tulee mieleen tuo legendaarinen Äyräpään hyökkäys talvisodassa, jossa kaatui yli 40 nurmolaista.
toisena tulee mieleen Kelsinkäisen taistelu jatkosodan alkuvaiheessa Sallassa. siinä kaatui noin 170 suomalaissotilasta. miehet pakotettiin hyökkäämään avointa ja kivikkoista tunturin rinnettä ylöspäin. Tunturin päällä vihollisella oli vahvat asemat.
toisena tulee mieleen Kelsinkäisen taistelu jatkosodan alkuvaiheessa Sallassa. siinä kaatui noin 170 suomalaissotilasta. miehet pakotettiin hyökkäämään avointa ja kivikkoista tunturin rinnettä ylöspäin. Tunturin päällä vihollisella oli vahvat asemat.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Irakin sota jossa uhrataan tavallisia amerikkalaisia ja irakilaisia suuryritysten taloudellisten voittojen alttarille. Sairasta.
Tulee vastaavasti mieleen Afganistanin miehitys jolla NL ei sanut mitään aikaiseksi. Koko operaatio täysin käsittämätön ja turha.
http://www.myllylahti.fi/kirjat/jankajaa.htm
Jänkäjääkärin sota
Muisteluksia maineikkaan jääkärirykmentti JR 12 sotapoluilta
Ville Tikkanen
ISBN 952-5269-85-X
KL 99.139
sota, jatkosota, taistelu,panssarintorjunta, JR 12, JR 35, jänkäjääkäri. Salla, Kelsinkäinen, Kiestinki, Poventsa, Pirunsaari, Ääninen, Tali, Ihantala
Sidottu n. 380 s. (tarkentuu myöh.)
Ilm. 10/2003
29.00 € Sis. alv 8 %
Kuudennen divisioonan Jalkaväkirykmentti JR 12 perustettiin Sallassa 1941. Rykmentti koostui pääasiassa Lapin ja pohjoisen miehistä ja siitä tuli yksi sotiemme tarunhohtoisimpia joukkoja. Sodan kentillä ja kairoilla syntyi käsite Jänkäjääkärit. Koko rykmentti omaksui nopeasti tuon heidän komentajansa jääkärikenraaliluutnantti Albert Puroman keksimän nimen.
Sotatiensä JR 12 aloitti Sallan ja Kuusamon korpisodassa. Se koki taisteluja, jotka saavat meidät muistoissamme pysähtymään, eikä näistä vähäisin ole Kelsinkäinen. Sallan suunnalla ja Kiestingin taisteluissa jääkärit näyttivät, millainen taistelija suomalainen mies on erämaassa.
Mutta Jänkäjääkäreitä tarvittiin muuallakin. Mm. asemasodan aikana Vienan kanavalla. Erityisesti heitä tarvittiin ratkaisijan osaan Karjalan kannakselle valtakunnan puolustustaistelujen pahimpiin materiaalitaisteluihin. Talin - Ihantalan suurtaistelussa varmistivat 6. divisioona ja sen osana taistelevat Jänkäjääkärit murtumattoman puolustuksen. Se oli ihme, koko valtakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeä ja käänteentekevä voitto.
Sodan kestäessä rykmentti joutui luopumaan monista ansioituneista ja rohkeista aseveljistä. Kaatuneiden ja haavoittuneiden lista on pitkä.
Ville Tikkanen oli koko jatkosodan ajan 6. divisioonan autonkuljettajana, ajot kohdistuivat pääasiassa JR 12 huoltoon ja miehistö- ja tarvikekuljetuksiin. Hän on koonnut tähän teokseensa niin omia muistojaan kuin mukana olleiden sotilaiden, aliupseerien ja upseereiden muisteluksia sekä arkistotietoja.
Tikkanen on aikaisemmin julkaissut omat sotamuistelmansa Itärajan kahta puolta-Petsamosta Rajajoelle 1939-1944 (Myllylahti Oy 2001)
Kustantaja: Myllylahti Oy
Vuonna 1918 luokkasodan jälkeen mm. hennalassa ja tammisaaressa nälkään tapetut tuhannet vangit.
Ns. jatkosodan aikana suomalaiset tappoivat n. 18000 venäläistä sotavankia.
Isäni palveli kesällä 1944 Valkeasaaressa
III/KTR 9:n tulenjohtueessa. Hän on kertonut, et-
tä heidän tulenjohtopaikalta näki selvästi venä-
läisten joukkojen keskitykset niin selvästi,
että jokainen tiesi huomena rysähtävän. Tämä
kyllä kerrottiin eteenpäin, mutta tunnetuin syin
jäätiin vain odottelemaan. Jopa rykmenttipor-
taassa vaadittiin, että vetäydytään tukilinjalle
niin naapurin valtava tuli-isku ryöpyttää tyh-
jiä asemia. Tähän ei suostuttu ja netistähän se
seviää paljonko Valkeasaaressa suomalaisia kaa-
tui. Muistelen sen olevan jotain 600 luokkaa.
ja miksi nämä sotavangit tapettiin?
Jos Kalevin suku olisi mennyt samassa tohinassa, olisi se nostanut Suomen keskimääräistä ÄO:ta silloin ja nyt. Pystytkö Kalssu vielä tyhmempiin kommentteihin?
Mikkelissä ratsastettiin ja syötiin hekuman jälkeen kaviaaria. Suurta sotapäällikköä ei Airokaan uskaltanut häiritä nuorten luutnanttien leikeissä.....
ei Laatikaista kiinnostanut,kun piti napostella ja nautiskella herkkuja.Vyöhön piti vain saada reikiä lisää,se oli ainoa murhe.Kyllä hänellekin ajoissa asioista kerrottiin,mutta ruokailu oli tärkeämpää.
Yrittäkääs pysyä asiassa tai jättäkää kirjottamatta jos ei oo asiaa.
Kauhun päivät Hennalassa
Kirjoittanut: E m e r i t u s 22.2.2005 klo 12.33
Paljon on kätketty tovereita santaan,
Hennalan kolkkohon korpehen.
Siitä saa mainehen lahtarit kantaa,
pyövelikaartimme valkoinen.
Oi jos vielä marssimaan
pääsis kohti sortajaa,
ei oisi onnea sen suurempaa!
Kaikki jotka Hennalassa vankina on olleet,
ne kauheita tietävät kertoella.
He ovat vääryyttä kärsiä saaneet
aivan täydellä mitalla.
Oi kurja Hennala,
mielesämme manala,
keskellä kaunihin Suomenmaan.
Täällä on oikea veljesvihan kehto,
täällä se syöpyvi sydämeen.
Täällä on mustien murheiden lehto,
täällä joka kivikin kyyneltää.
Oi ihmisparkoja,
kun heidän tuskille
ei tuota lohtua taivas, ei maa.
Täällä se nousevi verihöyry maasta
uhrina lahtarikaartille.
Täällä se inhottaa lika ja saasta,
syöpyvi sorrettuihin sydämiin.
Maahan painaa toivottomuus,
mieltä murtaa katkeruus.
Kahleissa on veljeys ja vapaus.
Tänne on raastettu naista ja miestä
julmimman luokkavihan aikana,
raastettu kodeista, raastettu teiltä,
vankkojen raatajien riveistä.
Nälässä on kidutettu,
satoja on ammuttu,
keskellä humajavan hongiston.
Kenpä voisi kertoa kaikki ne kauhut
kun Hennalan leirillä kärsittiin?
Kuuluu vain räiske ja kiväärin pauhut
kun veljiä siskoja surmattiin!
Voi kurja Hennala!
huutaapi jo taivas, maa:
julmurit maahan nuo tallatkaa!
Suuri on saalis min sortajat saarti
Hennalan kauhujen karsinaan,
kun miestä ja naista tuo lahtarikaarti
tänn' säälittä raahasi ympäri maan.
Ruoskittu, silvottu,
jänteet, luutkin murskattu,
nälkäänkin satoja surmattu!
Kuitenkin jälkeen kamalien öitten
koittavi sorretuille päivä uus.
Silloin ne vapisevat jälkiä töitten,
ne joille tuttua on teloitus.
Vapiseepi valtiaat,
horjuu veljesmurhaajat,
kun nousee oikeuden puoltajat.
Paljon ootte kätkeneet tovereita multaan,
Hennelan kolkkohon korpehen.
Vaihdoitte veljesveren kuolleeseen kultaan
toimissa armeijan valkoisen.
Oi kallis kotimaa,
koskaan en voi unhoittaa
työläisveren vuodatusta kauheaa.
Mitä turhaa on siinä, että kuolee 40 Nurmoolaista. Eihän se ole edes tappio vaan maan etu. Sa(ar)namieheltä pohojalaisena olisi hyvä saada asiantunteva mielipide.
Pitää täysin paikkansa kirjoittajan näkemys Kelsinkäisen taistelun pöljyydestä. Se oli sitä uhmaa mitä Suomen herrat kokivat hyökkäysvaiheen aikana. Turhuuden turhuutta...
..kerralla aika paljon Rantasalmenmiehiä http://fi.wikipedia.org/wiki/Petäjäsaaren_taistelu ja meni siellä muitakin http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Petäjäsaari vei 117 miestä päivässä/HS20100217SI1YO02bn5
Sallasta puheen ollen, kummi-setäni/isäni setä kertoi aika hurjan tarinan juuri talvisodasta Sallassa, heillä oli ollut konekivääri asemissa, kun paikalle oli tullut (vieras?) vänrikki karttalaukkuineen ja alkanut "säätämään" sitä konekiväärin asemaa. Setä kertoi, että he ampuivatkin vähän aikaa, mutta omia, tilanne onneksi selvisi varsin pian, mutta viholisen tulitusta tuli vuorostaan niskaan.
Tampere ylivoimaisesti. Mannerheim tapatti tahallaan turhaan miehiään koska ei halunnut antaan saksalaisten "ottaa kunniaa".
Petsamo
Saksalaisethan sitä hoiti ja briteiltä se saatiin aikanaan vapaaehtoisesti. Tartossa se tunnustettiin neuvostojohtajien toimesta Suomeen kuuluvaksi.
turhia tappioita. Ilman tappioita ei sotaa voida käydä.
nurmoolaaset olivat melkein koko talvisen sodan ajan olleet reservissä ja olivat itsekin sitä mieltä ennen hyökkäystä etteivät ilikiä kotihin mennä kun ei oo sotaasana tullu oltua.
Olisipa Hjalmar verinen tiennyt tuon ennen kuin sähläsi Kiestingissä.
Isäni oli mukana tällaisessa:
Porukka oli alistettu toiselle rykmentille.
Ville Rajakaltio, olisiko ollut eversti vai majuri, pakotti porukan hyökkäämään päivänvalossa avoimen maaston yli venäläisten bunkkereita vastaan. Tarkoitus ei edes ollut vallata mitään vaan tehdä harhautus.
Rajakaltio itse piileskeli ison kiven takana ja huusi komentoja, omat miehet tähystelivät että saisiko sen hollille.
Onnistui suojautumaan niin hyvin että omatkaan eivät osuneet, sotien jälkeen perusti Ouluun suuren kuljetusliikkeen nimeltä Raja-Ville.
Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen 30.11.1939.
Jos tavoitteena oli estää Suomea liittoutumasta Saksan kanssa ja tarjoamasta tälle aluettaan N-liittoon hyökkäystä varten, niin eiköhän tuo tavoite toteutunut melko huonosti. Eli puolen miljoonan tappiot ja tulos päinvastainen kuin tarkoitettiin.
Ehdottomasti paras kommentti pitkään aikaan.
Lyhyesti, asiallisesti ja perustellen sotien turhimpien tappioiden aiheuttaja.
Eikö ole trolli ...
Yleensähän nämä "turhat tappiot" selviää vasta jälkikäteen.
Kelsinkäisessä saksalaisten piti olla mukana ja suomalaisten tukea niiden hyökkäystä, mutta nehän ei olleet pääseet ollenkaan omalle sektorille, siinä aikataulussa joka oli asetettu.