Katsoin eilen perjantaina ohjelman, jossa kaksi ihmista puhui lapsista. Toinen oli päättänyt olla hankkimatta lapsia ja toinen hehkutti elämänsä olevan täydellistä vain lapsien kanssa. Molemmat olivat mielestäni itsekkäitä . Kumpikaan ei ajatellut sitä ihmistä itseään, joka mahdollisesti syntyy maailmaan ja elää, anakin täällä Suomessa, melko pitkän elämän. Toinen oli päättänyt olla hankkimatta lapsia omien, melko itsekkäiden perustelujen vuoksi. Toinen tas hankki lapsia uhrautuvasti, myös omien itsekkäiden halujensa vuoksi. Entä itse lapsi? Siis ihminen? Hänellä on syntymästä saakka oma persoona, ahdistukset ja murheet. Ei hän ole toisten ihmisten pelinappula tai lelu kotileikissä.
Kuinka moni ns. hyvien perheiden lapsikin kärsii nykyään ja joutuu lastensuojelun valvontaan. Moni onneton ihminen raahustaa kaduilla, velkaisena ja epävarmana. Usea on kulkenut jo monen yhteiskunnan ylläpitämän laitoksen kautta.
Pitää ajatella syvällisesti ihmistä, kun puhuu lapsesta.
Kuinka moni ns. hyvien perheiden lapsikin kärsii nykyään ja joutuu lastensuojelun valvontaan. Moni onneton ihminen raahustaa kaduilla, velkaisena ja epävarmana. Usea on kulkenut jo monen yhteiskunnan ylläpitämän laitoksen kautta.
Pitää ajatella syvällisesti ihmistä, kun puhuu lapsesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.