eipä köyhyyttä voi oikein ymmärtää, jos ei itse synny köyhäksi ja koe kaikkia sen mukanaan tuomia lieveilmöitä. Miten luulette kaikkien köyhyyden tuomien kokemusten muokkaavan lapsen ajatusmaailmaa ja psyykettä?
Kuvitelkaa olevanne se tyyppi koulussa, joka saa kuulla jatkuvasti pilkkaa vaatteistaan ja köyhyydestään. Muut tekevät ulkomaanmatkoja ja kertovat niistä koulussa, muut harrastavat vaikka mitä, mutta itsellä ei ole varaa harrastaa mitään, muut saavat uudet pyörät, lumilaudat, skeittilaudat, vaatteet jne. Itse et edes kehtaa kutsua kavereita kylään koska tiedät joutuvasi kiusatuksi koulussa kotisi takia.
Aiheesta voisi kirjoittaa helposti 500 sivua tekstiä. Se on helppo syyttää muita köyhyydestä kun syntyy rikkaaksi, ja saa kaiken mahdollisen tuen elämän onnistumiseksi. Kasvaa ilman traumoja, tuetaan opiskelemaan, hommataan kesätyöpaikat/työpaikat suhteilla. Lista on loputon.
Moni onnistuu murtamaan köyhyyden syklin, hyvä niin, mutta turha moralisoida jos on syntynyt kultalusikka suussa.
Kuvitelkaa olevanne se tyyppi koulussa, joka saa kuulla jatkuvasti pilkkaa vaatteistaan ja köyhyydestään. Muut tekevät ulkomaanmatkoja ja kertovat niistä koulussa, muut harrastavat vaikka mitä, mutta itsellä ei ole varaa harrastaa mitään, muut saavat uudet pyörät, lumilaudat, skeittilaudat, vaatteet jne. Itse et edes kehtaa kutsua kavereita kylään koska tiedät joutuvasi kiusatuksi koulussa kotisi takia.
Aiheesta voisi kirjoittaa helposti 500 sivua tekstiä. Se on helppo syyttää muita köyhyydestä kun syntyy rikkaaksi, ja saa kaiken mahdollisen tuen elämän onnistumiseksi. Kasvaa ilman traumoja, tuetaan opiskelemaan, hommataan kesätyöpaikat/työpaikat suhteilla. Lista on loputon.
Moni onnistuu murtamaan köyhyyden syklin, hyvä niin, mutta turha moralisoida jos on syntynyt kultalusikka suussa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se periytyminen ei niinkään johdu taloudellisista mahdollisuuksista, vaan opituista elämänasenteista. Jos on nähnyt vanhempiensa tekevän työtä ja sillä vaurastuvan, se tarttuu myös jälkeläisiin. Vastaavasti jos vanhemmat lojuvat sohvalla ja elävät toimeentulotuella, niin myös laiskuus tarttuu.
vaikka molemmat vanhemmat tekevät töitä se ei tee heistä automaattisesti rikkaita. Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, jotka tekevät töitä, mutta joutuvat silti turvautumaan toimeentulotukeen. Vaikka omaksut työnteon asenteen kotona, niin ei sinua välttämättä mistään köyhyydestä nosta. Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka elävät kädestä suuhun vaikka tekevät töitä.
Henkilökohtaiset ominaisuudet otettava huomioon.
No mikskäs vitussa ne ei työttömälle anna edes lainaa ?? Varmaan siks kun ei siinä maksukykyäkään sitten ole.
Nykypäivänä materia ratkaisee niin hiton paljon kun täytyy koulussa olla älykännykkää yms, merkkivaatteita yms.
Köyhyydestä voi pyrkiä pois kun nykypäivänäkin mahdollisuus.
Helkkari voi jo 3 polvessa polvessa mennä surkeesti, mummo alkoholisti ja tyttärellä mielenterveys ongelmaa ja hänen poikansa lähdössä vankilaan.
Olin saamassa isältä perinnöksi köyhyyden, mutta sanoin asianajajalle, että anna jollekin muulle.
Asia ei ole musta-valkoinen. Olen itse elänyt lapsuuteni todella köyhässä kodissa. Puutteellinen ravinto johti kahtena kevättalvena verisiin ysköksiin. En tiedä miten olisimme selvinneet ilman maakellaria ja sinne kerättyä kesän ja syksyn satoa metsästä. Tontin perunat olivat avainasemassa.
Perheemme ensimmäinen polkupyörä ostettiin käytettynä sukulsiukolta. Olin silloin vajaa 10v ikäinen ja perheen nuorin.
Mitään muuta uutta en saanut kuin tavalliset hiihtovälineet jotka uusittiin 2:n vuoden välein. Koulumatkaa oli yli 3km metsää myöten. Maantieyhteys olisi ollut paljon pitempi.
Lähdin anus avoimena Ruotsiin jossa olin yhdessä vaiheessa 4 vuorokautta pelkällä kraanavedellä.
Ainoat kotini opit olivat ehdoton rehellisyys, vastuu omista teoistaan ja se, ettei ponnistelematta saa mitään.
Ruotsista paluun jälkeiset opiskeluvuodet oilvat todella niukkoja mutta sen vaiheen jälkeen kehitys on ollut vain myönteistä.
Kyllähän nykypäivänä mahdollisuuksia ja nuoret aikuiset käy töissä opiskelun ohessa. Kyllä köyhänäkin voi olla vaikka koko ikänsä jossei mitään tee.
Pappa pelataest ??
Käsitteet rikkaus ja köyhyys riippuvat täysin määrittäjästä itsestään. Mikä taso?
Kumpikin voi periytyä tai sitten ei. "Rikkaus" on helpompi kadottaa kuin täysin tyhjästä sellainen luoda.
Eräs tuttavani peri menestyvän kuljetusliikkeen jona kalustona oli parikymmentä kuormuria ja joukko erilaisia maansiirtokoneita. Perustiöauskannan muodostivat muutamat paikallisten suuryritysten vuositilaukset.
Tapahtui ennen nettiaikaa kun perijä ryhtyi johtamaan bisneksiä Italiasta käsin. Vuoden sitä kesti. Tapasin kaverin hänen ollessaan erään tutun sähkärin mukana oppimassa työtä. Tai mikä se termi silloin olikaan.
Toinen tuttavani oli pienessä marketissa lihamiehenä ja hänen vaimonsa palvelutiskissä myyjänä.
Muutaman vuoden jälkeen aloittivat oman päivittäistavara kaupan. Laajensivat toiminnan toiseen kauppaan. Pyörittivät kauppoja noin 15 vuotta ja vetäytyivät nauttimaan tuloksista.
Muutana joutovuoden aikana heppu oli yhtenä päivänä viikossa myymässä marketin tiloissa leikkeleitä. Kertoi syyksi, että on pidettävä jotain toimintaa yllä, etteivät 60000:n verot lankea maksuun. Köyhä vai pikkuäveriäs kun ei halua maksaa 60 tonnia?
Kesäpaikka ja ainakin kolme kaupunkiasuntoa.
Ei liene rikas mutta minun mittapuuni mukaan äveriäs. Silloinen verokalenteri näytti mojovia omaisuustulojen veroja.
Aineellinen köyhyys tai rikkaus ei välttämättä periydy, mutta muunlainen köyhyys ikävä kyllä periytyy, samoin muu, kuin aineellinen rikkauskin.
Ja mitä tulee tuohon, että koulussa lapsilla on hyviä vaatteita ja älykännyköitä ym. Yleensä OIKEASTI rikkaiden lapset joutuu olemaan aika vaatimattomasti koulussa. Olen itse ollut koulussa Suomen rikkaimpien perheiden lasten kanssa ja heillä ei todellakaan ollut mitenkään pröystäilevästi vaatteet ja varusteet. Nämä kaverit eivät juuri saanneet kotoaan rahaa, kuten köyhempien perheiden lapset saivat ja he usein valittivat, että; "rahaa löysikin enemmän, mitä sai kotoa."
Olen myös nähnyt, kuinka se aineellinen rikkaus ei todellakaan periydy. Siinäkin pätee vanha sanonta, että kannettu vesi ei kaivossa pysy, eli ei ne perinnöt pitkälle kanna, jos ei osaa itse huolehtia taloudestaan. Itse hankittu omaisuus pysyy paremmin ja monet köyhät rikastuvat.
Kaverini peri aikoinaan isänsä suuren kauppamarketin, hyvin toimiva yritys, nyt siitä ei ole jäljellä mitään ja kaveri elelee takuueläkkeellä vaimonsa siivellä. Kaikki kauppakiinteistöt on myyty, mitään ei ole jäljellä edellisen sukupolven rakentamasta.
Samoin on käynnyt useille näistä koulukavereistani, monenkaan perhe ei ole enään mukana Suomen rikkaimpien listalla 20 kärkipaikalla, mitä he olivat silloin. Tämän sijaan yksi kaverini pystyi nousemaan täysin köyhyydestä Suomen suurituloisimmaksi aikoinaan Alcatelin ja Nokian imussa, tosin ei hänkään päässyt nauttimaan miljoonistaan, kun sairaus vei miehen.
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/08/19/suomen-rikkaimpien-lista-meni-uusiksi
https://www.paivanlehti.fi/he-ovat-suomalaiset-satamiljonaarit-listalta-loytyy-30-henkiloa-ja-perhetta/
Ei taida joitain haitata aikuisiässäkään vaikka pätäkkää tipahtais jostain kotoa käteen. Ei se noin kaikilla vain oo.
Pätäkkää on helppo tehdä itsekin aikuisiällä, ei tarvii saada kotoa. Kotoa tuskin kukaan saa niin paljoa, kun itse pystyy pätäkkää hankkimaan.
Taas yks typerys äänessä. Työtön ei lainaakaan saa niin painu vittuun näiltä palstoilta ähisemästä. Se on mentävä sossuun jos ei ole työtä ja se siitäkin.
Miten muka työtön ei saa lainaa?? Minulle ainakin lainattiin pankista, vaikka olin työtön. Vakuudet toki pitää olla, ei muuten tietenkään saa pankista lainaa. Vakuudet on kuitenkin aika helppo järjestää, tai ei tietenkään silloin, jos ei edes uskalla mennä pankkiin neuvottelemaan lainasta.
Töitäkin taas löytyy sellaisia, joista tienaa tosi hyvin, kun vain viitsii lähteä töihin.
Vanha kiinalainen sananlasku: Joka päivä on mahdollisuus rikastua
https://www.talouselama.fi/uutiset/ala-tee-naita-perusvirheita-jos-rikkaaksi-haluat/645fbe71-1ae7-3220-9c05-df8ac9da3d3a
Niin aloituksessa oli 2 äärilaitaa rikkaus-köyhyys ni miks kumpikaan noista kun voi olla kohtalaisesti toimeentuleva.
Kyllähän nuo mieleen jäivät. Veljeni keräsi 60-luvulla palautuspulloja ja yritti viedä kauppaan, sitten kerrottiin on oltava myös kori, ennen kuin kelpaa. Lopulta hän sai rahat.
Pienestäkin osattiin iloita kuten koulun palkintorahoista, joita jaettiin kilpailuista.
Huonoista vaatteista pilkattiin kun käytiin kaupungissa. Päätin silloin että pukeudun aina siististi kun se itsestä riippuu.
Tärkeintä on toimeentulo.
Asenteet periytyvät ennemmin kuin muu.
Köyhyys periytyy niin vahvasti, että varattomat tulisi velvoittaa ehkäisyn käyttöön sosiaaliturvan vastineeksi. Sama periaate myös kehitysmaihin. Tämä mielipide siis itsekkin köyhältä henkilöltä.
"Köyhälle ei jää kuin roiston rooli", kirjoitettiin mainiosti tällä palstalla. Ja jos sairastelee, kuten köyhät monesti, vieläpäs ilman toimivaa terveydenhoitoa, niin onhan tää melkoinen maanpäällinen helvetti olemassa.
Vuonna 1964 mulla oli yhdet vaatteet ja vanha polkupyörä...nyt olen koko elämäni tehnyt ahkerasti työtä ja minulla on kaikkea tarvitsemaani. Oliskohan tuo köyhyys ja rikkaus määritelmänä enemmän asennekysymys.