ex-adventistien syitä vihaan

Tai sitten joku muu, mikä (kohta 11) ?

Mikä se auktoroteetti on? Sitäkö että yhdistystoiminnassa toinen ryhtyy toiselle johtajaksi?
Sitäkö että ihmisten johtajaksi yhdistystoiminnassa ryhtyneet tuhoavat ihmisen uskon ja lopulta ihmisen jos ei ole ihmisen mielivallalle mieluinen?

Kirjoituksesi on soopaa ja olet matkalla kadotukseen. Olet paholaisen vallassa.

Olin nuorena mukana adventtikirkon toiminnassa, ja yhä pidän paljon heidän opetuksestaan raamatullisena, vaikka koinkin että usein keskinäinen rakkaus puuttui. Kunnioitan E.G. Whiten kirjoituksia, koska olen niitä tutkinut ja ne ovat syvällisiä ja sopusoinnussa Raamatun kanssa. Tietysti hänkin oli vain ihminen, mutta todellinen kristitty.

En tajua miksi pitäisi hyökätä niitä vastaan jotka ovat meitä muovanneet siksi mitä nyt olemme.
Olen puolustanut adventisteja niissä asioissa missä he ovat Raamatun kanssa sopusoinnussa, ja niitä asioita on paljon.
En puolusta nykyisiä toraisteja, koska en tunne heidän opetustaan samaksi kuin mitä opin adventisteilta aikoinaan, ja koska Raamattu opettaa muuta.

Siellä missä ihmisiä on koolla syntyy aina ristiriitojakin.
Työelämä on helpompaa, sillä työelämässä ollaan tekemisissä aina koulutettujen ihmisten kanssa.
Inhimilliset tekijät on huomioitava kun jos optimaalisen arvoihanteen ja käytännön toiminnan rationaalisuuden asioissa syntyy yksilöiden ja ryhmien rajapintojen suhteen ristiriitoja joissa kokemus, tieto, asiantuntemus, voimavarat, toiveet, tunteet, tarpeet sekä sidosryhmien toiveet ja vaatimukset törmäilevät. Osaavia ihmisiä joilla olisi kykyä, tietoa ja halua ratkaista ongelmia ei ole tarpeeksi.

Aloitus on tarkoitushakuinen, tottakai. Ymmärrän, että pahaa puhuvat mietityttävät. Mutta aloitus on samalla myös hieman adventistisen ylimielinen. Siitä huokuu ymmärtämättömyys ja suvaitsemattomuus muita seurakuntia ja heidän oppejaan kohtaan. Aloituksesta saa sen kuvan, että ex-adventisti olisi automaatttisesti väärässä uskonsa kanssa. En tarkoita sitä, etteikö haukkuminen olisi jumalaton teko. Tarkoita sitä, että toisia ei saa sanoa synnin rakastajiksi tai sellaisiksi, joilta puuttuu Jumalan rakkaus vain sen takia, että he eivät usko juuri niin kuin aloittaja luulee adventistin uskovan.

Aloitajan tekstistä käy ilmi, että hänen mielestään vain tietynlainen usko ja erityisesti tietynlainen adventismi on oikeaa uskoa ja oikeanlaista adventismia. On täysin mahdotonta ajatella, että kaikki adventistit uskoisivat opetuksestamme täysin samalla tavalla. Uskomuksiimme kun vaikuttavat mm meidän oma kasvatuksemme, ympäristömme, kulttuurimme ja historiamme. Jumala ei tehnyt meistä robotteja, jotka kaikki uskovat täsmälleen samalla tavalla. Hän teki meistä yksilöitä, joilla on valinnanvapaus ja omat aivot. Ja tästä luomuksestaan hän vielä totesi, että siitä tuli oikein hyvä.

Meitä adventistejakin on monenlaisia. Niin on myös ei-adventisteja. Erityisesti aloittajan kohta 4 kertoo aloittajan näköalattomuudesta muita uskovia kohtaan ja kyvyttömuudestä ymmärtää, että meidän adventistien opetukset eivät ole se lopullinen totuus Raamatun opetuksista. Opinkohdatkin ovat vain paras mahdollinen tulkinta Raamatusta. Tulkinta joka muuttuu, kuten tiedämme. Adventistien kannattaa muistaa, että tuo tulkinta perustuu 1800-luvun kultuuriin ja arvomaailmaan, joka ei ole sama kuin tämän päivän kulttuuri ja arvomaailma. Tulkinnassa on mukana adventistien perinnäissääntöjä, jotka eivät kaikki perustu edes Raamattuun. Eivät kaikki välttämättä huonoja perinnäissääntöjä vaikka niitäkin mahtuu joukkoon mutta on hyvä tunnustaa tämä fakta.

Raamattua pitää tulkita nykypäivään sopivaksi huomioiden meidän aikakautemme. Adventistit tutkivat Raamattua eksegetiikan sääntöjen mukaisesti ottaen huomioon kunkin raamatunkirjoittajan kulttuuritaustan, sosiaalisen tilanteen, tavat ja historian ja lisäksi vielä oikean kieliopin. Mutta mihin jäi tulkinnassa Raamatun lukijan kulttuuri, sosiaalinen ympäristö, historia yms.? Valitettavasti opitun soveltamisessa adventisteilla on kuitenkin 1800-luvun tulkintaan jämähtänyt ote. Tuo opittu pitäisi esittää meille ottaen huomioon tämän yhteiskunnan kulttuuri, historia ja sosiaaliset kuviot. Tässä yksi syy siihen, miksi nuoret eivät oikein jaksa ymmärtää opetuksiamme.

Se, että joku tulkitsee Raamattua eri tavalla kuin adventistiopettajat opettavat, ei tee tuosta jostakin vääräoppista eikä se tarkoita suoralta kädeltä sitä, että tuo henkilö kuuluu kadotukseen. Ei ainakaan Raamatun mukaan. Se, että on hyvä adventisti, ei ole automaattisesti sama asia kuin että olisi hyvä kristitty.

Adventisteilla on sellaisia oppeja, joita ilman uskova tulee hyvin toimeen. Pelastuakseen ei tarvitse uskoa mm että maa luotiin kuusituhatta vuotta sitten, ei tarvitse kuntoilla vaikka opinkohdat niin sanovat, ei tarvitse pukeutua niin kuin adventistit pukeutuvat (kulttuuriin liittyvä asia), jne. Pelastukseen ei myöskään vaikuta se, uskooko Jumalan olevan kolmiyhteinen ja Pyhän hengen persoona vai ei-persoona. Ei myöskään se, pitääkö Ellen Whiteä profeettana vai ei.

Voidaan myös keskustella siitä, kuka on adventisti ja kuka ei.

Tiukkapipoisimpien mielestä kukaan sellaine n ei ole adventisti, joka ei pidä totena kaikkia 28 opinkohtaa ja usko niihin. Jos näin uskottaisiin, adventisteja ei olisi olemassakaan, sillä alkuperäiset adventistit 1800- luvun alkupuoliskolla ja puolivälin jälkeen eivät hyväksyneet, että lyödään lukkoon minkäänlaisia opinkohtia. He eivät halunneet kahlita Pyhää henkeä opettamasta itse kullekin yksilönä Raamatusta asioita, joita Pyhä henki on suunnitellut sopivimmaksi juuri tuolle yksilölle juuri hänen uskontiensä siinä kohdassa, missä hän on. Laajemmassa mittakaavassa adventisti on uskova, joka odottaa Jeesuksen pikaista paluuta.

Pyhä henki kertoilee mitä kukakin hänen väittää kertoneen. Se mitä Pyhä henki todellisuudessa kertoo on monesti ihan jotain muuta. Monet ihmiset luulevat Pyhän hengen kertovan heille jotakin vaikka kyseessä onkin heidän omassa voimassaan ajateltu ajatus. Minullekin Pyhä henki kertoi, että jätä tuo rakkaudeton adventtiseurakunta, jossa olet vuosia käynyt. Se ei ole paras mahdollinen hengellinen kasvuympäristö sinulle. Sinä tarvitset seurakunnan, joka rakastaa, hoivaa ja huolehtii sinusta ja uskostasi. Se ei ole tämänhetkinen seurakuntasi. Voiko Pyhä henki adventistin mielestä sanoa näin? Voiko olla, että joku adventtiseurakunta onkin niin kylmä ja sisäänpäin lämpeävä, että se olisi väärä ympäristö herkälle uskovan ihmismielelle? Kyllä voi. Jumala tuntee meidät parhaiten ja tietää mikä on meille parhaaksi. Joskus parhaaksi voi olla jopa se, että joutuu lukemaan näitä haukkumisia.

Aloituksessa tulee loistavasti esiin se suhtautuminen niihin, jotka eivät usko samalla tavalla kuin lahkon sisällä jäsenrekisterissä oleva "uskottelee" toisille lahkon jäsenille uskovansa.

Aloituksen tekijän huokaus:
"Onneksi minä en ole niinkuin tuo publikaani."

(Raamatun tarinoissa mm. Matteus edusti publikaaneja. Hän oli aikansa ns. valtion virkamies "verokarhu", jota luonnollisesti vihattiin ja halveksittiin.)

Ihmisen hengellinen rakkaus- suhde Jeesukseen - Jumalaan on kantava asia olevaisten yksilöpersoonien uskonelämässä.
Muotomenoihin jokainen pitkästyy ja siksi on oltava ohjelmaa.
Tavallisesti ns uskovainen haluaa lisää tietoa Raamatun kysymyksistä. Pelastuksen ehto ei ole teologioiden osaaminen. Raamatun asioiden selviäminen tuo mielihyvää ja iloa ja on sopivaa ohjelmaa tilaisuuksiin.

Miksi adventistit levittävät sanomaansa? Onko syynä viha ei-adventisteja kohtaan?

Miksi sitten ei-adventisti kertoo adventistien opetuksesta poikkeavan käsityksensä? Onko syytä olettaa, että siinä olisi viha takana yhtään sen enempää kuin adventisteilla?

Minä olen ex-adventisti. En vihaa ketään ja suhtaudun adventisteihin samalla perusmyönteisyydellä kuin muihinkin. Tosin joidenkin harvojen seuraa vältän, oman terveyteni ja mielenrauhani takia. Tuossa pienessä joukossa ei ole yhtään adventistia.

Se, että erosin adventisteista, johtui siitä, että en lopultakaan uskonut yhtään mitään heidän opinkappaleistaan, vaikka olen syntynyt ja kasvanut adventistikodissa. Irti kasvaminen oli kivuliasta ja hankalaa, mutta en näe sitä syynä vihata ketään.

En ole tietääkseni kovin erikoinen tapaus tässä suhteessa.

Tunnen myös niitä, jotka ovat aikuisena liittyneet adventisteihin ja sitten eronneet. Kovin vähän vihaa heistäkin löytyy.

Vaikuttaa siltä, että avauksen kirjoittaja on jahtaamassa olemattomia haamuja.

Lahkon piirissä eläminen on itse asiassa turhaakin turhempi rasite monella tapaa. Ei pelkästään lisäkulu taloudellisesti, vaan myöskin viikottainen velvoite käydä lahkon tilaisuuksissa 'vahvistamassa uskoa', niinkuin lahkon pastorit sen mieluusti ilmaisevat, on monelle rasite. Usein juuri se ainoa kunnon vapaapäivä pitää uhrata lahkolle.

Uskon vahvistusta lahkolainen tarvitsee lahkon valtaapitävien mielestä siksi, ettei vain mikään epäilys sen oppeja ja mantroja kohtaan vain pääsisi hiipimään jäsenen puseroon. Viikottainen aivopesu on siis tärkeää.

Luonnollisesti lahkon rahoittaminen on myös vahvasti sidoksissa niihin joka viikkoisiin kokoontumisiin, joissa luodaan aivopesun keinoin 'me ja ne muut henkeä'.

Oikeastaan lahkon päätavoite onkin luoda vahva ja kiinteä yhteisöllinen riippuvuus, jolla keinoin pyritään saamaan se jäsen mahdollisimman paljon riippuvaiseksi lahkostaan ja sen muista jäsenistä.

Johan se varsinainen vihaaja esittäytyi. Ei siis mikään olematon haamu.

Olisiko niin, että valtaosa ex-adventisteista on vain alkanut ajattelemaan eri tavalla ja sen vuoksi eronnut adventtikirkosta. On myös sellaisia adventisteja, jotka ajattelevat eri tavalla, mutta eivät ole eronneet adventtikirkosta. Eli mitä eroa? Kummatkaan eivät vihaa. Valitettavasti on myös sellaisia, jotka ovat jostain syystä katkeroituneet tai närkästyneet adventisteihin. Tarkoitat varmaankin näitä aloituksessasi?

<<1. He eivät ole koskaan olleet aitoja Jumalan lapsia.>>

Ovat olleet, elleivät sitten ole adventistiperheen lapsia, jotka eivät ole koskaan tulleet uskoon.

<<2. He ovat joutuneet eroon uskovaisesta adventisti-puolisostaan. >>

Jos tarkoitat sitä, että puolisot joutuvat vaikka työn puolesta asumaan etäällä toisistaan (vaikka eri maissa). Jos usko on vain toisen puolison varassa, niin toisen usko saattaa hiipua. Kumpi katkeroituu?

<<3. He ovat alkaneet elää sellaisessa synnissä, jota adventistit eivät hyväksy.>>

No joo, miksei. Joskus joku seurakuntalainen pitää syntinä jopa avoliitossa elämistä, vaikka molemmat puolisot olisivat uskollisia toisilleen. Tällainen tietenkin katkeroittaa. En usko kuitenkaan, että alettaisiin vihaamaan, jos uskovaisista on kyse.

<<4. He tuntevat omasta mielestään paremmin Raamatun kirjoitukset kuin adventistien Raamatun opettajat ja ovat eri mieltä heidän kanssaan.>>

Ei tässäkään tapauksessa ruveta vihaamaan adventisteja, käännetään vain kelkka ja tiet erkanevat, rakkaudessa.

<<5. He ovat ylpeitä ja itsekkäitä eivätkä voi sen vuoksi toimia lähimmäisten parhaaksi tai yhteisön hyväksi. >>

Ylpeys ja itsekkyys ei ole vierasta myöskään seurakuntalaisille. Valitettavasti. Siis aika yleistä seurakunnissa ja seurakuntien ulkopuolella. En usko, että ruvetaan vihaamaan ketään, vaikka ei halutakaan toimia enää seurakunnassa.

<<6. He ovat pahoja ihmisiä, joista Jumalan rakkaus puuttuu. >>

Koska Jumala on Rakkaus, niin jotka vihaavat, ovat etääntyneet Jumalasta.

<<7. He eivät ole lukeneet Raamattua eivätkä tunne sitä, joten he hylkäävät uskon, joka perustuu Raamatun hyvään tuntemukseen. >>

Harvat jättävät seurakunnan Raamatun perusteella. Valtaosa eroaa muista syistä.

<<8. He vihaavat totuutta. >>

Hmm. Siis Jeesusta?

<<9. He rakastavat syntiä. >>

Tämä on yksi syy jättää seurakunta, mutta aiheuttaako se vihaa?

<<10. He eivät suostu alistumaan minkään auktoriteetin alle: vähiten Jumalan valtaan.>>

Seurakunta ei ole kuitenkaan Jumala.