Ydinvoiman tärkein tehtävä nyt ja tulevaisuudessa on taata Suomeen riittävä sähköenergia puhtaasti, hiilidioksidineutraalisti ja suurella omavaraisuusasteella:
Nämä luvut ovat tuttuja meille kaikille, mutta valitettavan usein ne näillä palstoilla unohtuvat esimerkiksi tuulivoimalla haihattelijoiden puheenvuoroissa:
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/energiankayttosuomessa/
Sähkönkulutus Suomessa
1970 noin 20 TWh
1980 noin 40 TWh
1990 noin 60 TWh
2000 noin 80 TWh
Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2003 (2002)
84,7 TWh (83,5 TWh )
16,2 MWh / asukas (16,0 MWh / asukas)
Vuonna 2003 Suomessa käytettiin sähköä noin yhden prosentin verran enemmän kuin edellisenä vuonna.
Sähkön käyttö kasvoi hieman joka sektorilla. Teollisuuden sähkön käyttö kasvoi vajaa puolitoista prosenttia
edellisestä vuodesta. Koti- ja maatalouden sähkön käyttö kasvoi kaksi ja puoli prosenttia. Sähkön
siirto- ja jakeluhäviöt pienenivät viisi prosenttia.
Tuotanto 2003
Tuulivoima 0,1 TWh
Ydinvoima 21,8 TWh
Vesi 9,3 TWh
Tuonti 4,9 TWh
Yhteistuotanto 28,7 TWh
Lauhdustusvoima 20 TWh
Aukeavatko silmät ? Sähkön kulutus kasvaa 20 TWh 10:ssä vuodessa!
Hiilidioksidineutraaleja on vain ydinvoima ja tuulivoima sekä vesi. Tuulivoiman vaikutus on täysin marginaalinen. Vesivoimaa ei voi enää lisätä. Biomassa on suuri kysymysmerkki ? Valmistuessaan viides pystyy täyttämään syntyvää monttua, mutta mitä seuraavat 10 vuotta ? Säästö? Tuulivoima ? Biomassa? Vanhojen fossiililaitosten iän jatkaminen?
Eiköhän ole parasta laittaa kuudes suunnittelupöydälle !
Nämä luvut ovat tuttuja meille kaikille, mutta valitettavan usein ne näillä palstoilla unohtuvat esimerkiksi tuulivoimalla haihattelijoiden puheenvuoroissa:
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/energiankayttosuomessa/
Sähkönkulutus Suomessa
1970 noin 20 TWh
1980 noin 40 TWh
1990 noin 60 TWh
2000 noin 80 TWh
Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2003 (2002)
84,7 TWh (83,5 TWh )
16,2 MWh / asukas (16,0 MWh / asukas)
Vuonna 2003 Suomessa käytettiin sähköä noin yhden prosentin verran enemmän kuin edellisenä vuonna.
Sähkön käyttö kasvoi hieman joka sektorilla. Teollisuuden sähkön käyttö kasvoi vajaa puolitoista prosenttia
edellisestä vuodesta. Koti- ja maatalouden sähkön käyttö kasvoi kaksi ja puoli prosenttia. Sähkön
siirto- ja jakeluhäviöt pienenivät viisi prosenttia.
Tuotanto 2003
Tuulivoima 0,1 TWh
Ydinvoima 21,8 TWh
Vesi 9,3 TWh
Tuonti 4,9 TWh
Yhteistuotanto 28,7 TWh
Lauhdustusvoima 20 TWh
Aukeavatko silmät ? Sähkön kulutus kasvaa 20 TWh 10:ssä vuodessa!
Hiilidioksidineutraaleja on vain ydinvoima ja tuulivoima sekä vesi. Tuulivoiman vaikutus on täysin marginaalinen. Vesivoimaa ei voi enää lisätä. Biomassa on suuri kysymysmerkki ? Valmistuessaan viides pystyy täyttämään syntyvää monttua, mutta mitä seuraavat 10 vuotta ? Säästö? Tuulivoima ? Biomassa? Vanhojen fossiililaitosten iän jatkaminen?
Eiköhän ole parasta laittaa kuudes suunnittelupöydälle !
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joo olis viisainta laittaa kuudes ja samantien seitsemäs suunnittelupöydälle ja sijoittaa ne siten että lämmön ja sähkön yhteistuotanto on mahdollista ja toki tahtoisin lisää tuuivoimaloita ja muita uusiutuvia.
BTW en tiedä tiedätkö mutta Vantaanjoessa on pato siinä vanhankaupunginlahdella ja padossa on ainakin joskus ollut vesi voimala. Onko tuo voimala käytössä ja jos ei niin miksi? tilannehan on se että pato on suojeltu jokatapauksessa jolloin voimalan päälläpitäminen tai pitämättömyys on triviaalia ympäristön kannalta.
Mutta silti muistaaksen käytössä ja syöttää sähköä verkkoon.
Keski-Suomesta ja varmaan muualtakin löytyy useitakin vastaavia suojeltuja "pienvoimaloita" joiden teho on/olisi käytännössä mitätön, mutta ovat edelleen toiminnassa tai ainakin paikallaan. Syynä on museovirasto joka haluaa säilyttää näitä pieniä voimaloita tekniikan ja sähköntuotannon museoina. Siksi tekniikkaa ei saa uusia tai toisaalta poistaa?
Sama koskenee myllypatoja, teollisuusmuseoita ja ruukkeja, patoja on hankala ottaa ympäröivien rakennusten vuoksi hyötykäyttöön mutta purkaakaan ei saa.
Jeps, kyllä tuulivoimaa saa rakentaa, mutta tulee taas muistaa sen realistiset mahdollisuudet. Eli ei todellakaan puhuta ydinvoiman korvaajasta.
Tässä hiukan tuulivoiman faktaa kehityksestä Suomessa. Tiedot seuraavasta raportista:
http://www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/vuosi%202003.pdf
Tuulivoima sähkön tuotanto (TWh) ja kapasiteetti (MW)
1992 0,002 TWh (1,4 MW)
1993 0,004 TWh (4,6 MW)
1994 0,007 TWh (4,6 MW)
1995 0,010 TWh (6,3 MW)
1996 0,011 TWh (7,2 MW)
1997 0,016 TWh (11,8 MW)
1998 0,023 TWh (17,4 MW)
1999 0,049 TWh (37,9 MW)
200 0,076 TWh (37,9 MW)
2001 0,069 TWh (38,7 MW)
2002 0,063 TWh (42,6 MW)
2003 0,085 TWh (51,8 MW)
Käytettävyyttä on heikentänyt tekniset häiriöt sekä heikot tuuliolosuhteet viime vuosina (kts tuotantoindeksit)
Tuotantoindeksit näyttäisivät olevan alhaalla tammi-helmikuussa, jolloin sähköä tarvitaan! (vuonna 2003 kuukausi-indeksit tammi-helmikuussa oli 76 ja 68). Eli kun sähkönkulutuksessa on huippu, ei tuulivoimaa kuitenkaan aina ole saatavilla. Esimerkiksi, kun vuonna 2003 oli kulutushuppu 3.1.2003, vai 4 % tuulivoiman nimellistehosta oli käytössä!!
Myös vuosina 1995, 2001 ja 2002 puretut laitokset (onkohan purkuun ollut GP:n lupa), yhteistuotantokapasiteetiltaan 0,6 MW, ovat heikentäneet Suomen tuulivoimatuotantohistorian sijoitetun pääoman tuottoa. Vikaantumistilastot ja jäätymiset ovat oma lukunsa. Kun katsoo vikaantumistilastoja, havaitsee vikojen olevan aika kalliita voimalan osia. Myöskään vertailussa muiden maiden käyntiaikoihin ollaan vielä jäljessä. Tosin siinä on tapahtunut kehitystä.
Tavoite on saada vuoteen 2010 kymmenkertaistettua tuotantokapasiteetti, kyllä on paljon työtä jäljellä.. Sitäpaitsi tuotannon 10-kertaistaminen ei tarkoita saadun sähköenergian määrän 10-kertaistumista, jäädään paljon alle sen.
Laitetaan se kuudes suunnitteluun…
mielenkiintoisia nuo tiedot tuulivoiman heikosta tuotannosta talvella, meteorologian laitoksen mukaan kuitenkin Suomessa keskitalvella tuulee huomattavasti enemmän, kuin esim. keskikesällä.
Mikähän lie syynä, jäätyminenkö; siinäkin suhteessa kuitenkin pitäisi uusien siipipinnoitteiden vuoksi olla tapahtunut kehitystä.
Tuollainen yksittäinen kulutushuippu onkin tietysti selvää, eihän silloin tietenkään tuule(onneksi), kun pakkanen oikein pirusti paukkuu, joten se nyt ei oikein mielestäni kertoisi mitään.
Itse tuulivoiman rakentamiseenen en sen kummemmin ota kantaa, ei siitä minunkaan mielestäni perusvoimantuotantoon ole, enemmän uskon tuon aurinkovoiman mahdollisuuksiin joskus tulevaisuudessa.
Tuulivoimaa tuetaan sähköveron palautuksen verran, 0,68 Eur/kWh ja lisäksi uudet voimalat saa investointitukea 40 % kokonaisinvestoinneista.
Kun kymmenkertaistat kapasiteetin voit varmaan laskea, kuinka paljon menee verorahoja siihen puuhaan sekä rakentamisvaiheessa että käytön aikainen veron menetys.
Minusta olit unohtanut tämän aika tärkeänä asiana esille tuotuna ko. raportissa. Muuten on aika hyvä raportti ja selvää tekstiä Ei muuten oikein selvinnyt, miksi niitä laitoksia on jo pitänyt purkaa ?
tuetaan, poliitikoita, poliisia, puolustusvoimia, ja peruskoululaitosta tuetaan 100% kokonaisinvestoinneista.
Lähes kaikki saavat jotain kautta tukea.
Olisiko niitä purettu vanhentuneen tekniikan takia (on jonkinverran edistynyt lähiaikoina), vanhemmat myllyt olivat myös pieniä teholtaan, joten poistot ovat taloudellisesti merkityksettömiä?
Tuetaanko yhtäpaljon kuin tuulivoimaa vai kenties enemmän?
Kuten viime päivinä on uutisoitu, tuulivoiman rakentaminen ei etene Suomessa vaikka jokainen tuulimylly saa suoraa tukea 40 %:a. Pitäisi saada 50 %.
Jos ydinvoimaa (viidettä) tuettaisiin 40 %, olisi se niin iso summa, etteivät taitaisi KTM:n tukibudjetit riittää.
Selvittelepä itse kokonaistukia, jos jaksat. Pääasia, että viidettä rakennetaan ja kysyntää viidennen sähköosuuksille oli todella runsaasti, enemmän kuin tuettujen tuulivoimalayhtiöiden. Kuudeskin tulee varmasti rahoitettua, viides osoitti sen.
siinä koko juttu