton jäsenyyttä ja sen antamien turvatakuiden ennaltaehkäisevää vaikutusta.
Keskeiset kumppanit
Suomi on valinnut linjakseen ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa. Linjauksen kestävyys riippuu katsauksen mukaan Suomen omasta turvallisuusarviosta. Samanaikaisesti linjauksen toteuttamiskelpoisuus on sidoksissa Nato-maiden arvioon turvallisuusympäristön kehityksestä sekä Naton valmiuteen ottaa uusia jäseniä.
- Suomi seuraa Naton laajentumispolitiikan kehitystä ja arvioi mahdollisen jäsenyyden vaikutuksia Suomen puolustukselle, katsauksessa kirjoitetaan.
Katsauksessa on vedetty yhteen Suomen viime vuosina tekemät tärkeimmät yhteistyösopimukset ja -kumppanit.
Monenkeskisessä puolustusyhteistyössä keskeisessä roolissa ovat EU, Nato ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön järjestely, Nordefco.
Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa ja Yhdysvallat on Suomelle keskeinen kumppani.
- Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat syventämässä puolustusyhteistyötään myös kolmenvälisesti. Kolmenvälinen yhteistyö täydentää tiiviitä ja toimivia kahdenvälisiä puolustusyhteistyöjärjestelyitä.
Kolmenvälisen yhteistyön tavoitteita ovat muiden muassa puolustuspoliittinen vuoropuhelu, yhteistoimintakyvyn kehittäminen, tiedonvaihto sekä koulutus- ja harjoitustoiminta, katsauksessa todetaan.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat katsauksen mukaan merkittäviä Itämeren alueen ulkopuolisia toimijoita, jotka valmistautuvat toimimaan Itämerellä myös poikkeusoloissa. Suomelle on tärkeää tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä erityisesti niiden EU- ja Nato-maiden kanssa, joilla voisi olla rooli Itämeren alueen kriisissä.
Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittyminen vaikuttaa Suomenkin puolustukseen ja vahvistaa unionia globaalina toimijana. Suomi edistää määrätietoisesti EU:n puolustuksen kehittämistä, katsauksessa todetaan.
Nato-yhteistyö
Suomi käyttää Nato-yhteistyötä systemaattisesti oman puolustuskykynsä vahvistamiseen. Suomi painottaa Naton laajennettujen mahdollisuuksien (Enhanced Opportunities Partnership, EOP) kumppanuutta sekä Suomen, Ruotsin ja Naton välisen yhteistyön syventämistä, katsauksessa todetaan.
Suomen kumppanuusyhteistyön painopistealueisiin lukeutuvat yhteisen tilannetietoisuuden lisääminen, vaativaan harjoitustoimintaan osallistuminen ja kyberpuolustus.
Nordefco-yhteistyön painopisteet ovat tilannekuvayhteistyön kehittämisessä, koulutus- ja harjoitustoiminnassa sekä alueellisen puolustuspoliittisen dialogin syventämisessä.
Suomi osallistuu jatkossakin YK:n, EU:n ja Naton johtamiin sekä niiden ulkopuolella koottavissa maaryhmissä toimeenpantaviin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Osallistuminen kehittää katsauksen mukaan kansallisen puolustuksen suorituskykyjä ja yhteistoimintakykyä.
Tulevaisuuskatsauksissa ministeriöt kuvaavat Suomen keskeisimpiä kysymyksiä tulevina vuosina. Katsausten tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tulevien vaalien sekä hallitusneuvottelujen pohjaksi tietoa keskeisistä poliittista päätöksentekoa edellyttävistä ja muista yhteiskunnan tilaa koskevista kysymyksistä
- Voimapolitiikka on palannut ja sotilaallisen voiman käyttökynnys on madaltunut. Sotilaallisen maanpuolustuksen päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle tai sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset.
- Tämä säilyy puolustuksen prioriteettina myös 2020-luvulla, vaikka puolustus on sisällöltään ja toteuttamistavoiltaan nykyistä monimuotoisempaa. Puolustuksen perustana on jatkossakin yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto.
Vahvistaa puolustuskykyä
Katsauksen mukaan puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä, parantaa ulkoisten uhkien ennaltaehkäisykykyä sekä edesauttaa avun saamista ja antamista.
Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusolojen yhteistyölle ja yhteistyöverkoston avulla luotuja järjestelyjä voidaan hyödyntää mahdollisen kriisin alkuvaiheesta alkaen.
Puolustusyhteistyö ei kuitenkaan ole yhtä vahva keino lisätä turvallisuutta kuin liittoutuminen, katsauksessa todetaan.
- Valtioita velvoittavien, oikeudellisesti sitovien järjestelyjen aikaansaaminen on kuitenkin vaikeaa tai jopa mahdotonta, eikä puolustusyhteistyö korvaa puolustusliiton jäsenyyttä ja sen antamien turvatakuiden ennaltaehkäisevää vaikutusta.
Keskeiset kumppanit
Suomi on valinnut linjakseen ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa. Linjauksen kestävyys riippuu katsauksen mukaan Suomen omasta turvallisuusarviosta. Samanaikaisesti linjauksen toteuttamiskelpoisuus on sidoksissa Nato-maiden arvioon turvallisuusympäristön kehityksestä sekä Naton valmiuteen ottaa uusia jäseniä.
- Suomi seuraa Naton laajentumispolitiikan kehitystä ja arvioi mahdollisen jäsenyyden vaikutuksia Suomen puolustukselle, katsauksessa kirjoitetaan.
Katsauksessa on vedetty yhteen Suomen viime vuosina tekemät tärkeimmät yhteistyösopimukset ja -kumppanit.
Monenkeskisessä puolustusyhteistyössä keskeisessä roolissa ovat EU, Nato ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön järjestely, Nordefco.
Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on erityisasemassa ja Yhdysvallat on Suomelle keskeinen kumppani.
- Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat syventämässä puolustusyhteistyötään myös kolmenvälisesti. Kolmenvälinen yhteistyö täydentää tiiviitä ja toimivia kahdenvälisiä puolustusyhteistyöjärjestelyitä.
Kolmenvälisen yhteistyön tavoitteita ovat muiden muassa puolustuspoliittinen vuoropuhelu, yhteistoimintakyvyn kehittäminen, tiedonvaihto sekä koulutus- ja harjoitustoiminta, katsauksessa todetaan.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat katsauksen mukaan merkittäviä Itämeren alueen ulkopuolisia toimijoita, jotka valmistautuvat toimimaan Itämerellä myös poikkeusoloissa. Suomelle on tärkeää tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä erityisesti niiden EU- ja Nato-maiden kanssa, joilla voisi olla rooli Itämeren alueen kriisissä.
Euroopan unionin puolustusulottuvuuden kehittyminen vaikuttaa Suomenkin puolustukseen ja vahvistaa unionia globaalina toimijana. Suomi edistää määrätietoisesti EU:n puolustuksen kehittämistä, katsauksessa todetaan.
Nato-yhteistyö
Suomi käyttää Nato-yhteistyötä systemaattisesti oman puolustuskykynsä vahvistamiseen. Suomi painottaa Naton laajennettujen mahdollisuuksien (Enhanced Opportunities Partnership, EOP) kumppanuutta sekä Suomen, Ruotsin ja Naton välisen yhteistyön syventämistä, katsauksessa todetaan.
Suomen kumppanuusyhteistyön painopistealueisiin lukeutuvat yhteisen tilannetietoisuuden lisääminen, vaativaan harjoitustoimintaan osallistuminen ja kyberpuolustus.
Nordefco-yhteistyön painopisteet ovat tilannekuvayhteistyön kehittämisessä, koulutus- ja harjoitustoiminnassa sekä alueellisen puolustuspoliittisen dialogin syventämisessä.
Suomi osallistuu jatkossakin YK:n, EU:n ja Naton johtamiin sekä niiden ulkopuolella koottavissa maaryhmissä toimeenpantaviin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Osallistuminen kehittää katsauksen mukaan kansallisen puolustuksen suorituskykyjä ja yhteistoimintakykyä.
Tulevaisuuskatsauksissa ministeriöt kuvaavat Suomen keskeisimpiä kysymyksiä tulevina vuosina. Katsausten tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tulevien vaalien sekä hallitusneuvottelujen pohjaksi tietoa keskeisistä poliittista päätöksentekoa edellyttävistä ja muista yhteiskunnan tilaa koskevista kysymyksistä
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikkein tärkein Suomen kansalaisen näkökulmasta katsottuna on unohdettu, diplomatia eli vuoropuhelu ison naapurin kanssa.
Suorastaan pelottavaa politiikkaa, joiden seurauksista pitäisi olla ennakkotietoa.
Suomen oikea politiikka on diplomatia joka suuntaan, muuta vaihtoehtoa ei ole.
Diplomatialla mentäisiinkin mutta Venäjä in pettänyt lähes kaikki sopimuksensa naapurimaidensa kanssa eikä se usko kuin voimaa
Rommelin mielimä ’diplomatia’ ison naapurin suuntaan = uusi suomettuminen!
Diplomatialla on aina paikkansa ja sen olemassaololla on elintärkeä merkitys, mutta Venäjän Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen vuonna 2014 tuli monelle muullekin Euroopan maalle kuin Suomelle selväksi se, ettei Venäjään voi luottaa sopimuskumppanina, ja vain riittävä määrä voimaa ja taustatukea voi estää vastaavien toistumisen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin oli realisti todetessaan, että vain hullu unissaan voi kuvitella Venäjän hyökkäävän Nato-maahan.
Putin tietää, että antaessaan hyökkäyskäskyn Nato-maahan, hän antaisi samalla viimeisen käskynsä ja allekirjoittaisi samalla Venäjän itsemurhamääräyksen.
Ukraina ei ollut Naton jäsenvaltio, ja Venäjä käytti tilanteen hyväkseen.
On hyvä olla hereillä, joidenkin mielestä lähitulevaisuudessa saattaa olla kähinää näkösällä:
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/263090-lahi-idan-tuntija-suuren-sodan-merkit-jo-ilmassa-sama-kehitys-toistui-ennen-ii
🤔