Minkä tähden tuulivoimaloiden potkurien lavat on suippoja! Jos tehtäisiin niistä kaksinverroin suuremmat, olisi saatava tehokin kaksi kertainen. Kolminkertaisilla la oilla kolminkertainen hyöty.
Miksi näin ei tehdä!!!
Miksi näin ei tehdä!!!
Tuulivoimalan potkurin lapa
TeknikkoVm.78
18777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tarkennus: viittaan tässä lavan leveyteen eli muodon suippouteen verrattuna pyöreyteen.
Suurin hyöty saataisiin, kun lavat olisivat sekä leveämpiä että pidempiä. Tämä vaikuttaa jonkinasteiselle korruptiolle, kenties muutamain urakoitsijain taholla, jotta päästään rakentamaan useampia voimaloita.
Ja myöskään napa ei kestäisi sellaista kuormaa.
ins
...ei kestäisi sellaista kuormaa...siis millaista? Nuo tehokkaimmat meillekin rakennetut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan luokkaa 3 MW. Kun niissä yleensä on kolme lapaa, merkitsee tämä sitä, että yksi lapa välittää nimellisteholla napaan reilun MW tehon ja sitä vastaavan lapaa vääntävän voimamomentin. Ja ne yleensä kestävät sen kun ne on sitä varten mitoitettu ja valmistettu. Napakin siis kestää melkein vaikka mitä, jos se suunnitellaan ja rakennetaan kestämään, ei ongelma.
Lapojen hyöty olisi moninkertainen, vaatisi se suuremmat
laakerit ja suuremmat generaattorit.
Koko konstruktio täytyisi vastata suurempia voimia.
Jopa 700 kuution betonijalka pitäisi moninkertaistaa.
lapojen kärkiin kohdistuisi valtavat keskipakoisvoimat.
Kehänopeus kasvaisi pitemmillä lavoilla ym. ym.
Eiköhän se lavan rakenteella estetään ääniongelmaa
Luuletko ettei tuulimyllyjen valmistajat ole tutkineet lapojen muotoa vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja ja viilanneet lavat parhaasen muotoonsa?
Mutta jos niitä muotoja jo vuosisatoja on tutkittu ja se suippous hyväksi havaittu, miksi maassamme vielä 1900 alkupuolellakin käytössä olleissa tuulimyllyissä lavat olivat joko melko tasaleveitä ja leveitä kärkeen asti tai jopa kärkeä kohti leveneviä?
Tuulimyllyiksihän noita nimitettiin tuolloin juuri siksi, että ne käyttivät usein myllyjä viljojen jauhamiseen.
Höyryvetureitakaan ei enää käytetä.
Maailmalla käytetään toki yhä höyryvetureita!
Aerodynaamiset ominaisuudet eivät tue leveitä lapoja. Leveät lavat toimisivat "jarruina".
Eikö tekussa opetettu v-78 lainkaan edes alkeellista fysiikkaa?
Allaolevasta linkistä voi itsekukin opiskella perustietoutta tuulivoimasta. Esim sivulla 16 osoitetaan millaisia tehokertoimia on mahdollisuus saavuttaa erilaisilla siipimalleilla.
Don Quijoten ajan malliset siivet ovat historiaa.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/114484/Oksanen_Hannu.pdf?sequence=1
http://www.tunturisusi.com/donquijote/tuulimyllyt.htm
Don Quijoten aikana siiven kärjen nopeus on murto-osa nykysistä, eikä homma silloin ollut niin tarkkaa, kunhan pyöri ja kansa sai jauhonsa. Nykyisin materiaalit, tehot ja nopeudet ovat aivan eri tasolla, joka suhteessa, Levenevä siipi on yhtä hyvä vaihtoehto kuin rakentaa kaksitasoinen suihkukone.
Onko ensi kesä taas kuiva ja kuuma?! Oiva metsäpalovaara tuulimyllyalueilla! Tuulimyllyssä on satojen metrien korkeudella suuri määrä polttoainetta. Tarvitaan vain ukkonen, laitteiston oikoseen meno, konevika tai muu jumi niin järkyttävä tulipalo tuulimyllyn huipulla ja maastossa on valmis.
Onko tuulimyllypohatat tulleet tätä pikku seikkaa ajatelleeksi? Tämäkö on nyt se tuleva Jumalan lähettämä tulimeri, josta Raamatussa puhutaan?
Tuulimyllyjen purku heti! Ennen ensi kesän kuivaa ja kuumaa kautta.
Tuulivoimalapalo Haminassa:
https://m.youtube.com/watch?v=9gxHSJerZfU
Kukaan ei koskaan tule maksumieheksi yksin;
verotettavia on tarpeeksi monta.
Heille se kuitenkin päättyy.
Myllyn hajotessa vastuu romun poistamisesta ympäristöstä on maanomistajalla. Ei mylly-yhtiöllä. Eikä yhteiskunnalla.
Kaksi 11 vuotta jo purkamatta.
Tuulimyllyt ovat Saatanasta. Niitä vastaan pitää taistella. Tai ainakin vaatia niihin leveämmät siivet.