Pärttylin yön verilöylystä ja Tukholman verilöylystä tai Santavuoren taistelun jälkeisesetä verilöylystä mutta miksi kaikkia näitä suunnttomasti karseampi verilöyly, nimittäin Tampereen verilöyly 1918, jätetään kertomatta. Lahtari kun ampui satoja ihmisiä sen suuremmin kyselemättä parissa päivässä. Ketkä VR:n tavara-asemalla, ketkä pitkin vallatun alueen pihoja ja taloja, ketkä venäläisten kasarmeilla. Lopullinen teloitusten määrä lienee lähellä jopa 2 000 henkeä.
Hävetäänkö tässä kertomatta jättämisessä vai mikä mättää kun kyllä jaksetaan lapsille opettaa satojen vuosien takaisista verilöylyistä Pariisissa tai Tukholmassa mutta oman maan tuoreet tapahtumat jätetään kertomatta.
Hävetäänkö tässä kertomatta jättämisessä vai mikä mättää kun kyllä jaksetaan lapsille opettaa satojen vuosien takaisista verilöylyistä Pariisissa tai Tukholmassa mutta oman maan tuoreet tapahtumat jätetään kertomatta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Santavuoresta puheenollen miksi ei puhuta siellä mestatuista n. 3 000 talonpojasta mutta kiihkeästi muistellaan Hailuodossa mestattuja n. 800 ihmistä. Siksikö kun Santavuoressa surmauttajana oli Armollinen Ruotsin Kuningas mutta Hailuodossa julma Venäjän Tsaari?
Ruotsalaiset petturit taas asialla. Lisää pakkoruotsia?
Ruotsinkieliset talonpojat pettivät toverinsa siirtymällä taistelun alettua marskin joukkoihin.
Suomen historian pikkujättiläinen, päätoimit. Seppo Zetterberg, 2003, WSOY, s. 176
https://fi.wikipedia.org/wiki/Santavuoren_taistelu
<<Nuijamiesten ja Klaus Flemingin huovien hautakummut Kurikassa Paavolan pelloilla.>>
Paskapuhetta että mitkään hautakummut näkyisi pelloilla yli 400 vuoden jälkeenkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Santavuoren_taistelu#/media/File:Nuijamiesten_ja_Klaus_Flemingin_huovien_hautakummut_Kurikassa_Paavolan_pelloilla._01.jpg
Tätähän tämä maailma on, yksi tappo on paha, toinen onkin jo hyvä vaikka ovatkin samanlaisia.
Ruotsalaiset petturit taas asialla.
Miksi?
Munsalan soutureiden esi-isät näytti mallia...
Parituhatta siis teloitettiin ja lapsille opetetaan koulussa että ketään ei tietenkään surmattu. Muutama pahin punikki tuomittiin linnaan mutta heidätkin hetikohta armahdettiin. Ja sitten Tampereella elettiin kuin yhtä suurta perhettä.
Opetetaanhan lapsille että paha saa palkkansa. Eikö se riitä? Jos haluavat mässäillä yksityiskohdilla, voi lukea itse sitten isompana.
Punainen ja valkoinen terrori mainitaan oppikirjoissa.
>>Munsalan soutureiden esi-isät näytti mallia...<<
Miksi Uumajan prikaati? Eikös pataljoona olisi suuruudeltaan osuvampi?
Prikaati on komiampi nimitys. Ruottalaiset on aina kuin harakat kiiltävän perässä... ja "kunnian"... niin Suomen rantarosvotkin!
Kun 1918 Ruotsin lahtarit tuli Suomen köyhälistöä teurastamaan, niin se oli Ruotsalainen prikaati, vaikka ruotalaislahtareita oli vain n. 350. Nyt oltiin "vastavierailulla", tosin aseettomina kerjäläisinä, eli pitihän se olla vähintäänkin yhtä koriaa.
Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä
Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan mukaan, sivulta 341
1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20
Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.
"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."
Sotiemme+veteraaneja+ja+heidän+jälkeläisiään+kiinnostanee+tämä+tilasto:
Sotiemme+sankarivainajat+kunnittain.+Lähde:+Isänmaan+puolesta.+Suomalaisten+taistelujen+tiet+ja+tappiot+1939-1945.+Tarmo+Metsälä.
VÄHITEN+kunnan+miesmäärästä+laskettuna+kaatuneita+talvi-+ja+jatkosodassa.+(Kuntia+oli+silloin+550+kpl)
550.+Jomala
549.+Lemland
548.+Hammarland
547.+Mariehamn
546.+Bergö
545.+Iniö
544.+Korpo
543.+Kronoby
542.+Karleby/Öja
541.+Nagu
540.+Nykarleby
539.+Pedersöre
538.+Övermark
537.+Houtskär
536.+Maksmo
535.+Terjärv
534.+Hiittis
533.+Nedervetil
532.+Närpes
531.+Hangö
530.+Munsala
529.+Brandö
528.+Paattis
527.+Esse
526.+Kaskö
525.+St.+Karins
524.+Västanfjärd
523.+Kristinestad/Tjöck
522.+Snappertuna
521.+Pargas
520.+Lapfjärd
519.+Jeppo
Lista+jatkuisi+vielä+kymmenillä+kunnilla+joissa+on+merkittävä+ruotsinkielinen+asutus.+Suruja+oli+1944+Suomen+väestöstä+hieman+alle+10%.+Rintamakarkureista+jotka+eivät+palanneet+joukko-osastoihin+oli+heidän+määränsä+yli+puolet!
Ruotsista+löytyneistä+karkureista+lähes+kaikki+olivat+suruja+ja+näitä+oli+tuhansia!
Älä+siis+halvenna+suomenkielisten+veteraanien+ja+sankarivainajien+mainetta!
On+suoraselkäisiä+surujakin+veteraanien+joukossa,+mutta+tässä+pätee+sama+sanonta+kuin+mustalaisiin,+"kymmenen+pilaa+yhden+maineen".
Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä
Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341
1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20
Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.
"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."
Kyllä oli vähissä miehet Närpiössäkin... vai oliko ne miehen kuvia?
Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan sivulla 342 kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua!
Sivulla 343:
"Erään alun perin Pietarsaaressa kootun tykkipatterin postin erikoistarkkailu paljasti, että yksikössä oli keskusteltu jo toukokuussa (1944 lisäys tämän kirjoittajan) yleisesti Ruotsiin menosta ja myös suunniteltu tällaisia hankkeita, koska taistelua "Hitlerin puolella" pidettiin turhana. Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."
Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.
Ruotsinkielinen Pohjanmaa
http://aijaa.com/OA1LwU
Kummallista ettei länsirannikon ruotsinkielisten sotilaskarkuruudesta 1944-45 Ruotsiin ole tehty perusteellista tutkimusta, ei ainakaan suomeksi.
Närpiön miehet olikin todella vähissä1944 kesällä
Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan luvussa Karkuruus Ruotsiin lisääntyy, sivut 337 - 348, kerrotaan Suomen länsirannikon "isänmaallisuusvyöhykkeen" miespuolisista henkilöistä. Ruotsin Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!
sivulla 342: kerrotaan kesällä 1944 Närpiöstä kutsutun 40 1907-1908 syntynyttä miestä aseisiin ja vain kymmenen noudatti kutsua!
sivulla 343:
Suurelta osin ruotsinkielisen 17. Divisioonan postissa pantiin merkille heinäkuussa (1944) merkille "sangen räikeää epäisänmaallisuutta: isänmaakäsitteelle nauretaan, hallituksen jäseniä solvataan, kotiväkeä kehotetaan pakenemaan Ruotsiin, jonne luvataan tulla itse perässä... Katkeruuden ja karkuruuden eräänä katalysaattorina pidettiin ruotsinkielisten asevelvollisten sijoittamista suomenkielisiin yksiköihin, joissa nämä olivat joutuneet syrjittyyn asemaan."
Tämä Suomen "isänmaallisuusvyöhyke" eli Suomen ruotsalaisten asuttama rantakaistale on noin 300 km pätkä Vaasan kahtapuolen eli Kokkolasta Kristiinankaupunkiin ja siitä hieman ohi eli aina Siipyyhyn saakka.
Kummallista ettei länsirannikon ruotsinkielisten sotilaskarkuruudesta 1944-45 Ruotsiin ole tehty perusteellista tutkimusta suomeksi.
Monissa kirjoissa asiasta vain mainitaan ikäänkuin ohimennen vaikka materiaalia luulisi löytyvän runsaastikin. Onko aihe liian arka vai mistä se on kiinni?
Jarmo Niemisen sivuilta löytyvät alkuperäiset Sotapoliisin toimintakertomukset touko-elokuulta 1944. Karua luettavaa saaristovahtien osalta!
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45
Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista lista.
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html
http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/ruotsin-puolueettomuus.html
Punaisia kaatui Tampereella taisteluissa n. 800, kerrotaan vaikka siinäkin on jo muutama sata ylimääräistä, ammuttu taistelun jälkeen. Punaisten joukkohaudassa Kalevan kankaalla on n. 2 800 vainajaa eli siitä voi kukin päätellä tämän verilöylyn hirveyden.
Sisällissodasta opetetaan kouluissa.
Opetetaan sontaa ja merkittävimmät asiat kuten valkoisten järjestämä verilöyly jätetään kertomatta.
Pakko olla kanssasi samaa mieltä, että liian vähäiseksi on asiasta kertominen koulussa jäänyt, kun kerran sinunkin yksioikoinen kommenttisi tälle palstalle päätyi.
Euroopassa oli noina vuosina paljonkin sisällissotia mutta vain Suomessa voittaja aloitti tappo-orgiat pyrkien surmaamaan kaikki hävinneen puolen asemiehet "puhdistamaan" paljon aseettomiakin. Sitä samaa touhua mitä Leninin bolsut idässäl.
Miksi suollat silkkaa valetta! Mitään erityisiä”tappo-orgioita” ei ollut eikä suinkaan puritty tappamaan kaikkia vaan valtaosa armahdettiin!
Lapsille olisi toki kannattanut kertoa yli kymmenen tuhannen punikin surmaamisesta Itä-Karjalassa ja 20 miljoonan neuvostokansalaisen murhauttamisesta Stalinin vainoissa! Eikä pahaa tekisi mainita, että 25.000 puolalaista upseeria murhattiin julmasti niskalaukauksin keväällä 1940 Katynissa.
Niihkö!? Kerro ihmeessä sisällissodista Ranskassa, Italiassa, Espanjassa, Tanskassa, Norjassa, Portugalissa, Ruotsissa tai Isossa-Britanniassa sata vuotta sitten. Saksassakin sisällissota oli pitkälti Venäjältä tulleiden valitun kansan jäsenten masinoima. Suomessakin kaikki alkoi juuri Viipurista venäläisen sotaväen turvatessa Petrogradista terroristeille lähtenyttä asejunaa ja niiden yrittäessä riisua toisen maan armeijaa aseista. Amerikassa ei tulut näiden rähinänlietsojien takia toista sisällissotaa, koska herra Hoover piti niitä silmällä. Goldmanin ämmän Hoover karkotti niin että heilahti.
No heti tulee mieleen Irlannin itsenäistymissota Britanniasta, Saksan vallankumous ja Venäjän sisällissota.
Entäpä Kuusisen Klubin murhat? Siellähän komukat ampui toisiaan urakkatahtiin...
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuusisen_klubin_murhat
P.S.
Ei nykynuorille opeteta kouluissa enää mitään historiasta.
Kuusisen klubista tuleekin mieleen natsien touhut kun Hitler siivoutti kilpailijaksi nousseen Ernst Röhmin kannattajia. Puhutaan jopa n. 1 000 murhatusta.