Stallari: "Järkyttävää Mannerheimin palvontaa kun sanotaan, että hän ALOITTI Suomen länsisuuntauksen. "
Stallari järkyttyy aina totuudesta. Suomen länsisuuntaus alkoi tosin jo 1200-luvulla.
"Kumma juttu, että mitä suuntausta Suomi sitteen siihen asti noudatti, itäistäkö ?"
Kyse on siitä, että oli oltu ensin Venäjän osa ja sitten tiukasti Saksaan kytkettynä.
Nyt siiirryttiin länsivaltojen joukkoon. Mm. kuningashankkeesta luopuminen oli yksi vaatimus.
"Svinhuvudin hallinto pyysi sotilaita Saksasta ja Ruotsista ja liitti Suomen Saksan tahdottomaksi vasalliksi."
Saksa tilautti avunpyynnön omista tarpeistaan. Sen laativat ja hyväksyivät Suomen edustajat Saksassa. Svinhufvud hyväksyi asian jälkikäteen. Hän oli Saksan ystävä.
"Pöljimmät jopa hakivat kuninkaankin Saksasta joten eivätkö nuo teot ole kuitenkaan länsisuuntausta vaan Venäjä-suuntausta."
Kuningashanke oli osa Saksan suuntausta. Sillä oli vain oikeiston kannatus.
Stallari järkyttyy aina totuudesta. Suomen länsisuuntaus alkoi tosin jo 1200-luvulla.
"Kumma juttu, että mitä suuntausta Suomi sitteen siihen asti noudatti, itäistäkö ?"
Kyse on siitä, että oli oltu ensin Venäjän osa ja sitten tiukasti Saksaan kytkettynä.
Nyt siiirryttiin länsivaltojen joukkoon. Mm. kuningashankkeesta luopuminen oli yksi vaatimus.
"Svinhuvudin hallinto pyysi sotilaita Saksasta ja Ruotsista ja liitti Suomen Saksan tahdottomaksi vasalliksi."
Saksa tilautti avunpyynnön omista tarpeistaan. Sen laativat ja hyväksyivät Suomen edustajat Saksassa. Svinhufvud hyväksyi asian jälkikäteen. Hän oli Saksan ystävä.
"Pöljimmät jopa hakivat kuninkaankin Saksasta joten eivätkö nuo teot ole kuitenkaan länsisuuntausta vaan Venäjä-suuntausta."
Kuningashanke oli osa Saksan suuntausta. Sillä oli vain oikeiston kannatus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Stallari: "Ellei Saksaan kytkeytyminen ole länsisuuntausta niin mitä sitten?"
Se oli Saksaan kytkeytymistä. Länsivallat olivat sen kanssa sodassa. Et siis tiennyt?
"Siinä joukossa oli oltu siitä asti kun nixmannia pyydettiin sekaantumaan sotaamme."
Vain stallari voi olla noin tyhmä. Länsivallat eivät mm. olleet tunnustaneet Suomen itsenäisyyttä, koska suhde Venäjään oli määrittämättä.
"Saksalaiset eivät sitä paperia allekirjoittaneet Suomen puolesta"
Tuota esittää vain stallari.
" ja Suomen hallitus sen hyväksyi. "
Vaasan senaattiin ei saatu yhteyttä, joten valtioneuvos Hjelt allekirjoitti sopimukset Berliinissä.
"Joten ihan turhaa syyttää siitä joitain edustajia kun hallitus vastaa edustajistaan."
Svinhufvud hyväksyi sopimuksen jälkikäteen Berliinin päästessään.
Huttiloiden historiantuntemus on aina yhtä järkyttävän heikkoa.
Stallari: "Täysin nollan arvoinen saivarteluyritys tuollainen vääntely. Saksa joko on lännessä tai ei ole, päätä kumpaa. "
Saksa oli sodassa lännen kanssa. Päätä itse kuuluiko se itään tai länteen.
"Mitä houreita taas höpiset ja mistä ajankohdasta puhut?. Kun Suomi pyysi sotajoukon Saksasta niin mitään määrittämättömyyttä suhteessa Venäjään ei enää ollut. Lahtarien perillisten historiantuntemus on aina yhtä järkyttävän heikkoa."
Valehtelet taas. Ludendorff kehoitti Suomen edustajia Saksassa ( Hjelt ja Erich) pyytämään Saksan interventiota, minkä he 14.2. 18 tekivät. Pyyntöön suostuttiin välittömästi. Brest-Litovskin neuvottelut olivat tuolloin poikki, Siteet Saksaan varmistetiin 7.3. 18 solmitussa Suomen ja Saksan rauhansopimuksessa. Brest-Litovskin rauha oli tuolloin juuri allekirjoitettu.
Suomalaisille ei annettu aikaa yhteydenottoon Vaasan hallitukseen.Svinhufvud hyväksyi sopimukset maaliskuun puolivälissä Berliinissä vieraillessaan.
Kts esim.Polvinen : Venäjän vallankumous ja Suomi.
Stallareita voi vain taas kerran onnitella täydellisestä tietämättömyydestä ja valehtelusta.
Stallari: " Silloin tarjottu sopimus kuuluu hylätä eikä lykätä nimeä alle, niin helppoa se on eikä sinä selittelyt auta. "
Stallari ei tunne asiaa lainkaan. Hjelt ja Erich olivat Suomen virallisia edustajia. He uskoivat Suomen tilanteen vielä pahemmaksi, kuin se olikaan ja katsoivat parhaaksi allekirjoittaa, vaikka senaattiin ei saatu yhteyttä..
"Tuskinpa Saksakaan olisi pitänyt jonkun Hjeltin allekirjoitusta Suomea sitovana ellei Hjeltille ollut annettu jotain kautta valtuuksia. Kyllä Saksassa se tajuttiin, että ei kuka tahansa maansa edustaja voi tehdä mitä tahansa maataan sitovia sopimuksia, siihen tarvitaan allekirjoitusvaltuudet. "
Suomen valtion virallisilla edustajilla oli tietysti allekirjoitusoikeus. Eri asia oli, voitiinko se katsoa lopullisesti sitovaksi.
Toisaalta Svinhufvud sitten vahvisti asian allekirjoituksellaan,
Stallari: "Olen sen jo aikaa sitten päättänyt, Saksa kuuluu länteen. Siten Saksaan sitoutuminen on sitoutumista länteen."
Saksa kuului kyllä Länsi-Eurooppaan, mutta se oli sodassa länsivaltojen kanssa ja oli ns. keskusvalta.
Kun Mannerheim oli valtionhoitaja, hän solmi suhteet länsivaltoihin eli Ranskaan, Englantiin ja USA:n ym. Saksa ei siihen joukkoon kuulunut.
Stallari: #Tästä lähdettiin kun pökisit: "koska suhde Venäjään oli määrittämättä" tarkoittaen ilmeisesti Suomen suhdetta Venäjään. Siihen vastasin, että mitään määrittämättömyyttä ei Suomen suhteissa Venäjään ollut enää maaliskuussa -18. En tosin ihan noilla sanoilla.#
Lykkäät pötyä. Suhde Venäjään määritettiin Tarton rauhassa syksyllä 1920. Siihen asti oli julistamaton sotatila.
Saksan ja Venäjän suhde määritettiin B-L:n rauhassa 3.3. 18. Silloin mm. Suomi määritettiin Saksan vaikutusalueeksi ja Venäjän oli evakuoitava joukkonsa ja laivansa.
"Sinä vastaat minun vastaukseeni pökisemällä sekavia Saksan ja Venäjän suhteista ja BL-rauhansopimuksesta ja ties mistä asian vierestä."
Ne ovat keskeisiä asioita talvella -18, vaikka olet liian tyhmä sitä ymmärtämään, etkä ole lainkaan perehtyny ajankohdan historiaan.
"Tuota se teettää kun narahtaa ties monennenko kerran valehtelusta/tietämättömyydestä."
Lykkäät pötyä. Olen ties montako kertaa oikonut stallarien hölynpölyn faktoilla. Ongelma on siinä, ettei teillä pole edes perustietoja tosiasioiden tajuamiseen.
Koska Venäjä hävisi sodan. Muutenhan sillä olisi ollut kieli Romanovin hepissä siinä missä tulevilla susinartuilla oli venäläisen eversti preiässä. Mitähän hieno Stalinia myöteilleissä Englannin ja skandien demokratiassa oli. Britit haukkuivat meitä mongooleiksi kaveeratessaan Stalinin kanssa ja murhatessaan miljoonia hinduja. Mannerheim halusi länsimaiden tukemana Venäjän uudeksi tsaariksi. Meitä mongooleja vihaavilla ranskalaisilla ja briteillä ei onneksi ollut voimia tehdä Suomesta anti-bolsevistista tukikohtaa.
Stallari: "Uskomattomat palstapellet hokevat itku kurkussa ettei Ruotsiinkaan suuntautuminen jo sisällissodan alussa ollut länsisuuntausta. "
Ruotsi kieltäytyi avusta vapaaehtoiset poislukien. Se yritti kaapata Ahvenanmaan,mikä hiersi välejä vielä 1918 jälkeenkin.
"Tietenkin Saksaan suuntautumisen lisäksi. Vaatii valehtelussa jo akrobaattisia taitoja kun sellaisia kehtaa inttää ja etttä vasta puolijumala m-heim suuntasi Suomen länteen. "
Suomi haki 1918 tukea Saksalta ja sai. Lisäksi Suomi oli lyhyen aikaa täysin Saksan käskyvallassa. Se oli kuitenkin ns. keskusvalta, eikä kuulunut läntiseen liittoumaan, vaan oli sodassa sen kanssa.
"Olihan Suomen koko eliitti ja hallinto kaikilla tasoillaan täysin läntistä bättre folkia eli mikä on inttäjien ongelma."
Ruotsinkielinen eliitti keskittyi RKP:n ympärille. Muut puolueet olivat suomenkielisiä.
Kyse on valtiollisen tuen hakemisesta länsimailta. Se tapahtui Mannerheimin valtionhoitajakaudella. Länsivallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden toukokuussa -18.
Englannin laivasto toimi Suomen alueelta ja Ranskalta ostettiin panssarivaunuja sekä lentokoneita.
Stallarit ovat surkean tietämättömiä hallitsematta edes perusasioita.
tykännyt EU:sta. Pyrki aina hyviin väleihin isompien kanssa.
Pienistä ei niin väliä, paitsi Ruotsi.
Stallari: #Vaihteleeko sinulla idän ja lännen raja sen mukaan kuka kulloinkin sattuu olemaan sodassa kenenkin kanssa? Ei se vaihtele vaan jo kauan sitten on sovittu, että kaikki kansat ja valtiot Ukrainasta ja Valko-Venäjästä länteen ovat länttä ja kuuluvat ikuisesti länteen. Sitä rajaa eivät sinun lapsekkaat saivartelusi muuksi muuta, sori vaan.#
Kenen kanssa olet sopinut idän ja lännen rajan "ikuiseksi"?
Kuuluiko Saksa länteen 1933-1945? Kuuluivatko Itä-Euroopan maat vuoteen 1991 itään vai länteen?
Ei ole kyse maantieteestä, vaan poliittisesta rajasta. Se liikkuu.
Kyse ei ole idän ja lännen rajasta, vaan sotatilanteesta. Vastakkain olivat keskusvallat ja ympärys- eli länsivallat. Jälkimmäiset voittivat.
Suomi liittyi siihen porukkaan 1919 oltuaan ensin 1918 jonkin aikaa keskusvaltojen ryhmässä.
Suomen vei lopullisesti länteen Mannerheim. Se on totuus, jota stallarien valeet ei auta yhtään, sori vaan.
Stallari: "Höpöjäsi taaskin. Suhde Venäjään ratkesi 31.12.1917 Leninin ojentaessa itsenäisyyden myöntöpaperin suomalaisvaltuuskunnalle."
Hölynpölyä. Venäläinen sotaväki pysyi Suomessa ja tuki punikkeja. Lenin teki punikkien kanssa sopimuksen ja oli sitä kautta sodassa laillisen hallituksen kanssa.
"Sodasta puhuminen on turhaa koska ei voida osoittaa hetkeä jolloin sota olisi syttynyt Suomen ja Venäjän välille. "
Sotiminen oli ilmeista mm. Aunuksessa 1919.
Asiallinen sotatila eli de facto vallitsi siitä alkaen, kun punikit ryhtyivät Leninin tukemaan kapinaan 28.1. 18.
"Termiä rauhansopimus vastustettiin yleisesti Suomessakin juuri tästä syystä koska sotaa ei ollut. Sopimuksen nimenä olisi tullut olla Rajasopimus sillä siinä sovittiin rajoista, ei rauhasta. "
Tarton rauhansopimus alkaa nimenomaan määrittämällä tavoitteeksi sotatilan päättäminen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
Stallarin historiantuntemus on ala-arvoinen.