Helluntailaisten kaste ja luterilaisten kaste ovat uskovien kasteita. Kun luterilaiselta kysyy uskotko apostoliseen julistukseen ja että Jeesus on ristiinnaulittu, monet vastaavat että kyllä opettaahan kirkko juuri sitä. En sitä kiellä olen lapsena saanut kasteen, käyn kirkossa, vietän joulua, apostolien kirjoituksista pidän, ja pidän itseäni uudestisyntyneenä. Veljeni on saarnaaja ja hän kehottaa minua tulemaan uskoon, mutta minähän uskon. Helluntailainen ja luterilainen ovat kasteeseen ja uskoon katsottuna samaa maata.
Luterilainen uskovienkaste.
Eenokki12
43367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Mutta MIKÄ sen osoittaa / todistaa Raamatun UT opetusten ja ohjeiden mukaiseksi, kaikille hyväksi Kristillisyydeksi. Sellaiseksi jossa ilmenee ja täyttyy ne Raamatun UT mukaisen, kaikille hyväksi Kirstillisyyden tunnusmerkit. Josita kaikkii voisvat tunnistaa Kristuksen Jeesuksen Oikeun ja Oikeasti seuraajikseen, käskynsä kaikilta osin pitäviksi ja täyttäviksi, Hänen kirkkaudeksi ja kunniaksi, "maailmalle valkeudeksi ja maalle suolaksi" riittäväksi?
Luterilainen, kuten kristillinen kaste yleensäkään, ei perustu kastettavan mihinkään omiin ansioihin, kuten hellareilla, eli ei ole samankaltainen "uskovien" kaste.
Kristillinen kaste perustuu yksin Jeesuksen sovitustyöhön, on Kristuksen lahjakaste jokaiselle, vailla hänen sen hetkistä uskoaan tai mitään omaa ansiotaan. On osa Jeesuksen sovitustyötä ja lahjavanhurskautusta.
Usko syntyy milloin syntyy, tai ei. Ilman uskoa kaste on mitätön. Yhtyneenä uskoon, synnyttää se kasteen armoliiton.
Jumalan lahja on siis valmis ja odottaa vain kunkin kohdalla sen hyväksyntää, uskossa.
Tämä on kristittyjen kaste.
Helluntailaisten "uskovien" kaste taas perustuu vapaamuurareiden opin mukaiseen, eri askelten kautta saavutettavaan "korkeampaan tietoisuuteen" ja luulo-"pyhitykseen". Hellareilla kaste on nk. 1. askel.
Sama askel-oppi, mukautettuna, on mm. vapaamuurareiden, Bill & co, luomassa AA:n, alkoholistien toipumisohjelmasssa.
Helluntailaisille uskovienkaste on uskottelua itselleen että nyt uskon. Kirkonmiesten kastama uskoo apostoleihin että he ovat alkuseurakunnan julistajia, mutta apostolien sanoma ei ole painunut sydämeen eitä muuttunut uskoksi. Helluntailaisten uskovienkaste on räätälöity muunnos valittujen lutherilaisten eksyttämiseksi ja rahan keräämiseksi. Ensin ryöstävät apostolien julistuksen sitten ryöstävät ja raiskaavat omia eksyttämiään jäseniä.
Luterilaisen kirkon papit raiskaavat teinityttöjä ja valehtelevat synnipäästön tulevan siitä, kun teinityttö levittää jalkansa ja antaa vanhan papin nussia. Siinä se varsinainen luterilaisen kirkon pappien harjoittama eksytys on.
"Helluntailaisten "uskovien" kaste taas perustuu vapaamuurareiden opin mukaiseen, eri askelten kautta saavutettavaan "korkeampaan tietoisuuteen" ja luulo-"pyhitykseen". Hellareilla kaste on nk. 1. askel."
Joko ymmärryksesi ei pelaa tai sitten vaan valehtelet.
Minun ymmärrykseni kyllä pelaa. Otahan itse selvää näistä asioista.
Helluntailaisuuden perustivat amerikkalaiset vapaamuurarit, osa heistä jopa Ku Klux Klanin täysivaltaisia jäseniä. Parham oli lisäksi pikkupoikia hyväksikäyttänyt pedofiili.
Nimitys vapaatsuunnat, kuin heidän sisäpiirin vitsinään, viittaa juuri vapaamuurareihin.
Helluntailaisuuteen on koostettuna kaikki ikivanhat ja muutama uusikin kristinuskon kieltämä harhaoppi. Hellareiden opit ovat samaa oppikaavaa kuin vapaamuurareiden, vain näennäis-hengellisiksi muunneltuina.
Myös alkoholistien AA-liikkeen oppi on samaa kaavaa: 12 askelta ja 12 perinnettä. Nuo 12 askelta ovat peräisin egyptiläisestä okkultismista: 12 askelta kohti täydellistä tietoa, 13. askel "on täyden tietoisuuden", kuoleman askel. AA:n perustivat pari amerikkalaista, alkoholiongelmaista vapaamuuraria (toinen, johtajaksi nimetty oli nimeltään "Bill"), ottaen sen toipumisohjelman suoraan näiltä, tähän tarkoitukseen muunneltuna. AA:n "ryhmät" ovat kopio vapaamuurareiden loosheista.
Helluntailaisesta puhuvat "Jeesuksen askelissa kulkemisesta", heidän upotuskasteensa on "1. askel".
Kyseessä on tässä kohdin gnostilainen, okkultistinen harhaoppi.
Vauvakaste on Perkeleestä.
Vauvakasteessa ei oteta omia askeleita mutta vanhemmat ja papit ottavat sitäkin enemmän askeleita kastaessaan lapsiparkaa jumalattomalla kasteellaan.
Helluntaikaste vie helvettiin.
Kiitos Jumalalle. Hän johdattaa kristittyjen lapset kristilliselle lapsikasteelle ja papit ja vanhemmat varoittavat lapsiansa ettei heidän askeleensa johtaisi helluntailaisten sekaan. Ihminen syntyy kasteessa ja kasteen kautta.
En tiedä, viekö se suorastaan Helvettiin, se ei käsittääkseni, itsessään vie minnekään. Mutta sen taustalla oleva oppi ohittaa Jeesuksen täyden sovitustyön, opettaa ihmisen voivan kulkea "Jeesuksen rinnalla", Häntä "seuraten", eli matkien ja näillä seuraamis- eli matkimisteoilla pelastaa itse itsensä.
Hei, siellä googlella / CIA:ssa / vapareiden looshissa! Pilkkaatte Kristuksen sovitustyötä! (Vaikka esto on laitettu, muuttavat tekstiä.)
Koska siis Jeesus otti kasteen, hellarit, Häntä "seuraten" upottavat itsensä veteen. Heille Jeesuksen kaste ei ole sijaiskaste johon uskovat ovat suljetut, vaan "esimerkki", vapaamuurari-/ hellariopin mukainen "1. askel".
He korottavat itsensä Kristuksen tasolle, jopa ylemmäs Kristusta! Jeesuksen sijaissovitus ei heille kelpaa. He sovittavat itse itseään.
Koko hellariuskonto on tätä "Jeesuksen esimerkin jäljissä kulkemista". Tämä on heidän vapaan ratkaisuvallan oppinsa ydin.
Hellareiden ehtoollinenkaan ei ole sama kuin kristityillä. Heidän nk. muistoateriansa on leivän ja viinin nauttimista Jeesuksen muistoksi, ei Jeesuksen pyhä ruumis ja veri, vaan ainoastaan "vertauskuva" tästä.
<<<<<<johdattaa kristittyjen lapset kristilliselle lapsikasteelle>>>>>>
Enpä ole yhdenkään vauvan kuullut todistavan, että Jumala olisi johdattanut hänet vauvakasteelle. Eenokki elää siellä höpöjen ihmisten maailmassa.
Minä olen kuullut monen helluntailaisen todistavan että helluntailaisuus on perkeleestä. Helluntailaisessa altaassa upotettu kuuromykkä ei voi pelastua lahkon opin mukaan koska ei voi puhua, mutta lapsi puhuu jo 1 vuotiaana. Kun Jumala johdattaa se tehtävä on annettu lapsen vanhemmille ankarana käskynä eikä lapselta vaadita mitään koska kasteessa perisynnin voima annetaan anteeksi ja lapsilla on Jeesuksen mukaan usko joka kelpaa kastetta varten.
Sinä valehtelet härskisti koko ajan Eenokki.
En valehtele. Helluntailainen puhuessaan helluntailaisuudesta vetoaa uskoonsa, tekoihinsa, ja mitä lusikalla on syötetty pelkkiä valheita vaikka omatunto soimaa. Tämä on tunnustamista. Uudesti kastettu on niin perkeleen sitomana etteivät he halua luopua ystävästään siitä lahkohengestä jonka kanssa he ovat liittoutuneet ikuisesti.
Todellisuus on, jota Raamatun ilmoitukset ovat todistamassa, niin Luterilainen vauvakaste on kirkon jäseneksi liittymistä. Tällä kasteella ei ole mitään tekemistä uskovien joukkoon / seurakuntaan liittämisen kanssa.
Uskovien kaste, - joukkoon liittyminen / seurakunnasta osallieksi tapahtuu Hengellä kastamisen kautta.
"Hengellä kastaen yhdeksi ruumiiksi............" Ei vedellä.
Lahkohengestä puhisevia susia en uskovien joukkoon ottaisi vaikka olisivat kuinka hengestä puhkuva susia. Ei lutherilainen kaste ole pelkästään kirkkoon liittymistä ja nimen antoa vaan Kristukseen kasvamista uskon kautta. Kastettava lapsi tulee kasteessa viedyksi Jumalan tykö, sana ottaa vastaa, huolimatta mitä vanhemmat siitä ajattelevat. Vanhemmat sallivat lapselle kasteen, he eivät jätä lastansa kirkon varaan, varsinkaan silloin kun ymmärtävät siellä olevien puoskareiden olevan myös perkeleen työmiehiä. Lapsen vanhemmat eivät määrää, mutta Jumala on ankarasti määrännyt vanhemmille ja kummeille että opettaisivat lasta kasvamaan todelliseksi Jeesuksen opetuslapseksi ja tietenkin varottamaan uudesti kastetuista ja muista perkeleen työmiehistä.
No montako lapsikastettua Sinä olet havainnut luterilaisuudessa olevan kuuliainen Raamatun Kirjoituksille Jumalan lapseudessaan?
Siitäkö se heidän"jumalansa" antama kasvu näkyy, kun kyseiset lapsikastetut sitten aikuisikään kasvaneina diskoissa persettään heiluttavat ja pubeissa olutta ryystävät ja kuseksivat puskiin vastaan känittävät kaikissa asioissa.
Helluntailaisten en ole vastaavaa venkkulanpeliä nähnyt seuroissaan ja vapaa-ajallaan tekevän.
Kännissäkö Sinä Eenokki12 taas yhen kerran kötiset.
No mutta kun "uudestaansyntyneet" disko olosuhteissa missä kitarat soi ja paska haisee keikistelevät saatanan ollessa mukana sitä ihmettelen en sitä etteivät lapsena kastetut ole uskossa. Kerron heille sen mukaan kun voin mitä sinä saatana teet? Haukut ja moitit heitä rakkaudettomuudessasi.
Siinä taas mieleltään sairaan ihmiset aivopieruja!
Uskovien kastetta noudattavat ovat havainneet, että mitä korkeampi on nuoren ikä, sitä epätodennäköisempää, että hän tulee kasteelle. Siksi nuorta painostetaan käymään kasteella jo silloin, kun tämä ei pane vastaan, mutta uskostakin tietää sangen vähän.
Painostuksen syy on vanhemman polven keskinäinen kilpailu. Varmistetaan "meidän lapsen" käyneen jo kasteella ja olevan uskossa, vaikka lapsi on kiiruhtanut omille teilleen jo vuosia sitten. Näin uskovien vanhempien lasten kaste on pikku hiljaa madaltunut, ja hipoo jo vauvakastetta.
Raadollista, mutta niin inhimillistä.
Tarkoitatko tuolla "painostamisella" sitä, kun vanhemmat raahaavat vauvansa väkisin kastettavaksi?
Ei vauva pistä hanttiin. Ettekö te perkeleet sano että vauva ei pysty kävelemään? Miksi vauvoja sitten tarvitsisi raahata kun eivät pysty itse kävelemään. Jeesuksen käskyn mukaan me sallimme lapsemme kastettavaksi mutta ei perkeleen nimeen lahkon upotuskasteessa?Mutta lahkolapset tai heidän lehtolapsensa raahataan nälkään, helvettiin ja vanhempien hylkäämisen ohella upotuskasteelle ja myös tikkareilla ja karkeilla. Namusetiä riittää uudesti kastettujen joukossa, hengellistä ymmärrystä ei tippaakaan.
Eikö siitä hoidosta ole ollut mitään apua??
Auttaisikohan sähköshokit?
Uudesti kastetut saavat sähköä kuin sähköankerias olisi iskenyt ja tärisevät siinä maassa makaavina. Kielet eivät "jää" mutta henki jää, vai mitä? Upotuskaste ei poista niitä ei yksittäin, eikä leegioina. Onko kokeiltu korkeajännite sähköä?
Siis ei savua - ilman tulta. Mietipä Eenokki aivan terveellä omallatunnolla asioita.
Anteeksipyyntö 2010 – historiallinen sovinto
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on yhdessä muiden luterilaisten kirkkojen kanssa ilmaissut katumuksensa ja pyytänyt anteeksi Lutherin, Melanchtonin ja heidän seuraajiensa toteuttamaa ja hyväksymää väkivaltaa ja vainoa. Luterilaiset vainosivat ns. anabaptisteja eli uudelleenkastajia uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-1600-luvulla. He jatkoivat vainoa myös myöhemmin historian kuluessa eri puolilla maailmaa.
Luterilaisten kirkkojen edustajat ovat pyytäneet anteeksi myös sitä, että kirkot ovat julkaisseet vuosisatojen ajan harhaanjohtavia tietoja anabaptisteista, vaienneet heihin kohdistuneista vainoista sekä sivuuttaneet kirkkohistorioissaan anabaptisteille tehdyt vääryydet.
Yhteisessä katumus- ja hartaustilaisuudessa maailman luterilaisten kirkkojen edustajat pyysivät anteeksi ”Jumalalta ja mennoniittisisarilta ja –veljiltä” vääryyksiä, joihin aikaisempien sukupolvien luterilaiset olivat syyllistyneet.
https://freepathways.wordpress.com/2010/09/13/anteeksipyynto-2010/?fbclid=IwAR1xl9eM-bnNRarq8K3pf3im-RBYeScS885pyTfm6r5xhUKgd--C8Hp26Dg
Anteeksipyynnön ja sitä edeltäneen useita vuosia kestäneen sovintoprosessin toteutti Luterilainen maailmanliitto (LML) puheenjohtajansa, amerikkalaisen piispan Mark S. Hansonin johdolla. Sovinnon toinen osapuoli, vääryyttä kärsineiden edustaja ja anteeksi antaja on 500 vuoden takaisia anabaptisteja nykyisin edustava maailman 1,6 miljoonan jäsenen mennoniittiyhteisö, Mennonite World Conference (MWC), edustajanaan puheenjohtaja Danisa Ndlovu ja pääsihteeri Larry Miller.
Koskettava sovintokokous ja siihen liittyvä yhteinen katumusrukous- ja anteeksiantohartaus pidettiin 22.7.2010 Stuttgartissa, osana LML:n yleiskokousta. Suomen kirkkoa edusti paikalla delegaatio, jossa oli mukana sekä kokeneita että nuoria teologeja.
Yleiskokous edustaa maailman 145:tä luterilaista kirkkoa
Ja tämä jatkuu, mietinnöksi, mitä tapahtui
Siis mitä tapahtui?
Luterilaisten anteeksipyynnön tausta
Luterilaisen maailmanliiton yhdestoista yleiskokous kokoontui 20.-28.7.2010 Stuttgartissa. Yksi kokouksen pääaiheista oli historiallinen sovinto, luterilaisten kirkkojen anteeksipyyntö mennoniittien uskonyhteisöltä maailmanlaajuisesti. Kysymys on 1500-luvulta lähtien tapahtuneista anababtistien eli uudestikastajien vainoista, jotka johtivat Euroopassa raakaan väkivaltaan: mestauksiin, elävältä roviolla polttamisiin ja muihin maallisen hallinnon kirkkojen tuella harjoittamiin julmuuksiin. Toisin sanoen katolisen kirkon kahleista vapautuneet protestantit murhasivat toisia protestantteja ja käyttivät siinä katolisen kirkon inkvisitiosta tuttuja, mitä julmimpia menetelmiä.
Reformaation isät Martti Luther ja Philip Melanchthon antoivat arvovaltansa ja teologisen tukensa vainoille ja väkivallalle puheillaan ja kirjoituksillaan. Dokumentit osoittavat, että Luther ja Melanchthon antoivat useita jyrkkiä ja väkivallan sallivia lausuntoja uudestikastajista. He eivät pelkästään hyväksyneet ihmisten vainoamista ja heihin kohdistettua fyysistä väkivaltaa, vaan jopa kannustivat vallanpitäjiä siihen sekä maallisin että teologisin perustein.
Silloinen maallinen hallinto käytti arvovaltaisten kirkonmiesten tuomitsevia puheita ja kirjallisia lausuntoja hyväksi uudestikastajiin kohdistamansa vainon legitiimeinä perusteluina. Keisarikunnassa laadittiin uskonpuhdistajien tukemana laki, joka mahdollisti vainoamisen ”laillisesti”.
Luther joutui ottamaan kantaa anabaptisteiksi nimitettyjen kristittyjen tappamiseen vuonna 1527. Hän antoi suostumuksensa laille ja kuolemantuomioille, vaikka tapahtumia hänen omien sanojensa mukaan olikin ”kauheaa katsella”.
Luther perusteli anabaptisteille määrättyä kuolemantuomiota hengelliseltä kannalta neljällä näkökohdalla: 1) Anabaptisteilla ei ole annettavaa Jumalan sanan saarnaviralle; 2) Anabaptisteilla ei ollut tarkasti määriteltyä oppia; 3) Anabaptistit tukahduttavat ”oikean opin” saarnaamisen; 4) Anabaptistit eivät pitäneet tärkeänä noudattaa maallisen hallinnon määräyksiä kieltäytyessään sotapalveluksesta.
Keisarikunnan valtiopäivät vahvistivat vainoamisen ja kuolemantuomiot mahdollistaneet lait Speyerin valtiopäivillä 1529. Samoilla valtiopäivillä uskonpuhdistusliikkeen puolelle asettuneet ruhtinaskunnat tekivät protestin, jossa ne kieltäytyivät noudattamasta uskonasioissa enää katolisen enemmistän opetusta. (Tästä protestista juontuu nimitys protestantit.) Tuloksena oli päätös, jossa protestanteille annettiin ensimmäistä kertaa virallisesti laillinen oikeus toteuttaa uskonpuhdistusta, eli ”luterilaisuudesta tehtiin sallittu uskonto” katolilaisessa Roomalais-Saksalaisessa Keisarikunnassa. Päätettiin, että kunkin ruhtinaskunnan uskonto määräytyy ko. hallitsijan uskonnon mukaan.
Mutta on paradoksaalista, että samalla anabaptistien toiminta kiellettiin kuolemantuomion uhalla. Koska kuolemantuomio koski kaikkia baptisteja, tapahtumaa on pidetty lain varjolla toteutettuna kansanmurhana. Keisari Kaarle V:n allekirjoittamassa laissa käskettiin kaikkia keisarikunnan hallitsijoita ja upseereita ”…että jokainen uudelleen kastettu tai joka kastaa uudelleen,olkoon mies tai nainen, ja ymmärtäväisessä iässä, tuomitaan ja saatetaan luonnollisesta elämästä kuolemaan tulella ja miekalla tai vastaavalla kunkin tapauksen mukaisesti, ilman sitä edeltävää hengellisen tuomarin inkvisitioita”.
Lisäksi säädettiin, että mikäli joku ei tuo lapsiaan kastettaviksi, hän joutuu tuomituksi saman lain nojalla, ja myös ettei kukaan saa olla ilmiantamatta ketään, joka saattaa yrittää paeta näitä määräyksiä.
Lutherin hyväksyntä tällemenettelylle ilmenee hänen lausunnoistaan. Hän kirjoitti vuonna 1536:
Hän kirjoitti vuonna 1536:
”Se että kapinamielisistä opin uskonkappaleista tulee rangaista miekalla, ei tarvitse lisätodisteita. Loppujen lopuksi, anabaptistit pitävät kiinni opinkappaleista, jotka käsittelevät vauvojen kastamista, perisyntiä, ja inspiraatiota, joilla ei mitään yhteyttä Jumalan Sanaan, ja vastustavat sitä toden teolla. — Maalliset viranomaiset ovat velvoitetut estämään ja peittelemättä rankaisemaan vääristä opeista. — Sillä ajatelkaapa vain, mikä katastrofi seuraisi sitä, että lapsia ei kastettaisi? — Tämän lisäksi anabaptistit eroavat kirkoista — ja he muodostavat omia papinvirkoja ja seurakuntia, mikä on myös vastoin Jumalan käskyä. Tästä kaikesta käy ilmi selvästi, että maallisten viranomaisten pitää määrätä ruumiillinen rangaistus rikkojille –. Myös silloin, kun on kyse pelkästään hengellisestä opinkappaleesta kiinnipitämisestä, kuten vauvojen kastaminen, perisynti, ja tarpeeton erottautuminen, — me päätämme, että itsepäiset lahkolaiset täytyy näissäkin tapauksissa tappaa.” (Armstrong; Luther: Pamphlet 1536; suomennos.)
Jälkiä uskonpuhdistajien tuomitsevista lausumista on edelleen luettavissa luterilaisen kristinopin perusteksteistä, Tunnustuskirjoista. Esimerkiksi Augsburgin tunnustuksessa esiintyy useita anabaptistit ankarasti tuomitsevia lausuntoja.
Sittemmin on käynyt ilmi, että siihen aikaan oli myös sellaisia luterilaisia teologeja, jotka julkisesti vastustivat vainoamista. Esimerkiksi Lutheria hieman nuorempi aikalainen, stuttgartilainen uskonpuhdistuksessa aktiivisesti toiminut teologi Johannes Brenz (1499-1570), kuului niihin, jotka eivät hyväksyneet anabaptistien vainoa. Brenz oli siis luterilaisena päätynyt toisiin ajatuksiin kuin Luther, samoista teologisista lähtökohdista.
Tämä osoittaa, että samassa historiallisessa tilanteessa oli silloin mahdollista olla myös toista mieltä. Olisi ollut mahdollista asettua vastustamaan kirkollisia ja maallisia vallanpitäjiä. Lutherin ja Melanchtonin asettumista julmuuden ja väkivallan kannattajiksi on vaikea puolustella, vaikka historialliset kulloisenkin ajan erityispiirteet ja rajoitukset onkin otettava huomioon.
Tässä yhteydessä ei ole mahdollisuutta tarkastella anabaptisteihin kohdistetun vihan syvempiä syitä, mutta ilmeisenä syynä oli heidän feodaaliyhteiskunnan ilmapiirissä erittäin radikaalina pidettävä pyrkimyksensä kohti yksilöllistä, omakohtaista uskonelämää ja samoin pyrkimyksensä asettaa kristityn omatunto yhteiskunnan vaatimusten ja vallankäytön edelle. He katsoivat lisäksi, että liittyminen Kristuksen seuraajaksi tulee olla vastuuntuntoisen aikuisen ihmisen ratkaisu. Lapsikastetta he pitivät sekä epäraamatullisena että hengellisesti merkityksettömänä.
Silloisia kirkkoja, niin katolisia kuin uusia protestanttisiakin, kauhistutti ajatus, että tavalliset ihmiset ottaisivat uskonnon vapaasti omiin käsiinsä ja tulkitsisivat Raamattua itsenäisesti. Anabaptistit vaativat valtion otteen irrottamista uskosta, ja tästä eivät myöskään maalliset ruhtinaat pitäneet. Rangaistus tästä harhaoppisuudesta oli teloitus.
Marttyyrikertomukset ovat edelleen elävä osa mennoniittien perinteellistä hartauselämää. Marttyyrikertomusten toistaminen yhä uudelleen sukupolvesta toiseen jumalanpalveluksissa on ollut vuosisatojen ajan luomassa mennoniittien hengellistä identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta. (Kuvassa: Anneke van den Hoven elävältä hautaaminen Brysselissä 1597. Muita säilyneitä piirroksia täällä.)
Lisäksi Edmund Hamer Broadbent on kuvannut anabaptistien vainoja ja johtohenkilöiden kohtaloita v. 1931 ilmestyneessä teoksessaan The Pilgrim Church (osin suomennettu nimellä Seurakunnan vaellus).
Yleiskokous päätti anteeksipyynnöstä
LML:n yleiskokouksen yksi päivä, 22.7. 2010, oli varattu kokonaan anabaptisien vainoja kokevan kysymyksen hallinnolliseen käsittelyyn osana kokouksen virallista asialistaa, sekä asian hengelliseen ratkaisuun: luterilaisten kirkkojen kollektiiviseen katumukseen ja anteeksipyyntöön mennoniittojen kirkkokunnalta. Yleiskokouksessa asiasta pidettiin useita puheita ennen päätöksentekoa. LML:n puheenjohtaja, Amerikan evankelis-luterilaisen kirkon piispa Mark S. Hanson totesi puheessaan, että luterilaiset uskonpuhdistajat syyllistyivät evankeliumin sanoman väärinkäyttöön hyväksyessään väkivallan ja vainoamisen uskonnollisin perustein. Myös Englannin kirkon arkkipiispa Rowan Williams johdatteli teemaan teologisella johdantopuheellaan.
Kokouksessa kuultiin myös mennoniittojen edustajien puheenvuorot, minkä jälkeen äänestyksellä virallisesti hyväksyttiin LML:n anteeksipyyntö mennoniittikirkoille. Eri maiden delegaatioiden jäsenet, suomalaiset muiden mukana, hyväksyivät yksimielisesti liittokokouksen päätökseksi lausuman “Action on the Legacy of Lutheran Persecution of Anabaptists”.
Asiakirjassa ilmaistaan luterilaisten kristittyjen suru ja katumus tapahtuneesta sekä sitoutuminen yhteisesti anabaptisteihin ja heidän seuraajiinsa kohdistettua väkivaltaa, vainoa ja kärsimysten sivuuttamista koskevaan anteeksipyyntöön.
Kokouksessa todettiin, että tämän päivän luterilaiset eivät tietenkään ole suoraan syyllisiä reformaattoreiden aikaisiin synteihin, mutta anteeksipyynnöllä halutaan sovittaa menneisyyden haavoja ja osoittaa, että tämän päivän luterilaiset kristityt pitävät menneitä tekoja kristillisen uskon vastaisena, syntinä lähimmäisiä vastaan. Siten se on pyydettävä anteeksi niiltä joita vastaan se on kohdistunut, kuten Raamattu opettaa.
Historian väkivallanteot ovat muodostuneet taakaksi ja jopa yhteistyön esteeksi myös luterilaisille kirkoille seuduilla, jotka ovat myös mennoniittikirkkojen vaikutusaluetta, erityisesti Kanadassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sovinnonteolla rakennetaan kristittyjen kirkkokuntien välistä luottamusta ja yhteistyötä myös tulevien sukupolvien näkökulmasta.
jne. linkistä lisää. Mutta "tänään" kannattaa miettiä Eenokki, että miksi puhaltaa Martin hiillokseen ja lämmitellä itsekin niillä tulilla, sekä suullaan tunnustaa asiaa - josta jo on tehty parannusta.
Jeesus Kristus on Herra - huulten todistus. Siinä tulee se rauha, jos - vain suu tunnustaa Herrauden, ja johon ihminen on kastettu Jeesuksen Kristuksen nimeen.
Nimikristilliset siinä anteeksi pyytelevät paremmin sanottuna syyttävät Lutheria ja lutherilaisia uskonpuhdistuksen mukana olleita tunnustuksellisia, perusteettomasti. Nämä ovat juuri niitä koiria ja sikoja jotka paimentavat johtavat laumaansa eivätkä he kuulu Lutherilaisuuteen koska toisin opettavat toisin elävät. Suomen homokirkko on osoitus siitä mitä he ovat ja mitä nimikristillisten kirkko on. Kastettuja pakanoita on joilta usko puuttuu. Koska ne perkeleet pyytävät anteeksi kun ovat suuren joukon tukeen luottaen erottaneet uskovaiset papit ulos kirkosta. Eivät pyydä anteeksi sitäkään että ovat vuosikymmenien ajan johtaneet kansalaisia harhaan. Raamattu ei anna armoa kerettiläisille joita kasteen uusijat ovat.
Niin se Eenokin marttilainen henki haisee pahalle ja perkeleet lentelevät hänen huuliltaan. Tuskin hänen huuliltaan kuullaan sitä, että Pyhän Hengen voimasta kirkastaisi Jeesusta ja sanoisi, että Jeesus Kristus on Herrani ja Vapahtajani.
Eli Eenokki ei pääse halitoosistaan eroon
Koska maallinen esivalta on päättänyt antaa kaikille lahkoille luvan toimia kuin rotat niin pitäähän heidän pestä kätensä siitä tuomitsemalla Lutherilaisuus anteeksi pyytämisellä. Nämä jumalattomat papit ja piispat joiden pitäisi pyytää anteeksi omia tekojaan mitä ovat aiheuttaneet historian aikana ja nykyään. Se mitä nähdään jokainen voi todeta että montako presidenttiä, hallitusmiestä, eduskunnan jäsentä, oikeuslaitoksen väkeä on kuollut Jeesus nimi huulillaan?
Heidän tekonsa seuraa heitä ja sama koskee uudesti kastajiakin.
Voi kuule Eenokki, sinun olisi monin verroin kevyempää elää, kun pääsisit tuosta katkeruudestasi. Se kalvaa sinua niin kauan kuin siitä kiinni pidät ja pahimmassa tapauksssa se vie sinut ennenaikaisesti hautaan.
ei tämä eenookipoika tiedä, että luterilaisuus se vasta lahko onkin. Perustuu kokonaan yhden entisen katolilaisen munkin ajatuksille. Vaikka jostain asioista jotain ymmärsi, niin monesta asiast ei todellakaan ymmärtänyt.
Järkyttävää lukea näitä eenokin kirjoituksiai, että ei voi ymmärtää miten ihminen voi kehua olevansa uudestisyntynyt?
Sanooko Jeesus nyt eenokkipojalle, että hvyin kirjoitettu, sinä uskollinen palvelija?
Voitko Jeesuksen edessä kirota muita ihmisiä, koska HÄn on maksanut hinnan verellään jokaisen puolesta>?
Sanomisistasi sinut tuomitaa, miten edes uskoallat täällä kaikkien ihmisten edessä edes kirjoitella toisista tuolla tavalla, ihmisistä, joiden elämän puolesta Jeesus on verensä vuodattanut ja antanut ruumiinsa hakattavaksi?
Saatana on sinulle tehnyt paljon. On saanut korvasta vieden lahkoon joka ei ole Jumalasta ja syöttänyt sinulle omaakin paskaasi. Turhaan sinä lahkoriivattuna siis niiden henkien vaikutuksen alaisena möliset uskostasi ja muustakin joka on sinun omaa, sitä ihteänsä. Etkö sinä tosinuija jo osaa aiemmista kirjoituksistani lukea kun olen maininnut kenen kanssa Herra on ja kenen ei. Olenko koskaan kehunut en ole mutta siitä olen hyvin tietoinen että perkeleen sisäsiittoisen eivät peri Jumalan valtakuntaa ja se sana seisoo raamatussa.
Kuka aloitti lapsikasteen?
100- ja 200-luvuilla Ireneus, Hippolytus, Origenes, Kyprianus Karthagolainen Afrikan paavi joka ehdotti, että lapset tulisi kastaa 250 jaa. Perinteinen aikuiskaste muutettiin lapsikasteeksi. Lapsikasteen vakiinnutti Augustinus (400 jaa), jonka mukaan "kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen". Lapsikasteen yhteydessä alettiin korostaa perisynnin poispesemistä. "Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja." Hän katsoi, ettei kukaan voinut pelastua ilman kastetta ja kirkon jäseneksi tulemista. Evankeeliset ovat kuitenkin jatkaneet apostolista tapaa ja kastavat edelleen ainoastaan uskovien kasteella eivätkä ole katolisen piispan oppia omaksuneet. Jeesus itse esimerkkinä. Johanneksenkin kasteen ottaneet kastettin myöhemmin Herran nimeen. Kristillisen kasteen taustana on Johanneksen kaste ja myöhäisjuutalaisuuden proselyytti- eli käännynnäiskaste. Ne taas olivat saaneet lähtökohtansa Vanhan Testamentin lain puhdistusmääräyksistä (4Moos.19:20; 31:19- 20 ym.). Kristuksen perintönä jäi evankeliumin julistus sekä kaste Herran nimeen, kaste on tarkoitettu Jeesuksen vapaaehtoisille seuraajille. ”..se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät” (Mt.7:14). Veden pirskottaminen päälle ei siis ole kuin siunausta muistuttava toimitus, joten sitä ei voida pitää Kristuksen kasteena. Käännynnäiskaste on aina upotuskaste. Hätäkasteoppia harjoitetaan Augustinuksen oppien mukaan. Hätäkasteen voi toimittaa kirkon jäsen tai muu kristitty, jos lapsen pelätään kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa. Raamattu ei tunne hätäkastetta eikä sitä ole siellä, maapallokin oli litteä kirkon kirouksen uhalla. Saksalaisen filosofin Immanuel Kantin (1724-1804) mukaan valistuksen päämääränä oli vapauttaa ihmiset henkisen alaikäisyyden tilasta, johon yksilöt olivat joutuneet siksi, että eivät uskaltaneet käyttää omaa järkeään. ("Uskalla tietää", "käytä rohkeasti omaa järkeäsi.") Augustinuksen historiaa ja elämää käsitellään myös suomalaisessa lukiouskonnonopetuksessa, kyse ei ole fiktiivisestä henkilöstä. Valistuksella kyseenalaistettiin kirkkojen opetuksia, tässä tapauksessa pureuduimme raamatun ja kirkon opetuksen eroihin emmehän kannata ateismia. Rahasta, syntien anteeksiannosta ja jäsenhankinnasta kumpuaa usein miten mitä merkillisimpiä harhaopetuksia. Totuus kuitenkin on, että ei ole muuta nimeä kuin Jeesus Kristus, jossa meillä on pelastus ja syntien anteeksiantamus ja yksi apostolinen Pyhä kaste Kristuksen nimeen.
Lapset
Jeesuksen luo tuotiin myös pieniä lapsia, jotta hän koskisi heihin. Tämän nähdessään opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus kutsui lapset luokseen ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse." Luuk 18 [Lapsia tulee kuitenkin siunata!]
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Jos joku tahtoo seurata?"
"Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan." (Mt. 16:24–27)
Perinne ja traditio
Ortodoksit ja evankeeliset kastavat vain upottamalla, koska Kreikan kielessä kaste tarkoittaa upottamista. Kaste on kristillinen toimitus, jossa kastettu liitetään kirkon eli Kristuksen ruumiin jäseneksi. Kreikkalaisessa Uudessa testamentissa käytetään kastamisesta verbiä baptizō, "upottaa", "painaa veden sisään", "pestä", "kastaa", ja kasteesta substantiivia baptisma. Kristillisen kasteen perustana on lähetyskäsky Raamatussa: »Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."» (Matteus 28:18–20) Käännynnäiskaste on eri asia kuin kristillinen kastetraditio.
Arkistomateriaali:
-Uskontotiede: 324 jaa laspikaste yleistyi vallitsevaksi. Valelukastetta ei kuitenkaan hyväksytä nykyaikana tosikristittyjen ja evankeelisten seurakunnissa.
-Lisätiedot linkeistä, nimet sisältävät linkit. Jos haluat pureutua asiaan, niin katolilaisten arkistoista löytyy koko historia. Kaikkea tietoa emme saa mahdutettua yhdelle sivulle, tästä on hyvä aloittaa tutkiminen. http://www.newadvent.org/cathen/11306b.htm
Tämä mahtuu yhteen lauseeseen te olette isästä perkeleestä.
Aivan Marttilainen sananparsi - ja sehän Eenokin sanavarastoon ja henkeen hyvin käy.
Eli Eenokki ja perkeleet pulppuaa hänen huuliltaan.
Etkö edes hoksaa Eenokki poloinen, kuinka tyhjänpäällä on muotouskonnollinen sydämesi. Voi sinua.
Onko alkukirkon Piispan opetukset suurempia kuin 12 apostolin? No eivät varmaan, lue itse tämä sivusto: Tutustu Ireneuksen, Hippolytuksen, Kyprianuksen ja Augustinuksen historiaan. Lapsikastetta puoltavat kirkkokunnat tulkitsevat kirkkoisä Tertullianuksen (n. 150–225) noin vuodelta 200 jaa. olevasta kirjoituksesta De baptismo, että lapsikaste on vanha apostolinen tapa. Raamatussa kuitenkaan ei ole yhtään lapsikastetapausta. Kuka aloitti lapsikasteen? Vastaamme siihen katolilaisten arkistojen pohjalta. Olit sitten kirkon pappi tai kuka tahansa, voit hoitaa tämä asian kuntoon.
Jeesuksen Vuorisaarna Matteus 5-7
Vuorisaarna on "uuden liiton" perustuslaki, jossa Jeesus tulkitsee dekalogin käskyjä uudella, syvällisellä tavalla: "Teille on opetettu, mutta minä sanon teille..." Vuorisaarna edustaa mielialaetiikkaa: pelkkä käskyjen ulkokohtainen täyttäminen ei riitä, vaan tarvitaan oikeaa mielenlaatua - motiivien vilpittömyyttä ja ajatusten puhtautta. Vuorisaarnan etiikka tiivistyy Jeesuksen kultaiseen sääntöön: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille." (Matteus 7:12) - Älä vanno, puhu totta. - Älä kosta: voita paha hyvällä. - Älä vihaa: rakasta vihollisiasi. - Älä tuomitse muita: korjaa omat virheesi ensin. - Älä murehdi: Jumala huolehtii kaikista luoduistaan. - Karta tekopyhyyttä: ole vilpitön. - Koko aarteita taivaaseen: hyvät teot. - Ahdas portti ja kaita tie - elämä. - Avara portti ja lavea tie - kadotus. - Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä. - Huono puu tekee huonoja hedelmiä.
Nämä teesit pohjautuvat myös kirkkojen yhteiseen viralliseen ekumeeniseen apostoliseen uskontunnustukseen, joka muotoutui jo (200-500) luvuilla, silloin laadittiin 3 eri uskontunnustumallia harhaopeista erottautumiseen: Apostolinen uskontunnustus (200 luvulla), Nikean uskontunnustus (300 ) ja Athanasiuksen uskontunnustukseen (500) luvulla. Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan luojaan. Kaikki helluntailaiset, luterilaiset, ortodoksit ja vapaat kristilliset suuntaukset pitäytyvät tässä virallisesssa tunnustuksessa. Kristinuskon ulkopuolelle jää jokainen oppi, joka ei tunnusta Kristusta Jumalan pojaksi: "kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, istuu Jumalan Kaikkivatiaan oikealla puolella, tuomitsee eläviä ja kuolleita. Ja Pyhään Henkeen... Esimerkiksi Jehovan todistajat eivät voi yhtyä ks. tunnustukseen. Myös monet kirkot tai yksilöt voivat unohtaa noudattaa näitä kristillisen etiikan tärkeimpiä perusarvoja, he tekevät jumalasta ihmisen kuvan. (Lähdekirjallisuus -Tiimonen wsoy)
Lähteitä http://www.ortodoksi.net/index.php/Vuorisaarna
Alajärven entiseltä kirkkoherralta kysyttiin joskus 70 luvulla , kumpi kaste on oikein.Lapsikaste vai helluntailaisten kaste.Hän sanoi viisaana miehenä, molempia käytetään.Hänen ystävänsä joka oli alajärven helluntaiseurakunnan vanhemmistoa oli hyvä ystävä ja sotakaveri.Talvisodan kovissa taisteluissa nämä kaksi olivat suunnilleen viimeiset elossa ja ehjinä kuukausien jälkeen alajärveläiskomppaniassa.He taistelivat yhdessä suomen ja perheidensä puolesta eikä heidän uskovina kannattanut riidellä typeristä opinkappaleista vaan rakastaa lähimmäisiään ja tehdä rehellistä työtä.Tämän on minulle kertonut alajärven helluntaiseurakunnan vanhempi jäsen toissa kesänä prisman pihalla helluntaiaktiossa.
Sinä tollo sanot opinkappaleita typeriksi ja samalla sanot sen Jumalasta. Kehtaan nimitellä Jumalaa. Sinä ja sinun rakkautesi. Tänään ovat idiootit liikkeellä.
Kysyn Eenokilta, onko hän uudestisyntynyt ja henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen sekä uskooko hän Raamatun olevan Jeesuksen Sanaa?
Polvistutko päivittäin ja sanot; "Jeesus Kristus on Herra, jonka tunnustan sydämeni Herraksi"!?
Mitä Eenokki vastaat sydämestäsi, kun Jeesus kysyy: "Olenko MINÄ sinulle rakas?!'"