Tämä on vähän deeppi juttu, mutta vielä Jeesuksen elinaikaan sederaterian viettoajankohta ei ollut vakiintunut. Oli olemassa kaksi erillaista tulkintaa joista käytiin vielä keskustelua parisataa vuotta Jeesuksen jälkeenkin. Meille tutunpi edustaa eteläistä tapaa joka oli siis käytössä Juudeassa, sen mukaan ateria nautittiin vasta kun aurinko oli jo laskenut eli Niskan -kuun 14. oli jo vaitunut 15. puolelle. Toinen tapa edustaa pohjoista eli Samarian ja Galilean alueen perinnettä, sen mukaan ateria tuli jo heti 14. päivän alussa. Näiden tulkintaperinteen lähtökohta on siinä koska "kahden illan välissä", jolloin ateria tulee nauttia, on. Eteläine tapa katsoi että ensimmäinen ilta tarkoitti aikaa, jolloin aurinko alkoi laskea ja toinen ilta auringonlaskun aikaan, kun taas pohjoisen perin mukaan kyse oli hetkestä, jolloin aurinko painuu horisontin taakse, ja toisen se aika, jolloin on täysin pimeää.
:D
:D
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ja mistäs ihmeestä sinä tiedät, että tuo 14. päivä oli perjantai, kuten toisella palstalla väität? Jeesus ei voinut nauttia sederateriaa 14. päivä. Silloin hänet olisi ristiinnaulittu 15. päivä, joka oli happamattomanleivän juhlan ensimmäinen päivä, joka oli sapatti, silloin ei saanut tehdä mitään työtä. Juutalaiset eivät olisi sapattina lähteneet soihdut, seipäät ja miekat ojossa Jeesusta vangitsemaan. Evankeliumit eivät anna ymmärtää, että tuo päivä olisi ollut sapatti, sen sijaan sanotaan, että sapatin aatto. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, ne otettiin sieltä vauhdilla alas. Tämä olisi ollut erikoista, jos olisi ollut jo sapatti. Johanneksen evankeliumi sanoo, että juutalaiset eivät astuneet palatsiin, jotta eivät saastuisi, vaan voisivat viettää pääsiäisateriaa. Pääsiäisateria oli siis vasta edessäpäin, sitä ei oltu vielä vietetty. Synoptisissa evankeliumeissa on siis virhe, kun ne väittävät, että olisi vietetty pääsiäisateriaa. Pääsiäinen oli lähestymässä ja ateriaa valmisteltiin, mutta ateria jonka Jeesus nautti viimeisenään ei ollut vielä pääsiäisateria. Jeesusta ei voitu ristiinnaulita perjantaina, koska Jeesus sanoi olevansa maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. Perjantaista sunnuntaihin ei millään matematiikalla saada kolmea päivää ja kolmea yötä.
Raamatussa on tasan yksi perinne, että pääsiäislammas on teurastettava Nisan kuun 14. päivä iltapäivällä ja näin pääsiäisateriaa kun ruvetaan nauttimaan päivä vaihtuu auringon laskettua 15. päiväksi. Jeesus oli meidän pääsiäislampaamme, hänet ristiinnaulittiin Nisan kuun 14. päivä samaan aikaan kun pääsiäislampaat teurastettiin temppelissä. Jeesus täten ei voinut nauttia pääsiäisateriaa, hän oli itse meidän pääsiäislampaamme.
Jeesus istui pääsiäisaterialla torstai-iltana. Seuraava päivä ei vielä ollut sapatti, sillä sapatti alkoi vasta perjantai-iltana n. klo 17. Juutalaiset saattoivat siis hyvällä omallatunnolla kavaltaa Kristuksen torstaina. Itse likaisen työn (kuten aina) tekivät nytkin gojimit, roomalaiset, sitten perjantaiaamuna n. klo 9. Eihän se ole juutalaisilta kiellettyä katsoa jos jotkut gojimit tekevät syntiä! Eihän goj ole edes ihminen vaan eläintäkin alempi! Kunhan ei judet itse kastele kättänsä Kuninkaan vereen! "Te gojimit valehtelette! Emme me tappaneet Jeesusta, vaan roomalaiset sen tekivät!" (Kuultu n. sata kertaa juutalaisten suusta, yleensä ryhmänä huutamalla korvaan ja heiluttamalla nyrkkiä gojn nenän edessä.)
Jeesus kuoli n. klo 15. Siinä ehtivät juutalaiset vielä hyvin hakea Kristuksen ristiltä, eikä kukaan tehnyt syntiä, kun saatiin Jeesus säällisesti hautaan, ennenkuin tähti syttyi taivahalla ja soofarin puhallettiin, että se on Herran päivä alkanut nyt!
Täytyy sanoa, etten ulkomuistista muista, alkaako juutalainen pesach aina sapatista, käsittääkseni alkamispäivä voi olla joku muukin, esim. torstai. Se ei silti aloittanut sapattia, sillä sapatti alkaa aina perjantai-iltana. Pesach ja sapatti ovat siis kaksi eri asiaa, joilla kummallakin omat sääntönsä.
Nisan kuun 14. päivä tuli nauttia pääsiäisateria ja 15. Nisan kuuta oli happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä, jota kutsutaan sapatiksi, koska silloin ei saanut tehdä työtä. Myöls juhlapyhiä kutsutaan Raamatussa sapateiksi. Jos Jeesus olisi nauttinut 14. päivä pääsiäisaterian, hänet olisi ristiinnaulittu Nisan kuun 15. päivä, joka oli juhlasapatti, jolloin ei saanut tehdä mitään työtä. Juutalaiset varmasti eivät olisi ristiinnaulinneet Jeesusta sapattina, eivätkä evankeliumitekstit anna ymmärtää, että olisi ollut tuolloin juhlasapatti. Sen sijaan se sanotaan selvästi, että oli sapatin aatto ja sapatti oli vasta seuraavana päivänä.
Samarialaiseen ja Galilealaiseen tapaan Jeesus on nauttinut aterian heti 14. alussa joka on ollut vielä torstai ilta, Jeesus ristiinnaulittiin vielä SAMANA PÄIVÄNÄ joka nyt oli jo meidän laskuissamme perjantai. Nisan kuun 15. päivä oli sinävuonna lauantai.
Ja mistäs ihmeestä sinä tiedät, että Nisan kuun 15. päivä oli sinä vuonna lauantai? Kristallipallosta?
Jeesus oli meidän pääsiäislampaamme, siksi hänet ristiinnaulittiin samaan aikaan kun pääsiäislampaat teurastettiin temppelissä, Nisan kuun 14. päivän iltahämärissä, ennen kuin aurinko laski ja alkoi 15. Nisan kuuta juhlasapatti.
Laskemaalla sherlock. Ja olen tästä jos inulle sanonut. Jos viikon ensimmäinen on kolmaspäivä siitä kun Jeesus ristiinnaulittiin, niin
3. Sunnuntai
2. Lauantai
1. Perjantai
Jos Jeesus oli haudassa kolme päivää jo kolme yötä, niin kuin hän itse sanoi, silloin perjantaista sunnuntaihin ei ole millään kolmea päivää ja kolmea yötä, laske itse sherlock.
Jeesus sanoi näin siis ennen ristiinnaulitsemista ja kuolemaansa. Näin ei kuitenkaan käynyt, ei ainakaan sanatarkasti. Kolme päivää katsottiin tulleen siitä, mikä kului ristiinnaulitsemisesta kuolleista heräämiseen. Teoria ja käytäntö ovat kaksi eria asiaa.
Et taida ymmärtää että Jeesus söi ateriaa ja ristiinnaulittiin samana päivänä! Samarialaisen ja Galilealaisen tavan mukaan Jeesus siis nautti aterian opetuslapsineen jeti 14. päivän alussa. Juutalaisen kuukalemterin mukaan vuorokausi vaihtui iltahämärän aikaan.
Ai että Jeesus söi pääsiäisaterian iltapäivällä Nisan kuun 14. päivä ja samana iltapäivänä ristiinnaulittiin? Aina vain menee paremmaksi.
Jeesus soi 14. iltana/yönä ja ristiinnaulittiin SAMAN 14. päivän aamuna/päivällä. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Sinä sekoitat nyt juutalaisen ja meidän tapamme laskea vuorokausia. Juutalaisten vuorokausi ei ala puolentaöin kuten meillä vaan jo edellisen päivän iltana.
Ja pääsiäislammas tuli teurastaa Nisan kuun 14. päivän lopulla, ennen kuin aurinko laskee, eikä pilkkopimeässä auringon jo laskettua, kun päivä alkoi.
Jeesuksen aikaan oli kuitenkin olemassa kaksi eri käytäntöä, ja kuten rabbiinisesta kirjallisuudesta voimme lukea, niin siitä oikeasta ajankohdasta ei oltu päästy yhteisymmärrykseen vielä kolmannella vuosisadallakaan.
Eiköhän mennä sen mukaan, että Jeesus noudatti Raamatun sanaa, joka sanoo, että pääsiäislammas tuli teurastaa 14. päivän iltahämärissä, ennen auringonlaskua, eikä pilkkopimeässä auringon jo laskettua.
Niin, toisen tulkintavan mukaan 14. päivän alkavana iltana ja toisen mukaan 14. päivän päättävänä iltana. Tuosta sitten vielä väiteltiin 200 vuotta myöhemmin ja väännettiin kättä kumpi tapa on sitten se oikea. Raamattu muuta ilmaise kuin että teurastus ja ateria tuli toimittaa 14. päivän sisällä enen puoltayötä eikä seuraavaksi aamuksi saanut jättää jäljelle muruakaan. Se ei kerro tuleeko ateria nauttia päivän alussa vai lopussa.
Raamattu sanoo, että iltahämärässä:
"Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä." (2. Moos. 12:6)
Jos lammas olisi tullut teurastaa päivän alussa, se olisi tarkoittanut auringonlaskun jälkeen eli pilkkopimeässä. Mieti itse kummassa on enemmän järkeä, että lampaat teurastettiin temppelissä illan hämärtyessä vai vasta yöllä pilkkopimeässä.
Sanatarkasti beyn ha'arbayim eli "kahden illan välissä". Tämä ajankohta riippui siitä kumpaa tulkintaperinnettä noudatettiin. Eteläinen tapa katsoi että ensimmäinen ilta tarkoitti aikaa, jolloin aurinko alkoi laskea ja toinen ilta auringonlaskun aikaan. Pohjoisen perin mukaan kyse oli hetkestä, jolloin aurinko painuu horisontin taakse, ja toisen se aika, jolloin on täysin pimeää.
Sinä voit tietysti uskoa, että se tarkoittaa, että pääsiäislampaat teurastettiin pilkkopimeässä auringon laskettua.
Koska Jeesus itse on meidän pääsiäislampaamme, kuten Paavali sanoo (1. Kor. 5:7), on selvää, että hänet ristiinnaulittiin samaan aikaan kun lampaat teurastettiin temppelissä, Nisan kuun 14. päivä iltapäivällä, ennen auringonlaskua.
Jeesus ei tietenkään ole mikään pääsiäislammas eikä ihmisuhri vaan hän oli marttyyri joka kuoli lahkonsa puolesta ei meidän kaikkien syntien tähden kuten virheellisesti väitetään.
Teurastaminen rituaalisesti jatkui viela kymmeniä vuosia jeesuksen kuoleman jälkeen ja sen keskeytti vain Temppelin tuho. Myös Paavali osallistui uhraamiseen jeesuksen kuoleman jälkeen.
Näyttää siltä , että juutalaiskristityille ja pakanoille oli eri säännöt ja uskomukset.
Pakanoille markkinoitiin Mithra kultin uskomukset. Kuinka häpeällistä.
Kristitty.net, mihin unohdit Mooseksen lain ? Sanotaanko laissa, että Jeesus on meidän pääsiäislampaamme?
Mooseksen lain mukaan: Niin teurastakaa pääsiäislammas ja pyhittäytykää ja valmistakaa se veljillenne, tehdäksenne Herran sanan mukaan, joka on puhuttu Mooseksen kautta.