Tämä on vähän deeppi juttu, mutta vielä Jeesuksen elinaikaan sederaterian viettoajankohta ei ollut vakiintunut. Oli olemassa kaksi erillaista tulkintaa joista käytiin vielä keskustelua parisataa vuotta Jeesuksen jälkeenkin. Meille tutunpi edustaa eteläistä tapaa joka oli siis käytössä Juudeassa, sen mukaan ateria nautittiin vasta kun aurinko oli jo laskenut eli Niskan -kuun 14. oli jo vaitunut 15. puolelle. Toinen tapa edustaa pohjoista eli Samarian ja Galilean alueen perinnettä, sen mukaan ateria tuli jo heti 14. päivän alussa. Näiden tulkintaperinteen lähtökohta on siinä koska "kahden illan välissä", jolloin ateria tulee nauttia, on. Eteläine tapa katsoi että ensimmäinen ilta tarkoitti aikaa, jolloin aurinko alkoi laskea ja toinen ilta auringonlaskun aikaan, kun taas pohjoisen perin mukaan kyse oli hetkestä, jolloin aurinko painuu horisontin taakse, ja toisen se aika, jolloin on täysin pimeää. Tämä 14. päivä oli tuolloin perjantai.
Jeesus nautti sittenkin Sederaterian!
SederJesus
21185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ja mistäs ihmeestä sinä tiedät, että tuo 14. päivä oli perjantai? Jeesus ei voinut nauttia sederateriaa 14. päivä. Silloin hänet olisi ristiinnaulittu 15. päivä, joka oli happamattomanleivän juhlan ensimmäinen päivä, joka oli sapatti, silloin ei saanut tehdä mitään työtä. Juutalaiset eivät olisi sapattina lähteneet soihdut, seipäät ja miekat ojossa Jeesusta vangitsemaan. Evankeliumit eivät anna ymmärtää, että tuo päivä olisi ollut sapatti, sen sijaan sanotaan, että sapatin aatto. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, ne otettiin sieltä vauhdilla alas. Tämä olisi ollut erikoista, jos olisi ollut jo sapatti. Johanneksen evankeliumi sanoo, että juutalaiset eivät astuneet palatsiin, jotta eivät saastuisi, vaan voisivat viettää pääsiäisateriaa. Pääsiäisateria oli siis vasta edessäpäin, sitä ei oltu vielä vietetty. Synoptisissa evankeliumeissa on siis virhe, kun ne väittävät, että olisi vietetty pääsiäisateriaa. Pääsiäinen oli lähestymässä ja ateriaa valmisteltiin, mutta ateria jonka Jeesus nautti viimeisenään ei ollut vielä pääsiäisateria. Jeesusta ei voitu ristiinnaulita perjantaina, koska Jeesus sanoi olevansa maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Perjantaista sunnuntaihin ei millään matematiikalla saada kolmea päivää ja kolmea yötä.
Jeesus nousi kuolleista viikon ensimmäisenä päivänä (sunnuntai). Ja kun Jeesus ristiinnaulittiin oli viikko sapatin aatto. Minun ymmärtääkseni sapattia vietetään lauantaisin, joten mistään muusta päivästä ei voi kyse. Ja kun lasketaan, niin se on myös kolmas päivä siitä kun Jeesus nousi kuolleista.
3. Päivä
Jeesus nousee kuolleista
2. Sapatti
Jeesus lepää haudassa
1. Päivä
Jeesus ristiinaulitaan ja haudataan
Jos , niin hänet on täytynyt
Pääsiäisen juhlasapatti on vasta 15. päivä, joka osui sinä vuonna viikko sapatille. Niin olet ainakin itse täällä joskus ilmaissut.
Kun Jeesus ristiinnaulittiin, sanotaan Raamatussa, että sapatin aatto, ja se sapatinpäivä oli erityisen suuri. Myös juhlapyhiä kutsutaan Raamatussa sapatiksi, esim. Yom Kippuria ja Helluntaita jne. Näitä päiviä, jolloin ei saanut tehdä töitä, kutsuttiin myös sapatiksi. Kun siis Raamattu sanoo, että oli sapatin aatto, se ei välttämättä tarkoita, että oli perjantai ja viikkosapatin aatto. Matteus sanoo alkukielen mukaan monikossa että sapattien jälkeen naiset tulivat haudalla. Tämä tukisi sitä, että Jeesus oli haudassa happamattomanleivän juhlan ensimmäisen päivän sapatin ja viikkosapatin.
Ja Jeesus itse sanoo, että hän on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Voit laskea miten päin tahansa, mutta perjantaista sunnuntaihin et saa kolmea yötä.
En ole koskaan näin ilmaissut täällä enkä missään muuallakaan. 15. Nisan kuuta ei ollut lauantai, viikkosapatti.
Väännän nyt rautalangasta, päivä siis eteni näin:
Perjantai 14. Nisan
-Jeesus nautti Sederaterian (ilta)
-Jeesus pidätettiin (yö)
-Jeesus tuomittiin (aamu)
-Jeesus ristiinnaulittiin (aamupäivä
-Jeesus haudattiin (iltapäivä)
Lauantai 15. Nisan > Sapatti
-Jeesus on haudassa (koko päivän)
Sunnuntai 16. Nisan
- Jeesus herää kuolleista (aamu)
Tuossa on se ongelma, että pääsiäslammasta ei teurastettu ja juhlintaa aloitettu Raamatun mukaan pilkkopimeässä Nisan kuun 14. päivän alussa, vaan 14. päivän lopussa. Kerro mitä järkeä olisi siinä, että pääsiäislampaat olisi teurastettu pilkkopimeässä, ei ihmiset olisi nähneet mitään, tuohon aikaan ei ollut katuvaloja. Raamatun mukaan päivä alkaa auringonlaskusta. Koska Raamatussa käsketään teurastaa pääsiäislammas Nisan kuun 14. päivän iltahämärissä, se tarkoittaa 14. päivän loppua, ei alkua. Tässä siis rautalangasta väännettynä:
Nisan kuun 13. päivä:
- Jeesus nautti tavallisen aterian opetuslasten kanssa (ilta)
Nisan kuun 14. päivä:
- Jeesus pidätettiin (yö)
- Jeesus tuomittiin (aamu)
- Jeesus ristiinnaulittiin, samaan aikaan kuin pääsiäislampaat teurastettiin temppelissä (iltapäivä)
- Jeesus haudattiin (iltapäivästä, ennen kuin aurinko laski ja alkoi juhlasapatti)
Nisan kuun 15. päivä
- Jeesus on haudassa
...
Sunnuntai
- Jeesus on ylösnoussut (varhainen aamu)
Koska Jeesus itse sanoi, että hän on haudassa kolme päivää ja kolme yötä, tiedämme varmaksi, että Nisan kuun 14. päivä ei voinut olla perjantai. Todennäköisin skenaario on, että Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona, torstai oli juhlasapatti Nisan kuun 15. päivä, perjantai oli arkipäivä jolloin opetuslapset ostivat ja valmistivat voiteita, lauantai oli taas viikkosapatti ja sunnuntaina hauta oli tyhjä varhain aamulla. Tämä skenaario sopii kaiken todistusaineiston kanssa parhaiten yhteen.
Talmundin, Mihnan ja Gemaran perusteella tiedämme ettei juutalaisilla rabbeilla ollut vielä kolmannella vuosisadallakaan yhteisymmärrystä siitä pitikö ateria nauttia jo heti 14. päivän alussa vai vasta 14. päivän lopussa. Olisi siis olemassa kaksi eri perinnettä. Pohjoisen perinteen mukaan lampaat teurastettiin heti 14. päivän alettua ja syötiin samana yönä. Eteläinen perinne taas teurasti lampaat vasta päivän lopussa ja söi ateriaa vasta seuraavana päivänä. Jeesus galilealaisena nautti seder ateriaa oman asuinseutunsa perinteiden mukaan, siis heti 14. päivän alussa kun lammas oli teurastettu.
Mutta Raamatun mukaan viikon ensimmäinen päivä, jolloin Jeesus nousi kuolleista, oli vasta kolmas siitä kun Jeesus ristiinnaulittiin.
Mutta Raamatun mukaan Jeesus itse sanoo olevansa haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Joten ymmärrät, että kaikkien tekstien täydellinen harmonisointi on mahdotonta, jossakin kohtaa on virhe. Ja minä väitän, että virhe on siinä, että Jeesus olisi syönyt pääsiäsaterian. Evankeliumeissa ei mainita katkeria yrttejä tai pääsiäislammasta, ainoastaan leipä ja viini. Joten itse pidän todennäköisempänä sitä, että Jeesus ei viimeisenä aterianaan nauttinut pääsiäisateriaa. Ja koska Jeesus on meidän pääsiäislampaamme, pidän todennäköisempänä, että Jeesus ristiinnaulittiin samaan aikaan kun pääsiäislampaat teurastettiin temppelissä. Luotan myös Johanneksen sanaan siitä, että juutalaiset vasta odottivat pääsiäisateriaa.
Koska oli kaksi ajankohtaa.
Galiean ja Samarian eli pohjoinen tapa:
Teurastus heti 14. päivän alussa,
ateria nautittiin SAMANA yönä.
Juudean eli eteläinen tapa:
Teurastus vasta 14. päivän lopussa,
Ateria nautittiin 15. päivän yönä.
Aina sä kynttilänjalkapelle jankkaat ja haluut olla erimieltä koko kristikunnan kanssa. Ootsä iha terve vai latva2?
Ja mitä Raamattu sanoo tästä asiasta? Raamatun mukaan lammas tuli teurastaa iltahämärissä, eli siis päivän lopussa, eikä päivän alussa pilkkopimeässä auringon laskettua.
"Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä." (2. Moos. 12:6)
Eiköhän Jeesus seurannut Raamatun sanaa eikä harhaopettajien eksytystä.
Iltahämärissä tai tarkemmin "kahden illan välissä" voi olla sekä päivän alussa että päivän lopussa, se riippuu paljon siitä kumpaa tulkintaperinnetta nöudettiin. Jeesus asui Galileassa jossa oli totuttu noudottamaan pohjoista perinnettä, täten he teurastivat karitsansa jo heti päivän alussa toisin kuin etelässä asuuvat juudealaiset. Rabbiinisten lähteiden perusteella vielä 200 vuotta Jeesuksen jälkeenkään ei vielä tiedetty kumpi tulkinta on oikea ja asiasta väiteltiin juutalaisten rabbien kesken.
Jos Jeesus kantoi selässään ristin naulitsemispaikalle, niin miten se kiinnitettiin kovaan maahan vasta tuossa vaiheessa ja saatiin pysymään pystyssä painavan ihmisen kanssa, niin ettei kaatunut kumoon?
Kiinnitettiinkö risti pystyyn ensin - eikö olisi edellyttänyt betonivalua ja betonin kuivumisen odottelua - ei mikään aidantolppakaan pysy pystyssä noin vaan. Maa-aineis tuolla alueella on vielä täysin erilaista kuin Suomessa.
Miten se risti kesti tikkaiden nojaamisen sitä vasten - vai oliko kahdet tikkaat ja kaksi ihmistä, vai miten Jeesus kannettiin sinne ylös ristiinnaulitsemista varten? Sitten ristin olisi pitänyt pysyä pystyssä vielä siihen naulojen hakkaamisen. Itsekö kapusi ylös ja toinen naulasi kiinni?
Tai jos kiinnitettiin maassa maakaavilteen, niin miten saatiin silloin risti pysymään pystyssä siinä kovassa maassa ilman betonivalua vielä ihmisen kanssa.
Miten se tehtiin?
Roomalaiset olivat mestareita teloittamisessa, eiköhän ristiinnaulitseminen ollut heille tuttua puuhaa eikä tuottanut mitään vaikeuksia tukea ristiä pystyyn.
Nykyään tiedetään että kidutettavaksi tuomittu kantoi vain ristin poikkipuuta, itse tolppa johon ristiinnaulittu ripustettiin poikkipuunvaraan oli jo valmiina kidutuspaikalla.
Saaks näit Seder aterioit Mäkkärilt vai Heselt vai mistä?
....johon ristiinnaulittu ripustettiin, kirjoitat edellä. Niin olen kuullut, ettei tuohon aikaan edes ollut mitään ristiinnaulitsemista, vaan käytettiin, johon tuo ripustaminenkin viittaa. Samaahan Paavalikin puhuu tekstissään:
13. Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu"
Wiki kertoo lisäksi:
” Historian kuuluisin ristiinnaulittu on Jeesus Nasaretilainen, jonka ristiinnaulitseminen on selostettu Raamatussa. Oletetaan, että hänen ristiinnaulitsemisensa tapahtui Golgatalla Jerusalemin ulkopuolella noin vuonna 30.[12] Raamatun evankeliumeissa ristille oli kiinnitetty kyltti, jossa luki hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi ristiinnaulitsemisen syy: ”Jeesus nasaretilainen, juutalaisten kuningas”.[13]
Tutkija Gunnar Samuelssonin mukaan Jeesus ei kuitenkaan kuollut ristillä, vaan paalussa.[14]”
Mihinkähän kyseisen tutkijan päätelmät perustuvat? Toisaalta Paavali sanoo samaa.
”.... ristille oli kiinnitetty kyltti, jossa luki hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi RISTIINNAULITSEMISEN SYY: ”Jeesus nasaretilainen, juutalaisten kuningas”.[13]”
Miksi tuo oli syy ristiinnaulita?
Kapina/kapinointia Roomaa vastaan. Rooman valtakunnassa ei ollut kuin yksi hallitsija, keisari.